Pääkaupunkiseudulla ei ole ollut liikenteen pakokaasujen osalta yli 30-vuotisen mittaushistorian aikana näin pitkää puhdasta ilmanlaadun jaksoa kuin tänä keväänä, todetaan HSY:n tiedotteessa.

Vähentynyt automäärä vähensi voimakkaasti pakokaasujen pitoisuuksia ilmassa

Ilmanlaatu oli poikkeuksellisen hyvää tänä keväänä poikkeustilanteen tuomien rajoitusten vuoksi. Tällöin liikennemäärät ja samalla liikenteen päästöt vähenivät voimakkaasti.

– Liikennemäärien väheneminen näkyi laajalti pääkaupunkiseudun ilmanlaadussa 18. maaliskuuta alkaen. Mittasimme kevään aikana ennätyksellisen matalia typpidioksidin kuukausikeskiarvoja. Kun vertaamme tuloksia vuosien 2017–2019 vastaaviin ajankohtiin, typpidioksidin pitoisuudet laskivat 40–60 prosenttia vilkasliikenteisillä alueilla, kertoo ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalveluista.

Myös kevään katupölykausi oli poikkeuksellinen

Kevään katupölykausi oli pääkaupunkiseudulla tavallista aikaisempi ja aiempia vuosia helpompi, koska talvi oli erittäin leuto ja lumeton.

Hiukkasten pitoisuudet olivat koko katupölykauden tavallista matalampia ja pölyisiä päiviä oli tavallista vähemmän.

Korkeita hiukkaspitoisuuksia mitattiin jo tammikuussa, ja pahin pölyjakso koettiin helmikuun lopulla.

Pölyisiä päiviä mitattiin myös maaliskuussa, mutta huhtikuun alussa, jolloin yleensä mitataan katupölyn huippupitoisuudet, pitoisuudet olivat edellisvuotta matalampia. Katupöly kuitenkin heikensi keväällä ilmanlaadun ajoittain jopa huonoksi.

– Katupölykausi ajoittui tänä vuonna jo alkukevääseen. Pölyisiä päiviä oli vähemmän kuin viime vuonna, mutta ilmanlaatu oli silti huono vilkasliikenteisillä alueilla. Nastarenkaat rouhivat herkästi asfalttia, mistä muodostuu ja kertyy pölyä kaduille talven kuluessa. Jo pienikin määrä autoja nostaa pölyn helposti ilmaan, Myllynen sanoo.

Kevään ilmanlaatukatsaus

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //