Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen ajokorttilain muuttamiseksi. Hankkeen taustalla on tarve parantaa erityisesti nuorten kuljettajien liikenneturvallisuutta.
– Pidän tärkeänä, että elävän elämän havaintoja arvioidaan laaja-alaisessa asiantuntijaryhmässä. Tavoitteena on löytää aidosti vaikuttavat ja tehokkaat keinot nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksen mukaan nuorten kuljettajien onnettomuudet ovat vähentyneet vuosina 2019 ja 2020.
Sen sijaan 17-vuotiaiden loukkaantumiset henkilöauton kuljettajina lisääntyivät vuonna 2020, ja 17-vuotiaat syyllistyivät lähes kaksi kertaa useammin ajokieltorikkomuksiin kuin 18-vuotiaat. Lisäksi kaikissa ikäryhmissä havaittiin myös miesten ajokäyttäytymisen riskihakuisuutta.
Sääntelyn päivittämisellä pyritään vastaamaan nuoria kuljettajia koskeviin huolenaiheisiin niin, että nuorten liikkuminen olisi kuitenkin edelleen mahdollista. Lisäksi tarkoituksena on joustavoittaa ajokortin hankintaa ja viranomaisten toimintaa.
Hankkeessa arvioidaan muun muassa vaadittuja opetusmääriä ja opetuksen järjestämistapoja sekä kokeiden tehokkuutta ja seuraamusten riittävyyttä. Myös muut mahdolliset muutostarpeet nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden parantamiseksi arvioidaan.
Ajokorttilain muuttaminen liittyy myös ministeriössä valmisteilla olevaan, kaikki liikennemuodot kattavaan liikenneturvallisuusstrategiaan.
Katse ”inhimillisiin tekijöihin”
Ajokorttilakia uudistettiin vuonna 2018. Lain hyväksymisen yhteydessä eduskunta edellytti, että valtioneuvosto teettää lakimuutoksen toteutumisesta ja vaikutuksista seurantatutkimuksen. Tutkimuksen valmistelu käynnistyi Traficomissa kesällä 2020. Ensimmäiset tutkimustulokset julkaistiin 10.3.2021.
Selvityksen mukaan uusien kuljettajien riskikäyttäytymisessä on ikäryhmästä riippumatta samoja piirteitä. Noin 50 prosenttia ensimmäisen ajovuoden ajokieltorikoksista tapahtuu ensimmäisen neljän kuukauden sisällä ajo-oikeuden saannista.
Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi vähäinen ajokokemus, ylikorostunut itsevarmuus tai kuljettajaan kohdistuva ryhmäpaine. On todennäköistä, että vähäinen ajokokemus vaikuttaa riskien arviointiin, eikä toiminnan vaarallisuutta ymmärretä.
17-vuotiaiden ajokieltorikosten taustalla ei ole pelkästään ikä ja sen vaikutus. Iän lisäksi vahvasti vaikuttava tekijänä on sukupuoli.
Kaikissa tutkituissa ikäryhmissä ajokieltorikokseen syyllistyneistä oli miesten osuus lähes 90 prosenttia. 17-vuotiaiden kohdalla sukupuolen merkitys korostuu entisestään, koska tarkastelun kohteena olevassa joukossa miesten osuus 17-vuotiaista ajo-oikeuden haltijoista oli kaksinkertainen naisiin verrattuna, kun se muissa ikäryhmissä oli tasainen.
Hankkeen käynnistysvaiheessa järjestetään liikenneturvallisuusstrategiatyön osana asiantuntijakokous, johon kutsutaan muun muassa käyttäytymistieteen, psykologian, mielenterveyden, ajo-opetuksen ja liikenneturvallisuuden asiantuntijoita. Kokouksen keskustelujen on tarkoitus tukea sekä liikenneturvallisuusstrategian että ajokorttilain muuttamisen valmistelua.
