Koti Blogi Sivu 1539

Näin varottiin junaa 1950-luvulla!

Kannen kuva: Reima Hongisto. Kuva: CvB.

Olemme jo julkaisseet muutaman jutun Mitä – Missä – Milloin Autokirjan ohjeista kuljettajille. Tällä kertaa keskitymme junan varomiseen.

Mitä – Missä – Milloin Autokirjan toinen painos ilmestyi vuonna 1956. Kirja perustui ruotsalaisen Bilen som hobby ja tanskalaisen Bil & Motor -teoksiin.

Suomenkielisestä versiosta vastasivat Ilmo ja Mauri Kurki-Suonio.

Kirjassa on useampia Seitsemän sääntöä, jotka useimmissa tapauksissa pätevät vielä tänäänkin. Talviajosta tosin on keksitty vain viisi sääntöä.

Katso tästä muita juttuja Mitä-Missä-Milloin Autokirjasta.

Näin varotaan junaa

  1. Älä luota vartioidunkaan tasoristeyksen puomeihin.
  2. Aja riittävän hiljaa.
  3. Katso ja kuuntele, ettei juna lähesty, ennen kuin ajat raiteiden yli.
  4. Jos risteyksessä palaa punainen merkkivalo, pysähdy.
  5. Älä lähde liikkeelle punaisella valolla, vaikka juna olisi jo ohittanut risteyksen. Toinen saattaa olla tulossa toista raidetta pitkin.
  6. Sammuta valonheittimet ja sytytä pysäköintivalot pysähtyessäsi — voit siten nähdä junan valokeilan heijastuksen ajoissa.
  7. Älä ohita toista autoa juuri ennen risteystä äläkä tietenkään risteyksessä.
  8. Jos maantie ylittää rautatien vinosti, et voi olla varma turvallisuudestasi, ellet pysäytä autoasi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mäkisen isä ja tytär uudella Sisulla huippuvauhdissa Kemoralla

Kuva: Marko Mäkinen.

Ratakuorma-autojen moninkertainen Suomen mestari ja vuoden 2017 Britannian avoimen ratakuorma-autojen BTRC (British Truck Race Championship) -sarjan Divisioona 2-luokan mestari Mika Mäkinen esitteli uuden Divisioona 1 -luokan rata-Sisunsa tositoimissa Kemoralla, todetaan tiimin tiedotteessa.

Aika-ajossa teknisen ongelman takia pois jäänyt Mäkinen starttasi viikonlopun ensimmäiseen kilpailuun takarivistä ja kahdeksannesta ruudusta, mutta nousi kilpailun kärkipaikalle jo ennen ensimmäisen kierroksen täyttymistä.

Mäkisen meno uudella Sisulla oli tiedotteen mukaan ylivoimaista. Tiimin aikaisemmat kierrosaikaennätykset kohenivat useilla sekunneilla.

– Vauhtimme oli hyvää. Viikonlopun paras kierrosaika oli 1.27,6, kun normaalisti ne ovat olleet välillä 1.31,0-1.32,0. Automme suorituskyky on kehittynyt merkittävästi. Tähän mennessä olemme keskittyneet vain moottorin säätämiseen ja sen ajettavuuden parantamiseen. Alustaan ja jousitukseen emme ole vielä edes kajonneet. Uskon, että sieltä löytyy vielä lisää vauhtia, Mäkinen totesi kilpailun jälkeen.

Viikonlopun ensimmäisessä lähdössä Mäkisen kanssa samalla kierroksella maaliin ajoi vain kaksi autoa.

– En puskenut lähtöä loppuun asti. Auto kulki ja toimi hienosti. Olemme suorituskykymme kanssa sellaisella tasolla, että voimme lähteä Sisulla jo haastamaan Britannian tai Keski-Euroopan sarjojen kansainvälisiä kuljettajia ja tiimejä. Muutoksia autoonkin on vielä tiedossa. En tiedä sitten, kuinka paljon ne vaikuttavat vauhtiimme lisää.

Viikonlopun toisessa startissa Sisun hyttiin nousi isänsä ajopukua lainannut tytär Emma Mäkinen, 22, joka debytoi Kemoralla ensi kertaa ratakuorma-auton ratissa. Kun kilpailun järjestäjä antoi kuljettajan vaihtoon luvan niin Emma päätti startata viikonlopun toiseen lähtöön takarivistä vain 15 minuutin vapaan harjoituksen tuoman kokemuksen tuloksena. Komeiden ohituksen jälkeen Emma nousi palkintopallille kolmantena.

– Isäni totesi, että ”jos et nyt tätä luokkaa kokeile niin et sinä sitten kokeile sitä koskaan”. Kannatti lähteä. Oma kypäräni oli matkassa, mutta isäni ajopukua pitä lainata. Siinä oli minulle kasvun varaa, mutta hyvin meni, Emma hymyili kilpailun jälkeen.

Emma kellotti lähdössään kilpailun toiseksi nopeimman kierrosajan.

– Aika varovaisesti otin alun, mutta kun auto tuli enemmän tutuksi ja sain luottoa siihen niin nostin vauhtiani. Sisu kulki hienosti ja oli hyvä ajaa. Suurin vaikeus oli hahmottaa auton ulkomitat. Tässä lajissa olisi kyllä haastetta, joten saas nähdä, seuraako tästä jatkoa, Emma pohti kilpailun jälkeen.

MRF ratakuorma-autot, Kemora, Veteli:

1. kilpailulähtö:

1. Mika Mäkinen Sisu 15:16,196

2. Erik Forsström Sisu + 21,707

3. Matti Salonen Volvo + 1:07,004

2. kilpailulähtö:

1. Erik Forsström Sisu 16:19,656

2. Matti Salonen Volvo + 28,631

3. Emma Mäkinen Sisu + 48,255

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

F1: Viime vuonna Barcelonan kisan voitto ratkesi jo lähdössä

Lewis Hamilton. Kuva: Daimler.

Viime vuonna Espanjan GP:n voitto ratkesi jo lähtökiihdytyksen aikana, kun Mercedeksen Lewis Hamilton puristi tallikaverinsa Valtteri Bottaksen ohi.

Kolmanneksi ajoi Red Bullin Max Verstappen ja neljänneksi Ferrarin Sebastian Vettel.

Hamilton ja Vettel onnistuivat lähdössä hieman paremmin kuin Bottas ja kaikki kolme tulivat rinnakkain ensimmäiseen mutkaan.

Vettel joutui tekemään lukkojarrutuksen ja pilasi oikean eturenkaansa. Samassa myös Red Bullin Verstappen onnistui Vettelin ohituksessa.

Ensimmäisestä mutkasta tultiin järjestyksessä Hamilton, Bottas, Verstappen ja Vettel.

Alfa Romeon Kimi Räikkönen ajoi ensimmäisellä kierroksella hiekalle ja putosi viimeiseksi.

Vettel ja hän tallikaverinsa Charles Leclerc ajoivat alkukierrokset peräkanaa, mutta muutamien kierrosten jälkeen Vettel päästi Leclercin ohitseen.

Vettel tuli ensimmäisenä renkaidenvaihtoon kierroksella 20 ja tuli takaisin radalle sijalle 11.

Verstappen vaihtoi renkaita kierroksella 21 ja Leclerc kierroksella 26.

Bottas vaihtoi renkaita kierroksella 27 ja Hamilton kierroksella 28.

Kierroksella 37 Leclerc joutui päästämään Vettelin ohitseen.

Vettel tuli toisen kerran renkaidenvaihtoon kierroksella 41 ja Verstappen kierroksella 44.

Bottas tuli renkaidenvaihtoon kierroksella 46.

Kierroksella 47 Lance Stroll ja Landon Norris kolaroivat ja turva-auto tuli radalle.

Hamilton tuli renkaidenvaihtoon turva-auton aikana.

Turva-auto poistui radalta kierroksella 53.

Tämän jälkeen ajettiin kärjen osalta maaliin ilman ohituksia järjestyksessä Hamilton, Bottas, Verstappen, Vettel, Leclerc, Gasly, Magnussen, Sainz, Kvyat, Grosjean, Albon, Ricciardo, Hülkenberg, Räikkönen, Perez, Giovinazzi, Russell ja Kubica.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Robottiautot pärjäsivät hyvin Pasilan testiajoissa

Kuva: Sensible 4.

Suomalaisen ohjelmistoyhtiö Sensible 4:n robottiautojen pilottiprojekti saatiin kunnialla päätökseen vilkkaasti liikennöidyssä Pasilassa, todetaan Sensible 4:n tiedotteessa.

Jakson aikana otettiin tiedotteen mukaan harppauksia eteenpäin ottamalla esimerkiksi käyttöön Sensible 4:n tuottama etähallintakeskus, yhdistämällä ajoneuvot julkisen liikenteen järjestelmään sekä vähentämällä auton mukana liikkuvan henkilöstön määrän kahdesta yhteen.

Hankalissa olosuhteissa, kuten lumessa, tuulessa ja rankkasateessa suoriuduttiin Sensible 4:n mukaan mallikkaasti.

Itseajavien autojen ohjelmistosta sekä MUJIn muotoilemasta Gacha-bussista tuttu Sensible 4 toi Helsingin hektisille kaduille loppukevään ja alkukesän aikana kolme erilaista robottiautoa.

Sensible 4:n oma Gacha-bussi sekä itseajavaksi tuunatut Renault Twizy sekä Dongfeng CM7-pikkubussi ajoivat Pasilassa 50 päivää, joka viikonpäivä, jolloin jokaiselle ajoneuvolle kertyi noin 300 ajotuntia.

– Palaute oli positiivista. Ajon tasaisuudesta tuli kiitosta ja asiakkaat kyselivät paljon tekniikasta, joka mahdollistaa ajoneuvon ajamisen ilman kuljettajaa, kertoo tiedotteessa Gachan turvakuskina toimiva Teemu Veikkolainen.

Turvallista, hallittua ja nopeaa

Pilotin aikana vaaratilanteita tai onnettomuuksia ei sattunut, vaikkakin kuskilliset autot kiilasivat muutamia kertoja Gachan riskialttiisti risteysalueella.

Nopeusrajoitus reitillä on 30-40 km/h. Itseajavien autojen huippunopeus oli pilotin aikana 28 km/h, keskinopeus 20-25 km/h – itseajavalle autolle vauhti on hyvällä mallilla.

Vilkasliikenteinen reitti oli haastava, mutta pilotointiin optimaalinen. Se sisälsi muun muassa liikenneympyrän, useita suojateitä, kaistanvaihtoja, kaistalla ajavia pyöräilijöitä sekä käännöksen vihreän valon palaessa jalankulkijoille.

– Jaksolle osui haastavia sääoloja, kuten lumisadetta, sohjoa, kovaa tuulta ja kaatosadetta. Autot eivät olleet olosuhteiden muutoksista moksiskaan, Veikkolainen kertaa.

Sensible 4:n vahvuus on haastavissa olosuhteissa liikkuminen turvallisesti, mikä on yleisesti tunnettu murheenkryyni autonomisille ajoneuvoille. Pieneen Renault Twizyyn lisättiin alun kylmien olosuhteiden vuoksi uudet ikkunat – muuten ajo sujui ongelmitta säässä kuin säässä.

Muutosta edelliseen pilottiin toi Boldlyn ratkaisua hyödyntävä Remote Control Center (RCC) eli etähallintakeskus, josta autojen liikettä ja dataa seurataan sekä tarvittaessa ajoneuvo voidaan ottaa hallintaan. Ajatuksena on, että tulevaisuudessa samanlaisessa keskuksessa yksi henkilö voi seurata ja hallita useita ajoneuvoja.

– Edellisessä pilotissa ajoneuvossa oli kaksi henkilöä, softainsinööri sekä turvakuski, tällä kerralla vain yksi turvakuski. Tulevaisuudessa tarkoituksena on etähallita ajoneuvoja kokonaisuudessaan etähallintakeskuksesta, selittää tiedotteessa projektipäällikkö Tommi Berg.

Sen lisäksi, että ensimmäistä kertaa päästiin testaamaan etähallintakeskusta, Gacha-bussin pystyi tilaamaan Pasilan pilottipysäkeille Shotlin mobiilisovelluksella ja reitti löytyi myös HSL:n reittioppaasta linjana 29R. Koronatilanteen vuoksi matkustajamäärä jouduttiin kuitenkin laskemaan kahdeksasta kahteen.

Syksyllä pilotti Norjassa

Sensible 4:n itseajavat ajoneuvot lähtevät seuraavan kerran pilotoimaan syksyllä Norjaan. Omavalmisteisen prototyyppi Gachan ajo-oikeus on vielä vailla hyväksyntää, mutta työn alla olevan uuden Toyota-ajoneneuvon on tarkoitus osallistua syksyn ajoon.

Katso tästä muita juttuja Gachasta.

Norjassa päästään myös testaamaan esimerkiksi jyrkkiä ylämäkiä, kapeita teitä sekä kääntymistä vastakkaisten kaistojen yli – esteitä havainnoidaan uudella tavalla. RCC:n ja ohjelmiston ominaisuuksia kehitetään jatkuvasti.

– Sadetta, kosteutta ja liukkautta on taatusti odotettavissa. Muille haasteita tuottaneiden jyrkkien rinteiden tai korotettujen teiden ei pitäisi muodostua meille ongelmiksi, Berg toteaa.

Pähkinänkuoressa

  • 3 ajoneuvoa
  • 50 ajopäivää (14.4.-2.7.2020)
  • 900 ajotuntia
  • 28 km/h huippunopeus
  • 20-25 km/h keskinopeus
  • 0 onnettomuutta

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

SKAL: Nyt on otettava käyttöön ammattidiesel!

Kuva: Clas von Bell

Vuoden 2021 budjettiehdotus perustuu viennin toimintaedellytysten turvaamiseen muun muassa alentamalla teollisuuden käyttämän sähkön verotus EU-minimiin.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n mielestä samaa logiikka tulee soveltaa myös tavaraliikenteen hyödyntämään dieseliin, joka on keskeinen viennin polttoaine, todetaan SKAL:n tiedotteessa.

Hallitusohjelman ammattibiodiesel-ratkaisua ei näy toimenpiteissä. Sen sijaan puhtaimpien diesellaatujen verotusta ollaan edelleen nostamassa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan Suomen tavoitteena on parantaa viennin toimintaedellytyksiä ja siksi teollisuuden sähköveroa alennetaan EU:n minimitasolle.

Budjettiehdotuksessa verolinjauksissa ei kuitenkaan huomioida maantiekuljetusten merkitystä viennin kilpailukykyyn. Suomen tavaraliikenne perustuu pitkiin ja painaviin ajoneuvoyhdistelmiin. Kaasu ja sähkö eivät sovellu tämän kokoluokan kuljetuksiin, vaan niihin tarvitaan yhä kalliimpaa dieseliä.

Kymmenen vuoden aikana yli 60 prosentin korotus

Kymmenessä vuodessa dieselin polttoaineveroa on korotettu yhteensä yli 60 prosenttia, todetaan tiedotteessa.

Elokuun alussa tuli voimaan korotus, joka nosti kuljetuskustannuksia Suomessa lähes 80 miljoonalla eurolla vuodessa. Veronkorotus tuli SKAL:n mukaan pahimpaan mahdolliseen aikaan koronatilanteen ja matalasuhdanteen jatkuessa.

Budjettiehdotus sisältää myös nyt lausunnolla olevan, jo syksyllä 2019 keskustelua herättäneen, parafiinisen dieselin veronkorotuksen. Veronkorotus kohdistuu myös jätteistä valmistettuun, ympäristöystävälliseen uusiutuvaan dieseliin.

Parafiinisiin dieseleihin lukeutuu myös fossiilisia laatuja, joista parafiinin avulla syntyy vähemmän haitallisia lähipäästöjä. Parafiinisen dieselin verotuksen nostaminen aromaattisen dieselin tasolle sotii hallitusohjelman ympäristötavoitteita vastaan. Suomen ajoneuvokanta on iäkästä, jolloin diesellaadulla on merkitystä lähipäästöjen kannalta.

Katso tästä muita juttuja budjettiesityksestä.

SKAL esittää, että Suomessa otetaan käyttöön hallitusohjelmaan kirjattu ammattidiesel, jolla lievennettäisiin tehtyjen polttoaineveronkorotusten vaikutusta kuljetusyrityksille. Kyseessä on monessa EU-maassa käytettävä veroratkaisu, jolla alennetaan tavaraliikenteessä käytettävän dieselin verotusta. Tämä parantaisi Suomen viennin kilpailukykyä.

– Toistuvat veronkorotukset ovat lisänneet vuotuisia logistiikkakustannuksia yli 300 miljoonalla eurolla ja kurittaneet sekä kuljetusalaa että Suomen vientiä. Vetoamme hallitukseen, että se budjettiriihessä näkee kuljetusalan tilanteen! Nyt on otettava käyttöön ammattidiesel, sanoo SKAL:n puheenjohtaja, talousneuvos Teppo Mikkola.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kolme nuorta kuoli ulosajossa Nokialla

Kuva: CvB

Hätäkeskukseen ilmoitettiin Nokialla Porintiellä tapahtuneesta ulosajosta viime yönä.

Poliisin tiedotteen mukaan henkilöauto oli suistunut tieltä osuen puuhun. Auto oli tullut Porin suunnasta.

Poliisin mukaan kolme nuorta sai surmansa onnettomuudessa. Yksi henkilö on lisäksi toimitettu sairaalahoitoon.

Tapaukseen ei tämän hetkisten tietojen mukaan epäillä liittyvän muita ajoneuvoja tai osallisia.

Asian esitutkinta on alkuvaiheessa. Onnettomuuteen johtaneita syitä ja syyllisyyskysymyksiä selvitellään parhaillaan. Poliisi on tavoittanut vainajien omaiset.

Poliisi tutkii asiaa nimikkeillä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, kolme kuolemantuottamusta, ja törkeä rattijuopumus.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Moottoripyöräilijälle vakavia vammoja Orimattilan ulosajossa

Kuva: CvB.

Moottoripyöräilijä ajautui ulos tieltä eilen illalla Orimattilassa Nelostiellä.

Poliisin mukaan ulosajo sattui Luhtikylän rampissa etelään menevillä kaistoilla.

Poliisin tiedotteen mukaan miesmoottoripyöräilijä menetti pyörän hallinnan, törmäsi liikennemerkkiin ja ajautui siitä liittymän pientareelle.

Poliisin mukaan kuljettaja sai vakavia vammoja ulosajossa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tervolan ulosajossa menehtynyt kuljettaja kuoli luultavasti sairauskohtaukseen

Kuva: CvB.

Lauantaina noin kello 17.00 aikaan henkilöauto suistui tieltä Paakkolantiellä Tervolan Yli-Paakkolassa.

Poliisin mukaan auton kuljettaja oli ajanut kohti pohjoista ja suistunut tieltä kulkusuunnassaan vasemmalle ojaan. Auto oli kulkenut pientareella satakunta metriä, käynyt hetkellisesti uudelleen tiellä ennen kuin oli uudelleen suistunut tien vasemmalle puolelle.

Autoa kuljettanut 51-vuotias mieshenkilö oli menehtynyt.

Poliisin mukaan auton vauriot olivat suistumisesta huolimatta sen verran vähäiset, että kuoleman todennäköinen aiheuttaja on ollut sairauskohtaus.
Asiaa tutkitaan myös normaalina kuolemansyyn tutkintana ja siinä kuolinsyy aikanaan lopulta varmistuu.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Peltipoliisit aloittivat kantatiellä 52

Arkistokuva. Kuva: Sensys Gatso.

Viime torstaina otettiin käyttöön uudet peltipoliisit kantatiellä 52 välillä Raasepori – Somero.

Automaattista liikenneturvallisuusvalvontaa rakennettiin, koska tiellä tapahtuu keskimääräistä enemmän liikenneonnettomuuksia, joissa pääriskitekijänä on todettu olleen ylinopeus, todetaan ELY-keskuksen tiedotteessa.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan automaattisella ajonopeusvalvonnalla voidaan vähentää kuolemaan johtavia liikenneonnettomuuksia 18–32 prosenttia ja vakaviin loukkaantumisiin johtavia liikenneonnettomuuksia noin 20 prosenttia.

Valvontapisteet on tiedotteen mukaan sijoitettu liikenneonnettomuuksien kannalta riskialttiisiin tienkohtiin. Automaattivalvonta käynnistyi 13.8.2020.

Raasepori-Somero väliselle tieosuudelle asennettiin 17 valvontapistettä molemmin puolin tietä eli yhteensä 17 kameratolppaa.

Valvontapisteet on tiedotteen mukaan sijoitettu liikenneonnettomuuksien kannalta riskialttiisiin tienkohtiin, kuten esimerkiksi kohtiin, joissa tien nopeusrajoitusta on laskettu turvallisuussyistä.

Valvontapisteiden sijoittamiseen vaikuttivat useat tekijät. Esim. risteysalueilla ja asutuksen läheisyydessä haluttiin turvata alempien nopeusrajoitusten noudattaminen.

Toisaalta kameroita ei tiedotteen mukaan mielellään sijoiteta yllättäviin tienkohtiin, kuten alamäkiin ja mutkiin. Lisäksi valvontapisteiden sijoittamiseen vaikuttivat huoltolevikkeen ja sähkönsiirron rakentamisedellytykset.

Uusi automaattivalvontatekniikka mahdollistaa entistä laaja-alaisemman liikennevalvonnan

Uusi automaattivalvontatekniikka tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia liikennevalvontaan. Uudet kameratolpat on varustettu tutkatekniikalla, joka mittaa ajonopeuksia etäämmältä kuin vanhalla kameratekniikalla. Ajonopeuksia saadaan mitattua jopa 150 metrin päästä. Kamera voi seurata samanaikaisesti usean eri ajoneuvon nopeuksia eri kaistoilta.

Videovarmistusta voidaan käyttää hyödyksi etenkin risteyksien punaista päin ajamisen valvonnassa. Samoin voidaan valvoa joukkoliikennekaistojen käyttöä.

Tracking radar -tutkatekniikkaan perustuvissa uusissa kameroissa ei tarvita asfalttiin asennettavia induktiosilmukoita, jolloin tien uudelleen päällystäminen ei haittaa automaattivalvontaa.

Uusiin kameroihin on myös mahdollista määrittää pitkille ajoneuvoille omat nopeusrajoitukset, jolloin esimerkiksi ajoneuvoyhdistelmien ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia voidaan valvoa.

Kesäkuussa 2020 voimaan tuleen uuden tieliikennelain myötä poliisi voi automaattivalvonnan avulla määrätä liikennevirhemaksun ylinopeuden lisäksi muun muassa turvavyön käyttämättä jättämisestä ja matkapuhelimen käytöstä ajon aikana. Tämän mahdollistaa uusien peltipoliisien aiempaa tarkemmat kuvat.

Valvontapisteet sijoittuvat 80 km/h tai sitä alemmille nopeusrajoitusalueille.

Valvontapisteiden lisäksi asennettiin 4 kpl tiedotustauluja ja 20 kpl toistomerkkejä. Lisäksi valvontapisteitä edeltävien nopeusrajoitusten laskukohtia tarkennettiin ja niiden havaittavuutta parannetiin.

Hankkeen arvonlisäverottomat kustannukset olivat noin 280 000 euroa.

Taustatietoa kantatien liikenneturvallisuudesta ja liikenteellisestä merkityksestä

Vuosien 2014-2018 aikana kantatiellä 52 välillä Raasepori-Somero on tapahtunut 223 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä 2 johti kuolemaan ja 35 loukkaantumiseen.

Suurin osa onnettomuuksista on eläin- ja yksittäisonnettomuuksia, joissa osasyynä on ylinopeus. Lisäksi kantatiellä 52 tapahtuu runsaasti raskaan kaluston suistumisonnettomuuksia, jotka eivät tule poliisin tietoon.

Kantatie 52 on osa tärkeää maakunnallista tieverkkoa. Tiejakson keskimääräinen vuorokausiliikenne vaihtelee 2400-7850 ajoneuvon välillä, josta raskasta liikennettä on noin 10 prosenttia.

Tie Raaseporista Somerolle on pääosin hyvälaatuista kaksikaistaista tietä, joskin Perniön ja Salon välillä tie on liikennemääriinsä nähden melko kapea.

Katso tästä kameroiden sijoituspaikat.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Pyöräliitto: Työsuhdepyörän verovapaus uhkaa jäädä torsoksi

Kuva: Clas von Bell.

Valtionvarainministeriön julkistamassa budjettiehdotuksessa ehdotettiin työsuhdepyörän tuloverovapautta 750 euroon saakka vuodessa, todetaan Pyöräliiton tiedotteessa.

Pyöräliiton mielestä tuloverovapaus on erinomainen asia, mutta sitä tulisi myöntää arvokkaammille pyörille, jotta sähköavusteisten pyörien suosiota voitaisiin nostaa.

Työsuhdepyörä on polkupyörä, jonka hankinnasta vastaa työnantaja. Pyörä on tarkoitettu yksittäisen työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön niin työ- kuin vapaa-ajalla. Työsuhdepyörä on ollut tähän saakka työntekijälle kokonaan veronalaista tuloa.

Työsuhdepyörät hankintaan yleensä leasing -sopimuksilla, joihin sisältyvät varkausvakuutukset, varusteet ja huoltopalvelut tekevät pyörän käytöstä huoletonta. Työsuhdepyörämaksu pidätetään palkasta, jos työnantaja ei tarjoa etua.

– Työsuhdepyörien leasing-sopimukset ovat yleensä kestoltaan kaksi tai kolme vuotta ja sisältävät pyörän lisäksi huollot, varaosat, varkausvakuutukset ja pyörään kuuluvat varusteet. 750 euron tuloverovapaus tarkoittaisi käytännössä 1500 tai 2250 euron kokonaispakettia. Tähän hintaan ei vielä saa laadukasta sähköpyörää varusteineen ja huoltoineen työmatkan taittamiseen, sanoo Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen.

– Työsuhdepyörän verovapauden määrä tulisikin olla 1500 euroa vuodessa. Tällöin kahden vuoden leasingillä voisi hankkia 3000 euron arvoisen paketin tuloverottomasti. Tämä olisi työntekijälle erittäin houkuttelevaa ja kannustaisi ihmisiä vaihtamaan autosta sähköpyörään.

Työntekijä voi toki hankkia kalliimankin pyörän, jolloin se on osittain veronalaisena tulona. Mutta tähän liittyy ongelma, jonka vuoksi työsuhdepyörän suosio on jäänyt Suomessa heikoksi.

– Monella työpaikalla on koettu, että veronalainen työsuhdepyöräjärjestelmä on palkanlaskennassa ja viestinnässä hankala. Sen vuoksi työsuhdepyörä on jäänyt monelta työnantajalta hankkimatta. Olisikin tärkeää, että verovapauden raja olisi niin korkea, että sen sisälle mahtuisi valtaosa tavanomaisista sähköavusteisista työmatkapyöristä. Sähköpyörät houkuttelevat ajamaan pidempiä matkoja ja myös läpi talven, Koistinen selventää.

Katso tästä muita juttuja budjettiesityksestä.

Myös kansainvälisesti vertaillen 750 euroa on vähän: Esimerkiksi Iso-Britanniassa vähennys on 1000 puntaa (noin 1105 €) ja Irlannissa 1000 € vuodessa.

– On muistettava pyöräilyn terveysvaikutukset. Meidän hyvin varovaisen arvion mukaan valtio voisi saada jopa 1-2 miljoonan euron terveyssäästöt, jos edes joka kymmenes työsuhdepyörän hankkivista siirtyisi kulkemaan lyhyehkön kuuden km:n työmatkan pyörällä auton sijaan puolet vuodesta. Lisäksi lisääntyvästä pyörien myynnistä kertyy arvonlisäveroja valtion kassaan.

Mikä on työsuhdepolkupyörä?

  • Työsuhdepyörä on polkupyörä, jonka hankinnasta vastaa työnantaja. Pyörä on tarkoitettu yksittäisen työntekijän henkilökohtaiseen käyttöön niin työ- kuin vapaa-ajalla. Työnantaja hankkii yleensä työsuhdepyörät leasing -sopimuksilla, joihin sisältyvät varkausvakuutukset, huoltopalvelut ja varaosat. Tämä tekee pyörän käytöstä huoletonta työntekijälle.
  • Työsuhdepyörämaksu pidätetään palkasta, jos työnantaja ei tarjoa etua. Tyypillinen leasing-sopimuskausi on 24 kuukautta ja sopimuksen päättyessä valtaosa työntekijöistä lunastaa pyörän omaksi. Tyypillinen palkasta pidettävä kuukausimaksu on 30-120 euroa.
  • Työsuhdepolkupyörä verotetaan nykyään täydestä arvosta. Järjestelmä ei ole ollut erityisen suosittu, sillä se ei ole työntekijän tai työnantajan näkökulmasta taloudellisesti houkutteleva. Tuloverovapaus lisäisi merkittävästi järjestelmän käyttöä.
  • Työsuhdepyörän verottaminen täydestä arvosta on ollut epätasa-arvoinen verrattuna joukkoliikenteeseen, jonka käyttäjät saavat työsuhdematkalipun osittain verovapaasti sekä muihin kodin ja työpaikan välisten matkojen verovapaisiin etuihin nähden (autotallietu työpaikalla ja yhteiskuljetus).

Työsuhdepyörän verovapauden vaikutukset jos verovapauden raja on 1500 €

  • Työntekijät hankkivat huomattavasti nykyistä useammin polkupyöränsä työsuhdepyöränä, sillä se olisi verotuksellisesti houkuttelevaa.
  • Laadukkaampien pyörien – sähköavusteisuudella tai ilman – myynti kasvaa.
  • Pyörät huollettaisiin myös nykyistä useammin koska huollot sisältyisivät leasing-palvelun hintaan. Tämä lisäisi pyörähuoltoalan työllisyyttä sekä parantaa pyörien turvallisuutta.
  • Pyöräily lisääntyy erityisesti talvella. Paremmalla ja paremmin huolletulla pyörällä on miellyttävämpi ja kevyempi polkea myös heikommissa olosuhteista.
  • Autoilun korvautuminen pyöräilyllä vähentää ilmastopäästöjä ja ilmansaasteita.
  • Kansanterveys paranee ja pitkällä aikavälillä sote-kulut vähenevät.
  • Pyörätoimialan työllisyys ja verotuotto kasvaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //