Ferrarit onnistuivat parhaiten Belgian GP:n aika-ajoissa.
Paalupaikalle ajoi Charles Leclerc ja toiseen ruutuun tallikaveri Sebastian Vettel.
Kolmanneksi nopein oli Mercedeksen Lewis Hamilton, joka ehti mukaan aika-ajoon, vaikka auto rikkoontui viimeisessä harjoituksissa ulosajon seurauksena. Mekaanikot saivat parsittua auton kasaan ajoissa.
Neljänteen ruutuun jäi Hamiltonin tallikaveri Valtteri Bottas.
Leclerc oli aivan ylivoimainen aika-ajoissa ja jätti Vettelin yli 0,7 sekuntia. Hamilton oli aivan Vettelin kannassa mutta Bottas jäi kärjestä melkein 0,9 sekuntia.
Viidenteen ruutuun ajoi Red Bullin Max Verstappen. Hän jäi kärjestä jo toista sekuntia.
Alfa Romeon Kimi Räikkönen oli kahdeksanneksi nopein, mutta hän lähtee kisaan ruudusta kuusi, koska hänen edellään olevat molemmat Renaultit saavat lähtöruuturangaistuksen.
Lopullinen lähtöjärjestys selvinnee vasta sunnuntaina, koska niin monella autolla on erinäisiä lähtöruuturangaistuksia.
Kisa ajetaan sunnuntaina Suomen aikaa kello 16.10.
Belgian GP:n aika-ajot
1 Charles Leclerc Ferrari 1:42.519
2 Sebastian Vettel Ferrari +0.748
3 Lewis Hamilton Mercedes +0.763
4 Valtteri Bottas Mercedes +0.896
5 Max Verstappen Red Bull Racing +1.171
6 Daniel Ricciardo Renault +1.738
7 Nico Hülkenberg Renault +2.023
8 Kimi Räikkönen Alfa Romeo Racing +2.038
9 Sergio Perez Racing Point +2.187
10 Kevin Magnussen Haas F1 Team +2.567
11 Romain Grosjean Haas F1 Team – –
12 Lando Norris McLaren – –
13 Lance Stroll Racing Point – –
14 Alexander Albon Red Bull Racing – –
15 Antonio Giovinazzi Alfa Romeo Racing – –
16 Pierre Gasly Toro Rosso – –
17 Carlos Sainz McLaren – –
18 Daniil Kvyat Toro Rosso – –
19 George Russell Williams – –
20 Robert Kubica Williams – –
Hätäkeskus sai sivullisen tekemän ilmoituksen moottoripyörällä kaatuneesta miehestä Rantasalmella Joroistentiellä hieman ennen kello 18 perjantai-iltana.
Tapahtumapaikalta Savonlinnan keskussairaalaan ambulanssilla kuljetettu mies puhalsi poliisin seulonta-alkometriin lukemaksi 1,18 mg/l alkoholia uloshengitysilmassa.
Poliisipartion tekemän mittauksen perusteella moottoripyörä oli liukunut tien ulkopuolella yli 50 metrin matkan kaatumisen jälkeen.
Poliisi epäilee moottoripyöräilijää törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Belgian GP:n aika-ajo Span radalla kärsi viime vuonna sateesta, joka alkoi viimeisen jakson aikana.
Sade loppui kuitenkin ennen jakson loppua, joten ajat paranivat koko ajan.
Ferrarin Kimi Räikkönen onnistui alussa märällä radalla hyvin ja oli jonkin aikaa kärjessä.
Räikkösellä ei kuitenkaan ollut riittävästi polttoainetta, eikä pystynyt ajamaan viimeistä yritystä.
Kärkeen ajoi Mercedeksen Lewis Hamilton ja toiseen ruutuun Ferrarin Sebastian Vettel.
Varsinainen yllätys koettiin Force Indian taholta. Tallin molemmat autot ajoivat toiseen riviin. Esteban Ocon ajoi kolmanneksi ja Sergio Perez neljänneksi.
Viidenteen ruutuun ajoi Haasin Romain Grosjean ja Räikkönen jäi kuudenteen ruutuun.
Seuraavina aika-ajossa tulivat Verstappen, Ricciardo, Magnussen, Bottas, Gasly, Hartley, Leclerc, Ericsson, Hülkenberg, Sainz, Alonso, Sirotkin, Stroll ja Vandoorne.
Lopullinen lähtöjärjestys ei vielä ole selvä, mutta ainakin Bottas ja Hülkenberg tulevat lähtemään häntäpäästä rangaistusten takia.
Belgian GP:n aika-ajot 2018
Q1 Q2 Q3
1 Lewis Hamilton Mercedes 1:42.977 1:41.553 1:58.179
2 Sebastian Vettel Ferrari 1:43.035 1:41.501 1:58.905
3 Esteban Ocon Force India 1:44.003 1:43.302 2:01.851
4 Sergio Perez Force India 1:44.004 1:43.014 2:01.894
5 Romain Grosjean Haas 1:43.597 1:43.042 2:02.122
6 Kimi Räikkönen Ferrari 1:42.585 1:41.533 2:02.671
7 Max Verstappen Red Bull 1:43.199 1:42.554 2:02.769
8 Daniel Ricciardo Red Bull 1:43.604 1:43.126 2:02.939
9 Kevin Magnussen Haas 1:43.834 1:43.320 2:04.933
10 Valtteri Bottas Mercedes 1:42.805 1:42.191 DNS
11 Pierre Gasly Toro Rosso 1:44.221 1:43.844
12 Brendon Hartley Toro Rosso 1:44.153 1:43.865
13 Charles Leclerc Sauber 1:43.654 1:44.062
14 Marcus Ericsson Sauber 1:43.846 1:44.301
15 Nico Hulkenberg Renault 1:44.145
16 Carlos Sainz Renault 1:44.489
17 Fernando Alonso McLaren 1:44.917
18 Sergey Sirotkin Williams 1:44.998
19 Lance Stroll Williams 1:45.134
20 Stoffel Vandoorne McLaren 1:45.307
”Volvon 1973 malleissa on entistä tehokkaampi lämmitys- ja tuuletusjärjestelmä, johon kuuluu kymmenen ilmansuutinta. Tämä takaa sen, että lämpö ja tuuletus jakaantuvat nopeasti ja tasaisesti matkustajien jokaiseen soppeen.
Kojelaudassa on neljä ilmansuutinta ja kaksi huurteenpoistosuutinta tuulilasia varten. Niiden avulla pysyvät sivuikkunat ja tuulilasi kirkkaina — takaikkunan huurtumistahan Volvossa estää sähkölämmitys.
Kahdesta sisemmästä kojelaudassa olevasta suuttimesta saatte raitista ilmaa, johon voitte sekoittaa lämmintä ilmaa.
Etulattiaa varten on vielä kaksi ilmasuutinta, samoin takalattiaa varten.
Täydellisempää ja tehokkaampaa lämmitys- ja tuuletusjärjestelmää saatte hakea. Lisätkää tähän vielä hyvä käynnistyvyys kovillakin pakkasilla sekä kestävä ja turvallinen rakenne, niin saatte auton joka on pohjolan oloihin rakennettu — Volvon.”
Loppukommenttina on vielä ”Autosta, joka on pohjolan oloihin rakennettu, on vähemmän huolta.”
Maineikas suomalaisia nuoria rallikuljettajia maailmalle vievä Flying Finn Future Star -kilpailu jatkuu tänään SM Oili Jalonen Rallin yhteydessä Laitilassa.
Tämän kauden toisena palkintona kilpailussa voittaja pääsee ajamaan kaudelle 2020 junioreiden rallin MM-sarjaan (JWRC).
Kauden ensimmäisen palkinnon kesäkuussa voitti Heinolan Urheiluautoilijoiden 17-vuotias rallitähti Sami Pajari, joka pääsi näyttämään kykynsä elokuun alussa ajetussa Suomen MM-rallissa.
Pajari on mukana myös tämän kauden toisessa FFFS-kilpailussa.
Laitilan SM-rallissa palkinnosta hänen kanssaan kilpailevat lisäksi Juho Koski-Lammi, Heikki Koski-Lammi, Aleksi Röyhkiö, Arttu Lähdeniemi, Lauri Joona ja vuoden 2018 Flying Finn Future Star Henri Hokkala.
Lähdeniemi ja Joona raivasivat tiensä jo ensimmäiseen FFFS-finaaliin kesäkuussa Pajarin kanssa.
Pajari antoi hienot näytöt Jyväskylässä ja ajoi jopa pari luokkansa pohja-aikaa. Myös muut nuoret rallitähdet osoittivat kykyjään Keski-Suomen sorateillä.
– Taistelu FFFS-tittelistä on kyllä todella tiukka. Sami Pajarin lisäksi Neste Rallissa oli mukava nähdä myös Lauri Joona ja Aleksi Röyhkiö. Kaikki heistä pystyivät vielä hyvään vauhtiin, mikä keräsi kiitosta JWRC-organisaatiolta. Tähän kun lisätään muut tutut ja kovat nimet Ralli SM -sarjasta, niin uskon, että tästä porukasta seuloutuu se kuljettaja, joka maailmalle lähtee, pohtii Neste Rallin kilpailunjohtaja Kai Tarkiainen.
SM3-luokan viisi parasta
Ralli SM -kauden jälkeen pidettävään valintatilaisuuteen pääsevät edellä mainituista kuljettajista ne, jotka ovat SM3-luokan pisteissä viiden parhaan joukossa.
FFFS-kilpailijoista viiden parhaan joukkoon viiden osakilpailun jälkeen mahtuu neljä kuljettajaa: Joona, Pajari, Lähdeniemi ja Hokkala.
Nuorten kuljettajien pakkaa SM3-luokan kolmantena sekoittaa moninkertainen suomenmestari Joonas Lindroos, joka on vauhdillisesti erittäin kova vastus kenelle tahansa kuljettajalle, mutta ei ikänsä puolesta voi osallistua FFFS-kilpailuun.
– Täytyy muistaa, että Ralli SM -sarjassa taistellaan ensisijaisesti suomenmestaruudesta. Lisäksi nuorille kuljettajille on tarjolla tämä FFFS-kilpailu. On todella hienoa, että mukana on Joonaksen kaltainen kuljettaja antamassa vertailukohdan. Jos hänen kaltaisensa kuljettajan pystyy voittamaan täällä, on vauhtia varmasti myös maailmalla, Tarkiainen vertailee.
Valintatilaisuuskin uudistuu
Salon ja Turun seudulla ajettavan Ralli SM -sarjan päätöskisan jälkeen järjestään valintatilaisuus, jossa siihen päässeiltä kuljettajilta testataan niin fyysisiä kuin henkisiäkin kykyjä sekä mediataitoja.
Mikäli voittava kuljettaja ajaa tällä kaudella Ralli SM -sarjassa M-Sportin Ford-kalustolla ja Pirellin renkailla, tukevat M-Sport, Pirelli ja AKK JWRC-sarjaan osallistumista yhteensä 90 000 eurolla.
Valintatilaisuutta kehitetään Tarkiaisen mukaan paremmin uuteen, usean kisan käsittävään palkintoon sopivammaksi.
– Kuljettajia odottaa Ralli SM -kauden jälkeen varmaan vähän jotain uutta testien suhteen. Aiemmin Flying Finn Future Star valittiin silmällä pitäen yhtä MM-rallia. Nyt lähetämme kuitenkin kuljettajan kokonaisen kauden ajaksi maailmalle. Täytyy keksiä, miten ne ominaisuudet saadaan testeissä esiin.
SM3-luokan SM-pisteet 5/7 osakilpailun jälkeen
1. Lauri Joona 76 *
2. Sami Pajari 75 *
3. Joonas Lindroos 75
4. Arttu Lähdeniemi 48 *
5. Henri Hokkala 46 *
* Kuljettaja osallistuu Flying Finn Future Star -kilpailuun
BMW 3-sarjaa on jo vuosikymmenet pidetty automaailman keskikokoisten autojen ajettavuuden suunnannäyttäjänä. Tuorein malliversio tottelee mallinimeä G20. Myynti- ja menestysodotukset tätä uutukaista kohtaan ovat kovat.
BMW 3-sarjan historia lähtee liikkeelle 1970-luvun puolesta välistä. Kaksiovinen ja nelisylinterinen E21-mallinimeä totteleva vetosi jo tuolloin etenkin nuorempaan kansaan. Ensimmäiseen korimalliin oli saatavilla myös BMW:lle tunnusomainen suorakutonen.
Kuva: Antti Järveläinen.
”Ajamisen iloa”
3-sarja on BMW:n myydyin ja näin ollen yksi BMW:n tärkeimmistä malleista. Autosta huomaa heti, että ajettavuuteen on keskitytty ja panostettu todella paljon. Ajodynamiikkaa on viritetty selvästi tunnokkaammaksi edellisestä mallista.
Mitoiltaan uusi malli on edelliseen verrattuna kasvanut vajaat 10 senttimetriä pituutta ja muutaman senttimetrin leveyttä. Vakautta on tullut pidentyneen akselivälin myötä. Ero ajodynamiikassa on tietoisesti pidetty hyvin erillään suuremmasta mukavuuspainotteisesta 5-sarjalaisesta.
Kuva: Antti Järveläinen.
Ajossa auto on todella tarkka liikkeissään, ja ohjausta voi pitää BMW-malliston yhtenä tarkimmista. Erittäin tarkka ohjaus sopii erinomaisesti auton luonteelle, ja yhdistettynä lisävarustelistalta valittuun adaptiiviseen M Sport -alustaan, auto tuntuu siltä kuin sporttisen sedanin kuuluu tuntua.
Alusta on napakka, ja hiljaisemmassa kaupunkiajossa jopa aavistuksen turhan pintakova. Nopeus korjaa kuitenkin virheet – alustan tuntuma on erinomainen suuremmilla nopeuksilla niin maantiellä kuin huonommillakin pikkuteillä. Renkaiksi koeajoautoon oli valittu 19 tuumaiset, eteen 225/40 ja taakse 255/35 renkaat.
Erinomaisen ajokokemuksen kruunaa ”pakollinen lisävaruste”, nahkainen M ohjauspyörä, joka on tuntumaltaan ehdottomasti yksi markkinoiden parhaimpia.
Kuva: Antti Järveläinen.
Sisätiloissa muotoiluun on panostettu, materiaaleissa taas tingitty
Sisätilojen muotoilussa on onnistuttu erinomaisesti uudessa 3-sarjalaisessa. Leikkaavia linjoja ja muotoja on moneen suuntaan, mutta se ei pistä silmään katsottaessa kokonaisuutta. Linjat ovat selkeitä ja käyttölaitteet on saatu järjesteltyä loogisesti ergonomia edellä.
Ilmastointijärjestelmän säätönapit voisivat olla hieman käyttäjäystävällisemmät. Liukkaita metallisia kaksisuuntaisia nappuloita on hankala käyttää pienen koon takia. Edellisen korimallin pyörösäädin olisi ollut selvästi ergonomisempi valinta.
Kuva: Antti Järveläinen.
Pienet ohjauspyörän säätörullat ovat myös hankalat käyttää suurempien sormien kanssa, puhumattakaan kun kädessä on paksut talvihanskat.
iDrive-mediajärjestelmän näyttö on tuotu samalle korkeudelle mittariston kanssa, ja vaihdekepin edessä on säilytyslokero irtotavaroille. Muuten hallintalaitteet ovat tutut edellisestä mallista, ainoastaan järjestys on muuttunut.
Tietyistä kohdista ohjaamossa tulee väkisinkin hieman muovinen tunnelma. Avattavia luukkuja joutuu välillä painamaan useamman kerran ennen aukeamista ja painikkeiden materiaaleissa olisi parantamisen varaa. Ongelma ei ole suuri, mutta tämä ei ole ollut BMW:lle ominaista.
Materiaalien laadukkuudessa huomaa selkeitä eroja mallien välillä, ja ero on varsin suuri, kun hyppää suoraan 5-sarjalaisesta 3-sarjalaisen rattiin. Tämä on varmasti myös tietoinen ratkaisu BMW:ltä pitää ajettavuuden tapaan nämä kaksi myydyintä mallia selvästi erillään toisistaan myös materiaalien osalta.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kulmikasta muotoilua
Uuden 3-sarjan ulkomuotoilu on saanut todella suuren parannuksen tai ainakin harppauksen eteenpäin. Ensimmäinen silmäys uuteen malliin saa miettimään, onko kyseessä edes sama korimalli. Auton sivuprofiilin mittasuhteet ovat pysyneet lähellä toisiaan, muuten yhtäläisyyksiä edelliseen malliin on vaikea löytää.
Ajovalot ovat kokeneet suuren muutoksen, ja ovat niin edessä kuin takana viirumaiset. Perinteinen BMW:n ajovalojen pyöreähkö muotoilu on saanut uutta sirompaa suuntaa.
Kuva: Antti Järveläinen.
Uusissa BMW-malleissa etugrillin ilmanottoaukkojen munuaisilla on koon puolesta kasvava trendi. Sisätilojen tapaan uuden 3-sarjalaisen ulkomuotoilussa on käytetty teräviä pokkauksia korin ulkomuodoissa, jotka ovat uusinta BMW:n muotokieltä.
Ulkonäkö vaatii hieman sulattelemista aluksi, edellisten mallien muutoksien olleen maltillisempia. Uudenlaisen muotoilun suunta tulee varmasti näkymään tulevissa malleissa, joista ensimmäisenä on päästy nauttimaan juuri esitellyn uuden 1-sarjalaisen kohdalla.
Kuva: Antti Järveläinen.
Saatavilla myös pistokehybridinä
Autoa on saatavilla nyt bensiini- ja dieselmoottoreiden lisäksi myös pistokehybridinä. Mallinimeltään 330e tarjoilee kaksilitraisen ahdetun bensiinimoottorin ja reilu 100 hevosvoimaa tuottavan sähkömoottorin kanssa yhteensä 292 hevosvoimaa.
Lähtöhinnaltaan 330e kohoaa vajaan 1700 euron autoverojen jälkeenkin yli 53 000 euroon.
Edullisimmillaan uuden 3-sarjalaisen saa karvan alle 40 000 eurolla, jolloin auto on kaksilitraisella 184 hevosvoimaisella moottorilla ja automaattivaihteistolla varusteltu 320i A Business.
Malliston huipulla on tällä hetkellä 374 hevosvoimainen suorakutosella höystetty M340i A xDrive. Motorsport tehoversioiden M3 ja M4 -mallien voidaan odottaa julkistettavan jo ensi vuoden puolella.
Kuva: Antti Järveläinen.
BMW 320dA xDrive Sedan Business M Sport
Moottori: 1995 cm³, 4-sylinterinen
Maksimiteho: 140 kW, 190 hv. @ 4000-4000 rpm.
Maksimivääntö: 400 Nm. @ 1750-2500 rpm.
Kiihtyvyys: 6,9 sek. (0-100 km/t)
Omamassa: 1615 kg.
Vetotapa: Neliveto
Tavaratila: 480 l.
Yhdistetty kulutus: 5,7-6,0 l/100km.
CO2-päästöt: 148-157 g/km.
Alkaen hinta: 39 383 euroa (320i A Business), koeajoauto 74 777 euroa.
Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.Kuva: Antti Järveläinen.
Poliisipartio suoritti eilen illalla liikennevalvontaa Torniossa Etelätiellä, jolloin heitä vastaan ajoi Röyttäntien risteyksessä mopoilija ilman kypärää.
Partio kääntyi välittömästi mopon perään ja kytki hälytysvalot sekä pysäytysvalon päälle.
Mopoilija lähti ajamaan karkuun ensin Putaan katuja pitkin ja sitten Tornion keskustaan, jossa lopulta kaatui Pakkahuoneenkadulla.
Kuljettaja meni välittömästi henkilöauton kyytiin, joka lähti liikkeelle.
Poliisipartio pysäytti auton uudella sillalla ja otti autosta kiinni mopoa kuljettaneen miehen, joka paljastui 16-vuotiaaksi torniolaiseksi pojaksi.
Poika vietiin tutkimuksiin Tornion poliisiasemalle, jossa suoritetun tarkkuusalkometrinkokeen tulos oli 0,31 mg/l.
Pojalla ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta. Lisäksi kävi ilmi, että mopo oli otettu luvatta käyttöön.
Poliisi ilmoitti asiasta pojan vanhemmille, jotka hakivat hänet kotiin. Asiasta tehtiin myös lastensuojeluilmoitus.
Autoilijan riski törmätä hirveen tai peuraan on suurimmillaan syksyisin. Hirvenmetsästyskausi alkaa osassa maata jo syyskuussa, mikä saa eläimet liikkeelle hyvissä ajoin.
Vuonna 2018 Suomen teillä sattui yli 12 000 riistaonnettomuutta.* Eniten niitä kirjattiin marraskuussa, yli kaksituhatta kappaletta. Kolarimäärät ovat pitkälti suhteessa eläinkannan kokoon.
Hirvikolareiden piikki osui puolestaan syyskuulle. Suurin osa törmäyksistä, lähes kaksi kolmasosaa, sattuu hämärässä tai pimeässä. Usein hirvikolari saa aikaan pahaa jälkeä.
– Hirvikolarissa olleita autoja ei useimmiten tuoda edes korjattavaksi, vaan ne viedään suoraan ”autojen saattohoitoon”. Kuitenkin täällä Etelä-Suomessa auton tielle sattuu tavallisesti jokin hirveä pienempi. Peurakolarit ovat täällä yleisiä, mikä näkyy meilläkin, kertoo työnjohtaja Marko Tuokko Autoklinikalta.
Kevennä kaasujalkaa ja varmista näkyvyys
Hirvieläinten liikkuminen vilkastuu syksyn edetessä. Ensi sunnuntaina osassa maata alkava hirvestyskausi vaikuttaa liikehdintään. Aktiivisimmillaan hirvet ovat auringonlaskun tienoilla. Tuokon mukaan autoilija voi vaikuttaa onnettomuusriskiin, vaikka eläimen kohtaaminen itsessään onkin sattumasta kiinni.
– Eläimillä on tapana ylittää tie samasta kohdasta. Vaaramerkit on laitettu juuri niille alueille asiasta varoittamaan, joten ne kannattaa ottaa todesta. Pienikin nopeuden alentaminen antaa lisää reagointiaikaa ja lyhentää jarrutusmatkaa, mikä voi olla ratkaisevan tärkeää.
Hirvikolarin syntyyn myötävaikuttaa usein jokin häiriötekijä, joka hankaloittaa tielle tulevan eläimen ajoissa huomaamista. Olosuhteisiin kuljettaja ei voi vaikuttaa, mutta omaan havainnointiinsa kylläkin.
– Esimerkiksi likainen tuulilasi vaikeuttaa näkemistä yllättävän paljon etenkin syksyllä ja keväällä, kun aurinko paistaa iltaisin matalalta. Myös tuulilasin sisäpinnalle muodostuu helposti näkyvyyttä haittaava, harmahtava kalvo. Liikenteessä näkee vähän väliä autoja, joissa lasit ovat niin törkyisessä kunnossa, ettei kuljettaja näe kunnolla eteensä. Myös toimivat tuulilasinpyyhkijät ovat halpa sijoitus turvallisuuteen, Tuokko toteaa.
Pienikin kolaus voi tehdä tuhoa
Autoilijoiden harmina ovat törmäykset myös pienempien eläinten kanssa. Niistä ei useimmiten seuraa henkilövahinkoja, mutta osuma saattaa aiheuttaa tuntuvaa aineellista haittaa. Jos sadan kilometrin tuntivauhdissa törmää esimerkiksi jänikseen, se voi pahimmillaan aiheuttaa suuria vaurioita muun muassa auton jäähdytykseen.
– Moni ei tule ajatelleeksi, että vaatimattoman tuntuinen kolahdus voi rikkoa auton täysin ajokelvottomaksi. Vaikka autolla voisikin törmäyksen jälkeen ajaa, on aina vähintäänkin etsittävä puskureiden välistä mahdollisia vuotoja ja tarkistettava paisuntanestesäiliöstä, että nestetasot ovat kohdallaan. Joka tapauksessa auto kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella mahdollisimman pian, Tuokko ohjeistaa.
Vakuutus ei yleensä korvaa, jos auto hajoaa esimerkiksi sen takia, että sillä on ajettu ilman jäähdytysnesteitä ja moottorin hajoaminen olisi ollut vältettävissä.
Saab esittelee täysin uuden 9-5:n Frankfurtin autonäyttelyssä. Viisimetrinen uutuus tarjoaa edustusauton tilat ja ominaisuudet sekä Saabille ominaisen turbomoottorivalikoiman.
Saab 9-5 esiteltiin ensi kerran vuonna 1998. Autoa on päivitetty sen jälkeen useaan otteeseen ja moottorivalikoima on kehittynyt moderneilla voimanlähteillä. Frankfurtin autonäyttelyssä Saab esittelee kuitenkin odotetun, täysin uuden Saab 9-5:n.
Saabin perintötekijät ovat selvästi nähtävissä uudessakin 9-5:ssä, mutta päämuodoiltaan uutuus eroaa edeltäjästään täysin.
Reilun viiden metrin mittainen Saab 9-5 tarjoaa hyvät tilat kaikille matkustajille ja vain vähän laskeutuva kattolinja takaa mainiot pääntilat myös takana.
Uuden Saab 9-5:n moottorivalikoimassa on heti alusta alkaen niin bensiini- ja dieselmoottoreita kuin myös E85-polttoaineella toimiva BioPower-moottori.
Saabille ominaiseen tapaan kaikki voimanlähteet on varustettu turbolla, mikä parantaa tehoja ja pitää polttoaineenkulutuksen kurissa.
Hyvä esimerkki ruotsalaisvalmistajan vastuullisen suorituskyvyn periaatteista on uusi 1,6-litrainen bensiinimoottori, jonka suurin teho on totuttua pienemmästä iskutilavuudesta huolimatta 132 kilowattia (180 hv).
Saabin 118 kilowatin (160 hv) tehoisen turbodieselin CO2-päästöt ovat puolestaan vain 139 g/km. Uutuudesta tulee tarjolle myös Saabin XWD-neliveto.
Uuden Saab 9-5:n tuotanto alkaa ensi huhtikuussa ja ensimmäiset autot saapuvat markkinoille alkukesästä. Uutuus valmistetaan Trollhättanissa, Ruotsissa.
Valmet Automotive on antanut tänään neuvotteluesityksen henkilöstön tilapäisestä vähentämistarpeesta Uudenkaupungin autotehtaalla.
Toimialan viimeaikaiset muutokset lisäävät tarvetta autotehtaan toiminnalliseen ja tuotannolliseen joustavuuteen.
Neuvottelujen perusteena ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt ja ne koskevat kaikkia tuotannossa ja tuotannon tukitehtävissä työskenteleviä työntekijöitä ja toimihenkilöitä. Neuvottelut eivät Valmet Automotiven tiedotteen mukaan johda irtisanomisiin.
Tarve suurempaan joustavuuteen tarkoittaa autotehtaan loppuvuoden 2019 tuotannon vähentämistä suunnitelmallisesti.
Tilanne johtaa tuotannolliseen ja taloudelliseen sopeutustarpeeseen, jonka arvioidaan kestävän tammikuuhun 2020 asti. Tämän jälkeen tilauskannan odotetaan palaavan suunnitellulle tasolle.
Henkilöstön tilapäinen vähentämistarve vastaa loppuvuoden 2019 aikana noin 260 henkilötyövuotta.
Sopeutusuhka koskee kaikkia tehdashenkilöitä sekä tuotannossa ja tuotannon tukitehtävissä työskenteleviä toimihenkilöitä. Sopeutustarve ei koske Salon akkutehdasta.
Työnantaja harkitsee toimenpiteeksi enintään 90 päivää kestäviä lomautuksia, joten yhteistoimintalain mukaan neuvotteluvelvoitteen pituus on kaksi viikkoa.
Tavoite on löytää yhdessä henkilöstön edustajien kanssa henkilöstön asemaan mahdollisimman vähän vaikuttavat ja toiminnan jatkuvuudelle parhaat ratkaisuvaihtoehdot, tiedotteessa todetaan.
