Koti Blogi Sivu 1820

Lahden Caravan-messut laajenevat kasvavan matkailuajoneuvoalan vauhdittamana

Arkistokuva. Kuva: Lahden Messut.

Matkailuajoneuvoalan vahva noususuunta näkyy tällä viikolla ovensa avaavan Caravan 2019 -tapahtuman laajuudessa.

Suomen suurin matkailuajoneuvotapahtuma esittelee ennätyksellisen määrän tulevan kauden ajoneuvouutuuksia sekä alan tarvikkeita ja palveluita.

Messualue kasvaa pihalle rakentuvaan Caravan Paviljonkiin. Myös messujen yhteydessä järjestettävän treffitapahtuman alueet ovat tänä vuonna kattavammat kuin koskaan.

Caravan 2019 -messujen ennätyksellisen matkailuajoneuvotarjonnan suurimpia uutuuksia ovat vaunupuolella Adrian Astella-mallisto sekä Hymerin Eriba Touring 820 -mallisto.

Uusina matkailuautomerkkeinä Caravan-messuilla esitellään tänä vuonna Niesmann+Bischoff ja Pilote.

Tapahtuman suurimpia ajoneuvoja ovat maantieristeilijät Concorde Centurio 990 GI ja Morelo Palace Liner 93 LSB.

Messuilla nähdään lähes kaikilta matkailuajoneuvomerkeiltä laaja valikoima ennennäkemättömiä ajoneuvouutuuksia kaikissa hintaluokissa.

Yhteistyössä Matkailuajoneuvotuojat ry:n kanssa toteutettava Caravan on Suomen suurin matkailuajoneuvojen ja tarvikkeiden erikoisnäyttely, jossa tehdään merkittävä osa alan vuosittaisesta kaupasta.

SF-Caravan Lahden seudun järjestämä perinteinen yhteistapaaminen, yöpymiset läheisillä leirintäalueilla ja lähialueilla sekä päivävierailut matkailuajoneuvoilla keräävät messuviikonlopuksi Lahden seudulle yli 2500 matkailuauto- ja vaunukuntaa ympäri Suomea.

Messutapahtumassa vierailee vuosittain noin 18 000 kävijää.

Tänä vuonna Caravan-messujen ohjelmasisällössä on panostettu kattavan luentotarjonnan ohella entistä enemmän lapsiperheisiin järjestämällä erityisohjelmaa myös pienemmille messuvieraille.

Caravan 2019 järjestetään Lahden Messukeskuksessa 19.-22.9.2019.
Avoinna torstaina klo 12-18, perjantaina klo 10 -18, lauantaina klo 10-17 ja sunnuntaina klo 10-16.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

 

Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiesityksessä lisärahoitusta ilmastotoimiin ja perusväylänpitoon

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Hallitus on sopinut vuoden 2020 budjettiesityksestä. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdään panostuksia mm. vähäpäästöiseen liikenteeseen ja kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Budjettiriihessä sovittiin myös perusväylänpidon lisärahoituksesta.

Perusväylänpitoon lisää rahaa

Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.

– Hallitusohjelmassa on sovittu, että perusväylänpidon rahoitustasoa nostetaan pysyvästi. Nyt sovitulla lisärahoituksella parannetaan liikenneverkon kuntoa ja liikenneyhteyksiä koko maassa. Tämä helpottaa arjen liikkumista sekä parantaa liikenneturvallisuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin.

Vaarallisten tasoristeysten poistamiseen ehdotetaan yhteensä 22 miljoonaa euroa vuosille 2020–2021.

Yksityisteiden avustuksiin kohdennetaan 20 miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Suuret raideliikennehankkeet

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 10.9.2019 linjauksia suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi.

Hallitus varautuu Turun tunnin junan ja Suomi-radan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun toteuttamiseen pääomittamalla 15,7 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Valtio varautuu suunnittelun rahoittamiseen yhteensä 115 miljoonalla eurolla.

Pääradan liitännäisiä raideyhteyksiä parannetaan välillä Tampere–Pori, Tampere-Jyväskylä ja Seinäjoki-Vaasa. Tampere-Pori-raideyhteyttä parannetaan ja nopeutetaan kohdentamalla 40 miljoonan euron perusväylänpidon rahoitus tasoristeysten poistoon.

Tampere–Jyväskylä-radan nopeuttamisen ja välityskyvyn parantamisen suunnitteluun kohdennetaan 18 miljoonan euron valtuus. Seinäjoki–Vaasa-radan nopeuttamisen suunnitteluun kohdennetaan 3 miljoonan euron valtuus.

Uutena hankkeena aloitetaan Hanko–Hyvinkää-rataosan sähköistäminen (62 miljoonan euron valtuus).

Kävelyä ja pyöräilyä edistetään

Kävelyn- ja pyöräilyn edistämiseen kohdennetaan 21 miljoonaa euroa vuodelle 2020.

Osana valtioneuvoston hyväksymää kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmaa toteutetaan valtion ja kuntien yhteinen investointiohjelma, jonka hankkeilla parannetaan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Edistämisohjelma on osa kansallisen energia- ja ilmastostrategian toteuttamista.

Vuodesta 2020 alkaen ehdotetaan joukkoliikenteen tukeen 20 miljoonan euron lisäystä.

Tieliikenteen turvallisuuteen panostetaan

Hallitus panostaa tieliikenteen turvallisuuden edistämiseen. Tieliikenteen turvallisuustoiminnan sekä kehittämishankkeiden, kokeilujen ja turvallisuustutkimuksen valtionavustuksiin on tulossa 9,1 miljoonan euron määräraha, todetaan LVM:n budjettiesityksessä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

 

Nuori mies menehtyi Karstulan nokkakolarissa

Kuva: CvB.

Poliisi sai tehtäväilmoituksen klo 13.07 Karstulan Soinintielle, missä oli tapahtunut rekan ja henkilöauton välinen liikenneonnettomuus.

Poliisin tiedotteen mukaan henkilöauton kuljettaja, paikkakuntalainen nuori mies, menehtyi tapahtumapaikalla.

Poliisin tietojen mukaan henkilöauto on tullut Soinintietä, menosuunnassaan oikealle kaartuvaa tietä pitkin, ja ajautunut toistaiseksi tuntemattomasta syystä vastaantulevien kaistalle.

Väistöliikkeestä huolimatta henkilöauton kuljettaja ei kyennyt väistää vastaantullutta rekka-autoa.

Liikenneonnettomuuden johdosta poliisi suoritti paikalla tutkintaa. Soinintie oli tapahtuman johdosta suljettuna liikenteelle noin neljän tunnin ajan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Kerrostaloissa kokeillaan yhteistkäyttöisiä sähköisiä tavarapyöriä

Kuva: HSY.

HSY:n Ilmastoinfo ja Sato kokeilevat sähkötavarapyörien yhteiskäyttöä kerrostaloissa.

Ympäristöministeriö myönsi kokeilulle jatkorahoitusta ja se toteutetaan yhteistyössä vuokra-asuntoyhtiö Saton kanssa, joka myös rahoittaa sitä. Kokeilun sparraajana toimii Kokeilun Paikka.

– Tarkoituksena on osoittaa asukkaille, että sähköavusteisella tavarapyörällä voi kattaa kaupungissa pitkälti samat liikkumis- ja kuljetustarpeet, kuin henkilöautolla. Yhteiskäyttöisyys ratkaisee tavarapyörissä samoja haasteita, kuin henkilöautoissa: moni asukas kokee tavarapyörän ostamisen itselleen liian kalliiksi ja huoltamisen vaivalloiseksi. Lisäksi kerrostalojen säilytystilat riittävät paremmin yhteiskäyttöiselle tavarapyörälle, HSY:n Ilmastoinfon liikkumisen asiantuntija Petteri Nisula perustelee.

HSY:n Ilmastoinfo ja Sato keräävät kokeilulla tietoa siitä, millaisia järjestelyjä ja tiedotusta yhteiskäyttöisen tavarapyörän käyttöönotto vaatii, ketkä sitä kerrostaloissa käyttävät ja millaisiin tarkoituksiin.

– Olemme kesän aikana toteuttaneet kokeilun neljässä kerrostalossa Helsingissä ja Espoossa. Näissä ensimmäisissä kokeiluissa saatiin jo arvokkaita oppeja muun muassa teknologiasta ja viestinnästä. Pieni yllätys oli yhteiskäyttöisen tavarasähköpyörän ohjeistuksen ja neuvonnan toteuttamisen vaativuus ja siihen menevä aika. Lisäksi lukitusjärjestelmien älyratkaisuissa oli kokeilun alkuvaiheissa ongelmia: yhden lukkomallin sovellus hävisi sovelluskaupasta kesken kokeilun ja toisen version toimivuus oli epävarmaa. Ratkaisu löytyi asuntojen vertaisvuokraukseen suunnitellusta avainsäilöstä. Asuntojen vertaisvuokrauksen markkina on selvästi pyörien yhteiskäyttöä suurempi ja tekniikka siksi koetellumpaa, toteaa Nisula.

Jatkohankkeessa HSY:n Ilmastoinfo ja Sato sijoittavat sähköavusteisia tavarapyöriä neljään Saton vuokrataloon pääkaupunkiseudulla.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Ajoterveys nousee iän myötä monen kuljettajan huolenaiheeksi

Kuva: Liikenneturva / Juha Tuomi.

Ajoterveys nousee iän myötä monen kuljettajan huolenaiheeksi. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista ikäkuljettajista suurin osa ajaa säännöllisesti, joten ajokortin luopumisella terveydellisistä syistä on merkittävä vaikutus myös monen arkeen.

Suurimmaksi osaksi kuljettajat kertovat tietävänsä, miten sairaus vaikuttaa ajamiseen, mutta tietoa omasta ajoterveydestä kaivataan myös lisää. Noin joka seitsemäs ikäkuljettaja on ollut huolissaan omasta ajoterveydestään.

Liikenneturva selvitti autoilevien ikäihmisten ajatuksia ajoterveydestä kyselytutkimuksella*.
Ikäkuljettajista 15 prosenttia kertoo olleensa huolissaan omasta ajoterveydestään edes hetkellisesti viime aikoina.

Mitä vanhemmasta kuljettajasta on kyse, sitä useammin huolestuneisuutta koettiin.
Ajoterveydestään huolta kantavista yli puolet kertoi miettivänsä ajokuntoaan ennen ajamista ja kaksi kolmesta taas kiinnittävänsä entistä tarkemmin huomiota ajamisen olosuhteisiin.

– Ajoterveys ei tarkoita sitä, ettei ole mitään sairauksia. Monella ihmisellä on jokin pitkäaikaissairaus, jota hoitamalla pidetään myös yllä ajoterveyttä. Lääkärille kannattaa hakeutua, jos oireilee tai kantaa huolta asiasta, painottaa Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski.

Lähes joka viides ikäkuljettaja kertoi, ettei ole puhunut ajoterveydestään kokemastaan huolesta kenenkään kanssa. Perheenjäsenen kanssa asiasta puhuttiin useimmin. Vain yksi kuudesta vei huolensa lääkärin vastaanotolle.

– Ajoterveys ja normaali terveydentilasta huolehtiminen kulkevat käsi kädessä. Kannattaa olla aloitteellinen ja kysyä lääkäriltä myös sairauden vaikutuksesta ajokykyyn. Tällöin oma ja muiden tiellä liikkujien ajoturvallisuus tulee turvattua, kertoo Suomen Liikennelääketieteen Yhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Alpo Vuorio.

Ajokyvyssä tapahtuville muutoksille kannattaa herkistyä

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista ikäkuljettajista suurin osa kertoo ajavansa säännöllisesti: yli yhdeksän kymmenestä vähintään kerran viikossa. Muutos arkiliikkumiseen on siis merkittävä, jos autoilusta joutuu terveydellisistä syistä luopumaan.

– On hyvä muistaa, että iän karttuminen ei automaattisesti tarkoita ajoterveydellisiä pulmia. Jokaisen kannattaa kuitenkin tarkkailla omaa vointiaan, ja ajokyvyssä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia, vaikka ajokykyä viime kädessä arvioivatkin ammatti-ihmiset, Koski muistuttaa.

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kuljettajista reilu neljännes (27 %) vastasi, että heillä on todettu jokin pitkäaikaissairaus, joka voi vaikuttaa ajamiseen.

Pitkäaikaissairaudet vaikuttavat ajamiseen eri tavoin. Suurin osa jollain tavoin ajamiseen vaikuttavaa pitkäaikaissairautta sairastavista kyselyyn vastanneista kuljettajista kertoi tietävänsä, miten oma sairaus vaikuttaa autolla ajamiseen.

Kaikki eivät kuitenkaan olleet tästä täysin varmoja.

– Jokaisella kuljettajalla on omanlaisia haasteita liittyen ajokuntoon, koska eri sairauksiin liittyy erilaisia toimintakykyyn liittyviä haasteita. Jos vaiva on vaikka tukirangassa, voi yllättävä kipu rajoittaa väliaikaisesti ajokuntoa. Näiden yksilöllisten tekijöiden ja esimerkiksi autoilun kannalta sopivan lääkityksen suhteen saa arviointiapua lääkäriltä, Vuorio muistuttaa.

Ajoterveyttä arvioi aina lääkäri. Pääsääntöisesti ikääntyneet pitävät hyvänä sitä, että lääkäri ottaa kantaa ajoterveyteen ajokortin uudistamisen yhteydessä. Lähes kaksi kolmesta kannattaa myös sitä, että lääkäri huomioi ajoterveysasiat jokaisella lääkärinkäynnillä. Lähes yhdeksän kymmenestä on myös samaa mieltä siitä, että lääkärin tulisi aina kieltää autoilu, edes väliaikaisesti, jos ajoterveys ei ole riittävä.

– Lääkärille menoa ei kuitenkaan tulisi vältellä ajokortin menettämisen pelossa. Ajoterveyden esille ottaminen on onnistuessaan vaikuttavaa ja turvallisuuden kannalta tärkeää. Lopputuloksena se voi jopa pelastaa jonkun hengen, Koski toteaa.

*Ikääntyneiden näkemyksiä ja kokemuksia ajoterveydestä selvitettiin kyselytutkimuksella lokakuussa 2018. Kyselyn toteutti Liikenneturvan toimeksiannosta Taloustutkimus, ja siihen vastasi yhteensä 790 65-84-vuotiasta, joista autoilevia oli 643.

Veho ostaa Viron ja Liettuan Mercedes-Benz-maahantuojan ja jälleenmyyjän Silberauton

Kuva: Veho.

Veho ostaa virolaisen Silberauton, joka toimii Mercedes-Benz-autojen maahantuojana ja jälleenmyyjänä Virossa ja Liettuassa.

Silberauto toimii Virossa ja Liettuassa: liiketoiminta koostuu Mercedes-Benz-henkilö- ja -hyötyajoneuvojen maahantuonnista, jälleenmyynnistä ja huollosta.

Lisäksi yhtiö toimii Mitsubishin, Maseratin ja Jeepin maahantuojana ja jälleenmyyjänä.

Silberauton liikevaihto vuonna 2018 oli 387 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on yli 550 työntekijää. Yhtiön omistaa Silberauton hallituksen puheenjohtaja Väino Kaldoja.

Kaupan myötä Vehon asema Baltiassa vahvistuu merkittävästi. Veho Eesti on toiminut jo pitkään Citroënin maahantuojana Baltiassa sekä Citroënin ja Hondan jälleenmyyjänä Virossa. Nyt rinnalle nousee vahva Mercedes-Benz-liiketoiminta.

Yrityskaupan jälkeen Silberauto jatkaa erillisenä yhtiönä. Yhtiön brändi ja toimipisteet säilyvät ennallaan.

Osapuolet ovat sopineet, etteivät julkaise kauppahintaa tai muita kauppaan liittyviä yksityiskohtia. Kaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten ja Daimler AG:n hyväksyntää.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Kian muotoilukeskus saa uuden johtajan

Karim Habib. Kuva Kia

Kia Motors Corporation on nimittänyt Karim Habibin varatoimitusjohtajaksi sekä johtamaan yhtiön Etelä-Koreassa sijaitsevaa muotoilukeskusta. Habib valvoo Kian muotoilutiimien työtä ja osallistuu brändin suunnittelustrategian määrittelyyn.

Habibilla on yli kahdenkymmenen vuoden johtamiskokemus premium-brändien suunnitteluprojekteista. Viimeisimmässä tehtävässään hän valvoi konseptiajoneuvojen suunnittelua Infiniti Motor Companyn toimitusjohtajana. Aiemmin hän on työskennellyt BMW Groupin ja Daimler Groupin kanssa.

Kian muotoilukeskuksessa Etelä-Koreassa kehitetään kaikki globaaleilla markkinoilla myytävät Kia-mallit.

Sen tehtävänä on valvoa kaikkea suunnittelua konseptoinnista muotoiluun ja värien ja materiaalien kehittämiseen.

Etelä-Koreassa sijaitseva keskus on osa Kian maailmanlaajuista verkostoa, johon kuuluvat alueelliset suunnittelukeskukset Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Vakuutustilasto: Ajotaidolla merkittävä vaikutus nuorten kuskien liikenneonnettomuuksiin

Kuva: CvB

18-vuotiaan henkilöauton kuljettajan liikennevahingon riski on yli nelinkertainen verrattuna yli 25-vuotiaisiin. Ajotaidot karttuvat kuitenkin nopeasti, sillä liikennevahinkojen riski pienenee kun ajo-oikeus on ollut viisi vuotta, selviää Pohjola Vakuutuksen tilastoista.

Tyypillisimpiä vahinkoja nuorilla kuskeilla ovat peräänajot ja tieltä suistuminen. Nuorissa ikäluokissa vakavat vahingot korostuvat, sillä alle 24-vuotiaat kuskit ovat mukana myös joka viidennessä kuolemaan johtaneessa kolarissa.

– Tilastot ovat hätkähdyttäviä. On kuitenkin lohdullista huomata, että ajotaidot karttuvat varsin nopeasti kokemuksen myötä, Pohjola Vakuutuksen henkilöasiakkaista vastaava johtaja Hanna Hartikainen sanoo.

Myös asenteilla on iso vaikutus vahinkojen syntyyn. Nuorille kuskeille tyypillistä on omien ajotaitojen yliarviointi sekä tavallista suurempi riskinotto. Sitä kuvaa muun muassa suistumisonnettomuuksien määrä.

Autokoululaisten harjoittelu ajoradoilla on myös vähentynyt viime vuosina, koska se ei ole enää pakollista ajokorttia suorittaessa.

– Simulaattoriharjoittelu on hyvä lisä harjoitteluun, mutta se ei korvaa liukkaan kelin harjoittelua oikealla ajoradalla, sanoo Autokoululiiton puheenjohtaja Jukka Kiviniemi.

– Me Pohjola Vakuutuksessa uskomme vahvasti siihen, että ajamaan oppii ajamalla. Turvallinen autoileminen on yhdistelmä, joka koostuu turvallisesta ajoneuvosta, ajoneuvon käsittelytaidoista ja vastuullisuudesta liikenteessä, Hartikainen korostaa.

Kannustaakseen nuoria turvalliseen autoiluun Pohjola Vakuutus, Autokoululiitto ja parikymmentä ajorataa ympäri Suomen aloittavat yhteistyön.

Yhteistyön myötä Pohjola Vakuutus tarjoaa kaikille ajorataharjoittelun suorittaneille, henkilöauton ajokorttia ajaville 20 prosentin hintaedun kaskovakuutuksen ensimmäisestä vuodesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Mercedes-Benzin uudet Actros ja Arocs kiertueelle

Mercedes-Benz Actros, ja Mercedes-Benz Actros,. Kuva: Daimler.

Mercedes-Benzin raskas kalusto kiertää Suomea syys-lokakuussa.

Mercedes-Benz Trucks Innovation Tour 2019 -kiertue alkaa Rovaniemeltä 18.9. ja päättyy Vantaalle 11.10.

Kiertueella ovat koeajettavissa uusi Actros ja Arocs sekä mahdollisuus tutustua Mercedes-Benz Uptime ja FleetBoard -kalustonhallintaratkaisuihin.

Koeajokalusto:

  • Uusi Actros 2553L uusien mittojen mukainen täysperävaunuyhdistelmä
  • Uusi Actros 2653LS DNA uusien mittojen mukainen puoliperävaunuyhdistelmä
  • Uusi Actros 2653LS B-linkkiyhdistelmä
  • Uusi Arocs 3258 aura-/kasettiyhdistelmä
  • Uusi Arocs 3263 puutavarayhdistelmä

Kiertueaikataulu

Ke 18.9. Rovaniemi Veho, Teollisuustie 62
To 19.9. Tornio Heimo Rautio, Neulojankatu 14
Pe 20.9. Oulu Veho, Kaarnatie 32
La 21.9. Oulu Veho, Kaarnatie 32
Ma 23.9. Kokkola Veho, Indolantie 2
Ti 24.9. Seinäjoki Veho, Puuhaajantie 1, Hyllykallio
Ke 25.9. Jyväskylä Veho, Kuormaajantie 55
To 26.9. Kuopio Veho, Takojantie 24, Toivala
Pe 27.9. Joensuu E. Hartikainen, Pamilonkatu 31
Ma 30.9. Lappeenranta Veho, Myllymäenkatu 10
Ti 1.10. Kouvola Veho, Koriansuora 15
Ke 2.10. Lahti Veho, Kasaajankatu 8
To 3.10. Hämeenlinna Raskone, Itäportintie 4
Pe 4.10. Pirkkala Veho, Jasperintie 1
Ma 7.10. Pori Veho, Korjaamonkatu 3
Ti 8.10. Lieto Veho, Loukinaistentie 10
Ke 9.10. Lieto Veho, Loukinaistentie 10
To 10.10. Raasepori Veho, Teknikontie 17, Tammisaari
Pe 11.10. Vantaa Veho, Ansakuja 3

Ajoneuvot ovat koeajettavissa ma-pe klo 10-18 ja la klo 10-15.

Koeajoille voi ilmoittautua ennakkoon verkkosivujen kautta https://www.mercedes-benz-trucks.com/fi_FI/brand/news-and-events/innovation-tour-2019.html.

Päivän automainos: Vento — Täysin uusi Volkswagen

Kuva: CvB.

Vuonna 1992 Volkswagen markkinoi VW Ventoa täysin uutena tilavana perheautona, vaikka se perustui Golfiin.

Vento-malli oli tuotannossa lyhyen aikaa vuodesta 1992 vuoteen 1997.

Tekstissä on kolme väliotsikkoa: Lisää tilaa!, Parempaa turvallisuutta! ja Enemmän vääntöä!.

Katso tästä muut Päivän automainokset.

”Lisää tilaa!
Perheellisen autossa pitää olla ennenkaikkea tilaa. Tilaa aikuisille, tilaa lapsille ja tilaa kaikille niille lukemattomille matkatavaroille. Uudessa Ventossa on mahtava, 550 litran tavaratila, johon mahtuu jopa isotkin lastenrattaat tai pitempienkin lomamatkojen varusteet koko perheelle. Reilut, mukavat sisätilat takaavat miellyttävän matkan sekä kuljettajalle että koko matkaseurueelle.

Parempaa turvallisuutta!
Kun matkassa on mukana kallista lastia, turvallisuudesta tulee auton tärkeimpiä ominaisuuksia. Uusi Vento on suunniteltu koko perheen autoksi — siksi sen turvallisuus on kokoluokassaan huippuluokkaa. Uuden Venton matkustamo on kauttaaltaan suojattu mm. seuraavilla turvarakenteilla: etuosassa olevat pitkittäispalkit, jotka vaimentavat tehokkaasti törmäysenergian nokkakolareissa. Turvapalkki kojelaudan alla, joka jättää matkustamon selviytymistilan suureksi erityisesti nokkakolareissa. Turvapalkit kaikissa ovissa. Erikoisvahvistetut kynnyskotelot, Erikoisvahvistetut istuimet edessä ja takana. Turvaohjauspyörä ja -pilari.

Enemmän vääntöä!
Uusi Vento todistaa, että myös perheellisen auto voi olla samalla kertaa sekä turvallinen että tehokas. Vento-mallistosta löytyy suorituskykyä 90-115 hv:n bensiinimoottoreilla sekä 75 hv:n dieselmalli katalysaattorilla varustettuna. Vääntävät moottorit tekevät Ventosta tehokkaan, erinomaisesti ajettavan auton — vertaa testaa ja valitse ylivoimainen Vento!”

Mainoksessa on myös verrattu Ventoa kovimpiin kilpailijoihin. Ne olivat Toyota Carina, Nissan Primera, Opel Vectra ja Peugeot 405.

Venton 1,8i -mallin perushinta oli 106 900 markkaa.

Mainos oli Tekniikan Maailmassa 7/1992.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //