Menoauto aloittaa Fiat-henkilöautojen ja Fiat Professional -tavara-autojen myynnin ja huollon Imatralla kesäkuun alusta alkaen.
Pitkän linjan autoalan ammattilaisten Marko Räsäsen ja Jarkko Raution 2017 Imatralle perustama Menoauto on nopeasti laajentanut toimintaansa ja toimii nykyisin myös Lappeenrannassa ja Lahdessa.
Nyt alkava Fiat-edustus täydentää Menoauton nykyistä Kia- ja Mitsubishi -edustusta Imatralla.
Liikenteen päästöt on tavoitteena puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 päästötasoon nähden. Tavoitteena on, että tulevien vuosikymmenten aikana liikenne olisi kokonaan hiilineutraalia.
Myös liikenne- ja kuljetusalan toimijat ovat halunneet tarttua haasteeseen ja laatia oman näkemyksensä tarvittavista päästövähennystoimenpiteistä.
Tiekartta on liikenne- ja kuljetusalan elinkeinojärjestöjen keskustelunavaus niistä toimenpiteistä, joilla on mahdollista saavuttaa vähennystavoitteet turvaten samalla Suomen kilpailukykyä, todetaan liikenne- ja kuljetusalan tiedotteessa.
Tiekartta luovutettiin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle tiistaina 26.5.
Tavoitteiden mukaisesti tieliikenteen hiilidioksidipäästöjen määrä saisi olla vuonna 2030 enintään 5,9 miljoonaa tonnia. Nykykehityksen perusteella tieliikenteen päästöjen määrä olisi vuonna 2030 noin 7,4 milj. tonnia, joten tavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia noin 1,4 milj. tonnin verran.
Vuoden 2045 lisätoimien tarve on noin 3,6 milj. tonnia. Nykykehitystä kuvaava ennuste päästöjen tulevasta kehityksestä sisältää jo monia tällä vuosikymmenellä toteutettavia päästöjä vähentäviä toimia – muun muassa kasvavan biojakeluvelvoitteen.
Kilometrivero on polttoaineveron korotuksia ja ruuhkamaksuja tehokkaampi toimenpide
Liikenteen verotuksen rakennetta tulisi uudistaa siten, että autokannan uusiutuminen nopeutuisi. Tämä tapahtuisi siirtämällä verotuksen painopiste hallitusti ja riittävän pitkän siirtymäajan kuluessa auton hankinnasta sen käyttöön, todetaan alan tiedotteessa.
Autokannan kierron nopeuttaminen on yksi tärkeimmistä päästövähennystoimista erityisesti tulevina vuosikymmeninä, kun uusien autojen hiilidioksidipäästöt alenevat huomattavasti valmistajille asetettujen päästötavoitteiden vaikutuksesta. Kehitys on ilman verouudistuksia hidasta, sillä autokannan kiertoaika on nykyisin yli 20 vuotta.
Kilometriveroon siirtyminen on ajankohtaista 2030-luvulla, jolloin liikenteen nykyinen veropohja murenee sähköautojen ja biopolttoaineiden osuuden kasvaessa.
Kilometriveron käyttöönotossa muiden verojen tasoa tulisi alentaa, jotta liikenteen verorasitus ei kasvaisi.
Toisin kuin alueelliset ruuhkamaksut, kilometrivero antaa mahdollisuuden sovittaa liikenteen kokonaisverotaso maltilliseksi. Alueellisten ruuhkamaksujen ensisijaisena tavoitteena sen sijaan on kerätä resursseja liikenneinvestointeihin ja niiden vaikutus liikenteen päästöihin jää vaatimattomaksi.
Polttoaineverotuksen kiristäminen on yleisimpiä liikenteen päästöjen vähentämiseen esitettyjä toimenpiteitä.
Polttoainevero ei kuitenkaan yksittäisenä toimenpiteenä ole tehokas keino päästöjen vähentämiseen.
Tieliikenne on luonteeltaan lähellä välttämättömyyshyödykettä ja liikennepolttoaineiden kysynnän jousto on pieni, joten verokorotukset eivät merkittävästi vähennä liikennettä.
Polttoaineveron merkittävä korotus edellyttäisi veronkorotusten kompensointia ammattiliikenteelle, jotta kuljetuskustannukset eivät merkittävästi kasvaisi ja kotimainen kilpailukyky heikentyisi.
Hankintakannusteilla ja latausinfratuella vauhtia päästöjen vähentämiseen
Autokannan kiertoa on mahdollista nopeuttaa myös hankintakannusteilla ja romutuspalkkioilla.
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvoa tulisi alentaa, jolloin niiden osuus työsuhdeautoista kasvaisi. Toistuvat romutuspalkkiokampanjat nopeuttavat autokannan uusiutumista vanhojen autojen korvautuessa uusilla.
Myös sähkö- ja kaasukäyttöisten paketti- ja kuorma-autojen yleistymistä voitaisiin vauhdittaa hankintatuella.
Lisäksi tiekartta ehdottaa autokannan sähköistymisen tueksi latausinfratukea, joka kohdennettaisiin nykyisen taloyhtiöille suunnatun tuen lisäksi työpaikkakiinteistöjen latausinfran kehittämiseen ja pientalojen latauspaikkojen rakentamiseen.
Tieverkon pullonkaulat pidempien ajoneuvoyhdistelmien yleistymisen esteenä
Vuoden 2019 alusta asti entistä pidempien ns. HCT-ajoneuvoyhdistelmien käyttö on mahdollistanut aiempaa korkeammat kuormitusasteet erityisesti merikonttien kuljetuksessa, kappaletavaraliikenteessä ja elintarvikekuljetuksissa.
Suurempien ajoneuvoyhdistelmien käyttö mahdollistaa saman kuljetuskapasiteetin pienemmällä ajoneuvojen määrällä, mikä vähentää päästöjä ja kuljetuskustannuksia.
Pidempien ajoneuvoyhdistelmien osuuden lisääminen ja nykyisin sallittujen suurimpien massojen käyttäminen edellyttää investointeja tieverkkoon.
Pullonkaulana ovat erityisesti ongelmalliset liittymäalueet. Nykyisen lainsäädännön sallimilla pitkillä ja painavilla yhdistelmillä ei vielä nykyisin ole mahdollista liikennöidä koko tieverkolla.
Joukkoliikenteellä on kasvupotentiaalia erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla
Joukkoliikenteen kasvunäkymät ovat suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla hyvät. Myös kaukoliikenteen matkustajamäärän on arvioitu voivan kasvaa hieman yli kolmanneksen vuoteen 2030 mennessä.
Kaupunkiseutujen ulkopuolella joukkoliikenteen järjestämistavan hajanaisuus vaikeuttaa joukkoliikenteen kehittämistä, ja varsinkin valtion ja kuntien välinen tehtävänjako on jossain määrin ongelmallinen.
Joukkoliikenteen edistäminen edellyttää kaupunkiseuduilla pitkäjänteisiä kehittämistoimia. Raideliikenteen kehittäminen ja linja-autokannan käyttövoimamuutokset edellyttävät aiempaa enemmän rahoitusta.
Suuri osa päästöjä vähentävistä toimenpiteistä soveltuisi osaksi vihreän elvytyksen ohjelmaa
Tiekartta osoittaa, että päästöjen vähentämiseen on paljon muitakin keinoja kuin verojen ja maksujen korotukset. Koska tavoitteet ovat kunnianhimoisia, toimenpiteiden toteuttaminen tulisi aloittaa mahdollisimman pian.
Suurin osa ehdotetuista toimenpiteistä soveltuisi aloittavaksi jo tällä hallituskaudella osana vihreän elvytyksen ohjelmaa.
Veromuutokset, hankintatuet, romutuspalkkio ja latausinfratuet sekä väyläinvestointien ja kunnossapidon määrärahojen pysyvä nostaminen ovat esimerkkejä toimenpiteistä, joilla on päästövähennysten lisäksi taloutta elvyttäviä vaikutuksia.
Tiekartan taustalla ovat Autoalan Keskusliitto, Autotuojat ja -teollisuus, Linja-autoliitto, Suomen Autoteknillinen Liitto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ja Suomen Taksiliitto.
Helsinki alkaa kokeilla uutta toimintamallia kantakaupungin katusaneerauksissa tänä vuonna.
Tarkoituksena on nopeuttaa katuhankkeiden kestoa ja vähentää niiden aiheuttamia haittoja, todetaan Helsingin kaupunkiympäristön toimialan tiedotteessa.
Uusi Helsinki-malli on jatkoa Aalto-yliopiston tutkimushankkeelle, joka on osa pormestari Jan Vapaavuoren vuonna 2019 käynnistämää, katutöiden haittojen vähentämiseen tähtäävää hankekokonaisuutta. Tutkimusta johti professori Olli Seppänen.
Tiiviimpi yhteistyö
Tärkein muutos entiseen on tiiviimpi yhteistyö katusaneerauksen osapuolten kesken rakentamisen valmisteluvaiheessa. Helsinki-mallissa katuhankkeeseen tulee kehitysvaihe, jonka aikana urakan osapuolet suunnittelevat ja aikatauluttavat urakan yhdessä. Osapuolet myös määrittävät yhteiset pelisäännöt poikkeustilanteisiin ja riskien hallintaan.
Kantakaupungin katujen uudistuksissa ovat mukana kaupungin lisäksi esimerkiksi Helen, HSY ja tietoliikennekaapeleita asentavat teleoperaattorit sekä pää- ja aliurakoitsijat, eli nykyiset yhteisen kunnallisteknisen työmaan (YKT) sopimusosapuolet.
Uuden teknologian avulla lähtötiedot helpommin selville
Katurakentamista varten tarvittavat lähtötiedot esimerkiksi putkien ja kaapeleiden sijainnista pyritään selvittämään entistä paremmin. Pitkällä tähtäimellä Helsinki aikoo hyödyntää uutta teknologiaa, kuten pintaa rikkomattomien menetelmien käyttöä lähtötietojen selvittämisessä.
Lisäksi työmaan etenemisen seuraamista aiotaan helpottaa teknologian avulla. Ajantasainen tilannekuva helpottaa töiden ajoittamista. Nykytilanteessa tiedon puuttuminen on hidastanut katu-urakoita, sillä tarvittava henkilöstö ja työmaakoneet ovat saattaneet olla varattuna muualla.
Helsingin poliisi jatkaa viime viikon tiistaina 19.5.2020 Herttoniemessä tapahtuneen liikenneonnettomuuden tutkintaa. Onnettomuudessa kuoli vuonna 1964 syntynyt nainen.
Poliisin tiedotteen mukaan onnettomuudessa oli osallisena kuorma-auto ja polkupyöräilijä.
Kuorma-auton kuljettaja ajoi poliisin mukaan Linnanrakentajantietä Herttoniemen metron suuntaan ja kääntyi oikealle Laivalahdenkadulle.
Polkupyöräilijä ajoi Laivalahdenkatua suojatielle ja jäi kääntyvän kuorma-auton pyörien alle.
Polkupyöräilijä menehtyi välittömästi. Kuorma-auton kuljettajalle ei aiheutunut onnettomuudessa fyysisiä vammoja.
Poliisi tutkii tapahtunutta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja törkeänä kuolemantuottamuksena. Nimikkeet voivat tarkentua tutkinnan edetessä.
Kuorma-auton kuljettaja on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.
Kuopiossa Viitostiellä tapahtui liikenneonnettomuus tänään noin klo 12.30.
Poliisin tiedotteen mukaan perävaunua vetänyt henkilöauto ajoi Sorsasalon rampista ulkomaan rekisterissä olevan rekan eteen. Törmäyksen seurauksena henkilöauto ja perävaunu ajautuivat moottoritien keskikaiteeseen.
Törmäyksessä osallisena olleet ajoneuvot vaurioituivat, mutta henkilövahinkoja onnettomuudessa ei onneksi tullut.
Toinen etelään johtaneista kaistoista oli suljettuna ja poliisi ohjasi liikennettä tapahtumapaikalla noin tunnin verran.
Alkoholilla ei poliisin mukaan ollut osuutta asiaan.
Mini-perheen suurin jäsen Mini Countryman saa nyt päivityksen, joka tekee autosta muun muassa tilavamman.
Led-ajovalot kuuluvat nyt vakiovarusteisiin. Malliin on saatavissa adaptiiviset led-valot, jotka mukautuvat automaattisesti erilaisiin ajotilanteisiin ja lähestyvään liikenteeseen.
Sisätilojen päivityksessä urheiluohjauspyörästä on tullut vakiovaruste kaikkiin malleihin, ja tieto- ja viihdejärjestelmään on lisätty uusia ominaisuuksia.
Silmiinpistävin muutos on digitaalinen mittaristo ohjauspyörän takana. Halutessa 5-tuumaisen näytön voi liittää kojelaudan 8,8-tuumaiseen kosketusnäyttöön.
Suomessa uusi Mini Countryman tuIee saataville ladattavana hybridinä, Mini Countryman Cooper SE All4 -mallina.
Kolmesylinterinen polttomoottori (136 hv/220 Nm) välittää voimansa etupyörille ja 65 kW:n sähkömoottori vetää takapyöriä. Yhteisteho on 224 hv/385 Nm.
Katso tästä muita Mini-juttuja.
Akun kapasiteetti on 9,6 kilowattituntia, ja toimintamatka yltää 52 kilometriin (WLTP). Auto kiihtyy nollasta sataan 6,8 sekunnissa. Huippuvauhti on 196 km/h.
Ministä on saatavissa kolme varustelupakettia. ”Essential” on hyvin varustettu perusmalli, ”Experience” tarjoaa hyvän yhdistelmän erilaisia lisäominaisuuksia ja ”Maximize” sisältää käytännössä katsoen kaikki lisäominaisuudet.
Uusien Mini Countryman -mallien tuotanto alkaa heinäkuussa.
Uuden Mini Countrymanin hinnat:
Essential: 41 879 €
Experience: 43 471 €
Maximize: 49 581 €
Kerroimme vastikään Teknikens Värld -lehden hirvenväistökokeesta, jossa hylättiin Škoda Superb ja Volkswagen Passat.
Nyt uudelle neljännen sukupolven Škoda Octavialle kävi samoin.
Škoda Superb ei omassa testissään selvinnyt hirvenväistöstä nopeudella 72 km/h, ja samoin kävi Octavian kanssa.
Testaajat yllättyivät Octavian ongelmasta, koska auton pysähtyminen nopeudesta 100 km/h onnistui 34,2 metrin matkalla. Se on Teknikens Världin mukaan huipputulos.
Katso tästä juttuja muista hirvenväistökokeista.
Testaajien mukaan Octavian ajonhallinta ei toimi kunnolla hirvenväistössä. Auto aliohjautuu pois radalta nopeuden ollessa hieman yli 70 km/h.
Samassa vertailutestissä testattiin myös Toyota Corolla Touring Sports ja Kia Ceed SW Plug-In Hybrid -malleja. Toyota selvisi hirvenväistöstä nopeudella 74 km/h ja Kia 78 km/h.
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
Yle kertoo Ranskan valtion ruhtinaallisesta tuesta sähköauton ostajalle.
Jutun mukaan sähköauton ostaja saa 7 000 euron tuen ja pistokehybridin ostaja 2 000 euron tuen. Jos sähköauton ostaa yritys, on tuki vain 5 000 euroa.
Lisäksi myös bensiiniauton muuttaminen vähemmän saastuttavaksi tuo 3 000 euroa omistajalle. Ja 5 000 euroa on tarjolla, jos bensa-auton muuttaa sähköautoksi.
Uusi tieliikennelaki astuu voimaan kesäkuun alussa. Luvassa on muutoksia esimerkiksi moniin liikennemerkkeihin ja tiemerkintöihin.
Asiantuntijat näkevät turvallisuusriskejä muun muassa vasemmalle pysäköinnissä, sulkuviivojen vaihtuvassa värissä ja joustavammissa talvirengassäännöissä.
Mitä kaikkea moottoriajoneuvolla liikkuvan on ainakin hyvä tietää uudesta laista?
Tähän vastaa LähiTapiolan toimittama tiedote uudesta tieliikennelaista.
Kun uusi tieliikennelaki astuu voimaan maanantaina 1. kesäkuuta, eivät säännöt mene yhdessä yössä merkittävästi uusiksi. Tienvarsille on luvassa kuitenkin iso määrä uusia liikennemerkkejä, tiemerkintöjä ja sääntöuudistuksiakin, jotka on hyvä olla pian mielessä.
Uutena periaatteena laissa korostetaan myös tienkäyttäjän ennakointivelvollisuutta. Jatkossa liikenteessä on pyrittävä vaaran ja vahingon välttämäksi yhä tietoisemmin ennakoimaan toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovitettava omaa liikkumista sen mukaisesti.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi autoilijan pitää aktiivisesti seurata, mitä muut tiellä liikkujat tekevät ja toimivatko he sääntöjen mukaan. Myös muiden virheisiin kannattaa varautua. Ajon aikana keskittymisen pitää olla itse ajotehtävässä, sanoo koulutus- ja laatupäällikkö, liikenneopettaja Sampsa Lindberg CAP-Autokoulusta.
Ennakointi tuo kaikille lisää turvallisuutta ja sujuvuutta liikenteessä. Seuraavassa asiantuntijat käyvät läpi viisi lain tuomaa muutosta, joihin saattaa liittyä riskejä. Autoilija ja moottoripyöräilijä, vältä ainakin nämä vaaranpaikat.
Uusi tienylitys pyöräilijöille – paina merkki mieleen
Yksi lainuudistuksen keskeisiä tavoitteita on lisätä kevyen liikenteen, eli esimerkiksi pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden, turvallisuutta. Käyttöön onkin tulossa monia pyöräilyyn liittyviä uusia liikennemerkkejä. Näitä ovat esimerkiksi pyöräkatu, pyöräkaista ja pyöräilijän tienylityspaikkaa osoittava merkki.
– Risteysten väistämissäännöt eivät varsinaisesti muutu, mutta uutta on Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa -merkki. Sen havaitseminen saattaa olla autoilijoille aluksi hankalaa, koska se muistuttaa väreiltään tavallista suojatien merkkiä ja näkyy molempiin suuntiin, toisin kuin esimerkiksi stop-merkki, sanoo Lindberg.
Uuden merkin kohdalla autoilijan tulee aina väistää ajorataa ylittävää pyöräilijää. Merkistä käytetään myös nimitystä ”pyöräsuojatie”. Se tullaan merkitsemään vain rakenteellisesti korotetun tienylityspaikan kohdalle.
Koska merkkiuudistuksiin liittyy useiden vuosien siirtymäaikoja, kannattaa kaikkien tiellä liikkujien olla lähivuosina risteyksissä tarkkana.
Ajokaistojen yhdistyminen vaatii vuoropeliä
Maanteillä ja esimerkiksi tietyömaiden kohdalla voi jatkossa tulla vastaan ajokaistojen yhdistymistä osoittava liikennemerkki. Sen myötä Suomeen tulee uusi liikennesääntö: vetoketjuperiaate.
Ruuhkaisista kaupungeista ja moottoriteiltä periaate on toki jo monelle tuttu: kaistojen päättyessä siirrytään vuorotellen jatkuvalle kaistalle. Väljempään liikenteeseen tottuneelta periaate voi kuitenkin vaatia totuttelua.
– Kolaririski piilee siinä, että aiemman käytännön mukaan päättyvältä kaistalta tuleva on väistämisvelvollinen. Nyt kaistojen yhtymäkohdassa siirrytään eteenpäin vuoron perään. Minä menen ensin -ajattelutavalle ei ole sijaa, jotta vetoketjuperiaate saadaan toimimaan, sanoo liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen LähiTapiolasta.
Vasemmalle parkkiin? Muista riskit lähtiessä
Taajamissa voi kesäkuusta lähtien pysäyttää tai pysäköidä auton myös vastaantulevien kaistan reunaan, siis tien vasemmalle puolelle. Uusi sääntö helpottaa parkkipaikan löytämistä, mutta mahdollisuutta kannattaa käyttää harkiten.
– Jos pysäköi tien vasempaan reunaan, täytyy liikkeelle lähtiessä olla erityisen varovainen. Kuljettajan täytyy silloin havainnoida sekä vastaan että takaa tulevaa liikennettä. Lisäksi, jos eteen on pysäköity auto, pitää omaa keulaa ehkä kääntää pitkällekin vastaantulijoiden kaistalle, jotta saa riittävän näkyvyyden, sanoo Lindberg.
Riskien välttämiseksi vasemmalta parkkipaikkaa kannattaa tähytä sellaisista paikoista, joissa ei olisi ketään edessä liikkeelle lähtiessä. Vasemmalle parkkeeraaminen ei myöskään saa vaarantaa tai haitata muuta liikennettä.
Keltaiset sulkuviivat katoavat
Suomen teiltä poistuu kesäkuusta alkaen yksi kansallinen erikoisuus, kun keltaisia sulkuviivoja ja -alueita aletaan muuttaa valkoisiksi. Esimerkiksi ohituskieltoalueita eivät enää jatkossa osoita keltaiset vaan valkoiset viivat.
Valkoinen on tiemerkinnöissä yleisesti käytetty väri Euroopassa, ja siihen siirtymistä perustellaan myös autojen tekoälyn tunnistuskyvyllä.
– Suomen sääoloissa valkoisessa on toki se riski, ettei se välttämättä erotu lumisesta tai jäisestä tienpinnasta niin hyvin kuin keltainen, sanoo Nieminen.
Hän näkee värien yhdentämisessä myös toisen heikkouden.
– Tähän asti keltainen sulkuviiva on aina erottanut itseä vastaantulevasta liikenteestä. Valkoinen sulkuviiva taas on erottanut samaan suuntaan kulkevaa liikennettä, esimerkiksi ryhmittyessä risteysalueella. Nyt tämä väriero poistuu, sanoo Nieminen.
Tiemerkintöjä uudistetaan kolmen vuoden siirtymäajalla, joten sinä aikana teillä voi näkyä sekä keltaisia että valkoisia sulkuviivoja.
Talvirengassäännöt muuttuvat – ”herää ajoissa syksyllä”
Muuttuva liikennelaki tuo uutta myös talvirengassääntöihin. Jatkossa talvirengaspakko ei ole sidottu tiettyyn kalenterikuukauteen vaan vallitsevaan keliin. Lain mukaan talvirenkaat on ensi syksystä lähtien oltava alla marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää.
– Joustavuus on siitä hyvä, että esimerkiksi poikkeuksellisen lämpimänä viime talvena talvirenkaita tarvitsi Etelä-Suomessa hyvin vähän. Toisaalta syksyllä ja keväällä tien liukkaus voi olla hyvin paikallista ja yllättävää. Jatkossa korostuukin kelinmukainen harkinta, joten säätiedotuksia kannattaa seurata tarkkaan, sanoo Lindberg.
Huomata kannattaa myös muuttunut renkaiden käyttöjakso: aiemmin talvirenkaita edellytettiin joulukuusta helmikuuhun, ensi syksystä lähtien kelin mukaan marraskuusta maaliskuuhun. Renkaidenvaihtoa kannattaa siis herätä harkitsemaan ajoissa ensi syksynä.
– Jos vaihtaa talvirenkaat alle heti marraskuun alussa, voi turvallisin mielin ajaa koko talven, niin kelin kuin lain puolesta, sanoo Nieminen.
Uusi tieliikennelaki pähkinänkuoressa
Stortervossa Paraisilla sattui viime lauantaina liikenneonnettomuus, jossa autosta putosi kolme henkilöä. Heistä yksi on menehtynyt vammoihinsa.
Poliisin tiedotteen mukaan onnettomuus tapahtui Gunskogantiellä.
Autossa oli poliisin tiedotteen mukaan vuonna 1964 syntyneen kuljettajan lisäksi seitsemän muuta, 50- ja 60-luvuilla syntynyttä, miestä.
Miehistä kolme oli takaluukussa, jonka luukku oli auki.
Poliisin mukaan kuljettajan kiihdyttäessä liikkeelle miehet putosivat takaluukusta asfalttiin. Kaksi heistä sai vakavia vammoja ja heistä toinen, 1964 syntynyt mies, menehtyi myöhemmin vammoihinsa. Kolmannen vammat ovat lievempiä.
Poliisi epäilee kuljettajaa törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja kahdesta törkeästä vammantuottamuksesta.
Kyydissä ollutta auton omistajaa poliisi epäilee lisäksi kulkuneuvon luovuttamisesta juopuneelle.
