Koti Blogi Sivu 1828

Teknikens Värld: Ruotsissa on viime aikoina varastettu useita Tesloja — autojen paikannus ei onnistu!

Tesla Model S. Kuva: Tesla.

Teknikens Värld -lehti kertoo kahdentoista Tesla-auton joutuneen varkaiden kynsiin viimeisten kuukausien aikana. Autot voisi paikantaa, mutta siihen tarvittaisiin varkaan suostumus!

Jutun mukaan autot ovat vain kadonneet. Kaikki muut paitsi yksi on S-malleja. Ainoa poikkeus on yksi X-malli.

Jutun mukaan poliisi epäilee varkaiden käyttäneen avaimen signaalin vahvistusta, jonka avulla auton voi varastaa kadun varrelta, vaikka avain olisi sisätiloissa.

Vaikka Tesla ilmoittaa, että autot koko ajan ovat verkossa, ei autoja kuitenkaan ole voitu paikantaa.

Auton paikantaminen viranomaisten avulla kestää liian pitkään, luvan saanti voi kestää kuukausia.

Autot voisi paikantaa Teslan oman järjestelmän avulla, mutta siihen tarvitaan kuljettajan, eli varkaan kirjallinen suostumus.

Jutun mukaan on kuitenkin epäselvää, voisiko edes Tesla onnistua paikantamisessa. Autot on luultavasti irrotettu verkosta poistamalla osia autosta tai käyttämällä häiriölähetintä, todetaan jutussa.

Aivan äskettäin on kuitenkin kaksi varastetuista autoista tavoitettu Liettuassa autonkuljetusrekasta. Kyydissä oli myös muita varastettuja autoja.

Jutun mukaan viranomaiset olettavat, että autot puretaan osiin ja myydään varaosina.

Katso Teknikens Värld -juttu tästä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mies menehtyi törmäyksessä puuhun

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Hätäkeskukseen tulleen ilmoituksen perusteella poliisipartio sai tehtävän, jonka mukaan henkilöauto oli ajautunut ulos tieltä ja törmännyt puuhun Kiteentiellä, Kiteellä.

Poliisin tiedotteen mukaan henkilöauto oli tullut Kuutostien suunnasta ja noin 100 metriä Maljakiventien risteyksen jälkeen ajautunut suoralla tienosuudella kulkusuunnastaan nähden vasemmalle tien luiskalle, osuen puun kantoon ja törmännyt lopulta puuhun.

Henkilöautossa oli kyydissä ainoastaan ajoneuvoa kuljettanut 69-vuotias mies, joka menehtyi onnettomuudessa.

Poliisi jatkaa asian esitutkintaa liikenneturvallisuuden vaarantamisena selvittäen onnettomuuteen johtaineita syitä. Lisäksi asiassa on käynnistetty kuolemansyyntutkinta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Auton luovuttaminen rattijuopolle on aina riski — myös taloudellisesti

Kuva: Timo Eskeli.

Vuoden 2019 alussa julkaistun raportin mukaan rattijuoppojen aiheuttamia kuolinonnettomuuksia oli vuosina 2013-2017 kaikkiaan 222. Määrä on 24 prosenttia kaikista tutkituista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.

Rattijuoppojen kuolinonnettomuuksista 77 prosentissa oli vain yksi osallinen ajoneuvo ja 23 prosenttia onnettomuuksista oli yhteenajoja. Raportissa päihtyneenä ajaneella kuljettajalla tarkoitetaan tilannetta, jossa aiheuttajakuljettajalla oli veressä alkoholia vähintään 0,5 promillea.

Ulosajo on tyypillisin rattijuopon kohtalo. Päihtyneenä autoa ajaneiden kuolemaan johtaneista onnettomuuksista 164 (74 %) oli tieltä suistumisia, 49 (22 %) oli kohtaamisonnettomuuksia ja loput 9 (4 %) luokkaan ”muut” kuuluvia onnettomuuksia, kuten törmäyksiä esteisiin tai kumoonajoja ajoradalla.

– Tieltä suistumisten suuren osuuden lisäksi on aika tyypillistä, että rattijuoppo on onnettomuudessa yksin. Ehkä tätä voidaan pitää lohdullisena tietona siitä, että rattijuopon kyytiin ei yksikertaisesti haluta mennä, sanoo liikkumisen johtava asiantuntija Markus Nieminen LähiTapiolasta.

Rattijuopon aiheuttamissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli vuosina 2013–2017 yhteensä 252 henkilöä. Kuolleista 188 eli 75 prosenttia oli juopuneita kuljettajia, 54 (21 %) oli matkustajana rattijuopon kyydissä ja 10 (4 %) kuoli yhteenajoissa vastapuolina olleissa ajoneuvoissa.

– Joskus kuulee puhuttavan ”juopon tuurista” eli siitä, että rattijuoppo itse selviäisi kolarista tai ulosajosta vammoitta. Tilastot eivät tue tällaista käsitystä, vaan kyllä useimmiten se on juuri rattijuoppo itse, joka loukkaantuu tai jopa menehtyy, toteaa Nieminen.

Älä luovuta autoa juopuneelle

Lakisääteinen liikennevakuutus on Suomessa ajoneuvokohtainen ja korvaa ulkopuolisille sattuneet vahingot, kuten ihmisten loukkaantumiset tai syyttömän osapuolen omaisuusvahingot. Kolariin syyllistyneen ajoneuvon osalta tilanne on kuitenkin toinen.

– Jokainen tapaus on toki omansa, mutta usein on niin, että jos rattijuoppo esimerkiksi tuhoaa oman autonsa, ei vaurioita välttämättä korvata ollenkaan, Markus Nieminen kertoo.

Autoa ei myöskään pidä luovuttaa juopuneelle. Liikenneturvallisuuden takia ennen kaikkea, mutta myös siksi, että kolaritilanteen sattuessa korvauksia maksetaan auton haltijan vakuutuksista. Luvassa on vähimmilläänkin vakuutusbonusten menetys. Päihderaportin tarkasteluvälillä rattijuopoista 35 eli 16 prosenttia ajoi luvallisesti lainatulla tai vuokratulla ajoneuvolla.

– Jos rattijuoppo aiheuttaa vahinkoa toiselle ajoneuvolle tai henkilöille, nämä syyttömän vastapuolen vahingot maksetaan liikennevakuutuksesta aivan normaalisti. Kuitenkin rattijuopumustapauksissa vakuutusyhtiö perii maksetut korvaukset takaisin vahingon aiheuttaneelta rattijuopolta, Markus Nieminen muistuttaa ja jatkaa:

– Vaikka liikennevakuutus turvaa tällä tavalla tilanteen syyttömälle osapuolelle, syyllinen ei silti pääse kuin koira veräjästä. Selvää on, että takaisin perittävät korvaussummat voivat joskus olla huomattavan suuria ja maksuajat pitkiä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Remeo vähentää ympäristöhaittoja ajotapaseurannan avulla

Kuva: Remeo.

Remeo Oy on ottanut vuoden 2019 keväällä käyttöön ajotapaseurantajärjestelmän, jonka avulla pyritään yhdessä kuljettajien kanssa saavuttamaan entistä taloudellisempi ajotapa. Tavoitteena on hakea merkittävää pudotusta polttoaineen kulutuksessa. Taloudellisella ajotavalla on suora positiivinen vaikutus ympäristöön.

– Pystymme uuden järjestelmän avulla toteuttamaan entistä taloudellisemman ajotavan koko yrityksessämme, mikä suoraan heijastuu positiivisina ympäristövaikutuksina. Lisäksi uskomme, että kalustomme käyttöikä kasvaa ja kalustokulut pienenevät, kertoo projektipäällikkö Joonas Savolainen Remeo Oy:stä.

Projekti on aloitettu jo 2018 syksyllä pilottivaiheella, jolloin testattiin useamman toimittajan laitteistoja. Tämän vuoden toukokuussa Mapon-ajotapaseurantajärjestelmä on asennettu kaikkiin Remeo Oy:n kuljetusajoneuvoihin.

– Pelkästään laitteiden asentaminen kalustoomme on jo saanut osan kuljettajistamme miettimään omaa ajotapaansa. Kesän ja alkusyksyn aikana käymme henkilökohtaisesti kunkin kuljettajan kanssa läpi yrityksemme asettamat tavoitteet. Vertailukelpoista tietoa kaikista ajoneuvoistamme saamme loppuvuodesta, jolloin näemme, minkälaisia vaikutuksia huomion kiinnittämisellä omaan ajotapaan on ollut, Savolainen jatkaa.

Remeo jatkaa säännöllistä ajotapaseurantaa projektin päätyttyä. Jatkossa järjestelmän antamaa tietoa hyödynnetään myös kuljettajien koulutuksessa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Törmäystestejä jo 60 vuotta, uusi automalli vaatii 150 erillistestiä

Mercedes-Benzin ensimmäinen kolaritesti 10.09.1959. Kuva; Daimler.

Mercedes-Benzin ensimmäinen nykymuotoinen törmäystesti suoritettiin 10.9.1959.

Mercedes-Benz suoritti automalliensa ensimmäisen varsinaisen törmäystestin, kun testiautolla kiihdytettiin päin paikoillaan seisovaa, kiinteää estettä.

1960-luvulta lähtien törmäystestit ovat olleet oleellinen osa uusien automallien kehitysprosessia.

Sindelfingenin TFS-testikeskuksessa on testattu yli 14 000 yksittäistä ajoneuvoa – henkilöautojen lisäksi myös paketti- ja kuorma-autoja. Vuosittain keskuksessa suoritetaan noin 900 törmäyskoetta ja 1700 niin sanottua kelkkatestiä.

Kuva: Daimler.

Mercedes-Benzin omat testit ja niiden vaatimustaso ovat Mercedeksen mukaan vielä tiukemmat kuin uusille autoille asetetut lakisääteiset vaatimukset. Ennen kuin täysin uusi Mercedes-malli on valmis asiakastoimituksiin, sille suoritetaan noin 150 törmäyskoetta ja jopa 15 000 realistista törmäys- ja kolarisimulaatiota.

Mies Mercedes-Benzin törmäysturvallisuuden takana oli unkarilaissyntyinen Béla Barényi, joka teki ensimmäiset kokeensa jo 1930-luvulla. Barényi sai uransa aikana nimiinsä noin 2500 patenttia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nokian Renkaiden uutuusrenkaassa on ruostumattomasta teräksestä valmistetut nastat

Kuva: Nokian Renkaat.

Kevytkuorma-autoihin tarkoitettu uusi Nokian Hakkapeliitta LT3 -nastarengas on Nokian Renkaiden tiedotteen mukaan maailman ensimmäinen rengas, jonka nastat on valmistettu ruostumattomasta teräksestä.

– Hyödynnämme Nokian Hakkapeliitta LT3:ssa modernia nastateknologiaa. Renkaassa on maailman ensimmäinen ruostumattomasta teräksestä valmistettu nasta, joten nasta ei ruostu ja rengas kestää käyttöä suolatuilla teillä tavallista pidempään, kertoo Nokian Renkaiden tuotehallintajohtaja Marko Saari.

Kestävyyden parantamiseksi Nokian Hakkapeliitta LT3:ssa nastojen pituutta on kasvatettu 12,7 millimetriin ja renkaan urasyvyyttä lisätty 13,5 millimetriin – korkeamman kuormaindeksin ( >121) malleissa jopa 14,5 millimetriin.

Nokian Hakkapeliitta LT3:n nopeusluokka on Q (160 km/h). Renkaan kokovalikoimassa on 16 tuotetta kokoluokissa 16–20 tuumaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nyt tarkkana maanteillä: lauantaina alkava metsästyskausi saa hirvet ja peurat liikkeelle

Kuva: If

Hirvien metsästyskausi alkaa koko Suomessa lauantaina 12.10. Perinteisesti hirvestyskausi on saanut hirvet tavallista enemmän liikkeelle, mikä lisää kolarien määrää.

Hirvien lisäksi autoilijoiden riskinä ovat myös peurat.

Ifin vahinkotilastojen mukaan hirvieläinkolarin riski onkin suurin loka-joulukuisena perjantaina hämärän aikaan. Paras tapa ennakoida ikäviä kohtaamisia on laskea ajonopeutta hirvien liikkuma-alueella etenkin pimeällä.

Viime vuonna Suomessa tilastoitiin Riistakeskuksen* mukaan kaikkiaan yli 12 000 riistaonnettomuutta. Ifin vahinkotilastojen mukaan marraskuussa tapahtuu lähes viidennes vuoden kaikista eläinkolareista, joista valtaosa on juuri hirvi- ja peuravahinkoja.

Yhteensä loka–joulukuun aikana sattuu lähes puolet kaikista eläinkolareista. Viikonpäivistä perjantai on selkeästi synkin päivä, jolloin kolaroidaan eniten.

– Metsästyskauden alku saa perinteisesti hirvet ja samalla myös peurat liikkeelle. Etenkin vilkkailla pääteillä hirvikolarien sesonkiaika kannattaakin nyt huomioida. Kun autoilet hirvien liikkuma-alueella, vähennä aina nopeutta, käytä pimeällä mahdollisimman paljon kaukovaloja ja tarkkaile tien pientareita tavallista enemmän, Ifin autovakuutusten vakuutuspäällikkö Johanna Johansson neuvoo.

Ifin vahinkotilastojen perusteella eläinkolarit ovat yleistyneet 2010-luvulla. Tilastoja synkentävät nykyisin erityisesti peurat, joiden määrä on tuplaantunut 10 vuodessa kaatolupien lisäämisestä huolimatta. Viime vuoden 12 000 riistaonnettomuudesta yli puolessa kyseessä olikin törmäys valkohäntäpeuraan ja 2000 onnettomuudessa törmäys hirveen.

Painava hirvi aiheuttaa kolarin sattuessa tyypillisesti peuraa isompaa vahinkoa. Peurakolareissa autoihin tulee tyypillisesti pienempää peltivahinkoa. Myös henkilövahingot jäävät onneksi yleensä hirvikolareita vähäisemmäksi.

– Ifin eläinkolarin ajoneuvolle aiheuttamista vaurioista maksama korvaus on keskimäärin yli 3100 euroa, Johansson kertoo.

Väistä hirvieläin peräpuolelta

Yli 70 prosenttia hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu hämärässä tai pimeässä. Törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti. Hirvet liikkuvat paljon myös aamuhämärässä. Riski törmätä hirveen tai muuhun hirvieläimeen on suuri niillä alueilla, joissa hirviaidat alkavat ja loppuvat.

Suuri riski hirvikolarille on korkea ajonopeus: riski loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa.

– Mitä enemmän on nopeutta, sitä vähemmän aikaa jää reagoida. Tilanne tulee usein eteen hyvin nopeasti, mutta jos hirvi juoksee tielle, muista väistää eläin peräpuolelta. Samalla tulee varoa, ettei ajaudu vastaantulevien kaistalle. Törmäystilanteessa hirven takaosa aiheuttaa painavaa etuosaa pienemmät vahingot. Hirvi saattaa myös ehtiä auton alta pois, koska se vaihtaa hyvin harvoin kulkusuuntaansa äkillisesti, Johansson muistuttaa.

*Lähde: Riistakeskuksen Suurriistan virka-apuaineisto

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uutuuskirja valottaa henkilöautojen historiaa Suomessa — Hyrysysystä Saab-Valmetiin

Kuva: Alfamer.

Tietokirjailija Jukka Vesterisen tuore teos Henkilöautoja Suomesta tuo runsaasti uutta tietoa maassamme yli sata vuotta kestäneestä henkilöautonvalmistuksesta.

Henkilöautoja Suomesta korjaa myös vanhoja käsityksiä – esimerkiksi sen, milloin Suomessa tehtiin ensimmäinen henkilöauto. Ensimmäisen Suomessa rakennetun henkilöauton valmistumisesta on jo yli sata vuotta, sillä Korvensuuksi nimetty automobiili hyrähti käyntiin Mynämäellä Korvensuun maanviljelyskonetehtaalla 1913.

Suomen ensimmäisen automobiilin ajoluvan oli puolestaan elokuussa 1907 saanut helsinkiläinen autokauppias Yrjö Weilin.

Hänen kerrotaan tilanneen samana vuonna taidemaalari Akseli Gallen-Kallelalta Tukholman automobiilinäyttelyä varten Bil-Bol-nimellä tunnetun mainosjulisteen, joka on sittemmin muodostunut ikoniseksi autojulisteeksi.

Itsenäisen Suomen ensimmäisiä uusia autoja olivat valkoisten joukkojen avuksi sisällissotaan keväällä 1918 tulleiden saksalaisten tänne jättämät yli sata ajoneuvoa, joista useimmat myytiin yksityiskäyttöön. 1900-luvun alkuvuosikymmenien kuluessa autojen maahantuonti lisääntyi, ja sen myötä syntyi suomalainen autokoriteollisuus.

Suomalaisen henkilöautoteollisuuden puolivuosisatainen historia painottuu Saab-Valmetin eli sittemmin Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehtaan vaiheisiin. Vesterisen teos selvittää tuota taipaletta asiantuntevasti nostaen kirjan pääosaan autojen teknisten ominaisuuksien sijaan itse autot.

Henkilöautoja Suomesta -kirja kertoo kiinnostavia yksityiskohtia autohistorian virstanpylväistä ja alan legendaarisista vaikuttajista. Teoksen runsas, arkistolöydöillä herkutteleva kuvitus syventää näkymää henkilöautojen persoonalliseen historiaan. Tiesitkö, kuinka monta vaihdetta on Korvensuussa? Missä ajeltiin Riemulla? Entä mikä oli hyrysysy?*

Jukka Vesterinen on tietokirjailija, joka on lukuisissa kirjoissaan perehtynyt Suomen lähihistoriaan. Vesterinen on myös intohimoinen keräilijä.

Kirja maksaa Alfamerin verkkokaupassa 38,90 euroa.

*Hyrysysy oli virolahtelaisen kauppiaan Abel Klamin ehdotus automobiilin suomenkieliseksi vastineeksi; toinen sanaehdotus oli ”menolainen”. Hyrysysy-sana jäi elämään Aku Ankan auton kutsumanimenä ja Hyrysysy Menolainen -sanapari Tampereen seudun vanhojen autojen harrastajien julkaisun nimeen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Palvelu helpottaa auton vientiä huoltoon ja takaisin

Kuva: CvB.

Autokorjaamoilla on kokeiltu jo vuosikausia erilaisia tapoja löytää uusia asiakkaita ja saada vanhat tuomaan autonsa huoltoon jatkossakin.

Asiakas pitäisi hakea kotisohvalta, eikä siihen ole resursseja.

Tätä asiaa hoitamaan on perustettu Biila Care.

Biila on valtakunnallinen palvelu, joka kutsuu ja noutaa auton huoltoon sen ollessa ajankohtainen. Huollon edistymistä ja kuljetusta voi seurata älypuhelimella, jolla valmiin huollon voi myös maksaa.

Palvelun henkilökunta soittaa asiakkaalle ja varaa autolle huollon, kun se on ajankohtainen.

Biila Go -kuljettajat kuljettavat auton huoltoon ja takaisin.

Yritys on valmistellut jo pidempään liiketoiminnan kasvamista ulkomaille. Ensimmäiseksi laajennutaan Ruotsiin. Sen jälkeen on tavoitteena laajentua muihin Pohjoismaihin sekä Saksaan.

Ruotsin toimintojen vetäjäksi on palkattu Opelilla myynnin ja markkinoinnin parissa uran tehnyt Lasse Grundström.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ionityn kolmas suurteholatausasema tulee Hämeenlinnaan

Kuva: Ionity.

Kolmas Suomen nopeimmista sähköautojen latausasemista avataan Hämeenlinnaan K-Citymarket Tiiriön pihalle marraskuussa.

Ionity ja K-ryhmä tarjoavat kolmostietä kulkeville sähköautoilijoille jopa seitsemän kertaa nykyisiä pikalatureita tehokkaammat suurteholatauspisteet. Rakennustyöt on aloitettu Hämeenlinnassa tänään.

Ensimmäisessä vaiheessa suurteholatausasemalle tulee latauspisteet kahdelle autolle kerrallaan, mutta latauspisteiden määrää voidaan kysynnän kasvaessa kasvattaa kuuteen.

Markkinoiden nopeimmat Ionityn suurteholatauspisteet tarjoavat 350 kW:n lataustehon sähköautoille. Mikäli ladattava auto voi hyödyntää suurteholatauspisteen koko lataustehoa, 15 minuutissa voi ladata noin 300 kilometrin ajomatkan.

K-Citymarket Tiiriön suurteholatausasema kuuluu Ionityn eurooppalaiseen verkostoon ja se täydentää Suomessa K-Latauksen valtakunnallista verkostoa.

Lokakuun aikana Ionity ja K-ryhmä avaavat suurteholatausaseman Neste K Paimion pihalle. Toinen suurtehoasemista avataan marraskuussa Lahteen Neste K Kariston pihalle.

Ionityn suurteholatausasemat toimivat eurooppalaisella CCS-latausstandardilla, ja niillä voi ladata monen eri merkin sähköautoja.

Sähköauton lataaminen maksaa Ionity-sovelluksessa 8 euroa / lataus. Muissa latauspalveluissa jokainen palveluntarjoaja hinnoittelee itse latauksen hinnan perustuen Ionityn hintaan, ja tarkat hinnat voi tarkistaa kultakin latauspalveluntarjoajalta.

Latauksen voi maksaa Ionity-sovelluksessa, K-Lataus-sovelluksessa, Audi e-tron -latauspalvelussa, Porsche-latauspalvelussa ja muissa latauspalveluissa, jotka tukevat roamingia.

Ionity on Volkswagen-konsernin ja Porsche AG:n, BMW:n, Daimlerin ja Fordin yhteisyritys, joka rakentaa tehokasta, kattavaa ja helppokäyttöistä sähköautojen suurteholatausverkostoa läpi Euroopan. Tavoitteena on, että vuonna 2020 verkostoon kuuluu 400 suurteholatausasemaa. Tällä hetkellä verkostoon kuuluu 149 latausasemaa.

K-Lataus-verkosto on K-ryhmän valtakunnallinen sähköautojen latausverkosto, johon kuuluu tämän vuoden loppuun mennessä lähes 400 latauspistettä yli 70 K-kaupan yhteydessä. K-Lataus-verkoston latausasemat tarjoavat asiakkaiden käyttöön perus- ja pikalatauspisteitä sekä IONITY:n kanssa tehtävän yhteistyön myötä kolme suurteholatausasemaa.

www.ionity.eu
www.k-lataus.fi

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //