Koti Blogi Sivu 1433

Kia Ceed -mallistoon kaksi uutta kevythybridiä ja uusi bensiiniturbo

Kuva: Kia.

Kia Ceedin voimalinjatarjonta laajenee kahdella uudella bensiinikevythybridillä sekä täysin uudella 1,5 T-GDi -bensiiniturbomoottorilla (160 hv).

Uusien bensiinikevythybridien rinnalla Ceedistä on tarjolla jo aiemmin esitellyt dieselkevythybridit sekä ladattavat hybridiversiot XCeedistä ja Ceed Sportswagonista.

Ceed malliston uudet kevythybridit ovat 1,0 T-GDI 120 hv Mild-Hybrid ja 1,5 T-GDI 160 hv Mild-Hybrid.

Näiden rinnalla mallistoon on tullut myös uusi 1,5 T-GDI 160 hv -bensiiniturbomoottori, joka korvaa mallistossa aikaisemmin olleen 1,4 T-GDi 140 hv.

Uusi moottori tarjoaa aiempaa enemmän suorituskykyä, pienempää kulutusta sekä alhaisempia CO2-päästöjä.

Ceedin uudet bensiinikevythybridit ovat saatavana kaikkiin neljään Ceedin korimalliin, jotka ovat: Ceed 5D, Sportswagon, XCeed ja ProCeed.

Ceedin bensiinikevythybridien hinnat alkavat 23 531 eurosta. Hinnat alkaen mallina on automaattivaihteinen Ceed 5D 1,0 T-GDI 120 hv Mild-Hybrid LX DCT7, johon on tullut mallivuosimuutoksen mukana myös uusia vakiovarusteita.

Ceedin uuden 1,5-litraisen bensiiniturbomoottorin hinnat alkavat 24 057 eurosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

 

Historian havinaa: Näin Suomen autoistuminen alkoi yli sata vuotta sitten

Reijo Valta. Kuva: Jyväskylän yliopisto.

Ensimmäinen auto Suomeen tuotiin Saksasta toukokuussa 1900. Maahantuoja turkulainen Oy Victor Forselius Ab markkinoi autoa Turun joukkoliikenteen ja maaseudun hollikyytien hoitamiseen melko kehnoin tuloksin, todetaan Jyväskyläln yliopiston tiedotteessa.

Kun uusi maantieliikenneväline sai nykyaikaisen auton ulkoiset tuntomerkit hevosvaunujen sijaan noin 1905, niin suomalaiset kiinnostuivat auton tarjoamasta liikkumisen vapaudesta ja nopeudesta.

– Keväällä 1906 Suomi kuroi umpeen jälkeenjääneisyytensä naapurimaihin, ja alueellisessa levinneisyydessä meni ohikin, kertoo aiheesta väittelevä FM, YTM Reijo Valta.

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa oli käytössä noin tuhat autoa, pääosa henkilöautoja.

Ammattimaisen liikenteen, erityisesti taksien, osuus kaikesta autoilusta oli säilyneiden lähteiden perusteella Suomessa korkea. Kuitenkin vasta 1930-luvulla oli selvää, että autoilusta tuli maantieliikenteen pääasiallisin muoto.

– Ennen 1920-lukua Suomessa tehtiin paljon hallinnollisia ja poliittisia päätöksiä, jotka silottivat tietä tulevalle autoilulle, vaikka useimpien varhaisten autoilijoiden kokemukset jäivät koeajoiksi, kertoo Valta.

– Vuosisadan alussa liikenne kuului paikallishallinnossa päätettäviin asioihin. Eri kaupungeissa oli voimassa jopa toisilleen vastakkaisia liikennesääntöjä.

Kokonaan autoilua ei kuitenkaan voinut kieltää, vaikka joillakin paikkakunnilla siihen oli halua. Senaatti oli marraskuussa 1900 katsonut, että maanteillä oli kaikilla oikeus liikkua, myös traktoreilla ja autoilla. Paikalliset viranomaiset saattoivat ainoastaan antaa ohjeita turvalliseen liikkumiseen, eli laatia liikennesäännöt.

Laajan teknologisen järjestelmän, jollainen maantieliikenne on, perusteknologian muutos vaatii alkuvaiheessaan laajan eri yhteiskuntakerrosten ja viranomaisten hyväksynnän. Julkiseen tilaan mahdollisesti tuleva uusi liikenneväline herätti tunteita, mielipiteitä ja toimintaa laajasti yhteiskunnan eri kerroksissa ja tasoilla.

Vallan artikkelimuotoisessa väitöskirjassa on käsitelty teknologista muutosta monilta eri tasoilta, muun muassa kyytilaitoksen toimijoiden kiinnostusta käyttää autoa, suomalaisen tieteiskirjallisuuden esittämiä toiveita tulevaisuuden liikennevälineelle, pohjoissuomalaisten yrityksiä parantaa liikenneyhteyksiään ja Helsingin turvallisuutta asuinympäristönä.

FM, YTM Reijo Vallan taloushistorian väitöskirjan ”Koeajoja. Auton käyttöönotto Suomessa 1900-1918” tarkastustilaisuus on 15.1.2021 klo 12 salissa H320. Vastaväittäjänä toimii dosentti, FT Panu Nykänen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Jari Ojala. Väitös on suomenkielinen.

Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoite on https://r.jyu.fi/dissertation-valta-150121.

Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi tilaisuuden lopussa esittää mahdolliset kysymyksensä, on 0400 247 387.

Julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8477-9

Taustatietoja:

Reijo Valta (s. 1967) on päässyt ylioppilaaksi 1986 Siilinjärven lukiosta ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1993 ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi 1995 Jyväskylän yliopistosta. Valta on toiminut tietokirjailijana ja vapaana kirjoittajana valmistumisestaan lähtien. Nykyisin hän on Oulun Sarjakuvaseuran palveluksessa.

 

Päivän autourheilukuva: Autokilpailut Helsingin Käpylän raviradalla

Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, Väinö Kannisto.

Aikoinaan Helsingin Käpylän raviradalla ajettiin hevosten lisäksi myös autoilla ja moottoripyörillä.

Oheiset kuvat ovat vuonna 1946 ajetusta autokilpailusta.

Kuva: Museovirasto, Helsingin kaupunginmuseo, Väinö Kannisto.

Katso tästä muita Päivän autourheilukuvia.

Kuvien kuvaaja on Väinö Kannisto.

Kuvat kuuluvat Museoviraston Helsingin kaupunginmuseon kokoelmaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Mersu esittelee tammikuussa täyssähköisen tila-auton

Mercedes-Benz EQV. Kuva: Daimler.

Mercedes-Benzin paketti- ja tila-automallistossa vuosi 2021 on kenties vilkkain koskaan, todetaan Meredes-Benzin tiedotteessa.

Ensimmäinen lanseeraus tapahtuu jo tammikuussa, kun täyssähkötila-auto EQV ensiesitellään.

EQV:ssä on kaksi vaihtoehtoista koripituutta, ja toimintamatka latauksella on 359 kilometriä.

Varusteisiin kuuluvat esimerkiksi oppiva ja puheohjattava MBUX-käyttöliittymä sekä aktiivinen etäisyysavustin Distronic.

Tammikuussa esitellään myös Sprinterin nelivetomallin uusi versio, ja mallistoon lanseerataan uusi OM654-dieselmoottori.

Mercedes-Benzin täyssähköinen paketti- ja tila-automallisto on ensi vuonna laaja, sillä EQV:n lisäksi saatavina ovat eVito (kaksi koripituutta) sekä eSprinter.

Toimintamatkat sähköllä (WLTP) ovat 137 (eVito) ja 100–135 kilometriä (eSprinter).

Mercedes-Benzin tavoitteena on vähentää CO2-päästöjä siellä, missä niitä syntyy kilometreihin suhteutettuna eniten eli kaupunkiliikenteessä ja jakeluajossa (ns. last mile -strategia).

Vuoden viimeisellä neljänneksellä päivänvalon näkee vielä uusiutunut Mercedes-Benz Citan.

Tulokkaan muotoilu noudattelee V-sarjan linjoja, ja mallisto käsittää sekä henkilö- että pakettiautoversiot.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Liikenneturva: Talvikelillä ohittamisen tarpeellisuus kannattaa harkita tarkkaan!

Kuva: Liikenneturva, Kaisa Tanskanen.

Pöllyävä lumi, lumipolanteet keskellä tietä ja liukkaus haastavat nyt talviautoilijoita tien päällä.

Kun aura-auto tulee vastaan, on syytä pitää oma ajonopeus maltillisena ja ajaa mahdollisimman lähellä tien oikeaa reunaa.

Liikenneturva muistuttaa, että erityisesti talvikelissä ohittamisen tarpeellisuus kannattaa harkita tarkkaan.

Turvallisesti aura-auton ohitse

Lumipeite on saavuttanut lähes koko Suomen, joten myös aura-autot ovat saapuneet teille.
Aura-auton on usein ajettava huomattavan keskellä tietä, jotta tien keskiosan lumivalli tulee auratuksi.

Kohtaamisissa on kiinnitettävä huomiota omaan nopeuteen ja ajolinjaan. Aurasta pöllyävä lumi voi hetkellisesti viedä näkyvyyden kokonaan.

Aura-auton ohittaminen on jätettävä tilanteisiin, jossa edessä aukeavan tien voi nähdä kunnolla.

– Talvikelissä autoilijan tärkein ominaisuus on rauhallisuus. Renkaiden pito on talvella kesäkelejä rajallisempaa ja siksi ohjauspyörää käännettäessä liikkeiden on oltava pieniä ja rauhallisia, kiteyttää Liikenneturvan koulutusohjaaja Elias Ruutti.

Ajansäästö lasketaan sekunneissa kilometriä kohden

Kuljettaja saattaa perustella ohittelun ajansäästöllä, mutta todellisuudessa säästö on minimaalinen.

– Kun havaitset horisontissa perä edellä hiljalleen lähestyvän auton, on hyvä tehdä esimerkiksi jäljellä olevan matkan pohjalta arvio, onko ohituksesta saavutettavissa mitään selkeää hyötyä. On paljon helpompi jättää edellä ajavaan reilu etäisyys ja säätää vakionopeudensäädin niin, ettei ohitustarvetta synny. Stressaavalta ohituspaikan etsinnältä vältytään ja polttoainettakin yleensä säästyy, painottaa Ruutti.

– Jos autolla ajetaan maantiellä talvelle tyypillisen 80 km/h sijaan esimerkiksi 70 km/h, kuluu matkaan kilometriä kohden vain reilut kuusi sekuntia enemmän. Jos omien aikataulujen toteutuminen on näistä sekunneista kiinni, on matkan suunnitteluun ja aikataulutukseen syytä kiinnittää tarkempaa huomiota.

Muista aina ohittaessasi:

  • Onko ohittamisesta tullut sinulle tapa? Harkitse ohitustarve aina ennen päätöstä lähteä ohittamaan.
  • Ennen ohitusta seuraa muuta liikennettä ja varmista riittävä näkyvyys.
  • Kerro ohitusaikeesta näyttämällä suuntamerkkiä. Käytä vilkkua myös omalle kaistalle palatessa.
  • Aloita ohittaminen riittävän etäältä ohitettavasta. Turvaväli koskee myös ohittajaa.
  • Siirry viereiselle kaistalle maltilla. Loiva liike on hyvä myös omalle kaistalle palatessa.
  • Varmista turvaväli ohitettavaan ajoneuvoon. Palaa omalle kaistalle vasta, kun näet taustapeilistä ohitettavan ajoneuvon kokonaisuudessaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Rattijuoppo soitti itse ulosajonsa jälkeen hätäkeskukseen

Kuva: CvB.

Varhain sunnuntai aamuna kello 06 jälkeen henkilöauton kuljettaja soitti itse hätäkeskukseen kun hänen kuljettama auto oli suistunut tieltä Rovaniemen Sodankyläntieltä.

Poliisipartio puhallutti paikalla kuljettajan ja hän puhalsi alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävät lukemat.

Poliisi epäilee kuljettajaa myös liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Kaksi rattijuoppoa liikkeellä samalla autolla

Poliisi9
Kuva: CvB.

Viime yönä Hämeenlinnan Turun valtatiellä kello 03.35 poliisin partiota vastaan tuli henkilöauto nopeudella 116 km/h. Tiellä nopeusrajoitus on 80 km/h.

Partio pysäytti auton ja sitä kuljetti 48-vuotias mies. Mies puhalsi seulonta-alkometriin 1,5 promillea ja hänellä ei ollut ajo-oikeutta.

Poliisi vei miehen tarkkuusalkometrikokeeseen, jonka tulos oli 0,43 mg/l.

Poliisi epäilee miestä rattijuopumuksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Kello 4.05 partio seurasi samaa henkilöautoa Turun valtatiellä. Auto mutkitteli voimakkaasti ja meinasi mennä ojaan.

Partio pysäytti auton ja tällä kertaa sitä kuljetti aikaisemmin matkustajana ollut 50-vuotias nainen.

Nainen puhalsi seulonta-alkometriin tuloksen 0,92 mg/l. Tarkkuusalkometrikokeen tulos oli 0,77 mg/l ja naista epäillään törkeästä rattijuopumuksesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Historian havinaa: Helsinki-Imatra-autokilpailun tulokset

Julkaisimme 9.1.2021 Päivän autourheilukuva -jutun, jossa oli pari kuvaa autokilpailusta Helsinki-Imatra. Tässä on nyt kilpailun tulokset julkaistuna Karjala-lehdessä 26.7.1922.

Autokilpailu Helsinki-Imatra. Tulokset julkaistu.

Suomen Automobiiliklubin luotettavaisuuskilpailuissa matkalla Helsinki – Imatra t.k. 7 p:nä jakaantuvat palkinnot seuraavasti.

I luokka: I palkinnon sekä Nova-pokaalin, Ab. V. Alfthan Oy:n kunniapalkinnon, E. Wulffin kunniapalkinnon ja Ab. Auto Vulcano Oy:n kunniapalkinnon sai H. A. Elfvingin omistama ja ajama ”Fiat” 9 pisteellä. II palkinnon sai Ab. V. Alfthan Oy:n omistama ja H. Zetterströmin ohjaama ”Fiat” 9 pisteellä ja III palkinnon sekä Ab. Hauskoch Oy:n kunniapalkinnon E. Wulffin omistama ja ohjaama ”Wanderer” 11 pisteellä. Kilpailun suoritti loppuun 6 autoa.

II luokka: I palkinnon sekä AB. S. Nikolajeff J:or Oy:n kunniapalkinnon ja Helsingin Tupakkatehdas Oy:n kunniapalkinnon sai Axel Spoofin omistama ja ajama ”Overland” 8 pisteellä, II palkinnon P. T. Steniuksen omistama ja ajama ”Oakland” 9 pisteellä ja III palkinnon Ab. S. Nikolajeff J:or Oy:n omistama ja A. Ahngerin ajama ”Opel” 13 pisteellä. Kilpailun loppuun suoritti 5 vaunua.

III luokka: I palkinnon sekä Nobel-Standardin kiertopalkinnon ja Ab. S. Nikolajeff J:or Oy:n kunniapalkinnon sai Suomen Auto Oy:n omistama ja Fr. Geitelin ajama ”Buick” 5 pisteellä ja II palkinnon A. Rönnholmin omistama ja ajama ”Fiat” 10 pisteellä. Kolmatta palkintoa ei jaettu. Kilpailun suoritti loppuun 4 vaunua.

IV luokka: I Palkinnon sekä W. Rosenlow & Co:n kiertopalkinnon, A. Ahlström Oy:n kiertopalkinnon, Ab Daimler-Mercedesin kunniapalkinnon, Koh-i-noorin kunniapalkinnon ja Stockmannin urheiluosaston kunniapalkinnon sai H. Lindellin omistama ja ajama ”Cadillac” 5 pisteellä, II palkinnon C. J. Ehrnroothin omistama ja ajama ”Minerva” 8 pisteellä ja III palkinnon B. Lönnholtzin omistama ja ajama ”Opel” 11 pisteellä. Näiden lisäksi suoritti matkaa loppuun vielä yksi auto.

Kilpailuihin oli ilmoittautunut kaikkiaan 30 vaunua, joista 6 ei kuitenkaan ottanut osaa. Kilpailun keskeytti 5 vaunua, joten matkan loppuun saakka suoritti 19 vaunua.

Katso tästä muita Historian havinaa -juttuja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Päivän autourheilukuva: Autojen luotettavaisuuskilpailu Helsinki – Imatra 1922

Kipailun lähtö Helsingin Kaivopuistossa. Kuva: Museovirasto, SLS Bernhard Åström.

Jo vuonna 1922 ajettiin autojen luotettavaisuuskilpailu Helsingistä Imatralle.

Kuvat ovat kirjasta ”Livet genom en lins. Fotografier av Bernhard Åström”, jossa on julkaistu eläinlääkäri Bernhard Åströmin kuvia.

Auto pysähtynyt Loviisassa. Kuva: Museovirasto, SLS Bernhard Åström.

Kirjan uusintapainoksen on julkaissut Svenska litteratursällskapet SLS 2015. Kirjan toimittajina olivat Helena Jerman, Janne Rentola ja Marika Rosenström.

Kuvat ovat Museoviraston tietokannassa.

Katso tästä muita Päivän autourheilukuvia.

Toisessa kuvassa ollaan Helsingin Kaivopuistossa lähtötunnelmissa ja toisessa kuvassa yksi kilpailija on pysähtynyt Loviisassa.

Itse kilpailusta oli alla oleva reportaasi Karjala-lehdessä 8.7.1922.

Autokilpailu Helsinki-Imatra. 25 osaaottaneesta autosta vain 3 keskeyttänyt.

Suomen Automobiiliklubin matkalla Helsinki—Imatra järjestämät luotettavaisuuskilpailut suoritettiin eilen mitä ihanimman kesäsään vallitessa.

Kilpailuihin otti osaa kaikkiaan 25 autoa. Lähtö tapahtui Helsingistä Kaivopuistosta. Ensimäinen vaunu lähti liikkeelle klo 7 tienoissa ja viimeinen klo 10 jälkeen.

Ensimäinen pysähdyspaikka matkan varrella oli Porvoo, jossa viivyttiin 10 minuuttia. Täältä matkaa jatkettaessa suoritettiin mäkikoe Illbyn mäessä.

Seuraava pysähdyspaikka oli Loviisa, missä viivyttiin 20 minuuttia, ja sitten pysähdyttiin Haminassa 1 tunniksi 20 minuutiksi. Täältä jatkettiin matkaa Lappeenrannan kautta Imatralle, jossa kilpailut päättyivät.

Mitään vakavampia onnettomuuksia ei sattunut, matkan varrella.

Vain kolmen vaunun oli täytynyt vian takia luopua kilpailusta. Illalla söivät kilpailun osanottajat Valtionhotellissa yhteiset illalliset.

Katso tästä kilpailun tulokset.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Tekoäly tunnistaa onko sähköpotkulautailijalla kypärä vai ei

Kuva: Voi Technologies.

Sähköpotkulautafirma Voi on ottanut käyttöön uuden tekoälyä hyödyntävän kypäräselfie-toiminnon. Se tunnistaa, onko käyttäjällä sähköpotkulautaa avatessaan kypärä päässään ja antaa etuja kypärän käyttäjälle, todetaan Voin tiedotteessa.

Kyseessä on yksi uusista innovaatioista, joilla Voi haluaa edistää sähköpotkulautojen turvallista käyttöä.

Voi on ottanut käyttöön sovelluksessaan kypäräselfie-toiminnon, joka tunnistaa 95 prosentin varmuudella käyttääkö sähköpotkulaudan vuokraava henkilö kypärää vai ei. Käyttäjällä on mahdollisuus avata sähköpotkulauta ottamalla selfien kypärän kanssa. Kypärän käyttäjä palkitaan kanta-asiakaspisteillä, joilla saa matkoista alennuksia.

– Kyseessä on jälleen yksi uusi keino, jolla haluamme edistää sähköpotkulautojen turvallista käyttöä. Toinen uusi innovaatiomme on niin sanottu aloittelijatila, joka on valittavissa sovelluksestamme. Se rajaa automaattisesti nopeuden enintään 15 kilometriin tunnissa, Voi Technologyn operatiivisesta toiminnasta Suomessa vastaava Reetta Alastalo sanoo.

Vain joka kymmenes reputtanut reaktiotestin

Voi esitteli syyskuussa myös reaktiotestin, jonka avulla yhtiö haluaa hillitä humalassa ajoa sähköpotkulaudoilla.

Kahden kuukauden kokeilujakson jälkeen yhtiön datasta käy ilmi, että suomalaisista vain joka kymmenes ei ole läpäissyt testiä, vaikka sitä on varsin ahkerasti ilta-aikaan tehtykin.

– Tulos saattaa kertoa ehkä siitä, ettei sähköpotkulautojen käyttö humalassa olekaan niin yleistä kuin luullaan. Toisaalta olemme eläneet nyt poikkeuksellista aikaan. Ilahduttavaa on se, että suomalaiset ovat olleet Euroopan aktiivisempia testin tekijöitä, mikä kertoo, että palvelulle on ollut selkeästi tarvetta, Alastalo sanoo.

Suomalaisten testissä reputtaneiden määrä on linjassa pitkälti muiden Pohjoismaiden kanssa. Voi jatkaa reaktiotestinsä kehittämistä datan perusteella.

– En pidä huonona sitä, että ihmiset ovat epäonnistuneet testistä. Päinvastoin, sen ansiosta käyttäjät ymmärtävät, jos he eivät ole ajokunnossa. Toisaalta pohdimme toki, onko testi ollut liian helppo suorittaa tai onko humalassa ajo aiempaa luultua harvinaisempaa, Alastalo muistuttaa ja jatkaa:

– Sähköpotkulaudoilla humalassa ajoa on mahdotonta estää täysin ja lopullinen vastuu on aina käyttäjällä. Testi on kuitenkin jo nyt osoittanut, että se voi vähentää humalassa ajoa lisäämällä ihmisten tietoisuutta omasta tilastaan.

Kypäräselfien ja reaktiotestin lisäksi Voi on käynnistänyt Isossa-Britanniassa kokeilun, jolla pyritään karsimaan tekoälyn avulla katukäytävillä ajamista. Teknologia perustuu huippuluokan kamera-antureihin ja Edge AI -algoritmeihin.

Niiden ansiosta voidaan tunnistaa, ajetaanko sähköpotkulaudalla pyörätiellä, jalkakäytävällä vai maantiellä.

Talvisähköpotkulautailijan muistilista

  1. Ennen kuin lähdet ajoon, tarkista keliolosuhteet. Liukkailla keleillä vähennä vauhtia.
  2. Rajaa nopeus tarvittaessa aloittelijatilan kautta 15 kilometriin tunnissa. Aloittelijatilan voit valita sovelluksen profiilin kautta.
  3. Muista kypärä, hansikkaat ja heijastimet vaatteissa.
  4. Ennen ajoon lähtöä tarkista, että sähköpotkulaudan jarrut toimivat.
  5. Kun lopetat matkan, pysäköi sähköpotkulauta kadun reunaan tai polkupyörätelineen viereen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //