Koti Blogi Sivu 182

WRC: Maailmanmestarit Marcus Grönholm ja Kaisa Mäkäräinen samaan ralliautoon Suomen MM-rallissa

Kuva: GRX.

Rallin kaksinkertainen maailmamestari ja Suomen MM-rallin seitsenkertainen voittaja Marcus Grönholm ajaa WRC2-luokan Škoda Fabia RS Rally2:lla perjantaina Harjun erikoiskokeella, kakkosohjaajanaan ampumahiihdon maailmanmestari ja maailmancupin kolminkertainen voittaja Kaisa Mäkäräinen.

Kaksikko tutustui toisiinsa Amazing Race Suomi tv-ohjelmassa kaksi vuotta sitten. Marcus on ollut mukana myös Kaisan hiihtoleirillä Itävallassa.

Grönholm ja Mäkäräinen starttaavat yhdessä Suomen MM-rallin Harju 2 kaupunkierikoiskokeelle (2,58 km) perjantaina 1. elokuuta klo 19:00 jälkeen muutama hetki ennen rallin varsinaisia kilpailijoita.

Ensimmäisen MM-autokunnan ihannelähtöaika perjantai-iltana ajettavalle erikoiskokeelle on klo 19:30. Kaksikko ajaa erikoiskokeen WRC2-luokan Škoda Fabia RS Rally2-ralliautolla.

Harjun erikoiskokeella on ollut merkittävä rooli Grönholmin nousulle kohti ralliautoilun huippua. Kun inkoolainen pääsi vuoden 1992 Suomen MM-rallissa ensimmäisen kerran elämässään kilpailemaan MM-tasolla tehdasautolla niin hän kellotti Toyotallaan välittömästi rallin avanneelle Harjulle pohja-ajan.

– Kaisa ehdotti, että ”sovitaanko että, älä enää yritä sitä pohja-aikaa?” Mutta katsotaan, miten se pätkä lähtee menemään, Grönholm hymyilee.

Lue muita juttuja Marcus Grönholmista.

Lue muita juttuja Suomen mm-rallista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Power Truck Show 2025 esittelee kuljetusalan tulevaisuuden

Kuva: Ville Piri.

Kuljetusalan suurtapahtuma Power Truck Show järjestetään 8.–9. elokuuta 2025 Kauhavan Alahärmässä jo 21. kertaa. Tapahtuma kokoaa jälleen yhteen satoja näyttelyajoneuvoja, noin 180 messuosastoa ja kuljetusalan tärkeimmät toimijat. Seminaarissa on luvassa asiapitoista sisältöä työturvallisuudesta. Lisäksi tapahtumassa on myös näyttävää motorshow’ta sekä elämyksiä koko perheelle.

Green Power Area – käyttövoimien vihreä murros näkyväksi

Vuoden 2025 uutuus on Green Power Area, joka keskittyy vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja kestävän kehityksen ratkaisuihin kuljetusalalla. Alueella esitellään uusinta teknologiaa, kuten sähkö- ja kaasukäyttöisiä kuorma-autoja sekä lataus- ja tankkausinfrastruktuuria.

”Haluamme tarjota alalle konkreettisia näkymiä siihen, millaisia vaihtoehtoja perinteisten polttoaineiden rinnalle on jo nyt saatavilla ja mitä tulevaisuudessa on odotettavissa,” kertoo tapahtuman järjestäjä Hannele Loukasmäki.

Green Power Area tarjoaa myös tietoiskuja ja yrityshaastatteluja tapahtumapäivien aikana.

Seminaari: Työturvallisuus toimitusketjuissa

Perjantaina 8.8. klo 14 järjestetään avoin seminaari aiheesta Maanteiden tavaraliikenteen toimitusketjujen työturvallisuus Palace Areenan Magnum-elokuvateatterissa. Työterveyslaitos esittelee hanketta, jossa on tutkittu kuljetusketjujen turvallisuushaasteita ja kehittämistarpeita. Hanketta ovat tukeneet Työsuojelurahasto ja Huoltovarmuuskeskus.

”Työturvallisuuskäytännöt voivat olla kunnossa sekä kuljetusliikkeessä että asiakasyrityksessä, mutta ne eivät aina kohtaa. Olemme hakeneet ratkaisuja juuri tämänkaltaisiin käytännön haasteisiin,” sanoo projektipäällikkö Susanna Visuri Työterveyslaitokselta.

Seminaarin ohjelma:

  • Avaus klo 14.00
  • SKALin ajankohtaiset teemat, Anssi Kujala, toimitusjohtaja
  • Työturvallisuus ja työhyvinvointi toimitusketjussa – pakkopullaa vai yhteinen tavoite? Pia Perttula ja Susanna Visuri, Työterveyslaitos
  • Turvallisuus ja toimeksiantajan rooli kuljetusketjussa, Markku Tiilola, Neste

Euroopan upeimmat rekat yhteen – kansainvälinen autonäyttely, rekkaconvoy ja valoshow

Power Truck Show’n sydän on kansainvälinen autonäyttely, jossa nähdään noin 600 huolella rakennettua, maalattua, teipattua ja kunnostettua näyttelyautoa.

Kalustoa saapuu Suomen huippurakentajien lisäksi ympäri Eurooppaa – mm. Espanjasta, Italiasta, Kreikasta, Hollannista, Tanskasta, Norjasta, Virosta ja Latviasta. Näyttely tarjoaa visuaalisen elämyksen, joka ei jätä ketään kylmäksi.

Tapahtuma käynnistyy torstaina perinteisellä rekkaconvoylla, jossa noin 40 näyttelyautoa saapuu letkassa Härmään – ainutlaatuinen näky Suomen teillä. Tapahtumaviikonlopun kruunaa puolestaan lauantai-iltana järjestettävä valoshow, joka tuo unohtumattoman päätöksen Power Truck Show’lle.

Monipuolinen ohjelma koko perheelle

Power Truck Show 2025 tarjoaa laajan kattauksen ohjelmaa: Drifting Show, Freestyle Motocross, tractor ja truck pulling SM-osakilpailu, stuntriding-esitykset, rc-työkoneet, pienoismallit ja veteraanikuorma-autonäyttely.

Uusi X-treme Pit Stop tuo esiin tuningautot ja amerikan raudat yhteistyössä X-treme Motor Show’n kanssa. Illat kruunaa huippuesiintyjiä vilisevä PowerPark Power Night.

Lapsille ja perheille on tarjolla muun muassa Ryhmä Hau ja Jokeri Pokeri Box -esitykset, keppihevosrata, kasvomaalausta, liikennekaupunki sekä suuri sähköautorata.

Lue myös

Suomen kovimmat ammattilaiset mittelevät jälleen ajotaidossa!

Tänään julkistettiin vuoden 2025 SKAL Kuljetusyritys!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Seatin teknologiakeskuksella juhlavuosi

Kuva: Seat.

Seat 1200 Sport, paremmin tunnettu nimellä Bocanegra, jäi historiaan ainutlaatuisen mustan polyuretaanivaahtopuskurinsa ansiosta, josta se sai kuuluisan lempinimensä. Mutta tämä malli oli myös merkkipaalu Seat S.A.:n historiassa, sillä se oli ensimmäinen, joka kehitettiin kokonaan Seatn teknologiakeskuksessa. Vuosi oli 1975.

Tänä vuonna, kun yhtiö juhlii 75-vuotista taivaltaan liikkumisen edelläkävijänä, sen tutkimus- ja kehityskeskus juhlii myös omaa 50-vuotisjuhlaansa – keskellä pienemmän kokoluokan sähköauton kehitystyötä.

Kuva: Seat.

”Tämä kaksoisjuhla on merkkipaalu, joka korostaa jatkuvaa sitoutumistamme kehitykseen, osaamiseen ja tulevaisuuden visioon”, sanoo Werner Tietz, Seat S.A.:n tutkimus- ja kehitysjohtaja.

Luomista, kokeilua, oppimista…Teknologiakeskuksen motto ei ole muuttunut puolen vuosisadan aikana. Jatka lukemista ja tutustu, miten Seat S.A.:n innovaatiokeskus on luonut huomisen liikkumista – aina aikansa teknologian kärjessä.

Paperista digitalisaatioon. Teknologiakeskuksen alkuvuosina sen 211 työntekijää levittivät suuria paperirullia pöydälle ja piirsivät mallien ensimmäiset luonnokset käsin. Prototyyppien siluettien määrittely tehtiin täysikokoisilla kipsimalleilla, ja akustisia testejä suoritettiin vaahtomuovilla päällystetyssä huoneessa.

Kuva: Seat.

Nykyään noin 1 000 hengen tiimi – insinöörit, muotoilijat, aerodynamiikan ja akustiikan asiantuntijat – työskentelevät 3D-luonnosten, virtuaalitodellisuuslasien ja tekoälytyökalujen avulla.

”Suurin muutos on ollut teknologioiden kirjo, joka tiimin täytyy nykyään hallita”, sanoo Josep Bons, käyttäjäkokemuksen ja sisätilasuunnittelun johtaja.

Kipsi on vaihtunut saveen, ja akustiset testit tehdään kaikuvapaassa huoneessa, jossa käytetään box-in-box-rakennetta: sisähuone on rakennettu suuremman ulkohuoneen sisään teräs- ja betonikerroksilla, jotka eristävät yli 95 % ulkoisista äänistä ja värähtelyistä. Vanhojen mikrofonien tilalla on nyt nukkeja, jotka simuloivat ihmisen kuuloa ja tallentavat jokaisen akustisen vivahteen.

Kuva: Seat.

Malleja, jotka ovat tehneet historiaa. Bocanegran kehitystä seurasivat ikoniset mallit kuten Ibiza, Toledo ja Leon. Vuonna 1986 tapahtunut liittyminen Volkswagen-konserniin ja myöhemmin Audi-Lamborghini-klusteriin vuonna 2002 antoivat teknologiakeskukselle lisää voimaa laajentaa toimintaansa.

Vuonna 2007 avatut muotoilukeskus ja prototyyppien kehityskeskus mahdollistivat koko luovan ja teknisen prosessin keskittämisen Martorelliin – ensimmäisestä suunnittelijan piirtämästä viivasta sarjatuotantoa edeltävään lopulliseen hyväksyntään saakka.

Vuonna 2020 saapui uusi ikoni Cupra Formentor, ensimmäinen malli, joka suunniteltiin ja kehitettiin täysin Cupra-brändin toimesta. Se on nyt myös yhtiön myydyin auto.

Kuva: Seat.

Vuonna 2021 lanseerattiin Cupra Born, Cupran ensimmäinen 100 % sähköauto, joka toimi sähköistymisen keihäänkärkenä. Samana vuonna Teknologiakeskusta laajennettiin Test Center Energy -keskuksella, Etelä-Euroopassa sijaitsevalla ainutlaatuisella akkututkimus- ja kehityskeskuksella. Yhtiö jatkaa kehitystyötä myös akkujärjestelmien kokoonpanotehtaan parissa, johon on investoitu 300 miljoonaa euroa.

Tulevaisuuden luomista – sähköinen tulevaisuus. Tällä hetkellä tämä edistyksellinen innovaatiokeskus keskittyy pienemmän kokoluokan sähköauton kehittämiseen. Vuonna 2024 suoritetuista 310 000 simulaatiosta, joilla validoitiin aerodynamiikkaa, turvallisuutta, akustiikkaa jne., 220 000 liittyi tähän pienemmän kokoluokan sähköautomallistoon.

Kuva: Seat.

”Pienemmän kokoluokan sähköautoperheen kehityksen johtaminen kuvastaa Volkswagen-konsernin luottamusta ihmisiimme ja osaamiseemme”, jatkaa Tietz – viiden vuosikymmenen luottamus, jota tukevat faktat.

Teknologiakeskuksen 50 vuotta lukuina:

  • Vuonna 1975: 211 työntekijää > tänään: 1 000
  • Yhteensä: 34 000 ammattilaista koko historian aikana
  • Tilat ovat kasvaneet: 16 000 m² > 200 000 m²
  • 950 prototyyppiä
  • 359 patenttia
  • 35 000 000 km testiajoa ääriolosuhteissa

Lue muita juttuja Seatista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Päivän museoauto: Peugeot 301 D Coupé

Kuva: CvB.

Kuvien auto on Peugeot 301 D Coupé vuosimallia 1935.

Moottori on 4-sylinterinen 1,465-litrainen ja siinä on tehoa 37 hv.

Peugeot 301 -mallia valmistettiin 1932 – 1936. Mallistoon kuului kaikkiaan viisi korityyppiä, joista yksi oli Coupé-malli.

Kuva: CvB.

Vaihteisto on 3-vaihteinen. Huippunopeus tehtaan ilmoituksen mukaan oli 110 km/h.

301 D -mallia valmistettiin kaikkiaan 30 050 kappaletta, joista Coupé-mallia 1 100.

Kuva: CvB.

Kuvien yksilö myytiin uutena Sveitsiin ja sen jälkeen 1969 Norjaan josta Ruotsiin vuonna 1971. Nykyinen omistaja toi auton Suomeen 2012. Entisöinti valmistui 2014.

Auto on kuvattu Classic Motorshow -tapahtumassa 2019.

Kuva: CvB.

Tekstin lähde: Näyttelyteksti.

Katso tästä muita Päivän museoautoja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Tätä autoilijat nyt pelkäävät kaikkein eniten!

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Carglassin vuosittain teettämässä suomalaisten liikenneturvallisuutta ja liikennekäyttäytymistä mittaavassa barometritutkimuksessa on nähty vuodessa erikoinen muutos. Yhä useamman suomalaisen suurin huoli on tällä hetkellä oman auton hajoaminen eikä rattijuopot, kuten vuosi sitten samassa barometrissä.

Carglassin avainasiakaspäällikkö Teemu Tallqvist uskoo syyn muutokseen olevan osittain suomalaisten taloudellisessa tilanteessa.

Tutkimusyhtiö Bilendin teettämään barometriin vastaa vuosittain 1000 auton omistavaa suomalaista. Vuonna 2024 vastaavat ilmoittivat suurimmaksi huolenaiheekseen liikenteessä rattijuopot, joita pelkäsi eniten 47 prosenttia vastaajista. Tuolloin oman auton hajoaminen tuli huolista toisena 44 prosentilla.

Vuodessa on kuitenkin nähty selvä muutos. Vuoden 2025 barometrissä suurin huoli on oman auton hajoaminen 53 prosentilla, eli kasvua on tullut yhdeksän prosentin verran. Rattijuoppoja pelkäsi tämän vuoden paneelissa 49 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi suurin huoli oli viime vuoden tavoin se, että muut kuskit eivät osaa liikennesääntöjä.

Tallqvist uskoo muutoksen selittyvän osittain taloudellisilla realiteeteilla.

”Suoraan sanoen, moni lykkää nyt autonsa huoltoa, koska on rahat eivät tahdo riittää. Jos miettii tätä meidän alamme, eli autolasien kautta, sekä meidän että vakuutusyhtiöiden tilastot osoittavat tällä hetkellä, että suomen teillä ajelee paljon rikkinäisiä autolaseja, joita ei tulla korjauttamaan. Sama pätee hyvin todennäköisesti muihinkin huoltoihin. Ja kyllähän se huoli oman auton luotettavuuteen varmasti laskee, kun kojelaudassa palaa huoltovalo muistuttamassa väliin jääneestä määräaikaishuollosta.”

Tallqvist ymmärtää tilanteen, mutta muistuttaa huoltomatta jääneen auton voivan tulla moninkertaisesti kalliimmaksi, kun se lopulta hajoaa.

”Tässä taustalla voi myös olla se, että säästösyistä autovakuutuksista tingitään. Esimerkiksi tämän saman vuosibarometrin mukaan vain 56 prosentilla vastaajista oli tuulilasivakuutus. Mikäli sitä ei ole, niin kynnys tulla korjaamolle kasvaa melkoisesti. Sama pätee muihin huoltoihin.”

Kuinka usein auto tulisi huoltaa?

Tallqvist muistuttaa muutamista perusasioista liittyen auton huoltoon.

”Huoltokirjasta kannattaa aina tarkistaa valmistajan määrittämät huoltovälit. Yleensä huollot tehdään joko ajokilometrien tai ajan mukaan, esimerkiksi 15 000–30 000 kilometrin välein tai kerran vuodessa Vaikka ajokilometrejä ei kertyisi paljon, auto kannattaa huoltaa vähintään kerran vuodessa. Tämä auttaa pitämään auton eri järjestelmät kunnossa.”

”Jos auton mittaristoon syttyy huollon merkkivalo tai huomaat auton toiminnassa poikkeavuuksia, kuten epätavallisia ääniä tai suorituskyvyn heikkenemistä, vie auto huoltoon välittömästi. On kuitenkin tärkeä muistaa, että säännöllinen tarkastus ja huolto voivat ehkäistä suurempia ongelmia. Esimerkiksi öljynvaihto, jarrujen tarkastus ja renkaiden sekä jopa tuulilasinpyyhkijöiden kunnon tarkistaminen ovat tärkeitä toimenpiteitä”, Tallqvist jatkaa.

Kyselytutkimuksen toteutti tammi-helmikuussa 2025 tutkimusyhtiö Bilendi. Tutkimukseen vastasi tuhat 18-75 -vuotiasta auton omistavaa suomalaista ympäri maan. Tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Paneelissa. Otanta: Kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan

Lue myös

Näitä asioita suomalaiset pelkäävät liikenteessä!

Käytetyn auton ostossa: Ruotsalainen pelkää huijausta, suomalainen auton hajoamista!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

 

Kesäkuussa tieliikennekuolemia yksi vähemmän kuin 2024

Kuva: Clas von Bell.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tieliikenteessä sattui 241 henkilövahinko-onnettomuutta kesäkuussa 2025. Niissä kuoli 10 ja loukkaantui 304 henkilöä. Kuolleita oli yksi vähemmän ja loukkaantuneita 53 vähemmän kuin vuoden 2024 kesäkuussa. Tietoja on verrattu edellisvuoden vastaaviin ennakkotietoihin.

Keskeisiä poimintoja

  • Kesäkuussa 2025 kuolleista 7 oli liikkeellä henkilöautolla, 1 pakettiautolla ja 2 moottoripyörällä.
  • Kesäkuussa ei kuollut yhtään suojaamatonta tienkäyttäjää.
  • Surmansa sai 8 miestä ja 2 naista.

Tieliikenneonnettomuudet tammi-kesäkuussa

Tammi-kesäkuussa 2025 tapahtui ennakkotietojen mukaan kaikkiaan 1 060 henkilövahinkoon johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksissa kuoli 76 ja loukkaantui 1 294 henkilöä.

Kuolleita oli neljä enemmän ja loukkaantuneita 167 vähemmän kuin vuoden 2024 vastaavana aikana. Surmansa saaneista 46 oli liikkeellä henkilöautolla, kolme pakettiautolla, yhdeksän moottoripyörällä ja yksi kuorma-autolla.

Jalankulkijoita kuoli seitsemän ja kevyellä sähköajoneuvolla liikkuneita yksi. Tavallisella polkupyörällä liikkuneita kuoli kuusi. Lisäksi kuoli kolme muuta tienkäyttäjää.

Lue myös

Mopoilija törmäsi jalankulkijaan ja pakeni paikalta!

Kortiton rattijuoppo törmäsi kahteen puuhun

Joensuussa kaivataan havaintoja sähköskuutilla liikkuvasta sarjaläpsijästä!

Kolmen auton kolari Muhoksella

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Esittelyssä autourheilulaji: Ralli

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Ralli on Suomen seuratuin autourheilumuoto. Ralli on saavuttanut tukevan jalansijan suomalaisten sydämissä jo kuusikymmentäluvulta lähtien, jolloin luotiin käsite ”lentävät suomalaiset”. Tämä perinne on jatkunut katkeamattomana aina näihin päiviin asti.

Suomalaisia huippukuljettajia on riittänyt lajin MM-tasolla katkeamattomana ketjuna, ja näiden huippujen edesottamuksia seurataan kotimaassa tiiviisti niin televisiosta, internetistä ja muista tiedotusvälineistä

Rallia voi Suomessa harrastaa usealla eri tasolla ja useassa luokassa. Eritasoisia kilpailuja ajetaan, niin talvella kuin kesälläkin eri puolilla maata. Koska kilpailuissa on luokkia useille erilaisille autoille, on rallin harrastaminen mahdollista hyvinkin useilla erilaisilla tasoilla ja kustannuksilla, riippuen harrastajan päämääristä.

Edellytyksenä rallikilpailuun osallistumiselle I-ohjaajalle on voimassaoleva ajokortti, kilpailijalisenssi sekä rallin perustutkinto. II-ohjaajalta ei vaadita ajokorttia, mutta kilpailijalisenssi sekä rallin perustutkinto.

Rallikilpailuissa auton tulee olla luokiteltuna joko kansallisesti tai kansainvälisesti johonkin tiettyyn ryhmään, sekä luokkaan. Lisäksi auton tulee olla tieliikenteeseen katsastettu. Tämän jälkeen sillä voi osallistua rallikilpailuun, jossa on luokka kyseiselle autolle.

Sarjat: Rallia voi harrastaa Suomessa usealla eri tasolla. Kotimainen huipputuote on Ralli SM. Suomenmestaruudesta ajetaan niin neli- kuin kaksivetoisten luokissa. Lisäksi SM-Rallien yhteydessä ajetaan Suomi-Cupin mestaruuksista kahdessa eri luokassa. Näin ollen lähes kaikkien luokkien autoilla on mahdollista ajaa ennakkotutustuttavissa ralleissa sarjapisteistä.

Myös juniorilisenssin omaaville kuljettajille on oma arvosarjansa, jossa kilpaillaan Rallin Suomen Juniorimestarin tittelistä. Sarjassa kilpaillaan viidessä eri luokassa, joista palkitaan vuosittain yksi mestari. Näiden kilpailujen yhteydessä kilpaillaan myös nuorten, alle 18-vuotiaiden, sekä naisten Cup-mestaruudesta. Lisäksi RSJM-osakilpailuissa kilpaillaan Rally Trophy mestaruudesta, alle 1400-kuutioisilla sekä V1600-autoilla.

Harrastajamääriltään suosituimpia rallisarjoja Suomessa ovat kansallisen luokituksen omaavilla F-Ryhmän autoilla ajettava F-Rallisarja sekä vanhemmille Historic-autoille tarkoitettu Historic Rally Trophy, jossa ajetaan omista mestaruuksista eri ikäkausien autoilla. Kyseiset sarjat ovat myös katsojien keskuudessa erittäin suosittuja.

Lisäksi järjestetään arvosarjoihin kuulumattomia rallikilpailuita, joiden toteuttamisessa kilpailunjärjestäjällä on mahdollisuudet soveltaa omaa käsialaansa.

Sorateiden Grand Prix: Lajin suurin tapahtuma kotimaassamme on vuotuinen MM-rallimme, joka kerää vuosittain huikeat määrät rallifaneja seuraamaan maailmantähtien edesottamuksia Keski-Suomen sorateillä. Suomen MM-ralli on maineeltaan yksi MM-sarjan kulmakivistä, ja on ansainnut näin ollen vakituisen paikkansa MM-kalenterissa.

Ralliharrastajien oma Sportity-kanava, josta löytyy kattavasti yleistietoa ralliharrastukseen liittyvistä asioista löytyy sovelluksesta tunnuksella ”AKKRALLI”.

Ralli SM -sarjan kotisivulle tästä »

Suomen MM-rallin kotisivulle tästä »

Kilpailukalenteri 2025.

Tekstin lähde: AKK

Lue muita autourheilun lajiesittelyjä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

 

Mopoilija törmäsi jalankulkijaan ja pakeni paikalta!

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell.

Tänään noin klo 13.45 aikaan Leppävirralla Kotikallionpolun viereisellä kuntopolulla oli ajanut kaksi punaista moposkootteria kovalla vauhdilla ja toinen näistä oli takaapäin törmännyt kävelemässä olleeseen mieheen.

Osuma tuli miestä olkapäähän ja hän kaatui ojaan. Myös mieheen törmännyt mopoilijapoika kaatui tilanteessa mutta pakeni paikalta nopeasti kaverinsa kanssa.

Kävelijään osuneella mopokuljettajalla oli ruskeat hiukset ja toisella pojista tummansininen Vesileppiksen T-paita päällä. Kummallakaan mopoilijapojista ei ollut kypäriä päässään.

Lisähavainnot/-tiedot mopoilijoista voi ilmoittaa Itä-Suomen poliisilaitoksen vihjesähköpostiin vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai vihjepuhelimen numeroon 029 5415 232.

Lue myös

Kortiton rattijuoppo törmäsi kahteen puuhun

Joensuussa kaivataan havaintoja sähköskuutilla liikkuvasta sarjaläpsijästä!

Kolmen auton kolari Muhoksella

Bussinkuljettajaa yritettiin puukottaa!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kortiton rattijuoppo törmäsi kahteen puuhun

Kuva: CvB.

Oulun poliisin partio sai noin kello 10 hätäkeskukselta tehtävän Kempeleeseen. Ilmoituksen mukaan henkilöautolla on törmätty puuhun. Onnettomuus tapahtui Kiertoradan ja Zatelliitintien risteyksessä.

Paikalla partio totesi, että auto oli törmännyt kahteen koivuun, joista toinen oli katkennut kokonaan ja toinen oli nojallaan. Auton keula ja kylki olivat vaurioituneet ja auton turvatyynyt lauenneet.

Autoa kuljettaneella nuorella miehellä ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta ja hänelle tehdyn huumausainepikatestin mukaan on syytä epäillä miehen ajaneen amfetamiinin ja kannabiksen vaikutuksen alaisena.

Kuljettajaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Ensihoito tarkasti kuljettajan törmäyspaikalla ja kuljetti hänet jatkotutkimuksiin sairaalaan.

Lue myös

Henkilöauton kuljettaja kuoli nokkakolarissa Mynämäellä

Joensuussa kaivataan havaintoja sähköskuutilla liikkuvasta sarjaläpsijästä!

Kolmen auton kolari Muhoksella

Bussinkuljettajaa yritettiin puukottaa!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Henkilöauton kuljettaja kuoli nokkakolarissa Mynämäellä

Kuva: CvB.

Mynämäellä Valtatiellä 8 henkilöauto ja raskas yhdistelmäajoneuvo ajoivat nokkakolarin tänä aamuna. Kolari sattui suoralla tiellä.

Onnettomuudessa menehtyi paikan päällä turkulainen 39-vuotias nainen. Nainen oli ajanut henkilöautolla Porin suuntaan, ja toistaiseksi tuntemattomasta syystä törmännyt vastaan tulleen yhdistelmäajoneuvon keulaan.

Yhdistelmäajoneuvossa oli lastina jäteöljyä, mutta toistaiseksi sitä ei ole joutunut ympäristöön.

Onnettomuuteen johtaneita syitä selvitellään kuolemansyyn tutkinnassa. Tähän liittyvät asiat ovat salassapidon piirissä, josta syystä asiasta ei voida tiedottaa enempää.

Lue myös

Joensuussa kaivataan havaintoja sähköskuutilla liikkuvasta sarjaläpsijästä!

Kolmen auton kolari Muhoksella

Bussinkuljettajaa yritettiin puukottaa!

Henkilöauton kuljettaja menehtyi ulosajossa Kouvolassa

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //