Koti Blogi Sivu 1704

J. Rinta-Jouppi Oy aloittaa Ford-merkkihuollon Seinäjoella

J. Rinta-Jouppi, Jouppilantie, Seinäjoki. Kuva: J. Rinta-Jouppi.

Autoliikeketju Jarmo Rinta-Jouppi Oy tehostaa huoltopalvelujaan Seinäjoella ja aloittaa tammikuussa 2020 virallisen Ford-merkkihuollon ja varaosamyynnin.

Merkkihuollon laadun varmistamiseksi on Seinäjoelle palkattu lisävahvistukseksi Ford-huollon parissa työskennelleitä, merkkihuollon konkariasiantuntijoita, todetaan J. Rinta-Joupin tiedotteessa.

– Olen itse työskennellyt Fordin parissa reilut kaksikymmentä vuotta, edeten asentajasta aina hallityönjohtoon. Ford ja huolto sen ympärillä ovat tutumpia kuin omien farkkujeni valmistaja, kertoo J. Rinta-Joupin uusi huollon työnjohtaja Mika Kulmala.

Fordin huolto on osoitteessa Herralankatu 34, Seinäjoki.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Kauko Säätäjä: Pysäköinti – raivostuttava ongelma, vai onko?

Kuva: Kauko Säätäjä.

Suurimmalle osalle meistä auton käyttö on osa elämää. Koska maamme on pitkä ja asutus hajallaan, näin myös etäisyydet, joskus suuretkin, edellyttävät kansalaisilta liikkumista asuinpaikan sekä työpaikan välillä. Kokonaan oma alueensa on sosiaalinen elämä sekä harrastukset.

Taajaan asutuilla paikoilla liikkumisongelma ei korostu, koska sekä bussi- että raideliikenne tarjoaa liikkumiseen kohtuulliset mahdollisuudet. Siellä ongelmina ovat ruuhka-aikojen täyttöaste sekä pitkät matkat pysäkeille. Tosiasia on, että parhaat liikkumiseen liittyvät mahdollisuudet koskevat vain pientä osaa ihmisistä, mutta varsinkin perheille se on pysyvä ongelma.

On, jos sitä halutaan!

Suurella osalla työmatkoihin kuluu kohtuuttoman pitkä aika. Sen lyhentämiseksi oman auton käyttö on, ja tulee jatkossakin olemaan, lähes ainoa järkevä vaihtoehto. Sen haittapuoli on parkkipaikkojen etsiminen.

Taajamissa pysäköintitalot ovat hyvä ratkaisu. Yleinen trendi ihmisten kerääntymiseen viittaa aina vain suureneviin asuntokokonaisuuksiin. Pyritään yhä taajempaan asumiseen.

Näistä syistä eri puolilla maailmaa yksityisomistuksessa olevien autojen liikkumista suurkaupungeissa on ryhdytty rajoittamaan. Ainoaksi ratkaisuksi tarjotaan tiheämpää asumista.

Tosiasia kuitenkin on, että asumiseen liittyy suuri määrä itse elämään, elintasoon, viihtymiseen sekä mielenterveyteen liittyviä tosiasioita.

Esimerkkinä vaikkapa kerrostaloasuminen, onko se hallittavissa kaikkien kannalta haluttavaksi tai jopa ihanteelliseksi. Tuskin.

Historiallinen totuus on, että elämä halki vuosituhansien on perustunut omaan yksityisyyteen eli reviirien kunnioittamiseen. Muuten haitat tulevat esiin armottomina ristiriitoina oli sitten kysymys elämisestä kaupungeissa tai maaseudulla. Silloin tarvitaan toisten huomioon ottamista.

Ongelmia voi helpottaa joustavuudella

Ulkomailla ajavat panevat merkille ihmisten erilaisen käyttäytymisen. Vanhoissa kaupungeissa kadut sekä jalkakäytävät ovat kapeita. Siellä on käyttäydyttävä joustavasti.

Joskus osa autoa on sijoitettava jalkakäytävälle, jolloin jalankulkijat joutuvat sitä väistämään. Tämä sallitaan ilman epäkohteliaita mulkaisuja huomauttamisesta puhumattakaan.

Suomessa siitä on tiedossa ”pikavoitto”. Kuvassa näkyvä tilanne Keski-Eurooppalaisessa pikku kaupungissa kertoo, että siellä pysäköinti ei ole välttämättä raivostuttava ongelma.

Tässä tapauksessa parkkiruutu on selvästi merkitty katuun, mutta vapaa ajotie jää niin kapeaksi, että auton omistaja on katsonut ohi ajavien tilan jäävän liian kapeaksi.

Siksi hän, määräyksistä huolimatta, on paikoittanut autonsa osin jalkakäytävälle. Jalankulkijoita se ei ole kuitenkaan näyttänyt haittaavan.

Tässä on yksi osoitus järjen ja joustavuuden käytöstä.

Tässä yhteydessä tulee mieleen toinenkin erikoinen näkymä. Auto oli jätetty seisomaan ajoradalle suojatien päälle. Auton moottori kävi ja omistaja oli ilmeisesti hakemassa tavaroitaan.

Jalankulkijat muuttivat hieman kulkureittiään ja auton kuormaaminen sujui joustavasti.
Arkielämän realismia tämäkin tilanne, joka usein tulee myös omalle kohdalle, kun paikoista on puute.

Joskus tällaiseen käyttäytymiseen otetaan ”lupa” laittamalla hätävilkut päälle. Ehkä ei kuitenkaan olisi onnistunut Pariisin keskustassa.

Eli todettakoon kirjailija Sinikka Nopolan tutun tarinan sanoin – ”ei tehrä näistä ny numeroo.”

Lopputoteamus on, me suomalaiset emme ole vielä kokeneet todellisia hankaluuksia taajamien liikenteessä. Meillä pinna palaa jo puolen minuutin kuluttua. Mutta mikä parasta, meillä on vielä mahdollisuus oppia!

Sopeutuminen tilanteen mukaan osoittaa järkevyyttä.

Tuskin meillä kuvan tilanne onnistuisi aprikoi

Kauko Säätäjä.

Suomen kokemukset ylipitkistä rekoista kiinnostavat myös kansainvälisesti

Kuva: DB Schenker.

Reilun viiden vuoden kokeilujen jälkeen HCT-rekoista tuli osa yleistä liikennettä 21.1.2019. Suomen kokemukset HCT-rekoista ja niihin liittyvä lainsäädäntömme ovat kiinnostaneet viranomaisia ja elinkeinoelämää ympäri Eurooppaa.

PITKÄ-kyltti rekan perässä on tullut tutuksi kaikille tielläliikkujille viime vuoden aikana.

Eniten HCT-rekkoja liikkuu 4-tiellä Mäntsälän kohdalla, jossa yli 30-metrisiä kulkee arkisin molempiin suuntiin reilu 50 kpl vuorokaudessa molempiin suuntiin. Yli 30-metrisiä rekkoja on Suomessa liikenteessä reilu 300 ajoneuvoyhdistelmää.

– Ennen pitkien rekkojen yleistymistä oltiin laajasti huolissaan siitä, miten ne vaikuttavat liikenneturvallisuuteen. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella voin todeta, että pitkille rekoille asetetut turvallisuusvaatimukset ovat olleet toimivia ja liikenneturvallisuus ei ole heikentynyt. Esimerkiksi risteysalueet voivat olla haastavia HCT-rekoille, mutta yhteispelillä on pärjätty ilman vakavia ongelmia, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti.

Suomen tiestö sopii pääosin pitkille rekoille, vaikka aivan kaikista maantieliittymistä ei pysty ajamaan yli 30-metrisillä rekoilla. Pitkien rekkojen merkitys on suurin pisimmillä kuljetusväleillä esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Pohjanmaalle, Kainuuseen ja pohjoisimpaan Suomeen.

– Varsinkin pitkillä välimatkoilla HCT-rekat alentavat kuljetuskustannuksia, koska kolme pitkää rekkaa korvaa neljä perinteistä rekkaa. Kustannussäästöjen ja ilmastohyötyjen lisäksi myös liikenneturvallisuus voi parantua, kun rekkoja tarvitaan vähemmän saman kuorman kuljettamiseen, kertoo kunnossapidon ohjaus ja kehittäminen -yksikön päällikkö Tuomas Toivonen Väylästä.

HCT-rekat kiinnostavat kansainvälisesti

Rekkojen pituuden kasvattaminen on todettu yhdeksi merkittävimmistä tavoista pienentää maanteiden tavaraliikenteen CO2-päästöjä. Tästä syystä Suomen kokemukset HCT-rekoista ja niihin liittyvä lainsäädäntömme ovat kiinnostaneet viranomaisia ja elinkeinoelämää ympäri Eurooppaa.

– Traficomin ja Väylän vieraana on esimerkiksi juuri nyt viranomaisia Ruotsista ja Hollannista, joissa uskotaan pitkien rekkojen mahdollisuuksiin vahvasti, kertoo Lahti.

– Maanteiden tavaraliikenteen suurin haaste Euroopassa tulevalla vuosikymmenellä on fossiiliset eli CO2- päästövähennykset sekä energiankulutuksen pienentäminen. Haasteet ovat niin suuria, että kaikki keinot on hyödynnettävä, jotta pääsemme tavoitteisiimme. HCT-rekkojen ansiosta esimerkiksi elintarvikekuormat liikkuvat Suomessa jopa kolmanneksen pienellä päästöillä kuin Keski-Euroopassa, toteaa Lahti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Moottoripyörämessuilla voi hyväntekeväisyysarvonnassa voittaa 35 000 euron ainutlaatuisen moottoripyörän

Tässä palkintomoottoripyörä vielä viimeistelyä vailla. Kuva: Kuvakaappaus Youtubesta.

Tammi-helmikuun vaihteessa 31.1.–2.2.2020 pidettävillä moottoripyörämessuilla arvotaan täysin uudelleen rakennettu 2019 Indian Scout moottoripyörä.

Arpajaisten tuoton moottoripyörärakentaja, kajaanilainen Janne Juntunen lahjoittaa käytettäväksi hyväntekeväisyyteen valtakunnalliseen nuorten Moottoripaja-toimintaan.

Moottoripyörä on rakennettu noin 14 000 euron hintaisesta Indian Scout -pyörän aihiosta kokonaan uudelleen ja sen arvo nousee noin 35 000 euroon.

Arvan ostamisella tukee nuorten moottoripajatoimintaa

– Nuori kirkko ry:n moottoripajatoimintaa on ympäri Suomea 34 paikkakunnalla. Pajat tulevat saamaan tämän lahjoituksen turvin laitteita ja työkaluja toimintaansa. Tämä on pajoille uskomattoman hieno tuki, jonka Janne Juntunen apukäsineen tekee, sanoo Nuori kirkko ry:n suunnittelija Veijo Kiviluoma.

Moottoripajojen säännöllisessä toiminnassa on mukana 650 nuorta ja 70 vapaaehtoista ohjaajaa.

Moottoripajatoiminnan tavoitteena on vahvan sosiaalisen tuen antaminen nuorille. Nuoret toimivat moottoripajoilla, joissa on saatavilla moniammatillista tukea ja ohjausta ja jossa he saavat myös työkokemusta. Moottoripajatoiminta tukee toiminnallisin keinoin nuoria.

Noin 35 000 euron moottoripyörän arvonta sunnuntaina 2.2.2020

Uudelleen rakennetun moottoripyörän arvo on noin 35 000 euroa. Moottoripyörän arvontaan voi osallistua ostamalla MP-messuille 25 euroa maksavan pääsylipun, joka sisältää arvontalipukkeen, sisäänkäynneiltä tai verkkokaupasta.

Erillisiä 10 euron arvontalipukkeita myydään vain MP-messuilla. Moottoripyörä arvotaan sunnuntaina iltapäivällä.

– Toivon, että moottoripyörän voittaja ottaisi sen käyttöön ajettavaksi, eikä pitäisi sitä lasikaapissa. Ja toivon, että nuorille moottoripajatoimintaan lahjoitettavilla varoilla voidaan hankkia paljon hyödyllisä rakenteluun tarvittavia tavaroita, esimerkiksi hitsauskoneita, kulmahiomakoneita ja vaikkapa hylsysarjoja, sanoo Juntunen.

Pyörän rakentamista voi seurata täältä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Päivän kuva: Tällä liikennemerkillä ei ainakaan vielä ole ollut mitään virkaa tänä ”talvena”

Kuva: CvB.

Tällainen liikennemerkki on ollut paikallaan viime syksystä lähtien.

Vielä sillä ei ole ollut mitään tehtävää, ja tuskinpa tähän mitään latua tulee tänä talvena, vaikka lunta tulisikin.

Ja jollei tänä talvena, niin ehkä sitten ensi talvena.

Katso tästä muita Päivän kuvia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Tutkimus: Yli puolet pistokehybridien kilometreistä ajetaan sähköllä

Kuva: CvB.

Autoala selvitti syystalvella toteutetussa laajassa kyselytutkimuksessa ladattavien autojen käyttö- ja lataustapoja.

Ladattavia autoja ladataan pääosin kotona ja työpaikalla – julkisia latauspisteitä käytetään vielä harvakseltaan.

Lähes 85 prosenttia ladattavien hybridien haltijoista lataa autoaan kotona vähintään kolmesti viikossa ja päivittäin autoaan lataavien osuus nousee yli 70 prosenttiin.

Täyssähköautoilla vähintään kolme kertaa viikossa lataavien osuus on noin 60 prosenttia.

Lähes kolmannes ladattavien hybridien haltijoista ja noin viidennes täyssähköauton haltijoista lataa autoaan säännöllisesti työpaikalla.

Täyssähköautoilla latauskertojen määrä on pienempi kuin ladattavilla hybrideillä, sillä niiden toimintamatka riittää useimmiten monen päivän ajomatkoihin.

Suurimmalle osalle ladattavien autojen haltijoista kotilataus ja lataaminen työpaikalla riittää päivittäisiin ajoihin. Lataaminen kaupan toimipaikoissa on melko satunnaista.

Julkisten pysäköintilaitosten ja huoltoasemien latauspisteitä käytetään vielä toistaiseksi harvoin. Täyssähköauton käyttäjät lataavat autoaan ainakin satunnaisesti myös julkisista latauspisteistä.

Yli puolet ladattavien hybridien kilometreistä ajetaan sähköllä

Ladattavien hybridien sähköllä ajon osuus on keskimäärin 53 prosenttia. Osuus on suurin pääosin taajama-ajoa ajavilla.

Ladattavan hybridin lataamisen on erityisesti työsuhdekäytössä epäilty olevan satunnaista. Tutkimuksen tulokset eivät vahvista mielikuvaa autoaan laiskasti lataavasta hybridiautoilijasta.

Ladattavat hybridit valikoituvat työsuhdeautoiksi ensisijaisesti vähäpäästöisyyden takia. Vaikka työsuhdeautoilla ajetaan pidempiä matkoja, silti lähes puolet työsuhdeautojen kilometreistä ajetaan sähköllä.

Ladattavien hybridien toimintamatka sähköllä on käyttäjien arvion mukaan keskimäärin 30–40 kilometriä vuodenajasta ja ajoympäristöstä riippuen.

Vuosina 2019–2020 markkinoille tulevien ladattavien hybridien toimintamatkat ovat pääosin jo yli 60 kilometriä, sillä uusien ladattavien hybridimallien akkukapasiteetti on selvästi aiempia mallisukupolvia suurempi.

Näin ollen tulevaisuudessa toimintamatkan kasvu lisää selvästi myös sähköllä ajon osuutta ladattavien hybridien ajokilometreistä.

Ladattavien autojen taloudet ovat erilaisia kuin polttomoottoriautoja käyttävät taloudet

Ladattavan auton hankkineet kotitaloudet eroavat polttomoottoriautojen käyttäjäkunnasta muun muassa ikäjakauman, auton hallintasuhteen, alueellisen sijainnin ja asuintalotyypin osalta.

Ladattavien autojen taloudet ovat keskimääräistä useammin moniautoisia talouksia.
Noin 60 prosentilla täyssähköautotalouksissa asuvista on sähköauton lisäksi toinen, tyypillisimmin bensiinikäyttöinen, auto.

Ladattavien hybridien talouksissa asuvista yli puolella on taloudessaan useampi auto.

Työsuhdeautojen osuus on ladattavien hybridien haltijoilla selvästi keskimääräistä suurempi, sillä lähes puolet uusista ladattavista hybrideistä päätyy työsuhdekäyttöön.

Noin kaksi kolmasosaa ladattavien autojen haltijoista asuu omakotitalossa, jossa auton lataaminen on edullista ja helposti toteutettavissa. Ladattavien autojen ajokilometrit olivat keskimäärin suuremmat kuin vastaavan ikäisten bensiiniautojen.

Kotilatausmahdollisuudet ja pääteiden solmupisteiden pikalatausasemat toivelistalla

Tärkeimmät syyt ladattavan auton hankintaan olivat vähäpäästöisyys ja mahdollisuus auton lataamiseen kotona.

Kotilatausmahdollisuus rajaa jyrkästi sähköauton hankintaa – noin 90 prosenttia ladattavan auton hankkineista arvioi kotilatausmahdollisuuden tärkeäksi auton käyttövoiman valintakriteeriksi.

Ladattavien autojen käyttäjien toiveet latausinfran kehittämiseen kohdistuivat muun muassa julkisten latauspaikkojen maksujärjestelmiin, kotilatausmahdollisuuksien parantamiseen, julkisen latauspisteverkon laajentamiseen erityisesti päätieverkon varrella ja latauksen hinnoitteluun.

Julkisten latauspisteiden maksujärjestelmiä pidettiin työläinä ja hankalina, sillä kullakin lataustoimijalla on erilliset kirjautumista edellyttävät sovelluksensa, ja latausta ei voi maksaa tavanomaisella maksukortilla.

Täyssähköauton käyttäjien ensisijainen toive on pikalatausasemien rakentaminen siten, että myös pitkiä matkoja olisi vaivatonta tehdä sähköautolla.

Miten tutkimus tehtiin?

Sähköautojen käyttö- ja lataustapoja selvitettiin posti- ja nettikyselynä toteutetulla haastattelututkimuksella, jonka otokseen poimittiin satunnaisesti 5 000 ladattavan auton haltijaa Traficomin liikenneasioiden rekisteristä. Kyselyaineisto kerättiin loka-, marras- ja joulukuussa 2019. Tutkimuksen vastausprosentti oli 44.

Linkki tutkimuksen sivuille

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Poliisi kaipaa havaintoja Nivalan bussin ja avolava-auton törmäyksestä

Kuva: CvB.

Maanantaiaamuna hieman ennen kahdeksaa sattui linja-auton ja avolava-auton välinen kolari Kajaanintiellä, Pirttipuhdon kohdalla Nivalassa.

Reittiajossa ollut linja- auto oli kääntämässä reitille kuuluvaa käännöstä Pirttipuhdon kohdalla Kajaanintiellä.

Samanaikaisesti Kärsämäen suunnasta tapahtumakohtaan oli tullut nuoren miehen kuljettama avolava-auto, joka törmäsi linja- auton vasempaan takaosaan.

Avolava-auto suistui pellolle ja romuttui pahoin.

Lava-auton kuljettaja loukkaantui ja vietiin jatkohoitoon sairaalaan. Lava-autossa ei ollut kuljettajan lisäksi muita henkilöitä.

Linja-autossa oli kuljettajan lisäksi 10 matkustajaa, jotka alustavien tietojen mukaan eivät loukkaantuneet.

Avolava-auton kuljettajan ajaman tuloreitin silminnäkijöitä pyydetään ottamaan yhteyttä Oulun poliisilaitoksen Ylivieskan poliisipäivystyksen numeroon 029 541 6409 tai vihjepuhelimeen 029 541 6194.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

 

J. Rinta-Jouppi aloittaa Kia-jälleenmyynnin Kuopiossa

Kuva: Antti Järveläinen.

Kia vahvistaa jälleenmyyjäverkostoaan Suomessa, kun maahantuoja Bergé Auto Nordics Oy ja J. Rinta-Jouppi Oy ovat sopineet merkin vähittäismyynnin ja huollon aloittamisesta Kuopiossa.

Kia oli vuonna 2019 Suomen kuudenneksi rekisteröidyin automerkki 6,4 prosentin markkinaosuudellaan. Uusia Kia-autoja rekisteröitiin Suomessa viime vuonna yhteensä 7187 kappaletta. Kian myynti kasvoi viime vuonna 14,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

J. Rinta-Jouppi Oy palvelee Kuopiossa osoitteessa: Volttikatu 7.

Kia-merkkiä edustaa ennestään Kuopiossa jo Delta Auto Kuopio, joka palvelee osoitteessa: Väliköntie 6.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Keulinut nuori moottoripyöräilijä menehtyi törmäyksessä mönkijään

Kuva: Clas von Bell

Eilen alkuillasta moottoripyörä ja mönkijä törmäsivät Kirkkonummella Koskentiellä.

Traktorimönkijän kuljettaja oli poliisin tiedotteen mukaan ajanut Koskentietä ja kääntymässä S-marketin pihaan.

Samaan aikaan vastakkaisesta suunnasta Koskentietä tullut kevytmoottoripyörän kuljettaja oli silminnäkijöiden kertoman mukaan kiihdyttänyt voimakkaasti etupyörä ylös nostettuna.

Kevytmoottoripyörän etupyörä oli laskeutunut alas juuri ennen törmäystä.
Poliisin mukaan kevytmoottoripyörän teini-ikäinen kuljettaja menehtyi törmäyksessä.

Molemmat osapuolet olivat paikkakuntalaisia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Päivän kuva: Kun kerran pysäköidään väärin, tehdään se oikein tuplana

Kuva: CvB.

Päivän kuvaksi valikoitui tänään pysäköintikieltomerkin noudattamatta jättäminen.

Tällä kertaa se tehtiin oikein kahden auton verran. Ensimmäisen auton edessä on muuntamo, jossa kahdella eri merkillä kerrotaan, ettei muuntamon eteen saa pysäköidä.

Lisäksi tällä parkkialueella on rinnakkain kuusi sallittua paikkaa, ja nämä kaksi autoa ovat jo ”paikalla 7”.

Oikeassa reunassa näkyvä valkoinen auto on periaatteessa sallitulla paikalla, mutta pysäköinyt väärään suuntaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //