Koti Blogi Sivu 1352

Suomessa sattuu keskimäärin yli 250 liikennevahinkoa päivässä — katso tästä poliisin ja vakuutusyhtiön toimintaohjeet

Kuva: CvB.

Suomessa sattuu vuosittain noin 100 000 liikennevakuutuksesta korvattavaa liikennevahinkoa. Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuonna 2019 sattuneista 99 480 liikennevahingosta oli henkilövahinkoja 17 776.

Liikennevahingoista useimmat sattuivat henkilö- ja pakettiautoilla, ja noin 80 prosentissa tapauksia osallisena oli kaksi tai useampia ajoneuvoja. Miten onnettomuustilanteessa tulisi toimia?

– Onnettomuuspaikalle saapuvan tai onnettomuuteen joutuneen on pyrittävä estämään lisävahinkojen syntyminen, varoitettava muita tielläliikkujia sekä kykyjensä mukaan autettava loukkaantuneita tai avuttomaan tilaan jääneitä. Jos tarvitset kiireellistä viranomaisapua, soita aina 112. Muiden auttamiseen meitä kaikkia velvoittaa tieliikennelaki, kertoo komisario Pasi Tuominen Helsingin poliisilaitokselta.

Tuominen huomauttaa, että viime vuonna voimaan tulleessa tieliikennelaissa korostetaan kuljettajan ennakointivelvollisuutta.

– Myös onnettomuuspaikalle saapuessa kuljettajan on pyrittävä ennakoimaan muiden toimintaa ja sovitettava omat toimensa niin, ettei lisävahinkoja syntyisi. Jos onnettomuuden uhrit jo ovat saaneet apua eikä muuta hätätilannetta ole, ei kolaripaikalle tarvitse pysähtyä, vaan keskittyä siihen, että muu liikenne sujuisi mahdollisimman turvallisesti.

Entä tuleeko poliisi varmuuden vuoksi kutsua onnettomuuspaikalle? Monilla suomalaisilla on tämä käsitys.

– Poliisi pitää kutsua liikenneonnettomuuspaikalle aina, kun onnettomuudessa on joku kuollut tai loukkaantunut tai jos on syntynyt merkittävää aineellista vahinkoa. Mikäli onnettomuudesta on haittaa muulle liikenteellä tai tilanteeseen liittyy epäselvyyksiä, niin on myös hyvä ilmoittaa poliisille. Esimerkiksi jos joku onnettomuuden osapuolista yrittää paeta onnettomuuspaikalta tai on päihtynyt, on syytä ilmoittaa poliisille, sanoo Tuominen.

Hätäkeskus arvioi, onko aihetta hälyttää poliisi paikalle. Poliisi hälytetään ainakin, jos on syytä epäillä rikosta. Sen sijaan, jos muu liikenne sujuu ja onnettomuuden osalliset ovat kolarin syistä yksimielisiä, ei poliisia välttämättä tarvita. Poliisille ei myöskään tarvitse ilmoittaa esimerkiksi, jos liikennevaurio on pieni, aineelliset omaisuusvahingot vähäisiä tai onnettomuuden aiheuttaja on tiedossa.

Vakuutuskorvauksiin tarvitaan tiedot onnettomuuspaikalta

– Vakuutusyhtiön kannalta ei ole tarvetta varmuuden vuoksi kutsua poliisia paikalle lievissä liikenneonnettomuuksissa, kertoo LähiTapiolan ajoneuvovakuutusten korvauspäällikkö Mikko Tulla.

Vakuutuskorvausten sujuvan maksamisen kannalta olennaisia asioita onnettomuuspaikalla toimimiseen ovat onnettomuustietojen kirjaaminen mahdollisimman tarkasti ylös. Liikenneonnettomuuden osallisten kannattaa aina vaihtaa yhteystietonsa ja kirjata ylös onnettomuudessa osallisina olleiden ajoneuvojen rekisteritiedot.

Epäselvissä tilanteissa on myös hyvä kirjata mahdollisten silminnäkijöiden yhteystiedot ylös. Onnettomuuspaikalla on myös hyvä ottaa valokuvia vahingoista ja onnettomuuspaikasta.

– Liikennevahingot kannattaa aina hoitaa vakuutusyhtiön kanssa tekemällä vahinkoilmoitus. En suosittele sopimaan onnettomuuksia kolaripaikalla maksettavalla rahallisella korvauksella. Silmämääräisesti pieniltäkin vaikuttavista kolarivahingoista voi aiheutua mittavia korjauskuluja, jotka voivat nousta tuhansiin euroihin. Vakuutusyhtiön kanssa asioimalla voi varmistua, että saa itselleen kuuluvan korvauksen, sanoo Tulla.

Kojelautavideot avuksi tutkinnassa

Komisario Tuomisen mukaan autoilijat saattavat ennalta arvaamattomassa ja yllättävässä tilanteessa aiheuttaa omalla käytöksellään lisää vaaraa tai jopa vahinkoa. Hän kehottaakin autoilijoita keskittymään muuhun liikenteeseen onnettomuustilanteissa.

– Onnettomuuspaikalle saatetaan pysähtyä tai pysäköidä vaarallisesti, mikä pahimmillaan saattaa johtaa lisäonnettomuuteen. Lisäksi onnettomuuspaikan ohiajavien huomio saattaa liiaksi kiinnittyä onnettomuuspaikan katsomiseen, mikä sekin voi aiheuttaa vaaratilanteita. Sama pätee onnettomuuspaikan kuvaamiseen: se on epäeettistä ja voi aiheuttaa vaaraa niin pelastustyöntekijöille kuin muille tielläliikkujille.

Monissa autoissa on nykyisin kojelautakamera, johon onnettomuustilanne tai hetket sitä ennen saattavat tallentua. Ne voivat olla poliisille avuksi onnettomuuden tutkinnassa.

– Kuvia tai videoita onnettomuudesta ei tule julkaista esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, koska se voi aiheuttaa onnettomuuden uhreille tai heidän läheisilleen hyvin ikäviä tilanteita. Jos auton kojelautakameraan on kuitenkin sattumalta tallentunut tilanne, joka voisi auttaa onnettomuuden selvittämisessä, sen voi suoraan toimittaa poliisille, sanoo Tuominen.

Neuvoja onnettomuuspaikalle ja autoilijan vahinkotilanteisiin

  • Soita 112, jos tilanteessa on henkilövahinkoja tai muu hätätilanne, joka vaatii apua. Hätäkeskus ohjaa avunpyynnöt esimerkiksi pelastuslaitokselle ja poliisille. Puhelimeen kannattaa ladata 112 Suomi -sovellus, koska sen kautta apua hälyttämällä onnettomuuspaikan sijaintitiedot välittyvät suoraan hätäkeskukselle.
  • Poliisi pitää kutsua paikalle liikenneonnettomuudessa, mikäli joku on kuollut tai loukkaantunut. Poliisi on syytä kutsua paikalle myös, jos tilanteessa on epäselvyyttä tai omaisuutta on vahingoittunut merkittävästi. Poliisi tutkii asian, jos on syytä epäillä rikosta, esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantamista.
  • Jos ajat onnettomuuden hirvieläimen, villisian tai suurpedon kanssa, tulee myös siitä ilmoittaa poliisille. Vakavissa tapauksissa poliisi tulee paikalle, ja tarvittaessa ohjaa tehtävän niin sanotulle suurriistavirka-apuryhmälle. Tarkempia ohjeita eläinkolaripaikalle löytyy täältä.
  • Ajoneuvojen törmättyä tarkista aina toisen osapuolen henkilöllisyys, ajoneuvon tiedot ja vakuutusyhtiö. Jos tilanne on epäselvä, ota mahdollisuuksien mukaan silminnäkijöiden yhteystiedot ylös. Ota valokuvat tapahtumapaikasta ja vahingoista.
  • Älä ota vahingosta vastaan rahallista korvausta onnettomuuspaikalla tai maksa vahingon kärsineelle suoraa korvausta, vaan selvitä vahinko vakuutusyhtiön kanssa. Pienestäkin vahingosta vai aiheutua yllättävän suuret euromääräiset korjauskustannukset. Jos kolaripaikalla sovitaan jotain, tee sopimus aina kirjallisesti.
  • Kolarin jälkeen voi joutua odottamaan toisen osapuolen vakuutusyhtiön korvauskäsittelyä ja maksua. Omasta kaskovakuutuksesta voi kattaa ensin korvauskustannukset ja toisen yhtiön korvatessa vahingon takaisin omalle vakuutusyhtiölle saa myös omavastuun takaisin ja mahdollisesti alentunut bonus palautetaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisi havaitsi useita puutteita tehostetussa mopovalvonnassa

Mopovalvonta, Arkistokuva. Kuva: Poliisi.

Poliisi valvoi viikonloppuna mopoja ja kevytmoottoripyöriä Itä-Suomessa Varkauden, Leppävirran ja Pieksämäen alueilla. Tarkoituksena oli puuttua erityisesti pahimpaan rälläykseen, neuvoa nuoria ja valvoa ajokaluston kuntoa.

Poliisin aiemmin saamien valvontapyyntöjen perusteella valvonnassa kiinnitettiin huomiota erityisesti mopojen ja kevytmoottoripyörien häiritsevään ajotapaan sekä niiden kuntoon.

Valvonnassa tarkastettiin useita kymmeniä mopoja, joista huomattava osa oli jollakin tapaa epäkuntoisia. Pienempiin puutteisiin poliisi antoi neuvoja ja korjauskehotuksia.

Noin joka kolmannesta tarkastetusta kaksipyöräisestä jouduttiin kuitenkin poistamaan rekisterikilpi ja määräämään valvontakatsastukseen puutteiden vuoksi: Yleisimpiä vikoja olivat valo-, rengas-, jarru- ja iskunvaimennin- sekä pakoputkiviat.

Nuoret suhtautuivat poliisin tehovalvontaan hyvin

Nuoret olivat jo osanneet odottaa poliisin keväistä mopovalvontaa ja suhtautuivat tehovalvontaan hyvin. Poliisi keskusteli nuorten kanssa ajokaluston kunnosta ja sen merkityksestä liikenneturvallisuuteen. Lisäksi korostettiin liikennekäyttäytymisen merkitystä myös omaan mopoharrastukseen.

Katso tästä muita juttuja mopovalvonnoista.

Valvonnan aikana poliisi oli myös yhteydessä kiinnijääneiden nuorten vanhempiin, ja jatkaa yhteydenottoja edelleen. Poliisi jatkaa mopojen ja kevytmoottoripyörien tehostettua valvontaa Etelä-Savon alueella.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vuoden Autoteknikko on Harri Santamala

Kuva: SATL.

Suomen Autoteknillinen Liitto SATL on nimennyt liittokokouksissaan Vuoden Autoteknikon vuodesta 1982 lähtien. Nimitys on SATL:n korkein tunnustus, jonka liitto antaa autoalalla tai autoalan hyväksi selvästi muita ansiokkaammin toimineelle henkilölle.

Vuoden Autoteknikko 2020 -tittelin sai kotimaisen autonomisien autojen kehittämiseen keskittyvän Sensible 4 Oy:n yksi perustajajäsenistä ja sen toimitusjohtajana toimiva tohtorikoulutettava DI Harri Santamala (38, Veikkola).

Autonomisien autojen ohjelmistojen kehitystyössä yritys on keskittynyt erityisesti huonoissa sääoloissa kykenevien robottiautojen tuotekehitykseen.

Julkisuudessa paljon näkyneen ja monilla innovaatiopalkinnoilla palkitun yrityksen laajeneminen on ollut menestyksekästä startup-yrityksestä vakavasti otettavaksi alan toimijaksi. Toiminnan laajenemissuunnitelmat maailmalle ovat vahvat.

Perinteiseen Vuoden Autoteknikko levykkeeseen oli tänä vuonna kiinnitetty vuoden 2021 eurooppalaisen Vuoden Auton Toyota Yariksen embleemit.

Levykkeen lisäksi Santamalalle luovutettiin perinteinen kultainen Vuoden Autoteknikon rintamerkki rintapielessä kannettavaksi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

DKV-kortti käy nyt maksuvälineeksi Gasumin tankkausasemilla

Kuva: Gasum.

Gasum ja DKV ovat sopineet yhteistyöstä, jonka ansiosta Gasumin Suomessa ja Ruotsissa sijaitsevilla kaasutankkausasemilla voi nyt tankata myös DKV-kortilla.

Tämä tarkoittaa, että DKV-kortti hyväksytään maksuvälineeksi jo noin 168 nesteytettyä maakaasua (LNG) tarjoavalla ja 1 788 paineistetun kaasun (CNG) tankkausasemalla eri puolilla Eurooppaa.

Gasum vastaa puhtaan ja edullisen liikennekaasun kasvavaan kysyntään, ja yhtiön laajeneva pohjoismainen tankkausasemaverkosto koostuu nykyisin noin sadasta asemasta, joista moni palvelee myös raskaita ajoneuvoja Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Euroopan teillä kulkee jo tuhansia LNG-käyttöisiä rekkoja, ja määrän odotetaan kasvavan tasaisesti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kuusamossa sorateillä poikkeuksellisen paha kelirikko — katso kuva!

Kuva: ELY-keskus.

Sorateillä on tällä hetkellä poikkeuksellisen paha kelirikko Kuusamossa. Tierunkojen sulaminen on paikoin vienyt kantavuuden tieltä ja henkilöautoillakin on vaikea liikkua.

Tiet on pyritty pitämään läpikuljettavassa kunnossa ajamalla mursketta.

Alkuviikolle (ti-ke) on ennustettu runsaita vesisateita, mikä todennäköisesti heikentää teiden liikennöitävyyttä entisestään.

Kevään kelirikkokausi on ollut alueella pitkä ja hankala. Mursketta on ajettu runsaasti tavanomaista enemmän ja tarvetta on vielä jatkossakin.

Sorateiden lanauksia on ehditty jonkin verran tehdä ja työtä jatketaan, kun tiet kuivuvat tarpeeksi.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisi pyytää havaintoja eilisestä kolarista Lappeenrannassa

Kuva: CvB.

Poliisi pyytää havaintoja 16.5. illalla Vanhan Viipurintien risteyksessä sattuneesta kolarista.

Lappeenrannassa sattui kahden auton välinen kolari 16.5. noin klo 19.30 Vanhan Viipurintien risteyksessä.

Toinen kuljettaja ajoi Vanhaa Viipurintietä Vainikkalan suuntaan ja toinen kuljettaja ajoi valtatie 6:n rampilta kohti Vanhaa Viipurintietä.

Rampin ja Vanhan Viipurintien risteyksessä on liikennevalot. Kuljettajat olivat erimieltä törmäyksen aiheuttajasta, sillä kumpikin kuljettaja kertoi ajaneensa liikennevalojen ollessa vihreänä.

Toisen kuljettajan auto on tummansininen Volkswagen Transporter -mallinen pakettiauto ja toisen kuljettajan auto on harmaa/musta Kia Rio -mallinen henkilöauto.

Poliisi pyytää silminnäkijähavaintoja, tai muuten asiasta tietäviä ilmoittamaan havaintonsa sähköpostilla vihjeet.kaakkois-suomi@poliisi.fi tai puhelimitse 029 541 4559.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Museovirasto jakoi avustusta 33:n kulttuurihistoriallisesti arvokkaan liikennevälineen restaurointiin

Lentokoneista DC3-malli sai avustusta 20 000 euroa potkurien, jarrujen ja laskutelineiden kunnostukseen.Kuva: CvB.

Avustusta saaneet kohteet ovat historiallisesti arvokkaita kulkuneuvoja, joiden säilyminen halutaan turvata.

Tyypillisin avustettava entisöintihanke vuonna 2021 oli kulkuvälineen rungon tai korin kunnostustyöt. Moni hankkeista myös työllistää alan ammattilaisia ja siten edistää vanhojen työtapojen säilymistä.

Avustuksia myönnettiin niin yksityishenkilöiden, yhteisöjen, yritysten kuin aatteellisesti ja ammatillisesti hoidettujen museoiden hankkeisiin.

Avustettavien kohteiden joukossa on neljä lentokonetta, viisi rautatieliikenteen kalustoyksikköä, viisi kuorma-autoa, kaksi linja-autoa, kuusi henkilöautoa, kaksi höyryhinaajaa, hevosvaunut, paloauto, telatraktori, purjelaiva, moottorilaiva, purjevene ja yksi moottorivene.

Lisäksi tuettiin Jokioisten museorautatien kunnostustöitä sekä höyrykattilasuojan rakentamista.

Avustushakemuksia tuli 116 kappaletta, ja niissä haettiin yhteensä 1 562 670 euroa. Tarkoitusta varten asetetun määrärahan suuruus oli 337 600 euroa. Tästä summasta päätettiin myöntää avustusta 33 kohteelle. Suurin myönnetty avustus oli suuruudeltaan 60 000 euroa, pienin 1000 euroa.

Arvokkaat kulkuvälineet halutaan pitää käyttökunnossa

Liikkuminen ja kuljettaminen ovat yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan universaaleja perustoimintoja. Vanhat kulkuvälineet ovat todisteita teollisuuden, talouden ja yhteiskunnan kehityksestä. Vanhojen kulkuvälineiden säilyttäminen käyttökunnossa perustuu taitoon. Korjaamisen taito on aineetonta kulttuuriperintöä, jonka säilymistä avustuksilla halutaan tukea.

Museovirasto tukee avustuksilla hankkeita, joilla tuetaan arvokkaaksi luokiteltujen kulttuuriperintökohteiden kestävää käyttöä ja hoitoa. Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa säilyy edustava otos kulkuvälineitä asianmukaisessa käyttökunnossa.

– Käyttökuntoinen vanha kulkuväline on “real thing” – se pystyy kertomaan tarinoita sekä tarjoamaan kokemuksia ja elämyksiä, joihin vitriinin asetettu esine tai VR-lasit eivät pysty, kuvailee erikoistutkija Hannu Matikka Museovirastosta.

Hakemusten laadullisessa arvioinnissa kiinnitettiin ensimmäisenä huomioita hankkeen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Tämän jälkeen arvioitiin kulkuvälineen arvo ja merkitys sekä hankkeen laatu ja vaikuttavuus kohteen palauttamiseksi tai säilyttämiseksi käyttökuntoisena.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa kiinnitettiin huomiota hankkeiden työllistäviin vaikutuksiin, kulkuvälineen käyttöön, ylläpitoon ja kunnostukseen liittyvää tiedon ja taidon säilyttämiseen ja jakamiseen sekä hankkeiden osallistaviin vaikutuksiin.

Myönnettävän avustuksen suuruus voi olla 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, eli jokainen avustuksensaaja laittaa entisöintihankkeeseensa aina vähintään Museoviraston myöntämän summan verran omaa rahaa.

Maantieliikenteen avustukset (16 kpl, 81 600 €)

Saarinen Hannu, Tervakoski
Hevosvetoinen Kalesch mallinen matkavaunu, 1870-luku
Esitetään 3600 matkavaunun palauttamiseksi toimintakuntoiseksi.

Soini Matti, Somero
Paloauto Fordson Sussex, 1938
Esitetään 4750 euroa ajoneuvon korin ja tekniikan kunnostukseen.

Helsingin Seudun Automobiiliklubi HAK ry – Helsingforsnejdens Automobiklubb HAK rf
Matkailulinja-auto Sisu 322, 1933
Esitetään 1000 euroa kankaisen katon ja tavaratilan peitteen uusimiseen.

Åbergin Linja Oy, Espoo
Linja-auto Volvo B635 Kutter 5, 1963
Esitetään 9500 euroa linja-auton ulkopintojen ja sisustuksen kunnostukseen.

Saarinen Olli, Tammela
Joutsa vaijerikuormain 25/47 1960 ja tukkiperävaunu 1956
Esitetään perävaunukuormain yhdistelmän kunnostamiseen 2650 euroa.

Hinskala Juha, Kuhmoinen
Kuorma-auto Mercedes Benz LA-1113 S-4×4/4200
Esitetään 2700 euroa ajoneuvon konservointiin.

Nlisula Tapio, Jyväskylä
Kuorma-auto Commer TS3CDY741/3580–61
Esitetään 9200 euroa ajoneuvon palauttamiseksi käyttökuntoon.

Kekäläinen Antti, Juankoski
Kuorma-auto Chevrolet HS157, 1938
Esitetään 9 000 euroa ajoneuvon rungon, korin ja tekniikan kunnostukseen.

Lapatto Pekka, Myllykoski
Kuorma-auto Jyry-Sisu, 1960 ja säiliöperävaunu, 1957
Esitetään perävaunu kunnostukseen ja pintakäsittelyihin 4050 euroa.

Jokela Jani, Ruotsinkylä
Lanz Bulldog Telatraktori D1561, 1942
Esitetään 10 000 euroa telatraktorin palauttamiseksi käyttökuntoon.

Asumaniemi Harri, Nokia
Chrysler Eight DeLuxe Coupe/3150 avoauto, 1931
Esitetään 2700 euroa katon ja sisutuksen uusimiseen.

Nätkin Kari, Pori
Plymouth, 1937
Esitetään korin ja tekniikan kunnostukseen sekä korin pintakäsittelyyn 6500 euroa.

Checker ry, Salo
Checker A2, 1948
Esitetään 1000 euroa tavaratelineen rekonstruointiin.

Kukkonen Riku, Pöljä
Wartburg 313 Sport, 1957
Esitetään 2700 euroa lasien valmistukseen, sisustan verhoiluun sekä pintakäsittelyihin.

Ahonen Ville, Nokia
Chrysler 70 Phaeton, 1926
Esitetään ajoneuvon korin ja rungon kunnostukseen, pintakäsittelyihin sekä sisustuksen uusimiseen 11 000 euroa.

Virtanen Tomi, Tervakoski
Panhard Dyna X, 1952
Esitetään 1250 euroa korin ja rungon kunnostukseen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kaakkois-Suomen poliisi pyytää silminnäkijähavaintoja mopomiitti-onnettomuudesta

Lauantaina 15.5.2021 Haminan Neuvottomassa tapahtuneesta moottoripyörä-onnettomuudesta pyydetään silminnäkijähavaintoja ja mahdollisia kuva- ja videotallenteita tutkintaa varten.

Materiaali pyydetään toimittamaan sähköpostilla vihjeet.kaakkois-suomi@poliisi.fi tai ottamaan yhteys puhelimitse 050 447 9574.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisi kaipaa vihjeitä Kannuksessa liikkuvasta punaisesta VW Polosta

Kuva: CvB.

Poliisi kaipaa tietoja mahdollisesti Kannuksen suunnalla liikkuvasta punaisesta VW Polo – merkkisestä henkilöautosta, rekisteritunnuksella UIP-752.

Kaikki autoon liittyvät havainnot pyydetään ilmoittamaan Pohjanmaan poliisilaitoksen vihjenumeroon 029 544 0513 autolla liikkuvan henkilön oman turvallisuuden varmistamiseksi.

Auto saattaa liikkua myös Reisjärven ja Kokkolan alueella.

Poliisi ei epäile rikosta asiassa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisiauto suistui takaa-ajossa ulos tieltä

Kuva: CvB.

Poliisipartio yritti pysäyttää rekisterikilvetöntä henkilöautoa kuljettanutta autoilijaa Tohmajärvellä Kirkkotiellä lauantaina noin kello 22.

Autoilija lähti pakenemaan, jolloin hän käytti muun muassa 30 km/h rajoitusalueella nopeutta 90 km/h.

Pako jatkui Tohmajärven aseman suuntaan, josta edelleen Kaustajärven suuntaan, jolloin nopeus oli kovimmillaan 160 km/h.

Takaa-ajon aikana poliisiauto suistui tieltä, jolloin auto katosi poliisilta. Ulosajossa poliisiautoon tuli vaurioita, mutta poliisit eivät loukkaantuneet.

Paennut auto löytyi myöhemmin Luotojärventieltä metsäautotien päästä.

Poliisin ja rajavartioston partioiden yhteistoiminnalla saatiin kuljettaja kiinni. Noin 20-vuotias mieskuljettaja löytyi Lomuvaarantien varrelta jäljityskoiran avulla.

Mikäli jollekin henkilölle on aiheutunut vaaraa tässä tapahtumassa, häntä pyydetään ottamaan yhteyttä poliisiin sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi, vihjepuhelimeen p. 029 541 5232 tai poliisipäivystykseen p. 029 541 5320 ma-pe klo 08 – 16.15.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //