Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää liikennepalvelulain ja taksiuudistuksen muutoksia vastaamalla kysymyksiin.

Aikaisemmin olemme julkaisseet vastaukset kysymyksiin ”Johtiko liikennepalvelulain uudistus taksien hintojen nousuun?”, ”Tarkoittaako taksihintojen nousu sitä, että taksiuudistus on epäonnistunut?”, ”Johtiko uudistus taksien saatavuuden heikkenemiseen?” ja ”Eikö Kela-kyyteihin ja erityisryhmien liikkumiseen kiinnitetty huomioita lainvalmistelussa?”.

Julkisuudessa on kerrottu, että vanha taksijärjestelmä oli hyvä ja uudistus romutti toimivan järjestelmän. Miksi näin tehtiin?

Vanha järjestelmä ei ollut kaikilta osin toimiva. Taksipalvelujen saatavuus erityisesti maaseudulla ja ruuhkahuippuina on ollut ongelma jo vuosia.

Lupien määräsääntely sekä velvoitteet ympärivuorokautisesta päivystyksestä ja asemapaikoista ovat nostaneet taksitoiminnan kustannuksia ja estäneet osa-aikaisen taksitoiminnan syntymisen. Taksien määrä on laskenut nopeasti eikä etenkään maaseudulle ole löytynyt uusia taksiyrittäjiä eläköityneiden tilalle.

Liikennepalvelulaki ja taksisääntelyn uudistaminen sen osana liittyy liikennemarkkinoiden laajempaan muutokseen. Tarkoitus on varmistaa taksimarkkinan toimivuus, nostaa asiakkaiden tarpeet etusijalle ja tarjota toimialalle mahdollisuuksia luoda uusia palveluja. Toimintaympäristön muuttuessa myös lainsäädännön tulee uudistua.

Taksiala on kokenut isoja muutoksia. Eri toimijat hakevat parhaillaan parhaita toimintatapoja uudessa markkinatilanteessa. Liikennepalvelulain tavoitteena on tukea toimivien liikennemarkkinoiden ja uudenlaisten palvelujen syntymistä. Lain vaikutuksista ei muutaman kuukauden kokemuksen perusteella kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Taksiuudistuksen tavoitteena on ollut lisätä taksipalvelujen käyttöä ja mahdollistaa entistä paremmat taksipalvelut. Kotitaloudet käyttivät vuonna 2016 keskimäärin taksimatkoihin vain 60 euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää liikennepalvelulain ja taksiuudistuksen muutoksia vastaamalla kysymyksiin.

Aikaisemmin olemme julkaisseet vastaukset kysymyksiin ”Johtiko liikennepalvelulain uudistus taksien hintojen nousuun?”, ”Tarkoittaako taksihintojen nousu sitä, että taksiuudistus on epäonnistunut?” ja ”Johtiko uudistus taksien saatavuuden heikkenemiseen?”.

Kela-kyytien toimivuus on ollut julkisuudessa esillä heti uudistuksen alusta alkaen, eikö Kela-kyyteihin ja erityisryhmien liikkumiseen kiinnitetty huomioita lainvalmistelussa?

Liikennepalvelulain ja siihen sisältyvän taksilainsäädännön uudistukset on tehty kaikkien väestöryhmien hyvän palvelun varmistamiseksi. Toimintaympäristön muuttuessa myös lainsäädännön tulee uudistua, vastataan ministeriön tiedotteessa.

Julkisesti tuetuista henkilökuljetuksista kuten Kela-kuljetuksista säädetään sairausvakuutuslaissa, ei liikennepalvelulaissa.

Kela kilpailutti korvaamiensa taksimatkojen palveluntuottajat ja kilpailutettujen palveluntuottajien eli välityskeskusten toiminta alkoi 1.7.2018 eli samana päivänä kuin liikennepalvelulaki tuli voimaan.

Kelan kuljetusten järjestämiseen valitsema malli aiheutti varsinkin alkuvaiheessa runsaasti ongelmia kyytien saatavuudessa ja välittämisessä.

Kelalta saatujen tietojen mukaan Kela-kyytien saatavuus on syksyn aikana parantunut suurimmassa osassa maata kilpailutusta edeltävälle tasolle.

Merkittävät ongelmat ovat jatkuneet Uudellamaalla, jossa Kela joutui purkamaan tekemänsä sopimuksen ja kilpailuttamaan uudelleen. Kela on tiedottanut, että uusi välityskeskus aloittaa 1.4.2019.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi 5.3.2019 tiedot selvityksestä, jonka mukaan välityskeskukset ovat saattaneet toimia kilpailulain kieltämällä tavalla, kun ne eivät ole välittäneet Kela-kyytejä syrjimättömästi kaikille taksiautoilijoille.

Erityisesti harvaan asutuilla alueilla merkittävä osa yksittäisen taksiautoilijan tuloista tulee välityskeskusten välittämistä ja yhteiskunnan tukemista kyydeistä.

KKV on käynnistänyt useita eri yhtiöitä koskevan tutkinnan siitä, ovatko välityskeskukset syyllistyneet kilpailulain kieltämiin menettelyihin, kun ne eivät ole välittäneet Kela-kyytejä kaikille autoilijoille syrjimättömästi.

Liikenne- ja viestintäministeriö seuraa KKV:n prosessin etenemistä tiiviisti ja valmistautuu tarvittaessa esittämään välityskeskuksille markkinasääntelyä, jos KKVn selvitykset antavat siihen aihetta.

Kelan tehtävänä on turvata tekemillään sopimuksilla terveydenhuollon asiakkaille sairausvakuutuslainsäädännön mukaiset kyydit ja palvelutaso.

Kuntien vastuulla puolestaan on jatkossakin järjestää vammaispalvelulain mukaisesti kuljetuspalveluja niille vaikeavammaisille, joille sairaus tai vamma aiheuttaa erityisiä liikkumisvaikeuksia.

Kunnat ovat kilpailuttaneet omia lakisääteisiä kuljetuksiaan jo vuosien ajan.
Kunnalla on oikeus valita kuljetuspalvelun järjestämistapa.