Koti Blogi Sivu 1611

Vastikään ajokortin saanut nuori mies ajoi humalassa moottoriradalla

Kuva: CvB.

Jurvan Botniaringin moottoriradalla ajoi tuoreen ajokortin omistanut nuori mies ajoneuvoaan lauantai-illalla päihtyneenä.

Kyydissä oli useita samanikäisiä matkustajia.

Poliisin kuljettajalle tekemä puhalluskoe osoitti törkeän rattijuopumuksen lukemat.

Poliisin tiedotteen mukaan ratavalvoja oli pysäyttänyt ajon ja ottanut autosta avaimet pois, kunnes poliisi ennätti paikalle.

Ajo kyseisellä radalla on kiellettyä ilman alueen omistajan lupaa.

Poliisi tutkii tapahtumaa myös törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, koska radalla ajavista tulee olla tieto ratavalvojalla ja luvattomien henkilöiden liikkuminen saattaa aiheuttaa vaaratilanteita radalla luvallisesti harjoitteleville ajoneuvoille.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuudenkymmenen kilometrin takaa-ajo!

Poliisi9
Kuva: CvB.

Poliisi ajoi tänään takaa henkilöautoa yli 60 kilometrin matkan.

Poliisin tiedotteen mukaan tapahtuma sai alkunsa klo 10.24 Joensuusta, moottoritieltä, Siihtalan rampista.

Poliisipartio päätti tarkistaa vastaantulleen auton, jolloin auto läksi välittömästi ajamaan karkuun.

Takaa-ajo eteni Polvijärvelle, josta edelleen Kaavin Maarianvaaralle.

Auto pakkopysäytettiin piikkimaton avulla Polvijärventien ja Outokummuntien risteykseen Pohjois-Savon puolelle.

Takaa-ajon aikana ajonopeus nousi satasen alueella noin 190 km/h.

Matkan aikana nopeusrajoitukset vaihtelivat ja auto ajoi koko ajan huomattavaa ylinopeutta.

Katso tästä muita juttuja takaa-ajoista.

Autossa oli kaksi henkilöä ja kuljettaja on ajokiellossa.

Poliisi tutkii päihteitten osuutta asiaan.

Tapahtumaan osallistui yhteensä viisi poliisipartiota Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mr Monitor: Sähkökö ratkaisu kaikkeen — entä kun sähköt katkeavat?

Kuva: CvB.

Viime vuosien aikana tapahtunut yhteiskunnan huima muutos, lähes kaikilla sen sektoreilla, hämmästyttää.

Tieto, jonka varaan tänään rakennamme ajattelumme sekä toimintamme, on huomenna vanhaa. Mikä toimi eilen ei toimi enää ylihuomenna.

Eräs sellainen sektori on energia, sen löytyminen, hyödyntäminen sekä saatavuuden jatkuvuus.

Vanhat tutut fossiiliset maan kuoren alla piilevät massat, kuten monikäyttöinen maaöljy ovat turvanneet nykyisen kehityksen. Tällä hetkellä tätä luonnonvaraa on käytettävissä, mutta sen hyödyntämin käy jatkossa nykyistä kalliimmaksi.

Sähkö, tämä osin hallittu, mutta myös hallitsematon energian muoto

Veden virtaamista jokien koskissa on onnistuttu jo vuosituhannet hallitsemaan patojen avulla. Padon yläpuolella oleva vesi johdetaan turbiinin läpi pyörittämään generaattoria, josta saadaan sähkövoimaa.

Sen helppoon saantiin sekä siirtoon on ollut mahdollista perustaa nykyiset yhteiskuntamme monet sähköä vaativat toiminnot. Ongelmaksi on jo nyt muodostunut sähkön siirron kalleus ja säiden aiheuttamat sähkökatkokset.

Yhä pahenevat äkilliset säämuutokset tekevät jakeluverkot hyvin haavoittuviksi. Sitä paitsi vesivoiman lisääminen ei ole enää mahdollista. Muitakin ongelmia riittää.

Esimerkkinä pitkittynyt sähkökatko

Tärkeimpiin elämämme toimintoihin kuuluu liikkuminen ja liikenteen toimiminen. Tämä konkretisoitui parhaillaan menossa olevan pandemian aikana.

Sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät.

Tämän päivän trendi perustuu sähköllä liikkuviin joukkokuljetusvälineisiin juniin, kaupungeissa busseihin ja raitiovaunuihin sekä maanalaiseen metroon. Kehitteillä on jopa sähköstä voimansa saavat lentokoneet.

Myös yksityisessä liikenteessä ollaan siirtämässä sähköautojen käyttöön. Optimismia siis riittää.

Aiheellista on kuitenkin kysyä, mitkä ovat elämään liittyvät vaihtoehtotoimet, kun sähkön jakelu syystä tai toisesta keskeytyy. Vasta nyt näihin asioihin on alettu kiinnittää vakavaa huomiota.

Asia tuli esiin mm. Yle Femman ohjelmassa, jossa pohdittiin, ”Kuinka haavoittuva Ruotsi on, miten yhteiskunta selviää, jos maata kohtaa yllättävä kriisi? ”

Sarjassa selvitettiin, miten ruotsalaiset pärjäisivät tilanteessa, missä sähköt katkeaisivat pitkäksi ajaksi koko maasta. Kymmenen koehenkilöä saapui kahteen eri tavoin varustettuun taloon viettämään ihanaa seikkailulomaa. Edessä oli kuitenkin jotakin aivan uutta.

Toinen vakavasti otettava tosiasia on, että ilman vettä ei ole elämää

Laajojen metsiemme sekä maamme pinta-alaan nähden valtavat vesivarat on harvinainen kansallisomaisuus. Se on niin luonnollinen etu, että emme osaa sitä edes itse arvostaa.

Monissa maissa jopa pullovesi on arvokasta. Onpa veden vientiäkin pidetty maamme tulevaisuuden vientiartikkelina. Me olemme tottuneet siihen, että vettä tulee kraanasta ja sitä riittää!

Minkälainen on suhtautuminen sähkön saantiin omassa maassamme? Yllättäviä tietoja varautumisesta löytyy osoitteesta www.72tuntia.fi otsikolla:
72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille

Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.

Katso tästä muut Mr Monitor -jutut.

Olisi hyvä, jos kotoa löytyisi vähintään kolmeksi vuorokaudeksi vettä, ruokaa ja lääkkeitä.

Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa.

Kotitalouksien varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin. Aiheesta on medioille kirjoittanut varautumiskouluttaja Osmo Tolonen.

Ajatellen sähkön käyttöä auton voimanlähteenä, on syytä palauttaa mieliin, että 1900-luvun alussa oli Yhdysvalloissa yli sata sähköautojen valmistajaa ja niiden markkinaosuus oli kolmannes koko autokannasta. Eipä tainnut sähkön kulutus tuolloin hipoa näitä tämän päivän lukuja.

Mr Monitor
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Henkilöauto risteyksessä stop-merkin takaa motoristin eteen

Kuva: CvB.

IIssä, Kemintien ja Kuivajoentien risteyksessä tapahtui eilen kello 16.40 aikaan liikenneonnettomuus, jossa olivat osallisena moottoripyörä ja henkilöauto.

Poliisin tiedotteen mukaan moottoripyöräilijä ajoi Kemintietä pohjoisen suuntaan. Henkilöauto kääntyi Kuivajoentieltä vasemmalle etelän suuntaan Kemintielle.

Risteysalueella moottoripyörällä ajanut Etelä-suomalainen noin 20-vuotias mies törmäsi eteen tulleen henkilöauton keulaan.

Poliisin mukaan moottoripyöräilijä loukkaantui lennettyään auton keulan ylitse tiehen. Hän sai vammoja ainakin käteensä ja lantion alueelle.

Hänet toimitettiin Oulun yliopistolliseen sairaalaan hoidettavaksi.

Kuljettaja oli tajuissaan ja pystyi kävelemään.

Moottoripyörän edellä ajanut pakettiauto oli rajoittanut näkyvyyttä tilanteessa, eikä henkilöauton kuljettaja havainnut moottoripyöräilijää riittävän ajoissa.

Autoilijan kulkusuunnasssa oli stop-merkki.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Moottoripyörällä keulinut loukkaantui vakavasti törmäyksessä henkilöautoon

Kuva: CvB.

Kuopion Kylmämäessä kevytmoottoripyörä törmäsi henkilöautoon. Moottoripyörän kuljettaja loukkaantui tilanteessa vakavasti.

Poliisin mukaan onnettomuuspaikka on tunnettu mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden miittipaikkana.

Poliisin tiedotteen mukaan henkilöauto ajoi Matkuksentiellä 50 km/h nopeusrajoitusalueella tarkoituksenaan kääntyä takaisin tulosuuntaansa.

Henkilöauto aloitti U-käännöksen koukkaamalla teollisuusalueen liittymässä oikealle ja kääntyi samantien takaisin vasemmalle ollen ajoradalla poikittain.

Henkilöauton takana U-käännöspaikkaa lähestyi 16-vuotiaan Kuopiolaisen pojan ohjastama kevytmoottoripyörä keulien.

Moottoripyörän kuljettajan havaittua henkilöauton kääntyvän eteen, kuljettaja keskeytti keulimisen ja yritti jarruttaa mutta pyörä kaatui ja liukui henkilöautoa päin.

Poliisin tiedotteen mukaan moottoripyörän kuljettaja loukkaantui tilanteessa vakavasti.

Poliisin mukaan alkoholilla ei ollut osuutta onnettomuuteen.

Poliisi tutkii tapausta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena molempien kuljettajien osalta.

Poliisi muistuttaa keulimisen vaaroista

Poliisi haluaa muistuttaa mopoilla ja moottoripyörillä keulimisen vaarallisuudesta.

Mikäli jotain yllättävää tapahtuu liikenteessä, ohjauksen ja jarrutuksen aloitus viivästyy ratkaisevasti kun keula on ensin laskettava alas.

Poliisin mukaan keulijaa on usein vaikea havaita peileistä kun ajovalo ei näy ja usein nopeuskin kiihtyy keulan ollessa ylhäällä.

Katso tästä muita juttuja keulimisesta.

Muiden tienkäyttäjien on vaikea tehdä havaintoja ja sitä kautta oikeita liikennepäätöksiä.

Usein keulijat kokevat olevansa taitavia mopon tai moottoripyörän käsittelijöitä, mutta kokemattomuus liikenteessä vaikeuttaa toisten tienkäyttäjien toiminnan ennakoimista aiheuttaen siten onnettomuuksia, poliisi toteaa.

Siksi kaikkea tarpeetonta temppuilua ja leikkimistä tulee poliisin mukaan välttää liikenteessä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Seinäjoen keskustassa ajettiin kilpaa — kortit poliisille muutamaksi kuukaudeksi!

Kuva: CvB.

Poliisin tiedotteen mukaan lauantaina puoli kolmen aikaan aamuyöstä poliisipartiota vastaan ajoi Seinäjoen keskustassa Ruukintiellä kaksi kilpaa ajanutta henkilöautoa.

Poliisi mittasi viidenkympin alueella autojen nopeudeksi noin 115 km/h.

Poliisi tavoitti välittömästi ajoneuvot ja niiden parikymppiset paikkakuntalaiset mieskuljettajat menettivät ajokorttinsa muutamaksi kuukaudeksi.

Katso tästä muita juttuja kilvanajoista.

Asian loppukäsittely tapahtuu tuomioistuimessa, jossa seurauksena on vähintään sakkorangaistus.

Poliisin mukaan molemmissa autoissa oli mukana myös matkustajia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Volvon maansiirtoauto FMX kymmenen vuoden ikään

Kuva: Volvo Trucks.

Volvo Trucks FMX kuorma-auto tuotiin markkinoille 2010. Malli kehitettiin erityisen vaativaan maansiirtoajoon, todetaan Volvo Trucksin tiedotteessa.

Vuosien mittaan FMX:n suorituskykyä on parannettu uusilla ominaisuuksilla.

Ennen Volvo FMX:n lanseerausta maansiirtotehtävissä käytettiin erilaisia ​​Volvo FM:n ja Volvo FH:n versioita.

Useita vuosia kestäneen asiakasyhteistyön sekä asiakaspalautteiden perusteella kehiteltiin raskaisiin maansiirtotöihin soveltuva uusi Volvo FMX kuorma-auto.

Volvo FMX:n toiminnallisuuteen kuului tiedotteen mukaan muun muassa vahva keulan vetopiste, ajovalojen suojat, uudet pitävät askelmat ja kätevät tikkaat. Kolmiosainen teräspuskuri, 3 mm paksusta teräksestä valmistetut puskurinkulmat, vankka öljypohjan suojalevy ja järeä puskuri.

Vahvasta vahvempi jo kolmen vuoden jälkeen

Kolme vuotta Volvo FMX: n ensi-esittelyn jälkeen Volvo Trucks julkaisi FMX:n uudistetun version.

Ohjaamoa muokattiin ja kaikki eturakenteen komponentit suunniteltiin uudelleen. Uusi ilmajousitus lisäsi maavaran jopa 300 mm. Keulan hinauspiste kestää jopa 32 tonnin vedon.

Vuonna 2013 esiteltiin myös Volvo Dynamic Steering -ohjausjärjestelmä, jonka ansiosta kuorma-auton ajamisesta tuli vaivattomampaa.

Volvo Dynamic Steering -ohjaus yhdistää tavanomaisen hydraulisen ohjaustehostimen ja ohjausvaihteeseen asennetun sähkömoottorin.

Vuonna 2016 Volvo Trucks esitteli I-Shiftin ryömintävaihteistolla, jonka avulla kuorma-auto saadaan liikkeelle pysähdyksestä jopa 325 tonnin kuormilla.

Ryömintätoiminnon avulla kuorma-autolla voi ajaa jopa 0,5 km/h nopeudella, mikä on tärkeää erityistä tarkkuutta vaativassa ajossa.

Volvo FMX

  • Vuodesta 2010 tähän päivään Suomessa on pian luovutettu yhteensä 1000 kpl Volvo FMX kuorma-autoa
  • Edut: Volvon I-Shift ryömintävaihteisto sekä Volvo Dynamic Steering –ohjausjärjestelmä soveltuvat erityisen hyvin Suomen haastaviin olosuhteisiin
  • Moottorin teho: 330-540hv
  • Kuusi ohjaamokokoa
  • Diesel, biodiesel ja HVO
  • Maavara jopa 300mm

www.volvotrucks.fi

Pyörävaras saatiin kiinni nuorten aktiivisuuden avulla

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell.

Poliisi sai eilen illalla tehtäväksi mennä Vantaan Lehtikummuntielle, jossa ilmoittaja kertoi seuraavansa pyörävarasta.

Poliisin tiedotteen mukaan partion tullessa kohteeseen, siellä oli paikalla joukko teini-ikäisiä nuoria, jotka kertoivat nähneensä, miten eräs mies oli tutkinut Ollaksenkujalla talojen pihoja.

Mies oli ottanut erään talon pihasta polkupyörän ja lähtenyt taluttamaan sitä.

Ollaksenkujalla tapahtuman nähnyt nuori oli sanonut miehelle, että soittaa hätänumeroon.

Paikalle oli tullut myös muita nuoria, jotka olivat lähteneet seuraamaan pyörällä paennutta miestä.

Pakomatkan aikana mies yritti heittää seuraajia jukurttipurkilla.

Mies livahti karkuun, mutta partio löysi hetken päästä todistajien kuvausta vastaavan henkilön lähitienoolta.

Pyörä, jolla mies oli ajanut karkuun, palautettiin omistajalleen.

Pyörävarkaalla oli mukanaan myös toinen pyörä, jota epäillään varastetuksi. Tapahtumapaikalla ei selvinnyt tämän pyörän omistajaa ja pyörä otettiin poliisin haltuun.

Pyörävarkaaksi epäilty mies kiisti syyllistyneensä rikokseen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uuteen Škoda Octaviaan tarjolla AGR-hyväksytyt ergonomiset istuimet

Kuva: Skoda.

Monen tunnin istuminen väärässä asennossa liikkumatta voi aiheuttaa erilaisia kipuja kuten selkäsärkyä, lihasjäykkyyttä, niskan jäykkyyttä, väsymistä, jalkojen puutumista, olkapäiden jumittumista, keskittymisvaikeuksia ja päänsärkyä.

Hyvät istuimet pystyvät ehkäisemään tällaisten terveysongelmien syntymistä.

Uuteen Octaviaan on nyt saatavissa selälle paremmat istuimet. Ne ovat tarjolla lisävarusteena Style-varusteluversiooon, todetaan Škodan tiedotteessa.

Istuimissa on etäisyys- ja korkeussäätö sähkötoimisena, reisituen säätö, sähkötoiminen ristiseläntuen säätö sekä hierontatoiminto.

Näissä ergonomisissa istuimissa on AGR-hyväksyntämerkintä, istuintuuletus ja verhoiluna rei’itetty nahka.

Lääketieteen puolueettomien asiantuntijoiden perusteellisten testien perusteella saksalainen Terve selkä -yhdistys (AGR, Aktion Gesunder Rücken) on myöntänyt näille istuimille Testattu & suositeltava -hyväksyntämerkinnän.

Sertifioitujen istuimien sähkötoimisesti säädettävä ristiseläntuki tukee tiedotteen mukaan alaselkää optimaalisesti.

Katso tästä muita AGR-juttuja.

Ristiseläntuen voimakkuus ja korkeus ovat säädettävissä. Myös istuimen reisituki on säädettävissä, joten istuimen saa mukautettua erikokoisille kuljettajille.

Istuimen säätämisestä: miten auton istuimet säädetään selälle hyväksi?

Myös muiden Škoda-automallien istuimissa on selän hyvinvoinnin takaavat säätömahdollisuudet. Saksalainen Terve selkä -yhdistys (AGR) on jo 25 vuoden ajan keskittynyt selkäongelmien ehkäisemiseen ja hoitamiseen.

Yhdistys suosittaa

  • Kuljettajan pitää painaa selkänsä alaosaa selkänojaa vasten säätäessään istuimen etäisyyttä ja varmistaa samalla, että jalat jäävät hiukan koukkuun polkimia painettaessa.
  • Istuinosaa kallistetaan ja sen pituutta säädetään siten, että lantio saa hyvän tuen. Polvitaipeiden ja istuinosan etureunan väliin pitää jäädä 2-3 sormenleveyttä.
  • Ristiseläntuki säädetään siten, että se tukee selkää vyön korkeudella ja siten estää lantiota taittumasta taaksepäin.
  • Selkänojan kaltevuus säädetään siten, että kuljettaja ylettyy ohjauspyörään käsivarret hiukan koukistettuina ja että hartiat pysyvät kiinni selkänojassa myös ohjauspyörää käännettäessä.
  • Pääntuen korkeus on oikea, kun pääntuen yläreuna on päälaen korkeudella.
  • Istuimen korkeutta säädettäessä on syytä jättää pään ja kattoverhouksen välille tilaa kymmenen senttimetriä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nokkakolareita oli alkuvuonna ennätyksellisen vähän

Kuva: CvB.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ilmoittamien ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammi–huhtikuussa tapahtui 72 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta, joissa kuoli 78 henkilöä, todetaan Onnettomuustietoinstituutin tiedotteessa.

Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet lisääntyivät viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden.

Tammi–huhtikuussa 2020 tapahtui neljä kuolemaan johtanutta onnettomuutta enemmän vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kuolemat lisääntyivät kevyessä liikenteessä.

Moottoriliikenteessä kuolemat vähenivät alkuvuonna edellisvuodesta, kun taas sekä kävelijöitä että pyöräilijöitä menehtyi kuusi enemmän. Kaikkiaan menehtyi kymmenen jalankulkijaa ja kahdeksan pyöräilijää, todetaan tiedotteessa.

Jalankulku- ja pyöräilyonnettomuudet eivät lisääntyneet tasaisesti kaikissa ikäryhmissä, vaan onnettomuudet painottuivat yli 64-vuotiaiden ikäryhmään.

Muissa ikäryhmissä onnettomuuksien määrä pysyi ennallaan. Alle 25-vuotiaita jalankulkijoita tai pyöräilijöitä ei menehtynyt alkuvuonna lainkaan.

– Pyöräilyn lisääntyessä liikenneympäristön kehittäminen turvallisemmaksi nousee entistäkin keskeisemmäksi. Jalankulun ja pyöräilyn suunnitteluun tarkoitettuja ohjeita tulee kehittää tukemaan turvallisuutta. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat nostavat turvallisuuden parannusehdotuksissaan esille muun muassa liikenneinfrastruktuurin kehittämisen. Jalankulun ja pyöräilyn kohdalla se tarkoittaa esimerkiksi liikenteen ohjauksen suunnittelua ja jalkakäytävien ja pyöräteiden kehittämistä. Liikenneympäristö tulisi suunnitella siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti vammautua tieliikenteessä, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

– Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa havainnointi- ja ennakointivirheet ovat vuodesta toiseen yleisiä kaikilla onnettomuuden osapuolilla. Liikenneympäristön kehittämisen lisäksi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat korostaneet varovaisuuden ja ennakoinnin tärkeyttä. Juuri voimaan tullut uusi tieliikennelakikin velvoittaa tienkäyttäjiä ennakoimaan ja sovittamaan oman toimintansa turvalliseksi tilanteeseen nähden, OTIn liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius huomauttaa.

Moottoriajoneuvo-onnettomuudet vähenivät hieman

Moottoriajoneuvo-onnettomuuksia eli moottoriajoneuvon kyydissä olleen osallisen kuolemaan johtaneita onnettomuuksia tapahtui tammi–huhtikuussa 54, mikä on kahdeksan vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

Suurin osa kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista oli henkilöauton kuljettajan aiheuttamia onnettomuuksia, kaikkiaan 41 onnettomuutta.

Yleisin onnettomuustyyppi moottoriliikenteessä alkuvuonna oli tieltä suistuminen.
Suistumisonnettomuuksia tapahtui 21.

Kohtaamisonnettomuudet eli nokkakolarit vähenivät edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja niiden määrä oli vähäisin viiteen vuoteen, yhteensä 18 onnettomuutta.

Tammi–huhtikuun ennakkoluvut ovat tilastollisesti pieniä ja satunnaisvaihtelulla on suuri osuus. Ennakkoluvut ovat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien välittömästi onnettomuuspaikkatutkinnan jälkeen ilmoittamia ennakkotietoja. Tietoihin perustuvan OTI-ennakkoraportin on tuottanut Onnettomuustietoinstituutti.

Erot OTIn ja Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilastoinnissa

OTIn tilastoissa sairauskohtaukseen kuolleet sisältyvät lukuihin, mutta Tilastokeskuksella eivät. OTIn tilastoissa näkyvät pääsääntöisesti onnettomuudet, joissa kuolema tapahtuu kolmen päivän kuluessa onnettomuudesta. Tilastokeskuksen tilastoissa liikennekuolemaksi lasketaan menehtyminen 30 vuorokauden kuluessa onnettomuudesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //