Suomen kokemukset ylipitkistä rekoista kiinnostavat myös kansainvälisesti

Kuva: DB Schenker.

Reilun viiden vuoden kokeilujen jälkeen HCT-rekoista tuli osa yleistä liikennettä 21.1.2019. Suomen kokemukset HCT-rekoista ja niihin liittyvä lainsäädäntömme ovat kiinnostaneet viranomaisia ja elinkeinoelämää ympäri Eurooppaa.

PITKÄ-kyltti rekan perässä on tullut tutuksi kaikille tielläliikkujille viime vuoden aikana.

Eniten HCT-rekkoja liikkuu 4-tiellä Mäntsälän kohdalla, jossa yli 30-metrisiä kulkee arkisin molempiin suuntiin reilu 50 kpl vuorokaudessa molempiin suuntiin. Yli 30-metrisiä rekkoja on Suomessa liikenteessä reilu 300 ajoneuvoyhdistelmää.

– Ennen pitkien rekkojen yleistymistä oltiin laajasti huolissaan siitä, miten ne vaikuttavat liikenneturvallisuuteen. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella voin todeta, että pitkille rekoille asetetut turvallisuusvaatimukset ovat olleet toimivia ja liikenneturvallisuus ei ole heikentynyt. Esimerkiksi risteysalueet voivat olla haastavia HCT-rekoille, mutta yhteispelillä on pärjätty ilman vakavia ongelmia, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti.

Suomen tiestö sopii pääosin pitkille rekoille, vaikka aivan kaikista maantieliittymistä ei pysty ajamaan yli 30-metrisillä rekoilla. Pitkien rekkojen merkitys on suurin pisimmillä kuljetusväleillä esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Pohjanmaalle, Kainuuseen ja pohjoisimpaan Suomeen.

– Varsinkin pitkillä välimatkoilla HCT-rekat alentavat kuljetuskustannuksia, koska kolme pitkää rekkaa korvaa neljä perinteistä rekkaa. Kustannussäästöjen ja ilmastohyötyjen lisäksi myös liikenneturvallisuus voi parantua, kun rekkoja tarvitaan vähemmän saman kuorman kuljettamiseen, kertoo kunnossapidon ohjaus ja kehittäminen -yksikön päällikkö Tuomas Toivonen Väylästä.

HCT-rekat kiinnostavat kansainvälisesti

Rekkojen pituuden kasvattaminen on todettu yhdeksi merkittävimmistä tavoista pienentää maanteiden tavaraliikenteen CO2-päästöjä. Tästä syystä Suomen kokemukset HCT-rekoista ja niihin liittyvä lainsäädäntömme ovat kiinnostaneet viranomaisia ja elinkeinoelämää ympäri Eurooppaa.

– Traficomin ja Väylän vieraana on esimerkiksi juuri nyt viranomaisia Ruotsista ja Hollannista, joissa uskotaan pitkien rekkojen mahdollisuuksiin vahvasti, kertoo Lahti.

– Maanteiden tavaraliikenteen suurin haaste Euroopassa tulevalla vuosikymmenellä on fossiiliset eli CO2- päästövähennykset sekä energiankulutuksen pienentäminen. Haasteet ovat niin suuria, että kaikki keinot on hyödynnettävä, jotta pääsemme tavoitteisiimme. HCT-rekkojen ansiosta esimerkiksi elintarvikekuormat liikkuvat Suomessa jopa kolmanneksen pienellä päästöillä kuin Keski-Euroopassa, toteaa Lahti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here