Hannu Karpo palkittiin Elämäntyö-palkinnolla Auto- ja liikennegaalassa 2017. Kuva: Auto- ja liikennegaala.
Suomalainen ikoni HannuKarpo on tallentunut kansakunnan muistiin oman tiensä kulkijana, joka raportoi väsymättä ja kuvia kumartamatta tavallisten suomalaisten ihmisten kohtaamista vääryyksistä. Kaikki tietävät Karpon, mutta harva tuntee miehen karvahatun alla.
Nyt Hannu Karposta on valmistumassa dokumenttielokuva Karpo, joka saa ensi-iltansa elokuvateattereissa 25.9.2020.
Elokuva kuvaa Hannu Karpon vuosikymmenten uraa toimittajana sekä käänteitä, jotka tekivät Karposta ilmiön ja koko kansan tunteman tv-kasvon.
– Karpon työ kansan äänenä oli aikalaisilleen instituutio, jonka arvoa ei ohjelmien ilmestyessä ehkä täysin ymmärretty. Se, että toimittaja nousee systeemiä vastaan ja muodostaa TV:n välityksellä työllään ’kansankäräjät’, on hyvin ainutlaatuista – asia, jota sittemmin moni on kaivannut. Mistä saa enää oikeutta, kun ei ole Karpoakaan?” sanoo Karpo-elokuvan ohjaaja, Jussi-palkittu Ari Matikainen.
Karpo-elokuvassa kerrotaan myös niistä uhrauksista, joita ohjelmien teko ja vääryyttä kokeneiden kansalaisten puolustaminen vaativat. Karpo rohkeni mennä alueille, joita muut karttoivat. Lisäksi hän käsitteli laajasti erilaisia liikennongelmia.
Maailma, Suomi, media ja journalismi ovat käyneet läpi suunnattoman murroksen Karpon toimittajan uran aikana.
Karpon tarina on kuin läpileikkaus tästä dramaattisesta muutoksesta – ja samalla muistutus siitä, miten toisenlainen maa Suomi oli vielä vähän aikaa sitten.
Elokuva Karpo nostaa karvahattua rohkealle ammattilaiselle, jolla oli asiaa.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin myöntämät sähköauton hankintatuki ja henkilöauton muuntotuki ovat kasvattaneet suosiotaan, todetaan Traficomin tiedotteessa.
Tukea on haettu edellisvuosina melko maltillisesti mutta vuoden 2019 marras-joulukuussa hankintatukihakemusten määrä nousi merkittävästi ja sama kehitys jatkui alkuvuodesta 2020.
Suurin nousu on tapahtunut sähköautojen hankintatuessa, jonka myönnetty määrä on kasvanut huimat 430 prosenttia edelliseen vuoteen 2018 verrattuna.
Etanolimuunnoksissa kasvu myönnetyn tuen määrässä oli 24 prosenttia ja kaasuautomuunnoksissa 40 prosenttia.
Yhteenlaskettuna hankinta- ja muuntotukia haettiin ja myönnettiin vuonna 2019 lähes 100 prosenttia edellisvuotta enemmän.
– Näyttää siltä, että kun uusien täyssähköautojen hankintahinnat ovat alkaneet vähitellen laskea, myös hankintatuen houkuttelevuus on kasvanut, sanoo erityisasiantuntija Mika Idman.
Liikenne- ja viestintävirastosta on voinut hakea hankintatukea uuden täyssähköauton hankintaan tai pitkäaikaiseen vuokraukseen vuodesta 2018 lähtien.
Traficom myöntää myös muuntotukea vanhan auton muuntamiseksi kaasu- tai korkeaseosetanolikäyttöiseksi.
Tänä vuonna jo yli 750 henkilöa on saanut tukea sähköauton hankintaan
Viime vuoden marraskuussa sähköauton hankintatukea myönnettiin yhteensä 496 henkilölle ja joulukuussa miltei 250 henkilölle. Tammi-toukokuussa 2020 tukea myönnettiin 756 henkilölle.
Täyssähköauton hankintatuki on 2 000 euroa, muuntotuki kaasukonversiolle on 1 000 euroa ja etanolikonversiolle 200 euroa. Hankintatuen saa suoraan autokaupassa ostettavan sähköauton hinnan alennuksena. Muuntotuki maksetaan suoraan tuen saajalle.
– On hienoa nähdä, että sekä sähköauton hankintatuki että henkilöautojen muuntotuki ovat herättäneet autoilijoiden kiinnostuksen ja yhä useampi haluaa hyödyntää etua ja siirtyä samalla ympäristöystävällisempiin käyttövoimiin autoilussa. Toivomme, että tämä kiinnostus tukea kohtaan jatkuu vahvana ja saamme näin uudistettua henkilöautokantaamme vastaamaan paremmin päästötavoitteita, sanoo Traficomin Kestävä ja puhdas ympäristö -verkoston johtaja Jarno Ilme.
– Täyssähköautojen ensirekisteröintimäärät ovat Suomessa vahvassa kasvussa ja ympäristön kannalta tämä on hyvä suuntaus. Esimerkiksi täyssähköauton elinkaaren aikaiset CO2-päästöt ovat 14 000 km vuosisuoritteella ja 12 vuoden pitoajalla karkeasti arvioiden noin 56 prosenttia pienemmät kuin vastaavalla bensiiniautolla, kertoo johtava asiantuntija Outi Ampuja.
Linkki tilastoon, josta löytyvät muuntotukihakemusten ja sähköauton hankintatukihakemusten määrä vuosina 2018-2019 sekä muuntotukihakemusten ja sähköauton hankintatukihakemusten määrä kuukausittain ajalla tammikuu 2019 – toukokuu 2020.
Muuntotukea ja sähköauton hankintatukea voi saada vuosina 2018 – 2021. Ajallisen rajoituksen lisäksi myönnetyille määrärahoille on laissa säädetty määrärahapuitteet.
Traficomissa tilastoidaan kuukausittain myönnettyihin tukiin käytettyjä euromääriä.
Vuosille 2020-2021 on edelleen reilusti hankintatukea haettavissa. Koko neljän vuoden (2018-2021) 24 miljoonan määrärahasta on käytetty 21 % eli tukea on haettavissa edelleen noin 19 miljoonaa euroa.
Sähköauton hankintatuen käyttöä on tarkasteltu myös ajoneuvon mallitasolla.
Sähköauton hankintatuen saamiseen liittyy tiettyjä ajoneuvoon liittyviä rajoitteita, mm. auton hankintahintaan liittyen. Tukikelpoisten sähköautojen mallien kirjo on kuitenkin varsin laaja.
Linkki tilastosivulle, josta löytyy sähköauton hankintatuki mallisarjoittain v. 2018 alkaen.
Lisätietoa muunto- ja hankintatuesta ja vaihtoehtoisista käyttövoimista:
Liikenneturvan uusi toimitusjohtaja Pasi Anteroinen. Kuvassa myös Maisa-poni. Kuva: Jarkko Mikkonen.
Liikenneturvan uusi toimitusjohtaja PasiAnteroinen aloitti tehtävässään 8.6. Edellinen toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen on jäänyt eläkkeelle.
Valtiotieteiden maisteri Pasi Anteroinen on liikenneturvallisuusalalla tuttu nimi. Liikenneturvassa pitkään työskennellyt Anteroinen pitää turvallisuutta liikenteen keskeisenä laatutekijänä, todetaan Liikenneturvan tiedotteessa.
– Sekä liikenteen turvallisuus että turvallisuuden tunne ovat äärimmäisen tärkeitä laatukriteerejä toimivalle liikenteelle. Turvallisuus on perusta, jolla varmistetaan tasa-arvoisesti niin lasten itsenäinen liikkuminen kuin ikääntyneiden liikkumismahdollisuudet, Anteroinen summaa.
Liikenne koskettaa kaikkia ja on läsnä lähes jokaisen päivittäisessä arjessa. Joskus liikenne menee myös tunteisiin ja kriittisiäkin kommentteja tulee.
Liikenneturvan tiedotteen mukaan liikenneturvallisuus on parantunut Suomessa, mutta liian hitaasti. Eurooppalaisessa vertailussa Suomen liikenneturvallisuuskehitys ei ole ollut läheskään toivottua.
Parhaiten liikenneturvallisuutta on kyennyt 2010-luvulla parantamaan Norja. Euroopan huippumaita Norjaa, Irlantia ja Ruotsia yhdistää liikenneturvallisuustyön suunnitelmallisuus.
Euroopan unioni on asettanut turvallisuustavoitteen, joka tähtää liikennekuolemien puolittamiseen vuosina 2020-2030. Anteroinen pitää luontevana, että Suomi ottaa saman kunnianhimoisen välitavoitteen ohjaamaan kansallista työtä.
– Suomen käynnistämä liikenneturvallisuusstrategiatyö on äärimmäisen tärkeä. Tukevaa taloa ei rakenneta ilman hyviä piirustuksia. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan, että koko liikenneala sitoutuu työhön ja etsii yhdessä ratkaisuja liikenteen ongelmiin. Puolittamalla liikennekuolemat vuoteen 2030 mennessä voimme pelastaa satojen ihmisten hengen, vähentää inhimillistä kärsimystä ja lisätä jokaisen suomalaisen arjen turvallisuutta. Ja astutaan taas lähemmäksi nollavision toteutumista, Anteroinen visioi.
Poliisi sai vihjeen espoolaisista henkilöistä, joilla on mahdollisesti anastettuja polkupyöriä kotonaan Viherlaaksossa. Poliisilaitoksen ennalta estävän toiminnan ryhmä teki kotietsinnän asuntoon ja talon kellaritiloihin.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Katja Rekolan mukaan etsinnässä löytyi yhteensä kuusi anastettua polkupyörää, joista kaksi oli erittäin arvokkaita sähköavusteisia polkupyöriä. Asunnosta otettiin kiinni kaksi henkilöä.
– Anastetusta polkupyörästä kannattaa aina tehdä rikosilmoitus. Näin saamme palautettua omaisuutta takaisin omistajilleen, Rekola kertoo.
Poliisin tilastojen mukaan polkupyörien anastukset ovat voimakkaassa kasvussa Länsi-Uudellamaalla.
Tammikuun ja kesäkuun alun välisenä aikana on Länsi-Uudellamaalla anastettu noin 670 polkupyörää. Viime vuonna vastaavaan aikaan oli anastettu noin 440 polkupyörää eli kasvua on noin 52 %.
Espoossa anastusten määrä on noussut noin 65 % ja tänä vuonna on anastettu noin 550 polkupyörää. Kirkkonummella ja Lohjalla kasvua on ollut yli 30 %.
Poliisi kehottaa polkupyörän omistajia kiinnittämään pyöränsä kunnollisella lukolla johonkin kiinteään.
Nyt useista ilmoituksista on havaittavissa, että polkupyörät ovat olleet lukittuja, mutta vain pyörän omalla lukolla, jolloin pyörä on helposti kannettavissa pois.
Lisäksi polkupyörän tunnisteet olisi hyvä ottaa ylös, poliisi toteaa tiedotteessa.
Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen pyöräilijän tienylityspaikka on korjattava joko osoittamalla ajoradan liikenteelle väistämisvelvollisuus liikennemerkillä tai muuttamalla ajoratamaalaukset suojatiemerkinnöiksi. Kuva: Jussi Kaakkinen / Liikenneturva.
Uusi voimaan tullut tieliikennelaki tuo muutoksia pyörätien jatkeen merkintöihin.
Varsinaiset väistämissäännöt pysyvät kuitenkin ennallaan.
Kahden vuoden siirtymäaika pyörätien jatkeen merkitsemiseen uuden lain mukaisesti tarkoittaa, että vielä hetkeen eivät tiemerkinnät ole ajan tasalla, todetaan Liikenneturvan tiedotteessa.
Liikenneturva korostaa, että tiemerkintöjen sijaan huomio kannattaa suunnata liikennemerkkeihin ja liikennetilanteeseen kokonaisuutena.
Kun pyöräilijä tulee pyörätieltä ajoradalle, mahdollinen ajoradan ylityspaikka voi näkyä usealla eri tavalla. Käytössä voi olla tiemerkinnöin merkitty pyörätien jatke, pelkät suojatiemerkinnät tai sitten ajorata voi olla ilman merkintöjä.
Uuden lain myötä pyörätien jatke merkitään tiemerkinnöillä vain, jos ajorataa ajaville on osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkillä. Näitä merkkejä ovat: väistämisvelvollisuus risteyksessä (kärkikolmio) ja pakollinen pysäyttäminen (STOP-merkki) sekä täysin uusi merkki: väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa. Viimeksi mainitun kohdalla pyörätien jatkeen on oltava myös rakenteellisesti korotettu (kts. alla oleva kuva).
Jos väistämisvelvollisuutta ei ole osoitettu edellä mainituilla liikennemerkeillä, väistäminen määräytyy liikennesäännön mukaan: Pyörätieltä ajoradalle tulevan pyöräilijän on väistettävä sekä oikealta että vasemmalta tulevaa ajoradan liikennettä. On kuitenkin huomattava, että ajoneuvolla käännyttäessä on aina väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, pyöräilijää ja mopoilijaa.
Valppautta ajoradan ylityksissä siirtymäaikana ja sen jälkeen
Tienpitäjille on annettu kahden vuoden siirtymäaika siihen, että pyörätien jatkeen ajoratamerkinnät vastaavat väistämisvelvoitetta.
Tien päällä muutos ei siis näy heti eikä vielä kesänkään aikana. Ajoratamerkintöjen sijaan huomio kannattaakin kiinnittää liikennemerkkeihin ja liikennetilanteeseen kokonaisuutena.
– Kun pyöräilijä lähestyy ajoradan ylityspaikkaa, huomio kannattaa olla tilanteessa kokonaisuutena. Onko ajoradan liikenteelle osoitettu väistämisvelvollisuus liikennemerkein? Onko samansuuntaiselta tieltä tulossa kääntyvä ajoneuvo ja onhan sen kuljettaja huomannut minut?, neuvoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö LeenaPiippa.
Tällä hetkellä tien päällä voi tulla vastaan allaolevan kuvan mukaisia tilanteita, joissa pyörätien jatke on merkitty ajoratamaalauksin, mutta risteyksessä ei ole väistämistä osoittavaa liikennemerkkiä.
Alla olevassa kuvassa vanhan lain mukaisia pyörätien jatkeita, joissa pyörätien jatke on merkitty ajoratamaalauksin, mutta risteyksessä ei ole väistämistä osoittavaa liikennemerkkiä.
Kuva: Jussi Kaakinen, Liikenneturva.
Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen pyöräilijän tienylityspaikka on korjattava joko osoittamalla ajoradan liikenteelle väistämisvelvollisuus liikennemerkillä tai muuttamalla ajoratamaalaukset suojatiemerkinnöiksi. Alla olevassa kuvaparissa esimerkit.
Kahden vuoden siirtymäajan jälkeen pyöräilijän tienylityspaikka on korjattava joko osoittamalla ajoradan liikenteelle väistämisvelvollisuus liikennemerkillä tai muuttamalla ajoratamaalaukset suojatiemerkinnöiksi. Kuva: Jussi Kaakkinen / Liikenneturva.
Kuvassa kaksi vaihtoehtoista tapaa korjata pyörätien jatke uuden lain mukaiseksi.
– Siirtymäajan jälkeen tiemerkinnät antavat vihjeen siitä, kuka tilanteessa on väistämisvelvollinen. Jos ajoradan yli kulkee pelkkä suojatieraidoitus, antaa se pyöräilijälle vihjeen siitä, että tämä on väistämisvelvollinen ajorataa ylittäessään, Piippa toteaa.
Pyöräilijä voi ylittää tien myös suojatietä pitkin ajaen. Jos pyöräilijä taluttaa pyöräänsä, on hän jalankulkija. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai valmistautuu menemään sille.
Suomen Autokoululiitto ry on erittäin huolestunut vallitsevasta tilanteesta, jossa ajokokeisiin on lukuisilla paikkakunnilla kohtuuttoman pitkät odotusajat ja kokeiden laatu vaihtelee merkittävästi.
Autokoululiitto on saanut runsaasti yhteydenottoja eri puolilta Suomea koskien ajokokeiden pidentyneitä odotusaikoja.
Autokoululiiton tiedotteen mukaan ajokokeita tulisi olla saatavilla kaikilla tutkintopaikkakunnilla riittävästi, jotta ajokortin saaminen ei jäisi kokeiden vähyydestä kiinni. Ajokokeeseen tulisi päästä seitsemän päivän kuluessa kokeen varaushetkestä.
7.6.2020 tilanteen mukaan jonot henkilöauton ajokokeisiin olivat esimerkiksi Helsingissä ja Lahdessa 22 päivää, Espoossa 28 päivää ja Turussa 29 päivää.
Autokoululiiton puheenjohtaja JukkaKiviniemi on ilmaissut vallitsevan tilanteen olevan erittäin haastava, monesta eri näkökulmasta tarkasteltuna.
– Ajokokeiden pitkät odotusajat aiheuttavat kohtuutonta haittaa sekä koetta suorittaville, että myös autokouluyrittäjille. Tilanne ei yksinkertaisesti voi jatkua näin, Kiviniemi toteaa.
Myös laadussa vaihtelua
Pitkien odotusaikojen lisäksi Autokoululiitto haluaa ilmaista huolensa myös ajokokeiden laadusta. Kokeiden vaatimustaso vaihtelee alueellisesti erittäin paljon – tämä asettaa ajokokeiden suorittajat eriarvoiseen asemaan.
Edelleen myös kokeiden sisältö mietityttää aiheellisesti monia kokeen suorittajia.
Huonosti toteutettu ajokoe ei mittaa liikenneturvallisuuden kannalta olennaisia asioita, jolloin ajokortin voi saada ilman vastuullisen kuljettajan taitoja, ja toisaalta monen vastuullisen, taitavan kuljettajan koe saattaa kaatua yksittäiseen, epäolennaiseen yksityiskohtaan.
– Ajotutkintoja tulee kehittää tietoisesti niin, että ne mittaavat kuljettajan ajotaitoa sekä vastuullisuutta liikenteessä – näin voimme varmistaa turvalliset liikenneolosuhteet meille kaikille, myös tulevaisuudessa, Kiviniemi tiivistää.
Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka piti joukkoliikennealan toimijoille 8.6.2020 joukkoliikenteen terveysturvallisuutta käsittelevän foorumin.
Perustoimenpiteet olivat kaikilla toimijoilla samat: vain terveenä kyytiin, tehostettu siivous, sähköiset palvelukanavat, käsidesin jakelu ja ohje välttää ruuhkaisimpia aikoja.
Yhtenäistä toimijoiden kesken oli kuitenkin myös se, että kaikki istumapaikat ovat myynnissä niin bussi-, juna- kuin lentoliikenteessä, eikä tähän löydetty ratkaisua. Tämä asettaa haasteen turvavälien toteutumisesta täysissä joukkoliikennevälineissä.
Ministeri Harakka kehotti tarjoamaan tarvittaessa viereisen istumapaikan tyhjäksi esimerkiksi alennuksella.
OnniBus.com tarttui ministerin ideaan ja 11.6 alkaen viereisen istumapaikan voi ostaa tyhjäksi 50 prosentin hinnalla.
Tyhjän paikan varaaminen alennuksella tapahtuu siten, että matkahakua tehdessä syötetään promokoodikenttään ”TURVA” ja myytävien lippujen määräksi valitaan 2.
Tällöin ensimmäinen lippu on normaalihintainen ja toinen lippu on 50 % alennuksella.
Paikanvarausvaiheessa klikataan istumapaikkakartasta halutut kaksi vierekkäistä paikkaa.
Toinen lippu ei oikeuta matkustamaan, vaan se ainoastaan mahdollistaa viereisen paikan varaamisen tyhjäksi. Edellytyksenä on, että autossa on vapaana vierekkäiset paikat.
Rattijuopumusvalvontaa tehtiin tehostetusti kaikissa poliisilaitoksissa liikenneraittiuspäivänä lauantaina 6.6.2020.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja HeikkiKallion mukaan paljastetuista 66 rattijuoposta 17 epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja 49 epäillään rattijuopumuksesta.
– Poliisi panostaa kesän aikana aktiivisesti rattijuopumusvalvontaan, jolloin rattijuoppoja ja niistä johtuvia onnettomuuksia on runsaasti, Kallio sanoo.
Viime vuonna maassamme jäi kiinni 18 601 rattijuoppoa.
Poliisi sai klo 02.33 ilmoituksen, jonka mukaan Länsikadulla Hasaniemessä henkilöauto on tulessa. Tapahtumapaikalla ilmeni, että palaneessa autossa oli vainaja.
Poliisin tiedotteen mukaan palanut auto on merkiltään Volvo ja farmarimallinen. Auto on sunnuntai-illan aikana lähtenyt jossain vaiheessa liikkeelle Torikatu 35 parkkipaikalta. Auto on ajanut yöllä kovaa vauhtia Länsikatua Tiedepuiston kohdalla kohti Hasaniemeä.
Poliisi tutkii asiaa tällä hetkellä törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja törkeänä kuolemantuottamuksena.
Poliisi on suorittanut eilisen päivän aikana useita kiinniottoja asian selvittämiseksi.
Esitutkinnan keskeisimpänä asiana tällä hetkellä selvittää, kuka on kuljettanut kyseistä autoa yön aikana.
Poliisin mukaan vainajan henkilöllisyys ei ole vielä varmistunut.
Poliisi pyytää edelleen kaikkia havaintoja tapaukseen liittyen. Havainnot voi ilmoittaa Itä-Suomen poliisilaitoksen päivystysnumeroon puh: 029 541 5455 tai sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi .
