Poliisi tutkii Helsingissä maanantaina 5.8.2019 tapahtunutta liikenneonnettomuutta, jossa menehtyi yksi henkilö.
Poliisi sai iltakymmenen jälkeen tiedon, että Kehä I:llä idän suuntaan menevillä kaistoilla ajaa henkilöauto vastakarvaan lännen suuntaan. Asiasta tuli hätäkeskukseen useita ilmoituksia.
Kun partio saapui kohteeseen, se havaitsi juuri ennen Pakilan liittymää kahdella vasemmalla kaistalla pahoin vaurioituneen henkilöauton ja pahoin vaurioituneen moottoripyörän. Lisäksi noin 50 metrin päässä oli toinen pahoin vaurioitunut henkilöauto.
Moottoripyörän kuljettaja oli loukkaantunut vakavasti. 1960-luvulla syntynyttä miestä yritettiin elvyttää, mutta hän menehtyi tapahtumapaikalla.
Vastakarvaan ajaneen henkilöauton kuljettaja vaikutti sekavalta, mutta puhalsi nolla promillea ja huumausainepikatesti oli negatiivinen. 1970-luvulla syntynyt mies vietiin sairaalahoitoon, josta hänet on myöhemmin siirretty rikoksesta epäiltynä Pasilan poliisivankilaan.
– Tapauksen tutkinta on vasta alkuvaiheessa. Tässä vaiheessa miestä epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta. Nimikkeet voivat tarkentua tutkinnan edetessä. Selvitämme esitutkinnassa muun muassa, mistä miehen sekava käytös johtui, toteaa tutkinnanjohtaja, rikoskomisario SampoSuomala Helsingin poliisilaitokselta.
Toisen pahoin vaurioituneen henkilöauton ja kolmannen vähäisemmin vaurioituneen henkilöauton kuljettajat vietiin sairaalaan jatkotutkimuksiin.
– Poliisilla ei ole lisätietoa heidän vammoistaan, eikä poliisi voi ylipäänsä kommentoida mahdollisia vammoja, koska kyseessä on salassa pidettävä terveystieto, Suomala muistuttaa.
Asiasta ei tässä vaiheessa ole muuta tiedotettavaa. Mahdolliset tapaukseen liittyvät havainnot, joita ei ole aiemmin välitetty poliisin tietoon, voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen analyysi.helsinki@poliisi.fi .
Koulut alkavat lähipäivinä koko Suomessa ja se tuo liikenteeseen kymmeniä tuhansia pieniä ekaluokkalaisia. Lähitaksin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Sakari Lauriala muistuttaa autoilijoita unohtamaan kiireen liikenteessä. Lasten liikenneturvallisuus ja turvallinen koulutie ovat yhteispeliä.
– Pienten lasten koulujen alkaminen ja koulumatkat ovat jännittäviä paikkoja paitsi lapsille, myös lasten vanhemmille. Lähitaksi edustaa ammattimaista tiellä liikkumista ja me koemme, että ammattilaisten tulee aina näyttää esimerkkiä. Alkava syksy onkin jokaiselle liikenteessä olevalle hyvä hetki seisahtua ja laittaa ajamiseen liittyvät perusasiat kuntoon, Lauriala kertoo.
1. Suojatie on pyhä
Kunnioita suojatietä ja hidasta niiden läheisyydessä. Suojatien tulee olla lapselle turvallinen tienylityspaikka, mutta se on vain asfalttia ja maalia ilman jokaisen meidän päätöstä tehdä suojatiestä suojatie. Tee siis tilaa, hiljennä vauhtia ja anna tietä niin pienemmille kuin isommillekin koululaisille.
2. Kiire ei kuulu liikenteeseen
Kiire ottaa usein ihmismielestä vallan, mutta Laurialan mukaan kiire pitäisi jättää kotipihaan.
– Kiireessä moni tuppaa ajamaan kovempaa ja omaan ajonopeuteen kannattaakin kiinnittää huomiota varsinkin koulujen läheisyydessä, Lauriala muistuttaa.
Varaa huonolla säällä enemmän aikaa ajomatkaa varten ja noudata nopeusrajoituksia. Matalampi ajonopeus mahdollistaa myös auton paremman hallinnan täpärissä tilanteissa.
3. Ennakoi ja ole tarkkaavainen
Jokainen auton ratissa istunut tietää, että autoilu vaatii jatkuvaa ympäristön havainnointia. Tämä korostuu etenkin lasten ollessa liikenteessä, sillä lapset käyttäytyvät ja liikkuvat impulsiivisemmin ja heidän liikkeensä ovat vähemmän ennakoitavia. Autoilijan kannattaakin ehdottomasti seurata tien reunoja ja katvealueita, jolloin yllättäen tielle ilmestyvät lapset voi havaita ajoissa.
– Tärkeä osa kuljettajan ennakointia ja tarkkaavaisuutta on myös omasta ajoneuvosta ja vireystilasta huolehtiminen. Autoilu sujuu turvallisemmin, kun kuljettaja ja ajoneuvo ovat molemmat tikissä, Lauriala toteaa.
4. Oma asenne on tärkeä
Tärkeintä on oma asenne, koska siitä kumpuaa myös tapa käyttäytyä liikenteessä.
– Kun puhutaan lasten liikenneturvallisuudesta, ei voida ohittaa aikuisen vastuuta. Se, miten jokainen meistä aikuisista käyttäytyy liikenteessä, vaikuttaa suoraan myös siihen, millaisia liikkujia lapsista kasvaa. Tärkeää olisikin näyttää esimerkkiä lapsille, Lauriala korostaa.
Omasta asenteesta ja esimerkistä voi viestiä lapsille myös muilla keinoin: jos aikuinen räplää mobiililaitteita ajaessaan, lapsi voi oppia saman tavan. Niin oman kuin muidenkin turvallisuuden vuoksi ajaessa kannattaakin keskittyä vain itse asiaan: ajamiseen.
Ole tarkkana erityisesti näissä tilanteissa
Koulujen lähialueet ja parkkipaikat ruuhkautuvat varsinkin ensimmäisten viikkojen aikana, joten kouluun lapsia kuljettavien sekä lähistöllä liikkuvien kannattaa olla tarkkoina. Lasten on vaikea huomata parkkeeratun auton liikkeelle lähtöä ja toisaalta autosta ei välttämättä näe pienten lasten liikkumista. Myös kadun reunaan parkkeeratusta autosta voi yllättäen tulla lapsia ajotien puolelle.
Suojatietä lähestyttäessä muista hiljentää ja pysähtyä. Jos viereisellä, samansuuntaisella kaistalla oleva auto on hiljentämässä ja pysähtymässä, tee samoin.
Suojatien ylitystä odottavan lapsen on vaikea arvioida auton vauhtia. Lapset voivat kokea suojatien myös pelottavaksi ja ylittää sen juosten. Näytä lapselle selvästi, että pysähdyt, ja hän voi ylittää tien rauhassa.
Jos vastaantulevalla kaistalla auto on pysähtynyt odottamaan lapsia, jotka ylittävät liikennevalotonta suojatietä, hiljennä vauhtia ja pysähdy myös, vaikka suojatiessä olisi keskikoroke. Huomioi myös, että liikenteenjakajan merkki voi peittää keskikorokkeella olevan pienen lapsen.
Teiden risteysalueella on hyvä seurata kevyen liikenteen väylällä liikkuvia pyöräilijöitä, mutta myös skeittilaudoilla, temppupyörillä ja tasapainoskoottereilla kulkevia, koska niillä voi edetä nopeasti auton eteen.
Hidasta kadulla ja tien reunassa ajavan pienen pyöräilijän kohdalla, koska lapsi voi menettää pyöränsä hallinnan ja päätyä ajotien puolelle.
Kaikilla suojateillä ei ole liikennevaloja, ja suojatietä lähestyviä voi olla vaikea havaita erilaisten näköesteiden takia. Myös erilaisilla tietyömaa-alueilla kannattaa olla tarkkana, sillä jalankulkijat ja pyöräilijät on voitu ohjata tien ylityksiin poikkeusreitillä.
Linja-autojen pysäkkialueiden kohdalla kannattaa seurata valppaasti linja-autosta poistuvia lapsia. Moni lapsi ei välttämättä jaksa odottaa linja-auton lähtöä, vaan lähtee ylittämään tietä, yleensä linja-auton peräpuolelta, mutta joskus yllättäen myös linja-auton edestä.
Kia Motors saavutti kaikkien aikojen parhaan kuuden kuukauden myyntituloksen Euroopassa.
Yhtiön Euroopan myynti kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,6 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Kia myi Euroopassa yhteensä 268 305 uutta autoa ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kian markkinaosuus nousi samalla aikajaksolla kolmesta prosentista 3,2 prosenttiin.
Kian menestystä Euroopassa on Kian tiedotteen mukaan siivittänyt Ceed-malliston menestys. Myös Kian sähkö- ja hybridiautomallisto ovat jatkaneet vahvaa kasvuaan.
Kia on ollut vahvassa kasvussa myös Suomessa. Kian markkinaosuus nousi Suomessa heinäkuussa 7,2 prosenttiin. Kia oli heinäkuussa Suomen neljänneksi rekisteröidyin automerkki.
Vielä 1988 Suomessa oli kotimaista akkutuotantoa. Akkuteollisuus Oy oli perustettu 1929 ja tehdas toimi vielä 1988 Espoossa.
Salama-akkumerkki oli siihen aikaa hyvin tunnettu ja yleinen autojen käynnistysakku. Mainoksen mukaa Salama oli Suomen suosituin käynnistysakku.
”Suuren suosion Salama-akku on saavuttanut vuosikymmeniä jatkuneella kehitystyöllä ja suunnittelulla jonka tarkoituksena on ollut luoda Suomen oloihin sopiva tuote.”
Mainoksessa korostetaan näitä asioita
Salama-akku on pitkäikäinen
Sillä on hyvä käynnistyskyky
Hyvä varauksen vastaanottokyky
Suuri kapasiteetti
Se on varmatoiminen ja tärinää kestävä
Se on hyvä suomalainen
Mainos oli Tuulilasissa 11/1988.
Toimituksen kommentti: Helmikuussa 1992 Helsingin Sanomissa oli uutinen ”Akkuteollisuus aikoo sulkea tehtaansa Espoossa”. Jutun mukaan yhtiö suunnitteli lopettavansa tehtaan vuoden 1992 aikana. Akkuteollisuus Oy oli silloin osa Varta-konsernia.
”Houston, Tranquility Base here. The Eagle has landed.”
Sanat kaikuivat kaikkialla NASAn komentokeskuksessa Houstonissa. Hurraahuudot ja juhlinta kuuluivat sekä komentokeskuksessa että ympäri maailmaa. Apollo 11 avaruusmoduuli oli juuri laskeutunut Kuun pinnalle.
Viisikymmentä vuotta tämän historiallisen hetken jälkeen Kuuhun laskeutumisesta ei ole jäänyt julkisesti kertomatta kovin paljon.
Mutta yksi huomiotta jäänyt yllättävä asia on Ford Motor Companyn suuri rooli Apollo 11 –tehtävässä.
Fordin ansiota oli koko tehtävässä onnistumiseen tarvittava laitteisto komentokeskuksen rakentamisessa ja ylläpidossa — mukaan lukien viestiyhteys Houstoniin ja muulle maailmalle.
Miten maailman pyörien päälle saattaneesta yhtiöstä tuli osa ihmisen viemistä Kuuhun?
Hiilikaarilampuista avaruusmatkalle
Tarina saa alkunsa Philcosta, joka perustettiin vuonna 1892 valmistamaan hiilikaarilamppuja. Myöhemmin yhtiö siirtyi akku-, radio- ja televisiovalmistajaksi.
Vuonna 1953, Philcon insinöörit keksivät pintaestetransistorin, joka on ensimmäinen korkeataajuuksinen transistori ja mahdollisti nopeiden tietokoneiden kehityksen.
Philcon pyrkimys transistorin pienentämiseksi ja parantamiseksi veivät sen työskentelemään Yhdysvaltain armeijan ja NASAn kanssa. Vuoteen 1960 mennessä taloudelliset vaikeudet kuitenkin pakottivat yhtiön etsimään ulkopuolista ostajaa.
Ford puolestaan etsi mahdollisuuksia laajentaa tarjontaansa autoteollisuuden ulkopuolelle ja oli kiinnostunut Philcon uusien ja innovatiivisten teknologioiden mahdollisuuksista.
Ford osti yhtiön vuonna 1961 ja siirsi sen Aeronutronic -osaston uuteen, Philco-Fordiksi nimettyyn yksikköön.
Vuonna 1963 yhtiö kilpaili rinta rinnan teknologiajättien kuten IBM, RCA, Lockheed, Hughes Aircraft ja AT&T kanssa uuden Houstonissa sijaitsevan miehitetyn avaruuskeskuksen komentokeskuksen toteuttamisesta.
Vaikka Philco-Fordia pidettiin prosessin aikana altavastaajana, se lopulta valittiin pääurakoitsijaksi.
– Jos fuusiota Fordin kanssa ei olisi tapahtunut, yhtiötä ei todennäköisesti olisi edes harkittu tähän tehtävään sen vaatimien insinööriresurssien laajuuden vuoksi, totesi Walter LaBerge, Manager of Philco-Ford Houston Operations, kertoessaan projektista.
Rakennus, jollaista ei oltu koskaan aikaisemmin rakennettu
Philco-Fordin vastuut olivat suunnattomat. Niihin kuului aikaisemmin kokemattomien ongelmien ratkaisuun tarvittavan laitteiston ja ohjelmiston suunnittelu sekä komentokeskuksen rakentaminen, asentaminen, käynnistäminen ja testaaminen, mukaan lukien data- ja kontrollilinkit NASAn muualla sijaitseville seuranta-asemille.
Kuva: Ford.
– Lyhyesti sanottuna, jotta NASA pystyi vamistamaan Kuuhun laskeutumisen 1960-luvulla, se tarvitsi sellaista tietokoneavusteista päätöksentekokapasiteettia, jota kenelläkään ei ollut tarjolla Philco-Fordin saadessa sopimuksen, lukee yhtiön dokumenteissa tuolta ajalta.
Komentokeskus saatiin rakennettua valmiiksi noin kahdessa vuodessa – juuri ajoissa seuraamaan Gemini 3 –tehtävää maaliskuussa 1965 – ja se oli täysin toimintakykyinen muutamaa kuukautta myöhemmin, kun kaikki komentokeskuksen toiminnot siirrettiin Cape Kennedystä Houstonin miehitettyyn avaruuskeskukseen.
Valvontakeskuksen suunnittelun ja rakentamisen lisäksi Philco-Ford toimitti teknistä ja rakentamisen tukihenkilöstöä.
Järjestelmä päivitettiin jokaiseen tehtävään, ja jotkut näistä päivityksistä vaativat jopa 2 miljoonaa kytkentämuutosta.
Muut tilastot komentokeskuksesta ovat vielä nykyäänkin yhtä hämmästyttäviä kuin niiden asennuksen aikaan yli 50 vuotta sitten:
Yli 1500 erilaista mitattavaa telemetriatietoa astronautin terveydentilasta lentotietojen testituloksiin sisään järjestelmään samanaikaisesti.
Komentokeskuksessa oli maailman suurin televisiolähetyslaitteisto.
Toimintojen ylläpitämiseksi piti asentaa ja ylläpitää yli 96 000 kilometriä johtoja.
Viisi IBM 360/75 keskustietokonetta lähetti dataa yli 1300 näyttöön, joita tehtävän lennonvalvojat tarkkailivat.
Matka Kuuhun
Vaikka Philco-Ford oli mukana kaikissa Apollo-tehtävissä, kaksi nousee yli muiden niiden monimutkaisuuden vuoksi.
Apollo 8 oli ensimmäinen avaruusalus, joka kiersi Kuun kiertorataa ja palasi takaisin Maahan.
Tämä tehtävä asetti vakavia haasteita sekä henkilökunnalle että laitteistolle, koska signaalit ja data häviäisivät miehistön mentyä kiertoradalla Kuun taakse.
Huolta aiheutti myös, miten signaali löytyisi uudestaan tämän jälkeen.
Laitteisto toimi kuitenkin moitteettomasti, ja sen avulla astronautit pystyivät jopa lähettämään useita viestejä avaruudesta – mukaan lukien rauhanviesti jouluiltana 1968.
Kuva: Ford.
Heinäkuussa 1969 Apollo 11 oli koko maailman huomion kohteena. Philco-Fordin ja komentokeskuksen henkilökunnan työ oli entistä monimutkaisempaa tehtävän ennen kokemattoman luonteen vuoksi.
Maailman pidätellessä hengitystään 20. päivänä heinäkuuta, lähetys Kuun pinnalle laskeutumisesta välitettiin kaikkialle.
Astronautit suorittivat erilaisia kokeita ja keräsivät materiaalia Kuun pinnalta.
He asettivat paikoilleen tutkimuslaitteiston (Early Apollo Scientific Experiments Package, EASEP), joka jäi Kuun pinnalle ja tarkkaili ympäröiviä olosuhteita.
EASEP oli NASAn, Philco-Fordin ja IBM:n yhteinen projekti. Astronauttien palattua onnistuneesti takaisin 24.7.1969, tutkimuslaitteisto jäi paikoilleen lähettämään dataa vielä vuoden ajan.
Elämää ‘ihmiskunnan suuren harppauksen’ jälkeen
Philco-Fordin rooli komentokeskuksessa jatkui myös sen jälkeen, kun Apollo-tehtävät korvasivat Skylab, Apollo-Soyuz ja loppujen lopuksi Avaruussukkula.
Yhtiö sai vuonna 1976 uuden nimen, Ford Aerospace and Communications Corporation, ja alkoi tuottaa lisää palveluita satelliittiviestintään, mukaan lukien korkeanopeuksiset informaatiojärjestelmät viesti- ja ympäristösatelliiteille.
Eräässä vaiheessa 1980-luvun alkupuolella Ford Aerospace oli rakentanut yli puolet kiertoradalla olevista viestisatelliiteista.
Ford Motor Company jätti avaruusalan vuonna 1990 myytyään Ford Aerospacen Loral Corporationille.
Yhtiössä on kuitenkin edelleen voimissaan sama uteliaisuuden ja innovaatioiden ilmapiiri, joka toimi moottorina sen avaruusponnisteluille.
Ford on tehnyt suuria investointeja ja ottanut edistysaskeleita autonomisessa autoilussa sekä autojen liitettävyydessä ja sähköistämisessä.
Ford on myös aktiivinen liikennejärjestelmien liittämisessä tehokkaammin muihin verkkoihin, ja työskentelee aktiivisesti valjastaakseen teknologian auttamaan kaupunkeja niiden liikennehaasteissa.
Ford on aikaisemminkin luonut maata mullistavaa teknologiaa, ja tämän ansiosta yhtiössä uskotaan, että sen on jälleen mahdollista parantaa ihmisten elämää, tällä kertaa maan pinnalla
Avaruustehtävän komentokeskuksesta tuli koko maailman tunteman avaruuskilpailun symboli, jota historioitsija Layne Karafantis kuvasi sanoilla ”erityisesti vuosisadan puolivälin teknologian tunnetuin ilmentymä: maailmanlaajuinen valvontakeskus.”
– Täynnä valvontapöytiä, tietokoneita ja ajantasaista tietoa näyttäviä näyttöjä olevasta avaruustehtävän komentokeskuksesta Houstonissa tuli ikoninen, hän jatkoi.
– Komentokeskus oli dynaaminen tila, jonka suunnittelussa ja toteutuksessa oli otettu huomioon lähes kaikki mahdolliset epävarmuustekijät. Philco-Fordin tiimin työ keskuksessa olevien näyttöjen, viestimien ja tietojenkäsittelyteknologian integroinnissa mahdollisti miehitetyn kuumatkan.
Kuten muukin maailma, Henry Ford II katsoi ihaillen tehtävän onnistumista, inspiroituen sen merkityksestä – ja mitä se voisi tarkoittaa myös tulevaisuudellemme maan päällä.
– Vain muutama sukupolvi sitten useimmat ihmiset elivät ja kuolivat muutamien mailien sisällä syntymäpaikastaan, hän sanoi lausunnossaan.
– Nyt näköpiirimme ovat käytännössä rajattomat. Jos ihminen pystyy kävelemään Kuussa, hän voi katsoa myös muita aurinkokunnan planeettoja. Kuten Kolumbuksen on täytynyt ajatella katsoessaan uhkaavaa valtamerta… Jos me olemme yhtä päättäväisiä ja halukkaita sitouttamaan resurssimme, voimme hallita kaupunkien ongelmia aivan kuten hallitsimme avaruuden haasteet.
Kirjoittanut Ted Ryan, Archives and Heritage Brand Manager, Ford Motor Company
Etelä-Korean Yeongamin kansainvälisellä kilparadalla ajetussa Lamborghini Super Trofeo Aasian ratasarjan osakilpailussa Juuso Puhakka ajoi japanilaisen tiimikaverin Takashi Kasain kanssa lähes täydellisen kilpailuviikonlopun.
Lauantaina kaksikko tuli toiseksi ja sunnuntaina tuli voitto.
Kahden palkintokorokesijoituksen myötä kaksikko jatkaa PRO-luokan sarjajohdossa kun ajamatta on vielä neljä osakilpailua.
Paahtavassa kuumuudessa ajetuissa kahdessa 50 minuutin mittaisessa kilpailussa kiinalaisen FFF Racing Teamin kaksikko teki tyylipuhdasta työtä kun ensiksi aika-ajoissa Puhakka kiersi radan koko joukon nopeinten ja näin otti haltuunsa lauantaisen osakilpailun ensimmäisen lähtöruudun.
Kaikille kilpailijoille entuudestaan täysin tuntematon 5,6 kilometrin mittainen Formula-1 rata tarjosi henkeäsalpaavaa kilvanajoa kun ajovuoronsa aikana Puhakka kellotti lähes kuuden sekunnin johtoaseman tullessaan kuljettajan vaihtoon, jonka jälkeen tiimikaveri Kasai puolusti johtoasemaa aina lähes maaliin saakka.
Kuitenkin yksi pieni ajovirhe mahdollisti sarjajohtaja Chris van der Driftin autokunnalle ohituspaikan, jonka uusiseelantilainen hyödynsi ja näin lopulta karkasi yli viiden sekunnin voittoon.
Sunnuntaina ajettuun toiseen kilpailuun Kasai jälleen onnistui herättämään sisäisen Samurainsa ja ajoi upeasti pystyen ajovuorollaan pysymään van der Drifin vauhdissa.
Näin kuljettajan vaihdon jälkeen Puhakka pääsi nopeasti iskuetäisyydelle ja lopulta mestarillisesti ohitti van der Driftin autokunnan ajovuorossa olleen taiwanilaisen Evan Chenin.
Maalilipulle sarjan ainoa suomalaiskuljettaja toi auton 0,592 sekuntia mestaruustaistelussa pahimpaa kanssakilpailijaansa nopeampana ja näin he jatkavat neljän pisteen sarjajohdossa kohti syyskuussa Kiinan Shanghaissa ajettavaa sarjan toiseksi viimeistä osakilpailuviikonloppua.
Lamborghini Super Trofeo Etelä-Korea, la 3.8.2019:
1. Evan Chen (TPE) & Chris van der Drift (NZL), 22 kierrosta (PRO)
2. Juuso Puhakka (FIN) & Takashi Kasai (JPN), +5,712sek (PRO)
3. Afiq Yazid (MAS) & Toshiyuki Ochiai (JPN), +23,544sek (PRO-AM)
4. Jacob Rattenury (GBR) & Brendon Leitch (NZL), +29,487sek (PRO-AM)
5. Richard Muscat (AUS) & Danny Studderd (AUS), +45,597sek (PRO-AM)
Lamborghini Super Trofeo Etelä-Korea, su 4.8.2019:
1. Juuso Puhakka (FIN) & Takashi Kasai (JPN), 23 kierrosta (PRO)
2. Evan Chen (TPE) & Chris van der Drift (NZL), 0,592sek (PRO)
3. Afiq Yazid (MAS) & Toshiyuki Ochiai (JPN), +2,964sek (PRO-AM)
4. Jacob Rattenury (GBR) & Brendon Leitch (NZL), +16,633sek (PRO-AM)
5. Richard Muscat (AUS) & Danny Studderd (AUS), +36,053sek (PRO-AM)
Autojen sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) on tärkeä edellytys ajoneuvojen yhteistoiminallisuudelle, kommunikoinnille, autonomiselle ajamiselle, yhteiskäytölle ja sähköiselle liikkumiselle.
Auton on toimittava luotettavasti omassa ympäristössään, mutta se ei myöskään saa aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä ympäristöönsä.
Tämän varmistamiseksi Mercedes-Benz on ottanut käyttöön noin 50 miljoonaa euroa maksaneen testikeskuksen, joka on sijoitettu valmistajan teknologiakeskuksen yhteyteen Sindelfingeniin.
Keskuksessa tehdään sekä EMC-testejä että antennijärjestelmien herkkyys- ja suuntaustestejä.
Tavoitteena on minimoida ajoneuvon itse aiheuttamat ja sen saamat elektromagneettiset häiriöt sekä matkustajiin mahdollisesti vaikuttavien sähkömagneettisten kenttien voimakkuus.
Mercedes-Benzin nykyisissä henkilöautoissa on yli 200 anturia ja sensoria, ja esimerkiksi S-sarjan autoissa yli viisi kilometriä erilaisia johtoja.
Sähkömagneettisten häiriöiden varalta erityisesti moottorin ohjausyksikkö sekä turvajärjestelmät on suunniteltava niin, että niiden toiminta ei missään oloissa vaarannu.
Poliisin viimeviikkoisessa rattijuopumusvalvonnassa jäi kiinni yhteensä 90 alkoholirattijuoppoa, joista törkeitä tapauksia oli 28.
Alkoholirattijuoppojen lisäksi tehovalvonnassa jäi kiinni 25 huumausaineiden vaikutuksenalaista kuljettajaa sekä 38 etsintäkuulutettua. Valvonnan yhteydessä kirjattiin yhteensä yhdeksän humausainerikosta.
Poliisi kohdisti viime viikolla tehostettua rattijuopumusvalvontaa erityisesti mökkiliikenteeseen ja muuhun vapaa-ajan viettoon liittyvään liikenteeseen.
– Valvonnan tavoitteena oli jälleen kerran muistuttaa kuljettajia siitä, että alkoholi ja liikenne eivät sovi yhteen sekä ennalta estää rattijuopumusonnettomuuksia, poliisitarkastaja Timo Ajaste Poliisihallituksesta sanoo.
Puhalluskokeita tehtiin 44 360. Alkoholia nauttineita, mutta alle langettavan rajan puhaltaneita kuljettajia tavattiin 385.
Valvontaan käytettyyn työaikaan suhteutettuna rattijuoppoja jäi kiinni vähemmän kuin viime vuoden vastaavassa valvonnassa.
