Tiistaina iltapäivällä kahden aikoihin kaksi autoa ajoivat nokkakolarin Hämeenlinnan Lahden valtatiellä.
Poliisin partio sai tapahtumapaikalla selville, että kolmekymppinen mies ajoi Lahden valtatietä Lahden suuntaan ja lähti ohittamaan edellä ajanutta henkilöautoa.
Ohittajan pyrkiessään takaisin ajokaistalleen, hän menetti autonsa hallinnan törmäten vastaantulleen auton keulaan.
Molempien autojen kuljettajat kuljetettiin sairaalaan hoidettavaksi.
Kolmekymppinen mieskuljettaja on ajokiellossa. Hänen epäillään syyllistyneen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.
Lisäksi auton omistavaa kolmekymppistä naista epäillään ajokorttirikkomuksesta, hänen luovuttaessaan auton ajo-oikeudettoman kuljetettavaksi.
Astaraksi muuntuvan Bergé Auton tavoitteena on saada tuhat uutta KIA Sportagea Suomen teille alkavan vuoden 2022 kuluessa, kun tänä vuonna määrä on vajaat 300.
Kaikkiaan yhtiö tavoittelee 9000 KIAn myyntiä kaikki mallit yhteenlaskien ja 8,3 prosentin markkinaosuutta. Yritys itse luonnehtii tavoitetta ”realistiseksi”.
Uusi Sportage on saanut lisää leveyttä sekä etu- että takapäähänsä. Auto on uudistunut jokseenkin täysin sekä sisäisesti, että ulkoisesti. Kuva: Jukka Viitasaari.
Uudistuva yritys brändää itsensä Euroopassa ”loputtomaksi inspiraation lähteeksi”. Ei vanhallakaan yrityksellä ole huonosti mennyt, sillä tänä vuonna KIA tulee yltämään Suomessa noin 14,5 prosentin vuosikasvullaan yhdeksi nopeiten kasvaneista automerkeistä; kappaleissa myyntimäärä hipoo 8000:aa ja markkinaosuus yltää noin 8,3 prosenttiin. Kappalemääräisessä myynnissä edellä ovat vain Toyota, Volkswagen ja Skoda.
Nopeat toimitukset Euroopasta
KIAn mallisto täydentyy heti alkuvuodesta Euroopassa, Slovakiassa valmistettavalla uudella Sportagella, josta tulee tarjolle useita versioita. Autoa ei ole lähdetty ennakkomyymään, vaan ensimmäiset ostajat saavat alleen tammi-helmikuussa valmistetun auton.
Puolijohdepulan aiheuttamista toimitusviiveistä ei Helsingin Katajanokalla joulukuun puolivälissä pidetyssä lehdistötilaisuudessa pukahdettu sanaakaan.
Sportagen keulaa hallitsee uudistunut grilli ja huomiota herättävä matrix-led -valaistus ajo- ja sumuvaloineen. Kuva: Jukka Viitasaari.
Uusi Sportage edustaa mallin viidettä sukupolvea ja se on Euroopassa KIAn suosituin malli, jonka osuus valmistajan koko fleetistä on noin viidennes. Aiempina vuosina Sportage ylsi Suomessakin parhaimmillaan tuhannen yksilön myyntilukemiin.
Nyt se pyrkii pistämään kampoihin etenkin Ford Kugalle, Volkswagen Tiguanille ja Peugeot 3008:lle. Merkittävintä, noin 50 prosentin kasvua KIA odottaa Sportagen ladattavalle nelivetomallille, jossa kilpailijoita on vain muutamia.
Yhtiö luottaa käyttäjien lojaliteettiin niin, että 70 prosenttia kertaalleen KIAn rattiin hypännyt valitsee myös seuraavaksi autokseen saman merkin. Tällä hetkellä merkin myydyimpiä malleja Suomessa ovat Seed, Rio ja Stonic. Erityisesti sähköautosegmentissä KIAlla on kilpailijoihin verrattuna roimasti kiinni kurottavaa.
Mukaan myydyimpään hintaluokkaan
Riippuen mallista ja varustetasosta Sportagen lähtöhinnat Suomessa asettuvat haarukkaan 32 000 – 46 000 euroa. Halvimmalla irtoavat etuvetoiset bensa- ja diesel-mallit ja eniten joutuu pulittamaan nelivetoisesta lataushybridistä. Suomi-mallisto tuntee nimet LX, EX, Business Premium ja GT-line.
Uudistunut KIA Sportage näyttää sopivan futuristiselta astumatta kuitenkaan itsetarkoituksellisen kikkailun puolelle. Autoa on saatavilla 13 eri värisenä ja GT-mallia vielä mustakattoisena. Kuva: Jukka Viitasaari.
Halvemman pään malleista löytyy 150-hevosvoiman 1,6-litran diesel-, tai bensaturbo ja toisesta päästä 230 hevosvoiman hybridi ja 265 hevosvoiman lataushybridi. Viime mainitulla luvataan pääsevän sähköllä 56 kilometriä optimioloissa; tämän tuotanto käynnistyy vuoden 2022 maaliskuussa.
Ulkoisesti uusi Sportage on saanut leveyttä sekä etu-, että takamaskiinsa ja auton koko sivulinja ja muut ulkoiset tunnusmerkit ovat muuttuneet. Mallia on saatavilla 13 eri värisenä, joista neljä täysin uutta ja lisäksi GT-malliin voi tilata auton muusta väristä riippumatta mustan katon.
Sportagen ohjaamoa hallitsee laaja panoraamanäyttö ja toiminnallinen keskikonsoli pyöreine vaihteenvalitsimineen. Materiaalivalintojen laatu on noussut ja matkustamo on varustettu hillityllä tunnelmavalaistuksella. Kuva: Jukka Viitasaari.
Sportage on saanut sentin lisämittaa leveyteen, korkeuteen ja akseliväliin, mikä tekee siitä luokkansa tilavimman Ford Kugan ja Toyota RAV4:n jälkeen. Lisätila tuntuu myös matkustamossa, vaikka hybridiakusto ottaa osansa takapenkin alla.
Ohjaamoa hallitsee sähkömalli EV6:sta tuttu 12,3-tuumainen monitoimipanoraamanäyttö ja paljon toimintoja sisältävä keskikonsoli, josta löytyy muun muassa pyöritettävä vaihteenvalitsin. Sisustusmateriaalit ovat entistä laadukkaampia ja takapenkkiläiset ovat saaneet ilmastoinnin säädöt ja usb-c -latauspistokkeet.
Kuva: Jukka Viitasaari.
Peräkontti on kasvanut 88 litralla noin 590 litraan ja takapenkin selkänojat käännettynä 1780 litraan.
Muita turva- ja mukavuusominaisuuksia ovat muun muassa aktiivinen kaistavahti, katvealueen varoitin, kuljettajan vireystilan valvonta, liikennemerkkien tunnistus, navigointiin kytketty vakionopeussäädin, etäpysäköinti, sekä Apple Carplay ja Android Auto -liitännät. Kokonaisuutta voi ohjastaa kännykällä KIA Connect -etäohjaus ja hallintajärjestelmällä.
Toyotan täysin uusi kompakti crossover-malli, Aygo X on saanut hinnat ja mallin ennakkovarausmahdollisuus on auennut.
Toyotan uutuus saapuu Suomeen neljällä erilaisella varustelutasolla, joista Aygo X Play avaa pelin 16 802 euron hinnallaan.
Aygo X on aina 1,0-litraisella, kolmisylinterisellä bensiinimoottorilla varustettu. Play-varustetason yhteydessä voimansiirtona toimii aina viisivaihteinen, käsivalintainen vaihteisto.
Jo perusvarustetaso pitää sisällään kaiken oleellisen, kuten ilmastoinnin, Toyota Touch -mediakeskus 7 tuuman kosketusnäytöllä sekä peruutuskameralla ja luonnollisesti täyden turvallisuusvarustelun.
Viimeksi mainittu sisältää mm. Pre-Collision -järjestelmän, kaukovaloautomatiikan, kaista-avustimen ja lisäksi mukautuvan vakionopeussäätimen.
Varustetasoista seuraava kantaa nimeä Play Edition. Siihen on saatavilla portaaton Multidrive S -vaihteisto, mikä luonnollisesti lisää ajomukavuutta urbaanissa katukuvassa liikuttaessa. Mediakeskus on tässä varustetasossa 8 tuuman kosketusnäytöllä varustettu, alla pyörivät 17 tuuman kevytmetallivanteet ja takalasit on tummennettua versiota. Lisäksi varustetasoon kuuluu automaattinen ilmastointi, nahkapäällysteinen ohjauspyörä sekä led-ajovalot.
Style-varustetaso on saatavilla ainoastaan portaattomalla Multidrive S -vaihteistolla, jotta varustetason tyylikkyydestä nauttiminen olisi mahdollisimman vaivatonta.
Auton ulkoväri on aina bi-tone -tyyppinen eli katto on ulkoväristä riippumatta musta. Värimaailma jatkuu elegantisti myös sisätiloissa. Sisätilojen muutoksiin kuuluu myös Toyota Smart Connect -mediakeskus, jonka kosketusnäytön kautta ohjataan niin pilvipohjaisen navigoinnin kuin autonkin moninaisia toimintoja – joko paikan päältä tai etänä monipuolisen MyT-sovelluksen avulla.
Malliston huipulla on rajoitetun aikaa saatavilla oleva Limited, jonka tunnistaa maukkaasta Cardamom Green -ulkoväristä ja oransseista yksityiskohdista niin auton ulko- kuin sisäpuolella. Kevytmetallivanteet ja siten rengaskoko muuttuvat 18-tuumaisiksi, vaihteisto on aina portaaton Multidrive S -vaihteisto ja äänimaailmasta vastaa JBL Premium -audiojärjestelmä.
Täysin uuden Toyota Aygo X -malliston hinnat liikkuvat aiemmin mainitun Play-mallin 16 802 eurosta Limited-mallin 21 210 euroon.
Toyota tarjoaa myös Toyota Easy Yksityisleasing -palvelun. Yksityisleasing pitää aina sisällään mm. huollot, renkaat ja renkaiden kausivaihdot.
Lisäksi normaalien, kuluvien osien ml. renkaiden uusiminen kuuluu sopimuksen piiriin. Aygo X -malliston esimerkkihinnat liikkuvat 350 – 423 €/kk välillä. Tarkemmin Toyota Easy Yksityisleasing -palvelusta kerrotaan tammikuussa 2022.
Täysin uuden Toyota Aygo X -mallin ennakkohinnasto, alustavat tekniset tiedot sekä varusteluettelo löytyvät täältä.
Ensimmäiset Aygo X -mallit saapuvat Suomeen kesäkuussa 2022.
Jo kymmenen vuotta sitten pohdiskeltiin, nouseeko bensan hinta yli 1,8 euroon litralta. Koko vuoden 2011 hinta oli Polttoaine.net-palvelun mukaan pysynyt alle 1,6 euroa. Vuonna 2012 hinta nousi kyllä lähelle 1,8 euroa, mutta tarkkaa tietoa ei ole, ylittikö hinta jossain vaiheessa vuoden 2012 aikana 1,8 euroa.
Peliyhtiö Unibet tarjoaa jo perinteeksi muodostuneen mahdollisuuden ennustaa Suomessa ja maailmalla vuonna 2012 tapahtuvia mielenkiintoisia tapahtumia.
Unibetilla uskotaan muun muassa, että vuonna 2012 bensan litrahinta nousee yli 1,80 euron.
Unibetin perinteisissä vuosiennustusvedoissa on tänä vuonna kohteita viihteen, talouden ja urheilun maailmasta. Suomalaisvetoja voi tehdä esimerkiksi autoilijoita kuohuttavasta bensan hinnan noususta, huikeaan lentoon yltäneen Rovion pörssiin listautumisesta, Nokian ja Microsoftin fuusioitumisesta sekä siitä, tuleeko markasta jälleen maamme valuutta.
Unibetin kertoimien perusteella 95-oktaanisen menoveden hinnassa ylitetään ensi vuonna jo 1,80 euron raja. Kyllä-kerroin on 1,7 ja ei-kerroin 2.
Vuonna 1986 Toyota markkinoi moniventtiilisiä twin cam -moottoreita tällaisella mainoksella.
”Kuvittele aivan uusi suorituskyvyn taso.
Toyota on pyrkinyt siihen jo vuosia. Ja nyt 20 vuoden määrätietoisen kehittelytyön jälkeen se on totta.
Näiden vuosien aikana Toyotasta on tullut johtava moniventtiilisten twin cam -moottorien valmistaja. Kahden kannessa sijaitsevan nokka-akselin ansiosta voitaan venttiilit sijoittaa parhaaseen mahdolliseen kulmaan ja päästään moitteettomaan venttiilien toimintaan korkeillakin kierroksilla. Kaksi imu- ja kaksi pakoventtiiliä sylinteriä kohti antaa moottorista lisää tehoa. Polttoainetaloutta parantaa elektronisesti ohjatulla polttoaineen ruiskutuksella aikaansaatu ilman ja polttoaineen oikea suhde.
Ja nyt tulee T-VIS, Toyotan kehitystyön ainutlaatuinen saavutus. Toyota’s Variable Induction System käsittää tietokoneen, joka säännöstelee moottoriin tulevan ilman määrää kierrosnopeuden mukaan. Tämä parantaa ratkaisevasti twin cam -moottorin sitkeyttä ja polttoainetaloutta matalilla kierroksilla. Tuloksena on mahtava vääntö koko kierroslukualueella.
Nämä mullistavat moottoriuutuudet kuljettavat nyt jo neljää Toyotan uraauurtavaa urheiluautoa.
Maailmankuuluun luotettavuuteen ja laatuun Toyota on nyt lisännyt jotain aivan uutta: uuden ajamisen ilon.
Mitä tapahtuu akkukäyttöiselle kuorma-autolle, kun mittari ulkona näyttää -25°C ja kova tuuli puhaltaa? Selvittääkseen tämän Volvo Trucks on suorittanut talvitestejä Pohjois-Ruotsissa.
Yksi talvitestien konkreettinen tulos on uusi toiminto nimeltä Ready to Run. Se valmistelee kuorma-auton työpäivään, tarvittaessa esilämmittämällä, tai erittäin lämpimällä säällä jäähdyttämällä auton akkuja ja ohjaamoa.
Akkujen optimaalinen lämpötila on noin +25° ja kuljettaja voi helposti käynnistää esilämmityksen tai esijäähdytyksen etänä sovelluksen kautta.
Sähkökuorma-autot ovat tärkeä osa ratkaisua CO2-päästöjen vähentämisessä, mutta toistaiseksi ne edustavat vain vaatimatonta prosenttiosuutta kuorma-autojen kokonaismarkkinasta. Vain muutama sata raskasta täyssähkökuorma-autoa on toimitettu kuljetusyrityksille tänä vuonna Euroopassa.
Täydellinen Ready to Run -toiminto on saatavilla Volvo FH-, FM- ja FMX Electric -malleihin, joita käytetään alueellisissa kuljetuksissa ja kevyessä maanrakennuksessa.
– Kun testaamme kuorma-autojamme lähellä napapiiriä Pohjois-Ruotsissa, arvioimme kaikkia ennalta arvaamattomia luonnonelementtejä, sanoo Volvo Trucksin JessicaSandström.
– Tuuli synnyttää jäätä kuorma-auton päälle, mikä antaa meille loistavat mahdollisuudet varmistaa, että kaikki toimii oikein äärimmäisissäkin olosuhteissa. Testimme ovat osoittaneet, että sähkökuorma-automme toimivat erittäin hyvin näissä todella kylmissä ympäristöissä, Sandström jatkaa.
Volvon sähkökuorma-autojen faktatiedot
Volvo Trucksilla on kuusi täyssähköistä kuorma-automallia, jotka kattavat laajasti monenlaiset kuljetustehtävät.
Volvo FH, FM ja FMX Electric ovat raskaita kuorma-autoja, joiden yhdistelmäpaino on 44 tonnia. Myynti on käynnissä Euroopassa ja tuotanto alkaa vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla.
Volvo FL ja FE Electricin sarjatuotanto Euroopassa kaupunkijakelua ja jätteenkäsittelyä varten aloitettiin vuonna 2019.
Volvo VNR Electricin tuotanto Pohjois-Amerikassa alkoi vuonna 2020.
Jo kuudetta kertaa järjestettävä Kinkkutemppu käynnistyy perjantaina 17.12.2021.
Monelle suomalaiselle jo perinteeksi muodostuneen kiertotalousteon tarkoituksena on kannustaa kotitalouksia keräämään ja kierrättämään joulukinkun ja muiden jouluruokien paistinrasvat hyödynnettäväksi Neste MY Uusiutuva Diesel -polttoaineen valmistuksessa.
Tänä vuonna ympäri Suomen avataan lähes 300 keräyspistettä, jotka ovat avoinna aina 7.1.2022 saakka.
Viime jouluna Kinkkutemppuun osallistui ennätykselliset lähes 240 000 suomalaista kotitaloutta ja paistinrasvaa kerättiin yhteensä 55 tonnia. Tästä määrästä valmistetulla uusiutuvalla dieselillä voisi ajaa henkilöautolla jopa 17 kertaa maapallon ympäri. Joulun 2021 tavoitteena on kasvattaa osallistujien määrä 300 000 kotitalouteen.
Kaikkien jouluruokien, kuten kinkun, kalkkunan, kalan tai juuresten, paistinrasvat voi kierrättää uusiutuvaksi dieseliksi. Keräyspisteitä löytyy valtakunnallisesti kaikkien K-Citymarketien ja lukuisten muiden K-ruokakauppojen, Neste- ja Neste K -asemien yhteydestä sekä joidenkin kuntien jätepisteiltä.
Lassila & Tikanoja toimittaa paistinrasvat eteenpäin Rasmix Oy:lle käsiteltäväksi, ja sieltä rasvajäte kuljetetaan Nesteen jalostamolle Porvooseen, jossa siitä valmistetaan uusiutuvaa dieseliä.
Kinkkutempun keräyspisteet, tarkemmat kierrätysohjeet sekä usein kysytyt kysymykset ja vastaukset löytyvät osoitteesta www.kinkkutemppu.com.
Sähköisen mikroliikkuvuuden nopeasti kansainvälistyväksi palvelutuotteeksi konseptoinut suomalainen Augment Mobility Oy on saanut 20 miljoonan euron rahoituspaketin toimintansa laajennukseen ja tuotekehitykseen.
Rahoituksesta 15 miljoonaa on ruotsalaisen Collector Bankin myöntämää kasvurahoituslainaa ja 5 miljoonaa yhtiön kasvattamaa omaa pääomaa.
Rahoituksen avulla Augment tulee ensi vuoden aikana viisinkertaistamaan sähköpotkulautalaivastonsa ja asiakasmääränsä.
Suomalaisen Augmentin juuret ovat huippu-urheilussa ja yhtiö on tullut tunnetuksi Itävallassa käsityönä valmistetuista, maailman parhaisiin kuuluvista mäkihyppy- ja alppilajien suksista sekä Seinäjoella kokoonpantavista kilpapolkupyöristä.
Yhtiön sähköpotkulautabrändi Augment.eco tarjoaa asiakkailleen mikroliikkuvuutta huoltopalvelumallilla, joka mahdollistaa huolettoman ja laadukkaan henkilökohtaisen sähköpotkulaudan vapaan käytön.
Kiertotalouden mukaista liiketoimintamallia noudattava palvelu on Suomen lisäksi toiminnassa jo Ruotsissa, Tanskassa, Itävallassa, Ranskassa ja Italiassa. Yhtiön saama 20 miljoonan euron rahoituspaketti mahdollistaa nykyisen 12 000 sähköpotkulauta-asiakkuuden kasvattamisen 65 000:een vuoden 2022 aikana.
Augment on kehittänyt mikroliikkuvuuteen saumattoman huoltopalvelumallin, jossa asiakkaat saavat vapaasti käyttää henkilökohtaista sähköistä kulkuvälinettään Augmentin vastatessa sen jatkuvasta toimivuudesta.
– Sen sijaan, että asiakas joutuisi etsimään omaksi ostamalleen kulkuvälineelle korjaajaa tai ostamaan uuden, me vastaamme skuuttilaivastomme toiminnasta ja huollosta. Palvelumme onkin osa kestävää kiertotaloutta. Asiakkaan skuutti myös päivittyy applikaatiomaailman tapaan automaattisesti ja laitteisiin tuodaan uusia ominaisuuksia huollon yhteydessä, kertoo Augmentin luonut yrittäjä Jukka Peltola.
Tulevaisuuden kaupunkiympäristö on mikroliikkuva
Mikromobiliteetti on Peltolan mukaan Suomessakin pian konkreettinen lenkki ihmisten päivittäisessä työ- ja vapaa-ajan liikkumisessa.
Sähköisen pienliikkumisen palvelut tukevat kaupunkien päästötavoitteiden saavuttamista, sillä sähköpotkulauta on omiaan kasvattamaan julkisen sisääntuloliikenteen suosiota ja sitä kautta myös vähentämään yksityisautoilua keskustoissa.
– Matka kodista julkisen liikennevälineen pysäkille ja sieltä töihin tai opintojen pariin onnistuu sähköpotkulaudalla helpommin kuin millään muulla välineellä, joten se on konkreettinen osa sujuvaa joukkoliikennettä. Tilauspalveluna tarjoamamme Augment-skuutti on kevyt, nopea ja menee kasaan, joten sen voi kätevästi ottaa mukaan julkisiin liikennevälineisiin. Arki sujuukin sillä ilman autoruuhkassa seisomista tai kallista parkkipaikka etsiessä. Koska se on helposti kotona tai töissä säilytettävissä, se myös löytyy heti kun pitää lähteä liikkeelle, jatkaa Peltola.
Jo miljoona kilometriä kuukaudessa
Augmentin sähköskuuteilla ajetaan tällä hetkellä miljoona kilometriä kuukaudessa. Yhtiön keräämän asiakaspalautteen ja huoltoraporttien perusteella on huomattu, että henkilökohtaisten sähköpotkulautojen haltijat ajavat vastuullisesti.
Yli 65 prosenttia Augmentin asiakkaista on vähentänyt auton käyttöä ja puolet asiakkaista käyttää sähköpotkulautaa työmatkoihin. Julkiseen liikenteeseen laudan yhdistää tällä hetkellä 35 prosenttia asiakkaista.
Mikroliikkuvuus Augment.eco-palveluna
Augment.eco on asiakkaan käytössä 24 kuukauden huoltopalvelusopimuksella, jonka hinta mallista riippuen on kertamaksulla 550 tai 670 euroa tai alkaen 22,95 euroa kuussa.
Maksuvälistä riippumatta kaikki Augment-palvelut, eli huoltotakuu, laitekasko, vaihto uuteen ja mallin vaihto ovat voimassa koko sopimusajan, jonka lopussa asiakas voi lunastaa laitteen itselleen 29 eurolla tai uusia sopimuksen.
Helsingin Autotalo. Kuva: Pekka Kyytinen, Helsingin kaupunginmuseo.
Suomessa on toiminut jo yli 60 vuotta moottoriurheilijoiden ”perinneyhdistys” nimeltään Primulan Jengi.
Nimi juontaa Helsingin Autotalon Primula-kahvilasta, johon Stadin moottoriurheilijat kokoontuivat 60-luvun alussa kahvilan keskeisen sijainnin ja hyvien parkkialueiden ansiosta.
Alkuperäiset Lentävät suomalaiset, vieläkin aktiiviset SimoLampinen ja RaunoAaltonen, edesmenneet TimoMäkinen, PauliToivonen ja EskoKeinänen sekä suuri joukko suomalaisen moottoriurheilun tuolloisia ja tulevia tähtiä tapasi viettää aikaa Primulan kahvilassa.
Siellä vaihdettiin kuulumisia ja käytiin läpi moottoriurheilun uusia tuulia, kisoja, tekniikkaa ja kaikkea alaan liittyvää.
Tiedot kilpailuista kulkivat tuolloin hitaasti postissa ja varsinkin ulkomaiset lehdet saatiin vasta viikkoja tapahtumien jälkeen, joten oli tarpeen löytää hengenheimolaisia tiedon saamiseksi.
Simo Lampinen on pitkään ollut aktiivisesti mukana Primulan Jengin toiminnassa. Tässä hän keskustelee Moottori-lehden Mikko Aution kanssa. Kuva: CvB.
Lisäksi eräs kaupungin uusista tanssiravintoloista, Lido, oli samassa talossa, joten iltaa saattoi tarvittaessa jatkaa aamutunneille.
Kahvila keräsi kilpailijoiden, toimitsijoiden ja mekaanikkojen kylkeen muutakin vauhtiurheilusta kiinnostunutta väkeä.
Tekniikan ja Vauhdin Maailman toimitukset olivat aluksi samassa talossa ja myöhemmin suuremmissa tiloissa samassa korttelissa Pohjantalossa.
TM:n Mauri ”Muri” Salo muisteli käyneensä usein alakerrassa kuulemassa juttuja ja ammentaneensa sieltä paljon aineistoa niin VM:n K.G. Paukapää -pakinoihinsa kuin Varikolla kuiskitaan -palstalle.
Joukossa oli myös nuorukainen nimeltä MarkkuAlén, joka tuli Kannelmäestä bussilla kuuntelemaan isojen poikien juttuja ja taisi ajatella, että kyllä minä vielä teille menemisen meininkiä näytän.
Autokaupan vapautiminen toi lisää vauhtia autourheiluun
Autojen myynnin vapautuminen 60-luvun alussa toi lisää vauhtia suomalaiseen autourheiluun ja heti otettiin osaa suuriin kansainvälisiin kilpailuihin.
Suomesta oli toki osallistuttu Monte Carlon ralliin jo aiemmin, mutta nyt Alpit lähdettiin valloittamaan.
Suomalaiset pärjäsivät hienosti perinteisiä moottoriurheilumaita vastaan, etenkin kun otetaan huomioon lähtökohdat, joista kilpailuun lähdettiin.
Ei aikaakaan, kun suomalaiset ajoivat tehdaskuskeina työnantajinaan mm. Mini, Citroën, Renault, Peugeot, Fiat, Datsun, Ford, Lancia ja Mercedes. Lähes kaikilla automerkeillä oli vähintään yksi suomalainen hyvin menestyvä kuljettaja ja parhailla samaan aikaan kaksi. Jo tuolloin syntyi sanonta, että menestys tulee suomalaisen myötä – ”If you want to win, hire a Finn”.
60-luvun merkittävimpiä kotimaan kisoja olivat Jyväskylän Suurajot, Hanki-, Tunturi- ja Pohjola-rallit, Eläintarhan Ajot, Keimolan kisat, Pyynikinajo Tampereella, Artukaisten Sadan Auton Ajo Turussa, Imatranajo ja kesästä 1967 lähtien Ahveniston kisat. Aina ennen ja kisojen jälkeen helsinkiläiset moottoriurheilijat kokoontuivat Primulaan.
70-luvulla alkoi uusi aika, jolloin keskityttiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin ja jengiydyttiin omien tiimien ja tiimikavereiden kanssa.
Saimme useita EM- ja MM-mitalisteja ja taidamme edelleen olla kaikki lajit huomioon ottaen eniten moottoriurheilumitaleja kahminut kansa – etenkin, kun suhteutetaan mitalit maiden asukaslukuun.
Eikä taida maassamme olla seuraa, jonka jäsenet olisivat saavuttaneet yhtä paljon moottoriurheilun mestaruusmitaleja kuin Jengin jäsenet.
Lähes päivittäiset kokoontumiset jatkuivat vuoteen 1972, jolloin Primula suljettiin.
Nykyään
Primulan Jengille marraskuun 20. päivä on merkkipäivä. 2000-luvun alussa samanhenkinen porukka sai kutsun tulla automuseoon vanhoille ratikkahalleille.
21 vuotta sitten Karl-Eric ”Muku” Roslund lähetti spårahallilla kokoontuneille kutsun tuleviin vakituisiin kokouksiin, jotka pidettäisiin kuukauden ensimmäisenä arkitiistaina. Sittemmin kokouksensa aloittivat myös Lahden osasto ja Fugen Jengi Espanjan Aurinkorannikolla.
Jengiläisten keski-ikä taitaa olla jo yli 70, mutta silti kuukausittaisissa tiistaitapaamisissa ravintola Blue Peterissä käy vähintään 50 aktiivia ja tutustumiset alan eri kohteisiin keräävät osallistujia aina bussillisen tai kaksi.
Kyseessä ei ole yhdistys, vaan Primulan Jengi toimii samanhenkisenä kaveriporukkana silloin kun se kullekin sopii. Kaikenlainen politikointi puuttuu – Jengi puhuu ”samaa motorsport-kieltä”.
Jengissä on nyt noin 300 henkeä.
Juhlassa palkittiin
Marraskuussa vietetyn 60-vuotisjuhlan aikana palkittiin muutamia Primulan Jengin jäseniä.
Juha Liukkonen palkittiin historic-moottoriurheilun hyväksi tehdystä työstä.
Ilkka Ruoppa palkittiin merkittävästä tuesta Suomen moottoriurheilulle.
Karl-Eric ”Muku” Roslund palkittiin aktiivisesta ja ansiokkaasta toiminnasta Jengin hyväksi.
Kari Kaksoselle myönnettiin AKK:n kultainen ansiomerkki numero 333.