Koti Blogi Sivu 1735

Kaasuautoilijat oikaisevat Ilmastopaneelin autokalkulaattorin tuloksia

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell

Viime viikolla ja viikonvaihteessa levisi mediassa laajasti uutinen Ilmastopaneelin julkaisemasta sähköautolaskurista (autokalkulaattori.fi).

Kaasuautoilijat ry. haluaa tällä kirjoituksellaan oikaista Ilmastopaneelin laskurin tuloksia.

Uutisoinnissa tuli vahvasti esiin Ilmastopaneelin itsensä levittämä tulkinta laskurin antamista tuloksista, joiden mukaan ”sähköauto päihittää muut autot niin kustannuksissa kuin päästöissäkin muutaman käyttövuoden jälkeen” (esimerkkinä suora lainaus Ylen uutisen otsikosta).

Tämä tulkinta laskurin antamista tuloksista on väärä ja harhaanjohtava. Laskurin omia oletusparametrejä käyttäen saadaan tulokseksi, että biokaasulla kulkeva kaasuauto on esimerkiksi keskikokoisten autojen luokassa sekä vähäpäästöisin että edullisin, kun tarkastellaan (laskurin oletusasetusten mukaisesti) 15 käyttövuoden aikaisia kokonaispäästöjä ja kustannuksia 14 000 km:n keskimääräisellä ajosuoritteella.

Toimituksen huom! Laskurin käyttö on vain suuntaa antava, koska siinä on niin paljon muuttujia. Esimerkiksi VW Golfin sähköversion hinnaksi voidaan valita hinnaston hinta tai tällä hetkellä oleva tarjoushinta. Lisäksi hinnasta saa vielä pois 2 000 euroa valtion hankintatuen avulla. VW e-Golfin hinta voi siis olla 35 089 – 29 089 euroa.

Ajetun matkan tai tarkasteluajanjakson muttaminenkaan ei muuta tulosta, haluamme vain korostaa, että tähän tulokseen päädytään koskematta Ilmastopaneelin itsensä tekemiin olettamuksiin.

Kuva: Kaasuautoilijat.

Laskuri on hyvin monipuolinen ja erinomaisesti toteutettu ja antaa oikein käytettynä hyvän mahdollisuuden vertailla eri käyttövoimilla toimivien autojen elinkaaren aikaisia päästöjä ja kustannuksia esimerkiksi kuluttajan ollessa valitsemassa itselleen uutta autoa. Ainoa helposti harhauttava tekijä laskurissa on kaasuauton käsittely.

Laskuri lähtee oletuksesta, että kaasuautossa käytetään polttoaineena puoliksi fossiilista maakaasua ja puoliksi uusiutuvaa biokaasua. Laskurissa voi kyllä asettaa auton polttoaineeksi vain biokaasun, mutta tämän asetuksen tekeminen vaatii jo pientä harrastuneisuutta enemmän kuin vain esimerkiksi vaihtoehtojen ”bensa-auto”, ”sähköauto” tai ”kaasuauto” valitseminen vertailuun.

Päästäkseen raflaaviin otsikoihin sähköauton ylivoimaisuudesta päästöjen vähäisyydessä Ilmastopaneeli on itse käyttänyt asetusta, että kaasuautossa käytetään polttoaineena puoliksi maakaasua ja puoliksi biokaasua.

Tosiasia kuitenkin on, että kaasuauton käyttäjä voi aivan itse päättää käyttää autonsa polttoaineena ainoastaan uusiutuvaa biokaasua, jolloin auton kasvihuonekaasupäästöt – laskurinkin mukaan – ovat minimaaliset.

Kuva: Kaasuautolijat.

Suurin osa kaasuautoilijoista valitseekin autonsa polttoaineeksi biokaasun, muuten ei olisi toteutunut se, että esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa autoihin tankatusta kaasusta 73 % oli biokaasua (lähde Tilastokeskus ja Energiateollisuus).

Biokaasu on vähäpäästöisin liikenteen käyttövoima aurinko- ja tuulisähkön rinnalla. Toisin kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö biokaasun käyttö ei lisää hiilidioksidia ilmakehään vaan ainoastaan kierrättää luonnon omaa hiilidioksidia.

Lisäksi biokaasulla on monia muita etuja: se on 100 % kotimaista, puhdasta kiertotaloutta ja biokaasun valmistuksen oheistuotteena syntyy mm. hyviä kierrätyslannoitteita ja maanparannusaineita, joiden käytöllä voidaan vähentää keinolannoitteiden käyttöä maataloudessa.

Myös hallituksen suunnitelmissa ja esimerkiksi Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän Ilmo45-raportin skenaarioissa kaasuautot on nähty merkittävässä osassa tavoiteltaessa liikenteen hiilineutraaliutta. Ilmo45-työryhmä asetti tavoitteeksi 130 000 kaasuhenkilöautoa ja lisäksi 6 000 raskasta kaasuajoneuvoa ja 14 000 kaasupakettiautoa vuonna 2030.

Hallituksen tavoite on 50 000 kaasuautoa Suomessa vuonna 2030 ja siihen perustuva välitavoite 5 000 kaasuautoa vuonna 2020. Tämä hallituksen tavoite on jo ylitetty tuplana yli vuosi etuajassa, kun juuri joulukuun alussa juhlittiin jo kymmenettätuhannetta kaasuautoa Suomessa.

Kaasuautojen määrä Suomessa on viisinkertaistunut parissa vuodessa huolimatta siitä, että niiden hankintaa ei ole mitenkään valtion toimesta tuettu vaan päinvastoin niiden käytöstä rangaistaan mm. käyttövoimaverolla. Tämä osoittaa hyvin, että ihmiset ovat valmiita tekemään omakohtaisia ratkaisuja puhtaamman liikenteen puolesta.

Ihmettelemme Ilmastopaneelin motiivia levittää kaasuautoilusta vääristynyttä tietoa ja hehkuttaa ainoastaan sähköautoa ylivoimaisesti parhaana valintana ilmaston kannalta.

Ilmastokriisin torjumiseksi tarvitaan kaikkia nopeita ja tehokkaita toimia myös liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Henkilöautoilun osalta sellaisia ovat siirtyminen puhtaan sähkön ja uusiutuvan biokaasun tai muiden kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden käyttöön autojen käyttövoimana.

Ilmastopaneelin yksi peruste biokaasun hylkimiselle on ajatus siitä, että biokaasu tarvitaan jatkossa erityisesti raskaan liikenteen käyttöön, koska raskaan liikenteen sähköistäminen on vaikeaa.

Nyt tarvitaan kuitenkin nopeita ja tehokkaita toimia eikä tässä vaiheessa ole mitään syytä hidastella biokaasun käyttöönotossa minkään ajoneuvoryhmän osalta vaan sitä on pyrittävä hyödyntämään nopeasti kaikissa liikennemuodoissa. Biokaasun kestävän tuotannon lisäämistä on myös voimakkaasti kannustettava.

Arvioiden mukaan Suomessa biokaasun kestävää tuotantopotentiaalia pelkästään biomassoista kuten biojätteistä, jätevesilietteistä sekä teollisuuden ja maatalouden sivuvirroista riittää ainakin miljoonalle autolle ja uusien Power-to-X -tuotantomenetelmien myötä paljon suuremmallekin automäärälle.

Missään tapauksessa edes ajatus biokaasun mahdollisesta varaamisesta raskaalle liikenteelle ei oikeuta Ilmastopaneelia levittämään vääriä tulkintoja laskurin tuloksista.

Ilmastopaneeli on arvostettu ja laajasti siteerattu asiantuntijaelin, mutta sen pitäisi muistaa olla suosituksissaan teknologiariippumaton ellei se kerro selviä perusteita myös jonkin tietyn teknologiaratkaisun suosimiseen. Sähköauton yksipuoliselle suosimiselle ja biokaasuauton hylkimiselle ei mielestämme ole perusteita.

Kaasuautoilijat ry haluaa edistää vähäpäästöistä ja päästötöntä liikennettä riippumatta siitä, millä teknologialla siihen päästään – mielellään kuitenkin niin, että varovaisuus- ja huoltovarmuussyistä ei jättäydyttäisi vain yhden teknologian varaan vaan annettaisiin kaikille päästöttömille teknologioille mahdollisuus.

Kaasuautoilijat ry
Jukka Roinila

www.kaasuautoilijat.fi

DAF-kuorma-autoihin saatavana kuolleen kulman varoitin

Kuva: DAF.

DAF Trucks haluaa parantaa muiden tienkäyttäjien turvallisuutta kaupungeissa. Siksi se julkaisee nyt DAF City Turn Assistin 4×2 FT- ja 6×2 FTP -vetopöytäautoille tehtaalta toimitettavana lisävarusteena.

Tämä kuolleen kulman valvontajärjestelmä on nyt tilattavissa. DAF City Turn Assist on myös saatavana jälkiasennettavana.

Katso tästä muita juttuja DAF-autoista.

DAF:n City Turn Assist on turvallisuustoiminto, joka varoittaa kuljettajaa varoitusmerkein ja -äänin, jos jokin muu tienkäyttäjä – kuten jalankulkija, pyörä, auto tai moottoripyörä – on kuljettajan puolen kuolleessa kulmassa.

Valvontajärjestelmä varoittaa kuljettajaa hitaassa kaupunkiajossa, mutta havaitsee myös toisella kaistalla olevat muut tienkäyttäjät esimerkiksi kaistanvaihdon ja moottoritielle liittymisen aikana.

Järjestelmä hyödyntää tutkajärjestelmää ja havaitsee kohteet myös näkyvyyden ollessa huono. Apukuljettajan puoleiseen takalokasuojaan on asennettu yksi lähietäisyydeltä toimiva tutkayksikkö. Se on suunniteltu toimimaan haastavimmissakin olosuhteissa.

Varoitukset näytetään näytöllä, joka sijaitsee hyvässä paikassa apukuljettajan puolen A-pilarissa sivupeilin lähellä.

Kun oikeanpuoleinen suuntavilkku on käytössä, järjestelmä voi antaa myös äänivaroituksia.

Tehtaalta toimitettava DAF City Turn Assist -yksikkö sisältää kaikki järjestelmän asennukseen tarvittavat osat (tutkayksikön, näytön ja johtosarjat).

Järjestelmä on saatavana lisävarusteena vasemmanpuoleisella ohjauksella varustetuille Euro 6 4×2 FT- ja 6×2 FTP -vetopöytäautoille, joissa on MX-11- tai MX-13-moottori, sekä CF Electric -mallille.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Taksin maksamatta jättänyt mies paljastui tilaussovelluksen avulla

Kuva: Clas von Bell

Lauantaina aamukolmen jälkeen Kuopion Petoselta taksikyydin ottanut noin 35 -vuotias mies ajatti itsensä Rönön kaupunginosaan.

Poliisin tiedotteen mukaan kyytiläinen ilmoitti hakevansa rahaa kotoaan, mutta ei kuitenkaan palannut kuittaamaan velkaansa taksinkuljettajalle.

Tapahtumapaikalle tullut poliisipartio ei tavoittanut epäiltyä tuoreeltaan, mutta poliisilla on valistunut käsitys tekijästä.

Tapauksen selvittelyä myöhemmin helpottanee se, että taksin tilaamiseen oli käytetty tilaussovellusta, johon jää asiakkaan puhelinnumero, todetaan poliisin tiedotteessa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Päivän automainos: Mitsubishi — Lancer viidennen kerran luotettavin Saksan teillä

Kuva: CvB.

Vuonna 1992 Mitsubishi Lancerin markkinoinnissa hehkutettiin auton luotettavuutta.

”Saksalaisen autojärjestö ADAC-tiepalvelun tilastojen mukaan Lancer ja Colt olivat jo viidennen kerran peräkkäin luokkansa luotettavimpia autoja Saksan teillä. Kova todiste Mitsubishin laadusta.

LAADUN TAKEENA SUOMEN KATTAVIN TAKUUTURVA

Juuri luotettavan laatunsa ansiosta Mitsubishi pystyy antamaan henkilöautojen kattavimman takuuturvan vuosiksi. Sen turvin ajat varman päälle.”

Katso tästä muut Päivän automainokset.

Mitsubishin takuu oli silloin 3 vuotta tai 100 000 km. Lisäksi oli 3 vuoden maalitakuu ja 6 vuoden koritakuu. Lisäksi sai 3 vuoden euro-ajoturvan 34 h.

Lancerista oli tarjolla kolme sedan-mallia ja viisi hatchback-mallia.

Halvin malli maksoi 84 900 markkaa ja kallein 129 900 markkaa.

Halvimmassa mallissa oli 1,3-litrainen moottori, josta saatiin tehoa 75 hv.

Muissa malleissa oli 1,5-litrainen, jossa oli tehoa 90 hv.

Malliston huipulla oli GTi-malli, jossa oli 1,8-litrainen moottori 136 hevosvoimalla.

Mainos oli Tekniikan Maailmassa 7/1992.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Helsingin poliisi: Kevyen liikenteen valvonnan tarve ei jäänyt epäselväksi!!

Kuva: Poliisi.

Helsingin Poliisi perusti lokakuun alussa 1.10.2019 kevyen liikenteen valvontaryhmän, sillä kevyt liikenne on lisääntynyt ja sähköistynyt nopeasti Helsingissä.

– Ensimmäinen valvontakuukausi oli pitkälti vaarallisten paikkojen kartoittamista, tehokkaiden valvontatapojen hakemista ja ylipäätään toiminnan käynnistämistä. Kokeilimme ensimmäistä kertaa esimerkiksi kannettavia tietokoneita ja tulostimia osana polkupyörällä tapahtuvaa valvontaa, kertoo ylikomisario Jarkko Lehtinen Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisi puuttui lokakuun aikana kaikkiaan 382 polkupyöräilijän, 71 sähköpotkulautailijan ja 77 jalankulkijan liikennekäyttäytymiseen. Valvonnan aikana poliisi jakoi yhteensä 105 rikesakkoa, 423 suullista huomautusta ja 2 kirjallista huomautusta kevyessä liikenteessä.

– Valvonnan tulokset puhuvat puolestaan, eikä valvonnan tarve jäänyt epäselväksi. Osa kevyen liikenteen väylien käyttäjistä ei tunne liikennesääntöjä tai halua noudattaa niitä, Lehtinen jatkaa.

Poliisi kirjasi polkupyöräilijöille ja sähköpotkulautailijoille eniten rikesakkoja ja huomautuksia jalkakäytävällä ajamisesta.

Jalankulkijoille kirjattiin eniten rikesakkoja punaisia päin kävelemisestä liikennevaloissa. Huomautuksia jalankulkijat saivat myös heijastimen puuttumisesta ja kadun ylittämisestä muualla kuin suojatiellä.

Kuva: Poliisi.

Poliisi tehostaa valvontaa hankkimalla sähköavusteiset polkupyörät

Helsingin poliisilaitos vakinaistaa kevyen liikenteen tehostetun valvonnan pysyväksi toimintamalliksi ja kehittää valvontaa ottamalla käyttöön sähköavusteiset polkupyörät.

Polkupyörät hankitaan ja varustellaan talven aikana. Kyseessä on Poliisihallituksen hyväksymä vuoden mittainen kokeilu, jossa selvitetään samalla sähköavusteisten polkupyörien soveltuvuus poliisin valvontavälineiksi.

– Sähköavusteisilla polkupyörillä haetaan valvontaryhmälle parempaa liikkumiskykyä ja tuodaan valvova viranomainen samalle viivalla muiden sähköisillä liikkumisvälineillä kulkevien kanssa, sanoo Lehtinen.

– Uudet sähköavusteiset polkupyörät tulevat näkyvästi poliisin väritykseen ja selvitämme myös hälytysvalojen asentamista niihin. Hälytysvalot lisäisivät merkittävästi sähköpyörien käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi liikennejärjestelyissä ja onnettomuuspaikoilla, Lehtinen sanoo.

Kokeilussa on mukana kaksi sähköavusteista pyörämallia, joista toinen on leveärenkainen. Pyörissä on 250 W moottori, joka tuottaa 60 – 70 Nm väännön, sekä 504 kWh litiumioniakku. Sähköavusteisilla polkupyörillä liikuttaessa noudatetaan polkupyöriä koskevia liikennesääntöjä.

Valvonnasta tullaan tiedottamaan aktiivisesti

Poliisi aikoo lisätä kevyen liikenteen valvontaa jatkossa. Tehostettua kevyen liikenteen valvontaa on määrä jatkaa ensi keväänä, kun lumet ovat sulaneet.

Valvontaa keskitetään kevyen liikenteen ”valtaväylille” ja väylien vilkkaisiin solmukohtiin ja kohdistetaan erityisesti aamun ja iltapäivän työmatkaliikenteeseen.

Helsingin poliisilaitos tiedottaa kevyen liikenteen valvontaryhmän työstä verkkosivuillaan osoitteessa www.poliisi.fi/helsinki ja sosiaalisen median kanavissa.

Poliisin lokakuun valvonnan aikana kirjaamat asiat kevyessä liikenteessä:

Polkupyöräily:

  • Poliisi puuttui kaikkiaan 382 polkupyöräilijän liikennekäyttäytymiseen
  • Rikesakkoja: 43/ eniten: jalkakäytävällä ajaminen
  • Suullisia huomautuksia: 289/ eniten: jalkakäytävällä ajaminen
  • Kirjallisia huomautuksia: 1/ jalkakäytävällä ajaminen

Sähköpotkulautailu:

  • Poliisi puuttui kaikkiaan 71 sähköpotkulautailijan liikennekäyttäytymiseen
  • Rikesakkoja: 8/eniten: jalkakäytävällä ajaminen
  • Suullisia huomautuksia: 63/eniten: jalkakäytävällä ajaminen
  • Kirjallisia huomautuksia: –

Jalankulku:

  • Poliisi puuttui kaikkiaan 77 jalankulkijan liikennekäyttäytymiseen
  • Rikesakkoja: 5/ eniten: liikennevaloissa punaisia päin käveleminen
  • Suullisia huomautuksia: 71/ eniten: heijastimen puuttuminen, kadun ylittäminen muualla kuin suojatiellä
  • Kirjallisia huomautuksia: 1/ punaisia päin käveleminen

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Nissan Leafista tehtiin joulukoriste

Kuva: Nissan.

Koristevaloilla varustettu Nissan Christmas Tree tuo joulutunnelmaa ja esittelee järjestelmiä, jolla sähköauto ottaa talteen energiaa jarruttaessa tai vauhdin hidastuessa.

Kaksi ajotoimintoa edesauttavat energian takaisinkeräystä Nissan Leafissa. Nissan Leaf e-Pedalin avulla kuljettaja voi lähteä liikkeelle, kiihdyttää, hidastaa ja pysäyttää vain yhtä poljinta käyttäen.

E-Pedal auttaa autoa keräämään energiaa regeneratiivisella jarrutuksella. Auton liikkeestä syntyvää energiaa otetaan talteen jarrutuksen tai hidastamisen aikana ja kerätty energia kulkee suoraan takaisin Leafin ajoakkuihin.

Lisäksi Leafin B-mode –ajotoiminto regeneroi energiaa perinteisen poljinjarrutuksen aikana.

Autossa on tuhansia led-valoja, hohtavia joulupalloja ja jopa valaistu poro. Sädehtivä auto on muistutus ympäristötietoiselle kuljettajalle, miten järkevällä ajotavalla voi vaikuttaa energian takaisinkeräyksen määrään.

Nissan Leaf regeneroi tarpeeksi energiaa :

  • tunnin ajaksi 266 joulukuuselle, joissa on 700 hehkulamppua
  • tunnin käyttöaikaa 297 uunille
  • viiden tunnin käyttöaikaa 744 televisiolle
  • 10 783 talolle, joita valaisevat 1 000 LED-valoa viiden tunnin ajan

Nissan Leaf e-Pedal -teknologia ja B-mode regeneroivat energiaa jokaisella matkalla.

Keskimääräinen Nissan Leaf -kuljettaja tuottaa 744 kWh puhdasta energiaa 18 000 km ajomatkalla. Tämä energiansäästö vastaa 20 prosenttia keskimääräisen eurooppalaisen kotitalouden kokonaiskulutuksesta, joka on noin 3 600 kWh vuodessa.

Nissan Leaf -malleissa on joko 40 kWh tai 62 kWh akku, johon energiaa varastoidaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

 

Kauppakamari: Vantaan ratikka on tärkeä investointi

Kuva: HSL.

Vantaan kaupunki valmistelee yleiskaavaa, jossa varaudutaan noin 110 000 uuteen asukkaaseen ja 80 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2050 mennessä.

Kaupungin kasvu ohjataan ensisijaisesti jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi uuteen kaavaan ehdotetaan myös yhtä uutta merkittävää kehityskäytävää – Vantaan ensimmäistä raitiotielinjaa Mellunmäestä lentoasemalle.

Pääkaupunkiseudun kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana seuraavinakin vuosikymmeninä, mikä asettaa suuria haasteita maankäytön suunnittelulle ja liikenteelle.

Seudulla on jo nyt jatkuva pula kohtuuhintaisista asunnoista, mikä rajoittaa työvoiman liikkuvuutta.

Kauppakamari pitää tärkeänä, että uudella yleiskaavalla mahdollistetaan riittävä asuntotuotanto ja että Vantaa toteuttaa oman osuutensa tarvittavasta asuntotuotannosta.

Yleiskaavaluonnoksen mukaan Vantaan tuleva rakentaminen nojautuisi paljolti raideyhteyksien – erityisesti Vantaan ratikan – varrella sijaitseviin alueisiin. Näiden alueiden rakentuminen edellyttää Vantaalta vahvaa sitoutumista uusien asemien ja ratikan toteuttamiseen.

– Kauppakamari pitää uutta raitiotietä hyvänä kehittämislinjauksena. Vaikka kysymyksessä on kallis, tämän hetken arvion mukaan lähes 400 miljoonan euron investointi, ovat siitä saatavat hyödyt niin ikään merkittävät. Hankkeeseen sisältyy laaja maankäytön kehittämispotentiaali, joka tulee käyttää täysimääräisesti. Vantaan ratikka mahdollistaisi sekä uusien alueiden rakentamisen että Itä-Vantaan nykyisen kaupunki- ja palvelurakenteen kohentamisen. Uusi kiinteä joukkoliikennekäytävä olisi houkutteleva sijoitus- ja sijaintikohde yrityksille mahdollistaen laajamittaisen asuntojen rakentamisen ja palvelujen kehittämisen, toteaa johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.

Investointia harkittaessa on lisäksi otettava huomioon, että pääkaupunkiseudun voimakas kasvu edellyttää merkittäviä satsauksia erityisesti joukkoliikenteeseen.
Vantaan ratikka vastaisi myös tähän tarpeeseen täydentämällä seudullista raideliikennejärjestelmää ja parantamalla poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä Itä-Vantaan, Tikkurilan ja lentokentän välillä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Autourheilun nuorisomaajoukkue 2020 valittu — mukana seitsemän uutta tulevaisuuden lupausta

Juuso Puhakka kuuluu nuorten A-maajoukkueeseen. Kuva: Jani Kekoni.

Autourheilun kansallisen lajiliiton AKK-Motorsport ry:n valmennusohjelman kokoonpano kaudelle 2020 on valittu. Yhteensä 25 urheilijaa kantaa ensi kaudella kalustossaan ja varusteissaan Flying Finn Academy -tunnusta.

Näistä 13 urheilijaa lunasti paikkansa kovatasoisissa nuorten maajoukkueissa ja 12 urheilijaa kuuluvat Haastajat-ryhmään, joka on osa Flying Finn Academy -valmennusohjelmaa. Uusia urheilijoita mukaan nousi tällä kertaa kaikkiaan seitsemän kappaletta.

Flying Finn Academyn riveihin pääsy on vaatinut kuljettajilta kilpailunäyttöjen lisäksi kovaa työtä viimeisten kahden kuukauden aikana Try Out -leireillä.

Hakukriteerit tiukentuivat

AKK-Motorsport ry:n valmennuspäällikkö Tuomo Nikkola kertoo hakukriteerien olleen tulevalle kaudelle aiempaa tiukemmat.

– Tarkastelemme näitä kriteereitä vuosittain. On tärkeää olla ajan hermolla siitä, minkä tasoista kilpailua missäkin lajissa, luokassa ja sarjassa on. Tämän valmennusohjelman tavoitteet ovat huipulle tähtäävässä toiminnassa, jolloin on olennaista, että lupaavat urheilijat hakeutuvat kovatasoisiin luokkiin, kisoihin ja sarjoihin. Näin heidän vauhdistaan, osaamistasostaan ja potentiaalistaan saadaan mahdollisimman realistinen kuva, Nikkola avaa.

Valmennusohjelman kokoonpanossa tapahtui kaudelle 2020 huomattavaa vaihtuvuutta, sillä lähes puolet viime kauden urheilijoista vaihtui nyt uusiin.

– Osalla urheilijoista eivät kriteerien mukaiset tulosvaatimukset täyttyneet ja osa haluaa rakentaa uraansa omalla tavallaan. Jotkut jäivät pois omasta toiveestaan ja muutaman kanssa totesimme yhteistuumin, että autourheilu on hauskempaa ilman huippu-urheiluun kuuluvaa jatkuvaa harjoittelua ja tavoitteisiin sitoutumista, Nikkola kertoo.

– Jos urheilija haluaa huipulle, pitää oman poltteen olla se lähtökohta ja kantava voima. Sillä voimalla päästään myös niiden vaikeiden hetkien yli, mitä tavoitteellisessa tekemisessä tulee väistämättä eteen jossain vaiheessa uraa. Harrastamalla tai perässä vetämällä ei pääse huipulle kuin elokuvissa, Nikkola jatkaa.

Seitsemän täysin uutta tulevaisuuden lupausta

Uusia urheilijoita seuloutui lopulta mukaan seitsemän kappaletta. Nikkola kertoo valmennustiimin seulan olleen tiukka valintoja tehtäessä.

– Nuorimpien hakijoiden kohdalla mietimme aina eniten sitä, onko kyseinen ihminen yksilönä valmis aloittamaan ensimmäiset askeleet suunnitelmallisen harjoittelun polulla. Usein tilanne on sellainen, että nuoren kuljettajan kannalta on parempi kasvaa ja kypsyä vielä vuosi. Liian aikaisin aloitettu systemaattinen tekeminen voi pahimmillaan sammuttaa koko kipinän lajia kohtaan, mikä ei todellakaan ole tavoitteena, Nikkola sanoo.

– Vaikka ensimmäisellä tai toisellakin yrittämällä tulisi kielteinen päätös valinnan suhteen, voi nuori urheilija sisuuntuneena näyttää seuraavan kauden aikana nousevansa haasteista ja tulla taas uudelleen valintatesteihin kokemusta viisaampana. Kokemuksena Try Out -jakso antaa joka tapauksessa jo paljon tietoa, vinkkejä ja oppia, joita voi hyödyntää tulevaisuuteen. Samalla saa myös hieman käsitystä siitä, mitä kaikkea saattaa tulla eteen tämän kaltaisissa valintatestitilaisuuksissa, summaa Nikkola.

Flying Finn Academyn kokoonpano vuonna 2020

Kaudella 2020 Flying Finn Academy -valmennusohjelmaan kuuluu kaikkiaan 25 autourheilijaa. Näistä kartingkuljettajien osuus on suurin, kaikkiaan 15 kuljettajaa. Rata- ja rallicrosskuljettajia on molempia kaksi, rallikuljettajia viisi ja kartanlukijavalmennettavia yksi.

Nuorten A-maajoukkueessa on neljä ja B-maajoukkueessa yhdeksän urheilijaa. Rookies-ryhmän nimi vaihtuu ensi kaudelle ja jatkossa tämä ryhmä tunnetaan nimellä Haastajat.

NUORTEN A-MAAJOUKKUE

Alatalo William (s.2002), Ilmajoki, rata-autoilu
Puhakka Juuso (s.1998), Espoo, rata-autoilu
Tonteri Paavo (s.2000), Helsinki, karting
Valtanen Juho (s.1996), Ulvila, karting

NUORTEN B-MAAJOUKKUE

Joutsimies Rasmus (s.2003), Vantaa, karting
Mertsalmi Samuli (s.2005), Sipoo, karting
Pirttilahti Nikolas (s.2003), Nokia, karting *
Rajala Veeti (s.2007), Sipoo, karting *
Saarijärvi Frans-Emil (s.2003), Helsinki, karting *
Sääskilahti Henri (s.2005), Vaajakoski, karting **
Kallio Jesse (s.1999), Nuppulinna, rallicross
Tuominen Rasmus (s.2000), Jämsä, rallicross
Pajari Sami (s.2001), Lahti, ralli *

HAASTAJAT

Hakalehto Aatu (s.2006), Hämeenlinna, karting
Halmiala Elias (s.2006), Laukaa, karting **
Jalava Aleksi (s.2007), Haarajoki, karting
Kaskinen Miska (s.2005), Salo, karting **
Laitinen Jaakko (s.2008), Jyväskylä, karting **
Siimesvaara Alvar (s.2008), Piikkiö, karting **
Taponen Tuukka (s.2006), Lohja, karting
Herranen Toni (s.2003), Jääli, ralli
Koski-Lammi Juho (s.1999), Jalasjärvi, ralli
Kiminki Miko (s.2001), Iisalmi, ralli **
Trogen Sami-Matti (s.2002), Lohja, ralli
Virtanen Sebastian (s.1993), Jyväskylä, kartanlukija **

* Noussut Haastajat-ryhmästä nuorten B-maajoukkueseen
** Uusi jäsen

VALMENNUSTIIMI

Tuomo Nikkola
Mika Leistiö
Jan Lönegren
Matti Rantanen
Mikko Pajunen
Jukka Korhonen
Teemu Arminen
Juuso-Matti Pajuranta
Juho Valtanen
Johan Vilo
Joonas Kostiainen
Tero Puustinen
Olli-Pekka Remes

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Nainen menehtyi viime yön ulosajossa Viitostiellä Juvan eteläpuolella

Kuva: CvB.

Valtatie 5:llä Juvan eteläpuolella tapahtui aamuyöllä ulosajo, jossa auton kuljettajana toiminut noin 30-vuotias ulkopaikkakuntalainen nainen menehtyi.

Autossa ei ollut muita henkilöitä, eikä onnettomuudessa ollut muita osallisia. Auto oli matkalla etelän suuntaan.

Poliisin tiedotteen mukaan Juvan suunnasta kohti Mikkeliä matkalla ollut henkilöauto ajautui toistaiseksi tuntemattomasta syystä kulkusuunnastaan katsoen vasemmalle tieltä ulos. Auto päätyi katolleen, keula tulosuuntaansa kohden.

Poliisin mukaan tapahtumahetkellä tien pinta oli märkä. Alueella on 80 km/h nopeusrajoitus.

Poliisi tutkii asiaa liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemansyyn selvittämisenä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

Ilmastopaneelin mukaan sähköauto on selvästi ilmastoystävällisin henkilöauto

Kuva: Clas von Bell

Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 edellyttää henkilöautoliikenteen päästöjen puolittumista vuoteen 2030 mennessä.

Keskeisin keino päästöjen vähentämiseen on henkilöautojen käyttövoimien vaihtaminen mahdollisimman vähäpäästöisiin ja ilmastokestävien biopolttoaineiden ohjaaminen raskaaseen liikenteeseen.

Suomen ilmastopaneeli on kehittänyt laskurin, joka tuo yhteen tiedot sähköautojen päästöistä ja kustannuksista.

Osoitteessa Ilmastopaneeli.fi/autokalkulaattori kuka tahansa voi käydä laskemassa ja vertailemassa eri autotyyppien päästöjä ja kustannuksia. Laskurissa voi määrittää vuosittaiset ajokilometrit, valita vertailtavat autotyypit ja seurata, miten päästöt ja kustannukset kehittyvät käyttövuosien kuluessa.

Keskikokoiseen bensa-autoon verrattuna saman autotyypin sähköauton päästöt ovat jo tavanomaisella vuosiajolla lähes 60 prosenttia pienemmät 15 käyttövuoden jälkeen

Suomen ilmastopaneeli on hahmotellut autolaskurilla esimerkkilaskelmia päästö- ja kustannuseroista: ajoneuvon elinkaaren aikana syntyvien päästölaskelmien mukaan sähköauton valmistuksen päästöt ovat suurimmat.

Sen sijaan sähköauton käytön päästöt ovat alhaiset: 14 000 kilometrin vuosiajolla muiden autovaihtoehtojen päästöt nousevat selvästi nopeammin kuin sähköautojen päästöt.

Keskikokoinen bensiiniauto aiheuttaa jo kolmen vuoden kohdalla suuremmat päästöt kuin vastaavan autotyypin sähköauto, jonka akkukoolla voi ajaa vajaan 300 kilometrin ajon kesäolosuhteissa.

Kun autoa on käytetty 15 vuotta, sähköauton aiheuttamat päästöt (18 hiilidioksiditonnia) ovat jo 59 prosenttia pienemmät kuin bensiiniauton päästöt (44 hiilidioksiditonnia).

Kun ajokilometrit kasvavat 30 000 kilometrin vuositasolle, sähköauton rooli päästöjen vähentämisessä korostuu. Tällöin sähköauton päästöt ovat 15 vuoden jälkeen 67 prosenttia pienemmät kuin bensiiniautossa.

Myös muut käyttövoimat jäävät sähköauton taakse: diesel-autoon verrattuna sähköauton päästövähennys on 62 prosenttia. Kaasuautoon verrattuna päästövähennys on 47 prosenttia silloin, kun puolet kaasusta on biokaasua. Ladattavaan hybridiin verrattuna sähköauton päästövähennys on 44 prosenttia.

Sähköauto on edullisempi 5–8 vuoden käytön jälkeen

Jos verrataan tavallisen bensiiniauton kustannuksia sähköautoon, sähköauton kustannukset ovat bensiiniautoa alemmat viiden vuoden päästä.

Laskelmassa ajoa on 20 000 kilometriä vuodessa, ja vertailukohteena on varustelultaan sähköautoa vastaava bensiiniauto. Kun sähköautoa verrataan 20 000 vuosittaisella ajokilometrillä perusvarustelutason bensiiniautoon, sähköauton käyttö muuttuu bensiiniautoa halvemmaksi kahdeksan vuoden jälkeen.

– Suomalaisilla autoilla ajetaan keskimäärin 14 000 kilometriä vuodessa. Päästöhyödyt keskiarvoajokilometreihin suhteutettuna saavutetaan sähköautolla jo alle viidessä vuodessa. Kustannushyödytkin kääntyvät saman autotyypin vertailussa sähköauton eduksi selvästi alle kymmenessä vuodessa, jos akuston koko on sähköautossa maltillinen. Sähköautojen hankintahinnan lasku tulee voimistamaan jatkossa kustannushyötyä merkittävästi, Tampereen yliopiston apulaisprofessori ja Ilmastopaneelin jäsen Heikki Liimatainen sanoo.

Akkujen hinnat ja valmistuksen aikana syntyvät päästöt sähköautojen haasteena

Sähköautojen haasteena pidetään akkujen korkeaa hintaa sekä niiden valmistuksessa syntyviä päästöjä. Akkujen vuoksi sähköautojen valmistuksen päästöt ovatkin suuremmat kuin samankokoisen polttomoottoriauton päästöt.

Noin puolet akkujen päästöistä syntyy valmistuksessa käytetystä sähköstä. Sähkön tuotannon päästökertoimen on ennustettu pienenevän suurimmassa osassa akkuja valmistavista maista: jos päästökerroin pienenee yli 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, akkujen valmistuksen päästöt vähenevät 17 prosenttia. Jos taas sähkö tehdään päästöttömästi, akkujen päästöt laskevat 50 prosentilla per kilowattitunti.

Jos sähköautot yleistyvät, akkujen kierrätystoiminta paranee. Tehostuvan kierrätyksen on arvioitu pienentävän akkujen elinkaaripäästöjä noin 7–17 prosenttia. Auton akuille on myös näköpiirissä toinen elämä autovaiheen jälkeen sähkövarastoina.

Myös akkuteknologian uskotaan kehittyvän. Akkujen energiatiheydellä kuvataan akun varastoimaa energiakapasiteettia. Tulevaisuudessa akkujen energiatiheys voi kasvaa 50 prosenttia alle kymmenessä vuodessa. Myös akkujen käyttöikä kasvaa tulevaisuudessa.

Sähköautoissa suurin potentiaali

  • Sähköauto on varteenotettava osaratkaisu päästöttömään henkilöautoliikenteeseen, koska sähkö on mahdollista saada vähäpäästöiseksi uusiutuvien energianlähteiden ja ydinvoiman avulla. Sen määrää ei myöskään rajoita kestävän raaka-ainepohjan rajallisuus.
  • Sähköautojen akkujen valmistuksessa käytetyistä tietyistä metalleista, kuten litiumista, voi tulla maailmassa niukkuutta sähköautojen yleistymisen vuoksi. Siitä huolimatta sähköautojen skaalauspotentiaali on nähty kaikkein suurimpana vähähiilisessä liikenteessä.
  • Ajoneuvojen energiatehokkuuteen vaikuttavat ajoneuvojen paino ja ilmanvastus. Mitä pienemmän kokoluokan autosta on kyse, sitä parempi sen energiatehokkuus on.
  • Myös taloudellinen ajotapa on keino vaikuttaa autoilun energiankulutukseen ja kustannuksiin.
  • Päästö- ja kustannushyödyt kasvavat, jos autoilu yhdistetään kimppakyyteihin, joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //