– Taksisääntelyn korjaussarjassa tehtävät lakimuutokset ovat askel oikeaan suuntaan alan uskottavuuden ja luotettavuuden palauttamiseksi, arvioi Lähitaksin toimitusjohtaja Juha Pentikäinen.

Kuitenkin valvontaan ja koulutukseen liittyvät uudistukset jäävät hänen mukaansa osin vaillinaisiksi.

Taksilain korjaussarjan tavoitteena on korjata taksitoiminnassa havaittuja epäkohtia, jotka liittyvät erityisesti turvallisuuteen, harmaan talouden torjuntaan, hinnoittelun läpinäkyvyyteen ja taksien saatavuuteen.

Epäkohdat syntyivät kesällä 2018 voimaan astuneen lakimuutoksen myötä, jonka kielteisiä vaikutuksia uusi korjaussarja pyrkii oikomaan.

Sen ensimmäisen vaiheen muutokset ovat astuneet voimaan 1. toukokuuta ja toisen vaiheen muutokset 1. syyskuuta 2021.

Taksilainsäädännön uudistusaskeleilla pyritään palauttamaan luottamusta taksialalle, mikä saa Pentikäiseltä kiitosta, mutta hän muistuttaa, että ilman riittävää ja konkreettista valvontaa lakimuutokset voivat osin jäädä tyhjiksi lainkirjaimiksi.

– Pelkkä lakimuutos ei riitä, vaan liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta, poliisilta ja verottajalta tarvitaan kentälle rantautuvaa valvontaa, jotta alan lieveilmiöihin ja ongelmiin päästään kunnolla kiinni. Lähitaksi on aikaisemmin esittänyt, että taksialan valvontatehtävän voisi keskittää yhdelle viranomaistoimijalle, kuten lakkautetun liikkuvan poliisin kaltaiselle yksikölle. Lisäksi on syytä ymmärtää, etteivät taksilainsäädännön uudistukset ratkaise maaseudun tai syrjäseutujen taksien saatavuusongelmaa – tämä ongelma jää yhä vaille ratkaisua, Pentikäinen sanoo.

Taksamittari on yksi tärkeistä uudistuksista

Korjaussarjan tärkeiksi askeleiksi Pentikäinen ja Lähitaksin viestintäpäällikkö Sakari Lauriala nimeävät sinetöidyn taksamittarin paluun takseihin, taksivalaisimen eli taksikuvun pakolliseksi tulemisen sekä vaatimuksen siitä, että yrittäjillä tulee olla Y-tunnus jo taksiliikenneluvan myöntämisvaiheessa.

– Tiedot lahjomattomasti keräävä mittari on hinnoittelussa asiakkaan turva. Taksamittarin tallentamat tiedot mahdollistavat tehokkaamman harmaan talouden torjunnan, samalla kun sinetöity taksamittari varmistaa asiakkaalle sen, että lain mukaisesti ja selkeästi ilmoitettu hinnoittelu myös käytännössä toteutuu. Harmaan talouden torjunnan lisäksi tulee huolehtia myös siitä, että kaikki alan toimijat toimivat samoilla pelisäännöillä niin ammattiliikenteen vakuutusten, verojen, arvonlisäverojen kuin esimerkiksi työnantajavelvoitteiden osalta, Pentikäinen sanoo.

Taksin tunnistettavuutta parantava taksivalaisin eli taksikupu muuttuu myös pakolliseksi.

– Se tulee kuitenkin muistaa, ettei taksivalaisin itsessään vielä ole tae ammattimaisesta ja turvallisesta taksista. Lisäksi esimerkiksi kupujen järjestysnumerot voivat olla osin merkityksettömiä, mikäli niihin ei tule selkeää viranomaisen ohjaamaa erottelua. Tarkasteluun kannattaisikin ottaa julkishallinnon myöntämä ja ylläpitämä taksien värillinen rekisterikilpimalli, kuten Ruotsissa on tehty. Tuolloin tiedossa olisi paremmin, millaisia takseja markkinoilla liikkuu. Rekisterikilven hinta on alle 7 euroa, joten kustannuskysymyksestä ei voi olla kyse. Lisäksi pitäisi harkita lupanumeron esille asettamista myös taksin ulkopuolelle, värillisen ja rekisteröidyn rekisterikilven lisäksi, vakioituun ja näkyvään paikkaan. Se helpottaisi myös viranomaisten valvontatyötä, Lauriala muistuttaa.

– Y-tunnus eli yritys- ja yhteisötunnus ennen taksiliiketoiminnan aloittamista on sekin luonnollisesti hyvä asia. Kovin erikoista on, että se ylipäänsä poistettiin vaatimuksista kesällä 2018. Sen puuttuminen mahdollistaa harmaan talouden ja muiden väärinkäytösten ilmiöt, Lauriala jatkaa.

Pakon tulisi korvata vapaaehtoisuus

Kentälle jalkautuvan, uskottavan valvonnan lisäksi Lähitaksi toivoo jatkossa tehtäviin lain tarkennuksiin parannuksia taksiyrittäjien ja taksinkuljettajien koulutusta koskeviin kohtiin.

Yrittäjäkoulutuksen ja -kokeen pakollisuutta uusille yrittäjille Pentikäinen pitää välttämättömänä uudistuksena, mutta korjaussarjaan kirjattu erityisryhmien kuljettajakoulutuksen vapaaehtoisuus jättää asian puolitiehen.

– Vapaaehtoisuus ei Lähitaksin mielestä riitä. Kyseessä on usein yhteiskuntamme heikoimmat ja hauraimmat jäsenet, joiden osalta taksipalveluiden erityisryhmäkoulutus tulisi ehdottomasti olla pakollista kaikille alalla toimiville. Esimerkiksi Lähitaksin koulutusjärjestelmässä erityisryhmien koulutusosio kuuluu pakollisena jokaiselle kuljettajalle ja yrittäjälle. On erikoista, ettei koulutusta ole asetettu pakolliseksi, vaikka Suomessa korostetaan usein eri yhteyksissä koulutuksen tärkeyttä. Toivottavasti julkisten taksipalveluiden kilpailuttajat asettavat omalta osaltaan erityisryhmäkoulutuksen pakolliseksi, Pentikäinen toteaa.

Pelkkä taksinkuljettajan koe ei riitä

Pentikäinen pitää hyvänä päätöstä määritellä aiempaa tarkemmin taksinkuljettajakokeen aihealueet ja kysymysten vähimmäissisällön, jotta koe huomioisi paremmin esimerkiksi matkustajien turvallisuudesta huolehtimista ja erityisryhmien kanssa toimimista. Pelkkä koe ei kuitenkaan hänen mukaansa riitä.

– Puhumme 45 minuutin pituisesta sähköisestä kokeesta. Koulutuksellisessa mielessä kyse ei siis ole osaamista tosiasiallisesti kovin tarkasti mittaavasta kokeesta. Harkittavaksi pitäisikin ottaa se, että taksinkuljettajan kurssista tulisi kaikille alalle hakeutuville pakollinen. Se tosiasiallisesti lisäisi alan osaamista niiden osalta, joilla puutteita on ja palauttaisi ammattitaitoa koko alalle. Esimerkiksi päästäkseen lähitaksilaiseksi kuljettajaksi, tulee käydä Lähitaksin kuljettajakoulutus. Pakollinen taksinkuljettajan kurssi kaikille sataisi myös asiakkaiden palvelun laariin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //