Länsi-Uudenmaan poliisi mittasi viime viikonloppuna jälleen poikkeuksellisen kovia ylinopeuksia. Sekä Lohjalla että Espoossa mittarit kipusivat yli kahteensataan kilometriin tunnissa.
Osa ylinopeuksiin syyllistyneistä kuljettajista ajoi päihtyneenä, ja osalla oli matkustajia kyydissä.
Esimerkkejä poliisin liikennevalvonnan haaviin jääneistä tilanteista:
Tiellä 2 Lohjalla mitattiin autoilijalle vauhdiksi 156 km/h rajoituksen ollessa 100 km/h. Tien pinta oli märkä.
Tiellä 2 Lohjalla mitattiin autoilijalla vauhdiksi 181 km/h rajoituksen ollessa 100 km/h. Tien pinta oli märkä.
Tiellä 1 Lohjalla vahvasti päihtyneen kuljettajan holtiton ajo saatiin pysäytettyä vasta tämän ajettua poliisin tielle asettamaan piikkimattoon.
Päihtynyt henkilö kuljetti Lohjalla autoa nopeudella 89 km/h rajoituksen ollessa 40 km/h.
Tiellä 1 Lohjalla mitattiin autoilijalle vauhdiksi 209 km/h rajoituksen ollessa 100 km/h.
Länsiväylällä Espoossa mitattiin autoilijan nopeudeksi 204 km/h rajoituksen ollessa 80 km/h.
Lohjalla tiellä 1 mitattiin autoilijan nopeudeksi 173 km/h rajoituksen ollessa 120 km/h.
Lohjalla tiellä 1 mitattiin autoilijan nopeudeksi 172 km/h rajoituksen ollessa 120 km/h.
Edellä mainitut esimerkit ovat vain poimintoja pahimmasta päästä. Kuljettajia epäillään muun muassa törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Näiden lisäksi poliisi totesi useita muitakin ajokortin menettämiseen johtaneita ylinopeuksia.
Liikennevalvonnan komisario Hannu Kontola haluaa näin syksyn tultua painottaa muutamia asioita.
− Nopeusrajoitusten noudattamisen ohella ajoneuvojen valot tulisi nyt viimeistään laittaa kuntoon. Tämä koskee myös pyöräilijöitä. Lisäksi renkaiden kuntoon tulee kiinnittää huomiota. Tien pinnat muuttuvat syksyn sateiden ja lämpötilan alenemisen seurauksena liukkaiksi, jolloin pito ei ole sama kuin kesällä. Myös hirvieläimet liikkuvat nyt aktiivisesti, Kontola muistuttaa.
Jalankulkijoita Kontola haluaa herätellä heijastimien tarpeellisuudesta.
− Illat pimenevät nyt nopeasti, ja iltalenkille olisi syytä kaivella heijastimet esiin. Autoilijoiden on hankala havaita tummissa vaatteissa ilman heijastimia liikkuvaa jalankulkijaa.
Suomen uusin automerkki on ruotsalainen, suorituskykyisiin sähköautoihin keskittyvä Polestar. Vain verkossa myytävän Polestar-malliston myynti käynnistyi Suomessa virallisesti 7. syyskuuta.
Polestar viimeistelee parhaillaan organisaatiotaan ja valtakunnallista yhteistyökumppaniverkostoaan Suomessa. Nyt Polestar laajentaa yhteistyötään merkin huoltotoiminnoista pääkaupunkiseudulla vastaavan Bilia Oy Ab:n kanssa. Osapuolet avaavat Suomen ensimmäisen Polestar Destinationin, Polestar Helsingin.
Lokakuun toisella puoliskolla avattava Polestar Helsinki palvelee asiakkaita voimakkaasti kehittyvällä alueella Herttoniemessä.
Alkuvaihessa pisteessä voi käydä koeajamassa Polestar-mallistoa, minkä lisäksi tiloista luovutetaan asiakkaille myydyt autot. Myöhemmin samaan yhteyteen avautuu myös näyttelytila, jossa asiakkaat voivat käydä tutustumassa Polestar-mallistoon laajemminkin.
Polestar Helsingin konsepti on ainutlaatuinen vuoden loppuun mennessä 18 maassa myynnissä olevalle Polestarille.
Polestar Helsingin taustalla on liikettä operoiva Bilia Oy Ab, vaikka tilat brändätäänkin täysin Polestar-maailmaan.
JKK Couriers Oy Vantaalta otti käyttöönsä ensimmäisenä suomalaisena kuljetusliikkeenä maa-/biokaasua polttoaineena käyttävän Renault D Wide kuorma-auton.
Huomiota herättävät koko auton yli toteutetut raikkaan siniset tulosteteippaukset erottavat JKK Couriers Oy:n uuden Renault D Wide CNG:n niin yrityksen muusta kalustosta, kuin tien päällä muusta liikenteestäkin.
Mielikuva raikkaudesta ei ole täysin tuulesta tempaistu, koska autossa polttoaineena käytettävän maa- tai biokaasun myötä CO2 päästöt ovat jopa 70 prosenttia pienemmät kuin vastaavalla Euro6 dieselmoottorilla varustetulla autolla.
JKK Couriersin toimitusjohtaja Joni Fihlman kertoo, että vaihtoehtoista polttoainetta käyttävän kuorma-auton hankintaa oli pohdittu jo jonkin aikaa, kunnes asiaa ryhdyttiin viemään eteenpäin yhdessä Volvo Truck Center Vantaan Renault Trucks automyynnin kanssa.
Yhtenä kysymysmerkkinä oli auton toimintamatka yhdellä täytöllä. Luvattu jopa yli 800 kilometrin toimintamatka toteutui, kun ensimmäisellä tankillisella päästiin 808 kilometriä.
Vasta muutaman viikon ajossa ollut auto on poikinut kuljettajilta positiivista palautetta muun muassa dieselversioita hiljaisemman moottoriäänen osalta.
Ensikokemukset uudesta autosta ovat positiiviset. Joni Fihlman kuitenkin muistuttaa, että esimerkiksi todelliset kulutus ja ylläpitokulut selviävät ajan myötä. Vertailua on JKK Couriersilla helppo suorittaa vastaavaan dieselmoottorilla varustettuun Renaultiin. Odotukset kaasuauton osalta ovat korkealla ensikokemusten perusteella.
– Meillä on nyt vähäpäästöisempi kuorma-auto, josta osa asiakkaistamme on ollut kiinnostunut. Täytyy vain toivoa, että kuluttajat ovat valmiita tekemään vastuullisia valintoja, jotka tukevat investointeja, Joni Fihlman JKK Couriers Oy:stä toteaa.
JKK Couriers Oy on noin 20:llä kuorma-autolla operoiva vantaalainen perheyritys. Yritys harjoittaa monipuolisia kuljetuksia kalustolla, joka koostuu pakettiautoista, jakelukuorma-autoista, nosturiautosta ja yhdistelmästä.
Tampereen liikenneyksikön partio valvoi liikennettä 25.9.2021 noin kello 18.30 Valtatiellä 3:lla Tampereella. Partio sai toiselta poliisipartiolta tiedon epäilyttävästi ajavasta kuljettajasta kohti Tamperetta.
Partio lähti seuraamaan ajoneuvoa, jonka ajonopeus 100 km/h nopeusrajoituksen alueella oli 155 km/h. Partio päätti pysäyttää ajoneuvon Ruskon liittymässä, mutta kuljettaja ei reagoinut pysäytysmerkkiin. Samaan aikaan ajoneuvo lähti kiihdyttämään ajonopeutta selvästi.
Hetken päästä ajoneuvon nopeus oli noin 200 km/h, nopeusrajoituksen ollessa 100 km/h.
Pakeneva ajoneuvo kääntyi Lahdenperänkadun liittymästä pois moottoritieltä. Keskellä ramppia kuljettaja menetti auton hallinnan ja ajoi kaiteeseen.
Auto kulki kaiteessa kiinni, jonka seurauksena vasemman puoleiset renkaat puhkesivat ja ajoneuvon kylkeen tuli vaurioita.
Kuljettajaksi selvisi ajo-oikeudeton henkilö, joka puhalsi rattijuopumuksen ylittävän lukeman ja huumausaineen pikatesti antoi positiivisen tuloksen.
Elokapinan mielenosoitusjoukko katkaisi tänään liikenteen Helsingin Mannerheimintiellä Eduskuntatalon edessä kello 18.00.
Elokapina ei poliisin tiedotteen mukaan suostunut neuvottelemaan poliisin kanssa siirtymisestä toiseen paikkaan, ja poliisi päätti lainvastaisen mielenosoituksen illan aikana.
Poliisin tiedotteen mukaan poliisi otti kiinni 141 henkilöä, jotka eivät noudattaneet poliisin poistumiskäskyä. Kiinniotot sujuivat poliisin mukaan rauhallisesti.
Mannerheimintien liikenne palautui normaaliksi kello 21.35.
Uutinen päivitetty kello 22.29. Pidätettyjen määrä korjattu.
Kuorma-auto suistui moottoritien kaistojen väliin aamulla Kuopion Kallansilloilla.
Hätäkeskus sai keskiviikkona klo 08.28 ilmoituksen liikenneonnettomuudesta Kuopion Kallansilloilta. Ilmoitustietojen mukaan Kuopiosta pohjoiseen matkalla ja hiekkalastissa ollut kuorma-auto oli suistunut kyljelleen moottoritien kaistojen väliin ja katkaissut mm. valaisinpylvään.
Hieman myöhemmin tuli ilmoitus etelään matkalla olleesta henkilöautosta, joka oli törmännyt tiellä olleeseen pylvääseen.
Paikalle tulleet viranomaiset jatkoivat sivullisten aloittamaa liikenteenohjausta, irrottivat kuljettajan kaatuneesta kuorma-autosta ja toimittivat hänet ambulanssilla sairaalaan.
Kuorma-autoa kuljettanut 19-vuotias kuopiolaismies sai sairaalahoitoa vaatineita vammoja, henkilöauton kuljettaja ei loukkaantunut törmayksessä valaisinpylvääseen. Molemmat ajoneuvot hinattiin pois onnettomuuspaikalta ja tie saatiin raivattua auki liikenteelle klo 11.07.
Polisi tutkii tapausta liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Hätäkeskukseen ilmoituksen tehneet ja ensin onnettomuuspaikalle tulleet henkilöt toimivat poliisin tiedotteen mukaan esimerkillisesti ohjaten ja varoittaen muuta liikennettä.
Pelastus- ja raivaustoimien aikana viranomaistoimintaa sen sijaan vaikeuttivat poliisin mukaan onnettomuuspaikkaa aktiivisesti kuvanneet ohikulkijat.
Ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluiden tuottaja 9Lives on ottanut käyttöönsä ensimmäiset ambulanssivarustellut Renault Masterit.
– Ambulanssitoiminta on ollut yrityksemme perusta sen alkuajoista lähtien. Tähän asti näissä kaikissa toiminnoissa on käytetty samaa kalustoa. Ambulanssitoimintaa harjoitamme ambulansseilla tapahtuvissa siirtokuljetuksissa sekä kiireettömässä ja kiireellisessä ensihoidossa, sanoo ensihoidon liiketoimintajohtaja TimoPalo.
– Haluamme nyt eriyttää toiminnoissa käytettävät kalustot toisistaan ja siksi olemme alkaneet kehittää juurikin siirtokuljetuksiin erikseen soveltuvaa kalustoa. Tämä uusi tuote poikkeaa varustelultaan ja välineiden sijoittelultaan hiukan meidän aikaisemmin hankkimista yksiköistä. Näkemyksemme mukaan tämä tuote sopii mainiosti siirtokuljetuksiin. Perinteisesti meillä ambulanssit ovat olleet kaikki yhtä automerkkiä, mutta nyt olemme myös tähän hakeneet vaihtoehtoisia automerkkejä, jatkaa Palo.
Kuva: Renault.
– Olemme saaneet luotua uuden tuotteen Suomen ambulanssimarkkinoille, jonka hankintahinta on aikaisempaa edullisempi ja siksi pystymme pitämään autojen uusimisaikataulua nopeampana. Tästä johtuen tulemme ajamaan jatkossa uudemmalla ja vähemmän ajetulla kalustolla, jatkaa Palo.
Renault Masterin mallistosta on muunneltavuuden ansiosta moneksi. Saatavilla on kolme koripituutta ja kolme korikorkeutta, etu- ja takavetoinen vaihtoehto sekä umpikorisen auton lisäksi alustaohjaamomallit.
Verhoomo Sorsan toteuttama ambulanssivarustelu Renault Master L2H2 -version pohjalle on merkittävä askel Sorsan vahvistaessa asemaa pelastusajoneuvojen korinrakennusten parissa.
– Meillä varustellaan vuosittain 3500 ajoneuvoa eri alojen ja yritysten tarpeisiin. Yhtenä toiminnan kulmakivenä meillä on pelastusajoneuvojen varustelu. Olemme avanneet maaliskuussa 2021 Vantaalle uuden varustelukeskuksen, jonka tuotantolinjastossa meillä on huomioitu myös ambulanssikoritöiden rakentaminen sekä tuotekehitystilat, kertoo Verhoomo Sorsan toimitusjohtaja OttoTast.
Niemi40haaste kutsuu mukaan ilmastotyöhön sekä yritykset että julkisen sektorin mahdollisimman kunnianhimoisin tavoittein. Kuva: Niemi Palvelut.
Suomessa käynnistyy ainutlaatuinen ilmastokampanja. Niemi40haaste kutsuu mukaan sekä yritykset että julkisen sektorin mahdollisimman kunnianhimoisin tavoittein.
Ilmastonmuutos on koko maailman merkittävä huoli. Niemi Palvelut Oy on jo vuosia tehnyt miljoonainvestointeja fossiilittomuuteen ja nollapäästöiseen kalustoon.
Yrityksessä oli selvää, että yrityksen 40-vuotisjuhlaa vietetään ilmastonmuutosta torjuen. Syntyi nyt käynnistynyt Niemi40haaste.
– Tämä on ainutlaatuinen, kaikille yrityksille ja julkiselle sektorille suunnattu ilmastohaaste. Tarkoitus on tukea Suomen ilmastotavoitteita kaikin voimin, toimitusjohtaja Juha Niemi painottaa.
Niemi40haaste on 100-prosenttisesti fossiilittomasti operoivan perheyrityksen 40-vuotisjuhlavuoden suuri panostus.
Yrityksiltä toivotaan Niemi40haasteeseen mittavia omia tavoitteita.
– Päämäärämme on positiivinen lumipalloefekti, kansallinen ilmastoloikka. EU:n tuleva Fit for 55 -lainsäädäntö tähtää ilmastopäästöjen vähentämiseen 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää yrityksiltä valtavia investointeja, ja me haluamme näyttää mallia. Oma suuri tavoitteemme on kaluston nollapäästöisyys vuonna 2030, toimitusjohtaja Niemi kertoo.
Kalustonsa nollapäästöisyydessä Niemi Palvelut on edennyt jo 30 prosenttiin. Ensiaskel otettiin vuonna 2015, jolloin päätettiin hankkia 15 biokaasuautoa.
Niemi Palveluiden omat ilmastopanostukset ovat olleet myös liiketaloudellisesti kannattavia.
Haaste kannustaa yrityksiä ja julkista sektoria laajaan yhteistyöhön yhteisen tavoitteen edistämiseksi. Niemen oma yhteistyöverkosto kattaa valtion ja kuntatason avaintoimijat ja liikenteen pelintekijät kuten Nesteen ja Gasumin.
Syksyksi suunniteltu Autokorjaamo 2021 -tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa on päätetty siirtää vuodella eteenpäin.
Autokorjaamo 2022 -messut järjestetään 25.–26.11.2022 Messukeskuksessa Helsingissä samanaikaisesti Auto 2022 -tapahtuman kanssa. Odotettu autokorjaamoalan ammattitapahtuma oli tarkoitus alun perin järjestää jo marraskuussa 2021.
Auto-tapahtuman uudesta ajankohdasta viestittiin viime viikolla. Samanaikaisuus koeajotapahtuman kanssa tuo selkeää lisäarvoa Autokorjaamo-messuille.
Lisäksi tahdottiin siirtää autokorjaamoalan ammattitapahtuma samaan vuosirytmiin Automechanika Frankfurt 2022 -messujen kanssa. Messukeskus teki päätöksen siirrosta yhdessä Suomen Autoteknillisen liiton ja alan toimijoiden kanssa.
Autokorjaamo-messut järjestettiin edellisen kerran vuonna 2018.
Messukeskus järjestää Autokorjaamo 2022 -messut 25.–26.11.2022 Messukeskuksessa Helsingissä Suomen Autoteknillisen Liiton toimeksiannosta.
Väinö Nurmimaa ja Rauno Aaltonen 1961 Jyvaskylan suurajojen voittajina. Kuva Marko Makisen arkisto
Rallilegenda ja alkuperäinen Flying Finn Rauno Aaltonen voitti 60 vuotta sitten Väinö Nurmimaan kanssa Jyväskylän Suurajot Mercedes-Benzillä. Vuoden 1961 rallissa Aaltonen oli ylivoimainen, sillä ero toiseksi ajaneeseen PauliToivoseen venähti yli viiteen minuuttiin.
Aaltosen alkuperäinen voittoauto nähdään Suomen MM-rallissa Harjun EK:lla, jossa Aaltonen hämmästytti jo vuoden 1961 Suurajoissa ajotaidoillaan paikallaolijat. Sanomalehti Keskisuomalainen kirjoitti Aaltosen ajosuorituksesta Harjulla seuraavasti:
”Pari viikkoa sitten Varsovan rallin voittanut, vasta armeijasta päässyt opiskelija Rauno Aaltonen osoitti, että huhut hänen tavastaan käsitellä raskasta Mercedes-Benz 220 SE:tä eivät olleet turhia. Kone pelasi hyvin ja mies tuli Harjun päälle lentämällä. Valoheittimien valossa Rauno otti Vesilinnan käänteen hienolla nelipyöräluisulla, halliten autoa loistavasti”.
Rallilegenda ja alkuperäinen Flying Finn Rauno Aaltonen voitti 60 vuotta sitten Väinö Nurmimaan kanssa Jyväskylän Suurajot Mercedes-Benzillä. Auton omistaa nykyään Juha Liukkonen ja auto palaa rallin jälkeen näytteille Mobilian rallimuseoon. Kuva: Veho.
”Hienosti suoritettu kääntyminen Rajakadulle, kiihdytys, luisukäännös Oikokadulle, maali ja tuloksena aika, jolla mies otti kilpailun johdon käsiinsä. Aika oli 1.23,3, johon kukaan muu raskaiden autojen ajajista ei enää lähimainkaan yltänyt”.
Kahdeksalla renkaalla
Aaltosen ja Nurmimaan voitto Jyväskylän Suurajoissa oli merkittävä, koska aiemmin ei isolla autolla ollut voitettu kapeilla sorateillä ajettua rallikilpailua. Suurajojen pikataipaleet olivat tuohon aikaan todella ahtaita ja pieniä teitä. Aaltonen oli jo edellisenä vuonna osallistunut Mercedeksellä Suurajoihin ja sijoittunut rallissa seitsemänneksi.
– Totesin itselleni, että Saabin teho ei riitä Suurajojen voittoon. Ajattelin, että jos aion pärjätä, niin Suurajot pitää ajaa autolla, jossa on isompi moottori: valintani kohdistui tällä perusteella 2,2-litraiseen Mercedes-Benziin.
Rauno Aaltosen vuoden 1961 voittoautossa on sama rekisterikilpi kuin mustassa vastaavassa autossa, jolla hän ajoi sijalle 7. edellisenä vuonna. Auto vaihtui, mutta rekisterikilpi säilyi samana. Kuva: Veho.
Aaltosen ajaman Mercedes-Benz 220 SE:n omisti hänen isänsä kauppaneuvos August Aaltonen, joka oli rekisteröinyt sen kesäkuun 6. päivä 1961. Aaltonen ajoi Mercedeksen palkkalistoilla, siksi auto oli rekisteröinnin jälkeen rakennettu ralliversioksi Saksassa. Suurajot ei kuulunut Mercedes-Benzin kilpailuohjelmaan, joten Aaltonen joutui starttaamaan voittoisaan ralliin ilman tehtaan tukea.
– Sen verran saimme Mercedes-Benziltä apua, että he ostivat meille kahdeksan Continental-rengasta. Tehtaan tuki oli sikäli merkittävä, että heidän toimittamansa renkaat olivat 15-tuumaiset, kun autossa normaalisti käytettiin 14-tuumaisia renkaita.
– Renkaat olivat tietysti hiukan korkeammat ja kapeammat, jonka ansiosta saimme autoomme hieman maavaraa lisää. Ne olivat teräväolkapäiset renkaat, ja niillä oli hiukan parempi ohjausvaikutelma kuin mitä normaalirenkailla olisi ollut. Nämä renkaat sopivat erityisen hyvin juuri hiekalle, Aaltonen kertoo.
Joustovarat riittivät hyppyihin
Mercedes-Benziä ei tarvinnut kovin paljoa virittää. Auton etupäässä oli jäykemmät jouset ja takapäässä pehmeämmät kuin vakiomallissa. Autoon asennettiin myös säädettävät iskunvaimentimet, tihein mahdollinen perävälitys, suora pakoputki sekä kuljettajan puolelle sääntöjen mukainen kilpaistuin, joka oli alkuperäistä kevyempi, sen ajan ralli-istuin.
Ohjaamo on näkymältään ajan hengen mukainen ja vaihteita valitaan ohjausakseliin sijoitetun valitsimen kautta. Kuva: Veho.
Aaltonen kertoo, että Mercedes-Benzillä pystyi ajamaan hyppyreihin yhtä lujaa kuin myöhempinä vuosina Minillä. Hän oli nostattanut autonsa keulan niin ylös, että jousituksen joustovarat riittivät Keski-Suomen hyppyreihin hyvin. Autoon oli Suomessa asennettu kumityynyin varustettu pohjapanssari ja siinä oli kotelorakenne, koska tehtaan vastaava jäykempi versio jumitti hyppyjen jälkeen auton etuovet kiinni.
– Hypyt eivät olleet meille mikään probleema. Ajoin niihin samalla tavalla kuin olin aiemmin Saabilla ajanut.
Enemmän ajoa, vähemmän unta
Mercedes-Benz osoittautui lopulta erittäin hyväksi ralliautoksi, koska sen 2,2-litraisessa moottorissa oli todella hyvä vääntömomentti.
– Moottori väänsi hyvin alakierroksilla, ja se oli Mercedeksen nopeuden salaisuus. Kanssakilpailijat joutuivat käyttämään kovia kierroksia, ja kovilla kierroksilla sen ajan rengas ei heillä pitänyt, mutta meillä vääntöä ja pitoa riitti.
Aaltonen muistuttaa, että vuonna 1961 ralli oli vielä rallia.
Moottorina on aikaansa nähden harvinaisesti polttonesteen ruiskutuksella varustettu kuusisylinterinen voimanlähde. Kuva: Veho.
– Tuon ajan kilpailuissa oli tapana ajaa autoa. Tänä päivänä ajetaan pari sprinttiä peräjälkeen ja taas levätään. Vaikka vuonna 1961 rallireitin pituus oli lähes 2 000 km ja sitä ajettiin käytännössä taukoamatta kolme yötä ja päivää, niin kilpailu ei kaikesta huolimatta ollut minulle fyysisesti rankka. Osa teistä oli tuttuja, nuotteja ei ollut, ja se ajettiin, mitä eteen nähtiin.
Mukana Harjun näytösajossa
Rauno Aaltosen voittoisa Mercedes-Benz 220 SE on tänä päivänä hienossa alkuperäiskunnossa. Auton nykyinen omistaja Juha Liukkonen osti voittaja-Mercedeksen itselleen vuonna 2001. Auto tuodaan Jyväskylään Kangasalta Mobilian Rallimuseosta, jossa se on jälleen rallin jälkeen näytteillä.
Aaltosen Mercedes-Benz nähdään Suomen MM-rallissa Harjun EK:lla järjestettävässä näytösajossa. Vanhojen ralliautojen näytösajo järjestetään Harjulla perjantaina 1. lokakuuta klo 12:30–13:00.
Moottori: Eteen pitkittäin sijoitettu 6-sylinterinen vesijäähdytteinen rivimoottori. Kaksi venttiiliä/sylinteri. Kannen yläpuolinen nokka-akseli, Boschin polttoaineen mekaaninen ruiskutus.
Kuutiotilavuus (cm3): 2195
Sylinterin halkaisija x iskunpituus (mm): 80.0 x 72.8
Puristussuhde: 8.7:1
Teho (hv): 120
Vääntö (Nm/r/min): 189/4800
Huippunopeus (km/h): 170
Kiihtyvyys 0-100 km/h (s): 12,8
Vaihteisto: Ohjauspyörän taakse rattiakseliin asennettu vaihteenvalitsin, neljävaihteinen käsivalintainen vaihteisto. Takaveto. Kuiva yksilevykytkin.
Ohjaus: Simpukkaohjaus.
Jarrut: Edessä ja takana rumpujarrut.
Alusta: Edessä ja takana erillisjousitus. Edessä kierrejouset, kolmiotukivarret, takana keinuva taka-akseli, kallistuksen vakaaja, kierrejouset
Mitat (mm): Pituus 4875 mm, leveys 1795 mm, korkeus 1510 mm, akseliväli 2750 mm. Raideleveydet edessä 1470 mm, takana 1485 mm.
