Oulun poliisilaitos yhdessä katsastuksen kanssa suoritti raskaan liikenteen valvontaa tiistaina 17.9.19.
Päivän aikana poliisi tarkasti yhteensä 28 raskaan liikenteen ajoneuvoa. Tarkastetuista poliisi määräsi kymmenen ajokieltoon.
Lisäksi paljastui kuusi ylikuormaa eli ajoneuvon kokonaismassa oli suurempi kuin sallittu massa kyseiselle ajoneuvolle. Kolmella kuljettajalla ei ollut ammattipätevyyttä.
Ajokieltoon määrätyissä ajoneuvoissa puutteet liittyivät runkorepeämiin, jarruvikoihin, rengaspuutteisiin, ympäristöhaittoihin, kytkentälaitteisiin sekä katsastamattomuuteen.
Poliisin mukaan tulosta ei voi pitää hyvänä liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Kaikki ajoneuvot tavattiin liikenteestä ja ne olivat ”työtehtävissä”. Kaikkiaan lähes jokaisessa tarkastetussa oli jotain huomautettavaa.
Tarkastuksen kohteeksi joutuneet ajoneuvot otettiin liikennevirrasta valikoimatta ja kohdentamatta valvontaa.
Ne kuljettajat, joilla ei ollut huomautettavaa tai vähäistä huomautettavaa pääsivät jatkamaan työtään joustavasti.
Vikojen lukuisuudesta johtuen joidenkin ajoneuvojen kohdalla aikaa tarkastukseen jouduttiin käyttämään pidempään.
Valvontaa tehtiin Oulun Ruskossa ja Haukiputaalla sekä Jäälissä.
Kevytautolait pitäisi kumota pikaisesti sen sijaan, että niiden voimaantuloa siirretään. Jos tai kun nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta halutaan parantaa, olisi selvitettävä EU-tasolla, mitkä olisivat siihen parhaat keinot. Teknisen Kaupan Liiton moottoripyöräjaosto antoi aiheesta lausuntonsa eduskunnalle tänään.
Kiisteltyjen kevytautolakien voimaantuloa ollaan siirtämässä vuodella eteenpäin. Lykkäyksen aikana lainsäädäntöä yritetään korjata siihen kuntoon, että se voisi astua voimaan myöhemmin.
Moottoripyöräjaoston mielestä siirtäminen ei muuta nykytilannetta ja samalla Suomi saattaa joutua rikkomusmenettelyn kohteeksi. Lisäksi Suomen oikeuskansleriviraston mukaan mahdollisten lakimuutosten läpimeno EU:ssa olisi hyvin epätodennäköistä.
– Siirrolla vain varmistettaisiin markkinahäiriön jatkuminen. Kevytautolait ovat jo valmisteluvaiheessa aiheuttaneet merkittäviä taloudellisia menetyksiä sekä kuluttajille että yrityksille, sanoo moottoripyöräjaoston puheenjohtaja Mikko Summa.
Kevytautolait ovat ongelmallisia monesta näkökulmasta. Tavoitteena on ollut saada kevytautot rekisteröityä traktoriksi, jota saisi kuljettaa mopokortilla. Henkilöautosta ei kuitenkaan saa millään keinolla muutettua traktoria eikä traktoria edes saa ajaa mopokortilla.
– Kevytautoja puolustetaan usein vetoamalla nuorten kuljettajien turvallisuuteen. Teillä on kuitenkin muitakin liikkujia, joiden turvallisuus Euroopan komissionkin mukaan heikkenisi merkittävästi, jos kevytautot tulisivat mukaan liikenteeseen. Kevytauto on massaltaan yli kolme kertaa mopoauton kokoinen ja teholtaan moninkertainen. Lisäksi nuorten kuljettajien tiedetään ottavan liikenteessä tavallista enemmän riskejä. Tällainen yhdistelmä olisi merkittävä riski muille tiellä liikkujille.
Kevytautojen myötä myös liikenteen päästöt kasvaisivat. Trafin selvityksen mukaan liikenteeseen voisi tulla jopa 41 000 kevytautoa, ja liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan 20 000. Mopoautoja on tällä hetkellä noin 8 100 eli molemmat arviot ovat moninkertaisia siihen verrattuna. Trafin keskivertoskenaarion mukaan hiilidioksidipäästöt kasvaisivat 20 prosenttia, mikä on räikeästi ristiriidassa Suomen liikenteelle asetettujen päästötavoitteiden kanssa.
Erityisesti heikkenevän talouden aikana on muistettava myös kevytautojen vaikutus toimialan liiketoimintaedellytyksiin. Mopoautojen myynti on jo nyt romahtanut käytännössä nollatasolle ja myös L-luokan ajoneuvojen eli kaksipyöräisten myynti on laskenut. Työllisyysvaikutukset alalla näkyvät jo nyt.
– Epämääräinen tilanne näkyy myös mopoautojen omistajien kukkarossa, sillä mopoautojen jälleenmyyntiarvo on jo nyt romahtanut. Yhteensä voidaan puhua kymmenistä miljoonista euroista, Summa muistuttaa.
Auton ympärillä miljoonan kilometrin määräaikaishuollon suorittanut Mercedes-Benz- mekaanikko Petja Suoniemi, työnjohtajat Jani Kuikka, Matti J Hakala, Aatto Keinänen ja edessä kenttäpäällikkö Taina Hyttinen ja työnjohtaja Sam Gerkman. Auton omistaja, autoilija Kimmo Suur-Uski kädessään 1 000 000 kilometrin autolle myönnetty diplomi. Kuva: Veho.
Vantaalla taksiyrittäjänä toimivan Kimmo Suur-Uskin dieselmoottorinen Mercedes-Benz E 300 BlueTec rekisteröitiin marraskuun 30. päivä vuonna 2015. Miljoonan kilometrin haamuraja ylittyi syyskuun 13. päivä 2019 eli alle neljässä vuodessa.
Miljoonan kilometrin määräaikaishuoltoon Veho Airport Vantaalle ajettaessa mittarilukema oli tarkalleen 1 000 017 km.
– Oli se pitkä se viimeinen puuttuva kilometri. Pysähdyin ja otin kuvan, kun mittarissa oli 999 999 km. Seuraava kilometri tuntui todella pitkältä. Seurasin trippimittarista sen edistymistä, koska en tiennyt, mitä seuraavaksi tapahtuu. Pyörähtääkö matkamittari nollille vain mitä?
– Kun miljoona pyörähti ruudulle niin ajattelin, että totta kai Mercedes on varautunut siihen, että heidän autoillaan miljoonan kilometriä on yleensä mahdollista ajaa, Suur-Uski hymyilee.
Toinen miljoona-Mercedes
Suur-Uskille nykyinen Mercedes oli jo toinen Mercedes, jolla hän on yli miljoona kilometriä ajanut. Ensimmäisen miljoonan Suur-Uski ajoi vuosina 1988-1994 Mercedeksen W124-mallilla. Vaihdon hetkellä silloisen auton matkamittariin oli kierähtänyt lukema 1 000 023 km.
Suur-Uskin nykyinen Mercedes on kestänyt ensimmäisen miljoona kilometriä enemmän kuin hyvin.
– Vaihdatin autooni iskunvaimentajat 750 000 km kohdalla, vaikka ne eivät vuotaneet. Pyöränlaakeri vaihdettiin 800 000 km kohdalla. Latureita on vaihdettu neljä. Merkittävintä tässä on se, että moottoria ei ole avattu kertaakaan. Se on mielestäni kova juttu.
Miljoonan kilometrin matkalla Mercedeksen keskikulutus maantieajossa on ollut 5,6 l/100 km. Myös Mercedeksen yhdeksänportainen automaattivaihteisto on toiminut hienosti.
– Jos jostain sen miljoona kilometriä näkee niin konepellin kiveniskemisistä. Ei muusta. Autoni nahkaistuimet ovat yhä laadukkaassa kunnossa kaikki on toiminut hienosti, Suur-Uski muistuttaa.
Kahdessa vuorossa
Suur-Uski kertoo, että miljoona-Mercedestä ajetaan kahdessa vuorossa. Suur-Uski istuu autonsa rattiin varhain aamuyöllä ja ajaa omaa vuoroaan puolille päivin. Tämän jälkeen yli 30 vuotta Suur-Uskin kanssa taksia ajanut Jari Iiskola istuu ratin taakse.
– Mercedes pestään vuoron jälkeen, jonka jälkeen auto on valmis leipätyöhönsä tien päälle.
Tiuha ajotahti ei olisi mitenkään mahdollista ilman laadukasta autoa. Mercedeksellä ajetaan noin 250 000 km vuodessa, joten auto käy lähes tulkoon kerran kuukaudessa huollossa.
Vielä 200 000 km lisää
Suur-Uskille taksin ajo on kutsumusammatti ja elämäntapa.
– Olen aito, palveleva taksimies. Minulle tämä on kutsumustyö ja siksi työni on helppoa sellaista. Jos pitää jotain tunnustaa niin rakastan Mercedestä. Mercedes on ainoa auto, muut ovat vain kulkuneuvoja, Suur-Uski summaa.
Miljoonan kilometrin huollon jälkeen Vehon kenttäpäällikkö TainaHyttinen, Veho Airport TaksiCenterin työnjohtaja SamGerkman sekä Suur-Uskin Mercedestä huoltaneen asentajat luovuttivat Suur-Uskille diplomin, kultaisen Mercedes-rintaneulan sekä älykellon.
Suur-Uski suunnittelee ajavansa Mercedeksellään ainakin ensi vuoden kevääseen asti, jolloin auton matkamittarissa on arviolta 1 200 000 km.
Ensi kesälle ehdotetun 250 miljoonan euron polttoaineveron korotuksen lisäksi hallitus on nostamassa parafiinisen dieselöljyn verotusta 120 miljoonalla eurolla tällä hallituskaudella, perustelunaan yritystuen poistaminen.
Jotta asiasta voisi keskustella, on tehtävä peruskäsitteet selviksi ja hahmotettava esityksen kokonaisvaikutukset. Faktojen valossa esitys on käsittämätön.
Dieselin verorakenne Suomessa perustuu ympäristövaikutuksiin, eikä siinä ole kyse yritystuesta. Kuljetusyritysten edunvalvoja SKAL ei näe perusteita sille, että parafiinisen dieselin verokanta on päätynyt yritystukilistalle.
Suomessa polttoaineverotuksella kannustetaan käyttämään ympäristön kannalta parempia polttoaineita. Parafiinisen dieselin kohdalla etuna ovat pienemmät lähipäästöt liikenteessä.
Parafiininen dieselöljy on polttoainelaatu, joka on haitallisilta lähipäästöiltään perinteistä ns. aromaattista dieselöljyä puhtaampaa.
Parafiinisissa dieselöljyissä on sekä fossiilisia laatuja että täysin uusiutuvista raaka-aineista kuten jätteistä ja tähteistä valmistettua dieseliä, jonka elinkaaripäästöt ovat lähellä nollaa.
Ympäristösyistä parafiinisia laatuja verotetaan kevyemmin kuin aromaattisia diesellaatuja.
Lähes kaikki Suomessa myytävä uusiutuva diesel ovat laadultaan parafiinista.
Jos parafiinisen dieselöljyn kevyempi verokohtelu poistetaan, se nostaa väistämättä myös uusiutuvan dieselin hintaa.
Tämä vie maanteiden tavaraliikenteen kauemmaksi päästötavoitteista.
Poiston kustannusvaikutus on hallituksen arvioiman 120 miljoonan euron asemesta 154 miljoonaa euroa vuodessa kuluttajille ja yrityksille.
Kun otetaan huomioon sekä ensi kesälle ehdotettu 250 miljoonan euron polttoaineveron korotus että parafiinisen dieselin veronalennuksen poistaminen, ollaan liikenteelle tekemässä yli 400 miljoonan euron veronkorotusta.
Tästä maanteiden tavaraliikenteelle kohdistuu 140 miljoonaa euroa vuodessa. Esitys on hyvin haitallinen Suomen kilpailukyvylle.
Budjettiriihen tiedotuksen mukaan parafiinista dieseliä ei enää tarvita entisessä määrin, koska autokanta on uusiutunut.
Väite ei voi pitää paikkaansa, sillä henkilöautokantamme on keski-iältään 12 vuotta. Ammattimaisessa tavaraliikenteessä käytetyn kuljetuskaluston keski-ikä on Suomessa 10 vuotta.
– On käsittämätöntä, että yritystuen leikkaustavoite on johtanut linjaukseen, jonka lopputuloksena rangaistaan puhtaampia diesellaatuja. Lopputuloksena on vain veronkorotus, joka nakertaa myös työllisyystavoitetta, sanoo toimitusjohtaja Iiro Lehtonen.
Hallituksen tuore talousarvioesitys on nostamassa työssäkäynnin kustannuksia muun muassa polttoaineveron kiristyksillä.
Ilmastotavoitteet ovat jäämässä autokannan uusimisen osalta puheiden tasolle. Tervetullut väylärahoituksen tasokorotus tulee kohdistaa suoritteiden mukaisesti.
Antti Rinteen hallitus päätti eilen budjettiriihessään kiristää polttoaineiden verotusta 250 miljoonalla eurolla ensi vuoden elokuusta alkaen.
Tämä tarkoittaa 6-7 sentin korotusta litralta sekä bensiinin että dieselin hintoihin. Veronkorotus tuo keskivertoautoilijalle noin 70-80 euron lisäkustannukset vuodessa.
– Polttoaineveron korottaminen iskee erityisesti tavallisiin työssäkäyviin ihmisiin. Yhdessä muun muassa tuloverojen kiristyksen kanssa työssäkäynnistä tehdään entistä kalliimpaa, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
Kovasti pinnalla olleet ilmastotavoitteet ovat jäämässä autokannan uudistamisen osalta pelkiksi puheiksi.
Edellisellä hallituskaudella neljään otteeseen alennettuun autoveroon ei olla koskemassa, romutuspalkkio ei saa jatkoa eikä muitakaan keinoja vähäpäästöisempien autojen yleistymiseksi ole esitetty.
– Kun hallitus pitää kiinni autoverosta, suomalaiset pitävät kiinni vanhoista autoistaan. Odotettavissa on, että autokanta jatkaa vanhenemistaan. Henkilöautoilu on jatkossakin merkittävin liikennemuoto Suomessa. Siksi olisikin tärkeää tehdä toimenpiteitä, joiden avulla yhä useammalla olisi mahdollisuus vaihtaa vanha suuripäästöinen auto uuteen tai uudempaan käytettyyn, Nieminen arvioi.
Perusväylänpitoon kaavailtu 300 miljoonan euron tasokorotus on erittäin tervetullut esitys korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi. Rahat pitää kuitenkin kohdistua liikennesuoritteen mukaisesti.
– On tärkeää, että rahoitusta jaettaessa huomioidaan eri liikennemuotojen osuudet ja niiden kehitys sekä kasvutrendit. Tieliikenne kattaa yli 90 % Suomen henkilöliikenteestä sekä kaksi kolmasosaa tavaraliikenteen tonnikilometreistä. Panostukset tiestöön vaikuttavat eniten niin matka-aikoihin, liikenneturvallisuuteen kuin liikenteen päästöihin, Nieminen painottaa.
Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood kiittää hallitusta siitä, että budjettiriihessä on suhtauduttu vakavasti liikenteen infran korjausvelan pysäyttämiseen ja tilanteen korjaamiseen on osoitettu määrärahaa aiemmin sovitun mukaisesti.
Infrahankkeiden perusväylänpidon rahoituksen 300 miljoonan euron vuosittainen tasokorotus on välttämätön toimenpide korjausvelan pysäyttämiseksi.
Hallitusohjelmassa on sitouduttu puolittamaan päästöt vuoteen 2030 mennessä. Vähähiilisen liikenteen infran rakentamiseen tarvitaan välittömästi toimi, jotta päästöjä saadaan vähennettyä.
– Liikenteen päästöt muodostavat 20 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Nykykuntoiset väylät ja liikennejärjestelyt aiheuttavat painorajoituksia ja kiertoreittejä, vähähiilisen liikenteen infran korjaamiseen ja rakentamiseen tarvitaan toimia nyt, että päästöt saadaan alemmaksi tulevaisuudessa. Jokaista liikennemuotoa tarvitaan mutta toimet on keskitettävä sinne, missä vaikuttavuus on suurin, Wood sanoo.
Wood muistuttaa, että kaikkia toimia tarvitaan. Erityisesti sitä, että kuljetuksia saadaan siirrettyä raiteille, joilla kapasiteetti on kunnossa.
Isojen infrahankkeiden osalta Turun tunnin junan ja Suomi-radan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun toteuttaminen sai budjettiriihessä konkretiaa lukujen muodossa.
Pohjolan Rautateiden pääomitus 15,7 miljoonalla eurolla ja valtion varautuminen suunnittelun rahoittamiseen yhteensä 115 miljoonalla on askel oikeaan suuntaan.
Onko tahtoa edetä nopeasti?
Keskuskauppakamari peräänkuuluttaa tekoja, siihen että suunnittelu käynnistetään nopeasti ja hankkeet saadaan liikkeelle.
12-vuotisessa liikennejärjestelmäsuunnittelussa tulisi huomioida myös rahoituksen näkökulmasta eri vuosille ajoittuvat toimet niin, että jatkuvuus ja ennakoitavuus niin perusväylänpidon kuin hankkeidenkin rahoituksen osalta taataan.
– Isoja hankkeita tulisi tarvittaessa pystyä pilkkomaan osiin. Näin mahdollistetaan EU-rahoituksen maksimaalinen hyödyntäminen. Meneillään olevan EU-budjettikauden puitteissa on avautumassa vielä kaksi liikennehankkeille suunnattua hakua, ns. ylijäämät käyttämättä jääneistä tuista, joita voidaan käyttää vuoden 2023 loppuun saakka. Sen jälkeen toimiin on ryhdyttävä EU-rahoituksen saannon varmistamiseksi tulevasta EU-budjetista. Aiemmin tehty pohjatyö esimerkiksi radanvarsikuntien kanssa toivottavasti tulee osaltaan nopeuttamaan suunnittelua ja aiemmat arviot 6-8 vuodesta suunnittelulle voidaan alittaa, Wood sanoo.
– Siitä huolimatta, että eilen saadut luvut otettiin ilolla vastaan, on tärkeää jatkaa vastuullista keskustelua siitä, kuinka oikea suunta taataan myös tulevaisuudessa. Aiempien Liikenne- ja viestintäministeriön laskelmien mukaan ratojen ja teiden korjausvelkaan, jo olemassa olevien vaurioiden korjaamiseen sekä kunnossapitoon tarvittaisiin 2,5 miljardia euroa. Tämän päälle lisätään 15 miljardin investointivelka. Tämän yhtälön ratkaisemisessa tarvitaan yli budjetti- ja hallituskausien ulottuvaa näkemystä liikenteen rahoitusmallista, jonka avulla voidaan poistaa liikenteellisiä pullonkauloja ja tehostaa pitkäjänteistäsuunnittelua, kuten Keskuskauppakamari on esittänyt. Tämän hallituksen aikana määritellään, miltä Suomi ja suomalainen liikennepolitiikka näyttää tulevaisuudessa, Wood toteaa.
ITM Finland rakennuttaa valtatielle 5 Kajaanin seudulle automaattisen
liikennevalvonnan. Valvontajakso rakennetaan Mainuan (valtatie 28) ja Vartiuksentien (kantatie 89) välille ja se on pituudeltaan 47 kilometriä.
Kohteeseen tulee yhteensä 14 uuden sukupolven ns. tracking radar
-tutkateknologiaan perustuvaa valvontapistettä.
ITM Finland on vastannut hankkeen rakennussuunnitelmien laatimisesta
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen laatiman esisuunnittelun pohjalta.
ELY-keskus on vastannut myös toteutukseen liittyvästä alueellisesta
vuoropuhelusta.
Automaattivalvonnan rakentamisen perusteena on liikenneturvallisuuden
parantaminen. Tutkimusten mukaan automaattivalvonta vähentää erityisesti vakaviin henkilövahinkoihin johtavia onnettomuuksia.
Nyt rakennettavalla valvontajaksolla on sattunut vuosittain keskimäärin 32 onnettomuutta, joista 7 on johtanut henkilövahinkoihin. Jaksolla
sijaitsevien liikenteen mittauspisteiden kohdalla ylinopeutta on ajanut
kesäisin keskimäärin neljännes ja talvisin jopa kaksi kolmasosaa
autoilijoista.
Valtatien 5 keskimääräinen liikennemäärä Kajaanin keskustan kohdalla on 6 500 – 9 500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valvontajakson eteläpäässä
vuorokausiliikennemäärä on keskimäärin 4 500 ja pohjoispäässä 3 000
ajoneuvoa.
Hankkeen urakoitsijaksi on kilpailutuksen myötä valittu Normivalaistus Oy.
Urakkahinta on 140 000 euroa (alv 0 %). Työt maastossa käynnistyvät
syyskuun lopulla 2019 ja valmistuvat vuoden 2019 loppuun mennessä. Työstä ei aiheudu merkittävää haittaa liikenteelle.
Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä. Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi.
Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.
– On upeaa, että vuoden tauon jälkeen perusväylänpitoon halutaan jälleen suunnata rahoitusta. Teiden kuntoon saaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä rahoitukselta, joten pysyvä tasokorotus kuulostaa hienolta ja tulee teiden kannalta aivan viime tipassa, iloitsee Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen.
– Meillä on Suomessa kattava tieverkko, joka kunnossa ollessaan parantaa meidän kaikkien elämää ja tukee yritysten toimintaa. Tiet eivät ole itseisarvo vaan ne ovat käyttäjiä varten. Ansaitsemme kunnossa olevan tieverkon, jatkaa Raitanen
Budjettiehdotuksessa ehdotetaan vaarallisten tasoristeysten poistamiseen yhteensä 22 miljoonaa euroa vuosille 2020–2021 ja yksityisteiden avustuksiin kohdennetaan 20 miljoonaa euroa vuodelle 2020.
-Yksityistiet ovat tärkeä osa Suomen liikennejärjestelmää ja niillä on paljon myös valtakunnallista merkitystä. On tärkeää, että valtio satsaa niihin ensi vuonna kuluvaa vuotta enemmän, Raitanen toteaa.
Vuonna 1978 esiteltiin Mitsubishin ensimmäinen lava-auto Forte.
Mitsubishin maahantuoja on juhlan kunniaksi lähettänyt tarinan auton historiasta.
Forte tarjosi tuhannen kilon kuljetuskapasiteetin yhdistettynä helppoon ajettavuuteen ja vankkaan luotettavuuteen.
Tämä tuotti sille nopeasti vakaan suosion lumisista erämaista paahteisille aavikoille. Sitä alettiin valmistaa pian myös vientiin nimellä L200.
Mitsubishi L200 1991. Kuva: Mitsubishi.
Yli neljän vuosikymmenen aikana autoa on myyty maailmanlaajuisesti jo noin 4,7 miljoonaa kappaletta.
Sen suunnittelun lähtökohtana oli asiakkaiden tarve autolle, joka on luotettava ja kuljetuskykyinen ja jonka ajettavuus ja mukavuus ovat kuin henkilöautossa.
Mitsubishi hyödynsi kokemuksensa Jeep-autojen rakentamisessa ja lisäsi kehittämänsä 4WD-voimansiirron Forteen vuonna 1980.
Mitsubishi L200 1997. Kuva: Mitsubishi.
Mallista tuli Mitsubishin modernien nelivetoautojen perusta, josta myöhemmin kehitettiin esimerkiksi legendaarinen Pajero.
Vuonna 1986 esiteltiin toisen sukupolven L200, jossa korivaihtoehtoja oli kolme: Single Cab, Club Cab sekä Double Cab. Myös uudet takaveto- ja nelivetovoimansiirtolinjat tulivat tarjolle 2- ja 2,6-litraisten bensiini- sekä 2,5-litraisen dieselmoottorin yhteyteen.
Kolmas sukupolvi esiteltiin vuonna 1995, jossa neliveto oli varustettu ensimmäistä kertaa innovatiivisella Easy Select 4WD -järjestelmällä.
Neljännen sukupolven suurimmat muutokset vuonna 2004 koskivat uusia dieselmoottoreita, jotka oli varustettu Common Rail -teknologialla.
Samalla Easy Select 4WD sai rinnalleen Super Select 4WD -järjestelmällä varustetun nelivedon.
Mitsubishi L200 2006. Kuva: Mitsubishi.
Nykyinen viides sukupolvi esiteltiin vuonna 2014, ja sen korimalleihin tuli tarjolle myös neliovinen Club Cab.
Moottorivaihtoehdot olivat uusi 2,4-litrainen MIVEC- turbodiesel, 2,5-litrainen turbodiesel ja 2,4-litrainen bensiinimoottori.
Voimansiirtoon on valittavissa taka- tai neliveto. Jälkimmäinen on saatavana sähköisesti toimivalla Super Select 4WD-II -järjestelmällä.
Usealla markkina-alueella Mitsubishi L200:lla on suuri vaikutus Mitsubishin liiketoimintaan. Vuonna 1995 esitellystä kolmannesta sukupolvesta lähtien L200:n tuotanto on keskitetty Thaimaan Laem Chabangiin, josta autot viedään kaikkialle maailmaan.
Mitsubishi L200 2019. Kuva: Mitsubishi.
Laem Chabangin tuotantolaitos on nykyään Mitsubishin suurin, joka tuottaa vuosittain noin 400 000 ajoneuvoa.
Mitsubishi L200:n pitkä menestystarina saa pian jatkoa myös Suomessa, kun sen kuudes sukupolvi esitellään suurelle yleisölle lokakuun alussa.
Uuden L200:n suurimpia uudistuksia ovat maahantuojan mukaan sen täysin uusi muotoilu, uuden sukupolven nelivetoteknologia, parantunut ajomukavuus sekä henkilöautoista tutut aktiivisen turvallisuuden lisävarusteet.
Kuopiossa aamulla liikenneonnettomuudessa loukkantunut kuopiolainen noin 60-vuotias kuljetettiin ambulanssilla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan.
Aamun aikana saadun tiedon mukaan hän on saanut vammoja selkärankaan, mutta hänellä ei ole hengenvaaraa. Jalankulkija pystyi itse soittamaan onnettomuudesta hätäkeskukseen.
Tapahtumapaikka on Kuopiossa Inkilänmäellä Rastaantien Teboilin läheisyydessä.
Poliisin tiedotteen mukaan jalankulkija oli ylittämässä keskiviikkoaamuna kello 05.30 aikaan koiran kanssa suojatietä Kuopiossa Rastaantiellä, kun henkilöauto törmäsi häneen.
Henkilöautossa olleiden vaurioiden perusteella osuma on poliisin mukaan ollut voimakas.
Autoa kuljetti 27-vuotias kuopiolainen mies, joka puhalsi alkometriin 2,56 promillea. Hänet otettiin kiinni epäiltynä törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Poliisi kaipaa edelleen mahdollisia silmnnäkijä havaintoja onnettomuudesta.
Itä- Suomen poliisilaitoksen vihjepuhelimen numero on 029 541 5232 ja sähköpostitse vihjeitä otetaan vastaan vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi
