Ruotsissa linja-autoliikenne sähköistyy nopeasti ja Göteborg on lyhyessä ajassa jo viides kaupunki Ruotsissa, minne Kempower toimittaa bussien pikalatausteknologiaa. Kuva: Kempower.
Kempower on sopinut sähköbussien pikalatausratkaisujen toimittamisesta Keolis Sweden AB:lle Göteborgiin, Ruotsiin. Toimitus sisältää noin 70 pikalaturia, käsittäen sekä Kempower S-, että Kempower C-sarjan pikalatausteknologiaa.
Ruotsalainen joukkoliikenteen palveluntarjoaja Västtrafik jatkaa investointejaan sähköbusseihin tavoitteenaan rakentaa houkuttelevia kaupunkeja ja sähköistää koko Göteborgin kaupungin liikenne vuoteen 2030 mennessä.
Wennström Sweden rakentaa Kempowerin pikalatausratkaisuilla varustetut linja-autovarikot vuoden 2022 aikana ja yhteensä 60 uutta sähköbussia aloittaa liikennöinnin vuoden loppuun mennessä.
Västtrafikin linja-autovarikkoa operoi Keolis Sweden, joka on osa yhtä maailman suurimmista joukkoliikenteen toimijoista, ja joka liikennöi Göteborgin keskustan julkista liikennettä.
Suomalaisten autoilijoiden merkkiuskollisuudessa on tapahtumassa muutos, kertoo Danske Bankin Autobarometri 2021 –tutkimus.
Aiempina vuosina ykköspaikkaa ovat hallinneet saksalaiset BMW ja Mercedes–Benz, mutta nyt uuden auton hankkimista suunnittelevien merkkiuskollisuus on korkein Toyotan omistajien keskuudessa.
Toyotan nousu ykköseksi johtui erityisesti muiden merkkien laskusta, sillä Toyotan merkkiuskollisuus oli lähes sama kuin vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä. Tämän hetkisistä Toyota-kuskeista Toyotan aikoo hankkia 58 prosenttia.
– Auto on harvoin hankittava hyödyke, joten mieltymykset muuttuvat hitaasti. Nyt näyttää, että merkkiuskollisuudessa on tapahtumassa muutoksia. Tähän voi osittain vaikuttaa myös kiinnostus sähkö- ja hybridiautoihin sekä globaalin komponenttipulan erilainen vaikutus eri automerkkeihin, sanoo Danske Financen autoliiketoiminnasta vastaava johtaja AlttiKuuri.
Toyotan lisäksi yli 50 prosentin merkkiuskollisuus on Mersulla, Audilla ja BMW:llä. Keskimääräinen merkkiuskollisuus autoilijoiden keskuudessa on 29 prosenttia.
Tällaisia autoja suomalaiset aikovat hankkia
Danske Bankin Autobarometrin mukaan 27 prosenttia suomalaisista aikoo hankkia auton seuraavien kolmen vuoden aikana. Puolet tästä hankkii uuden tai uudehkon auton.
– Autosta ollaan tulevaisuudessa valmiita maksamaan hieman aiempaa enemmän. Noin neljännes uskoo seuraavan autonsa maksavan alle 10 000 euroa. Miehet suunnittelevat hankkivansa kalliimpia autoja kuin naiset. Nuoret suunnittelevat hankkivansa edullisempia autoja.
45 prosenttia auton ostoa suunnittelevista ei tiedä, minkä merkkisen auton aikoo hankkia. Suosituin merkki on Toyota, jonka ostoa suunnittelee 10 prosenttia. Muita suosittuja merkkejä ovat Volkswagen, Volvo, Mercedes-Benz ja Skoda.
– Suosituimmat merkit tai niiden osuudet eivät ole vaihdelleet paljoakaan viime vuosien aikana. Prosenttiyksiköissä suurin muutos on tapahtunut kategoriassa muut, mikä kuvaa muutosta automarkkinassa.
Tietoa tutkimuksesta
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten unelmointia ja niiden rahoittamista sekä autonhankintaan ja sen hankinnan rahoittamiseen liittyviä tekijöitä monesta eri näkökulmasta.
Tutkimus on toteutettu aiemmin vuosina 2013 – 2015 ja 2017-2020.
Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 21-79-vuotiaat suomalaiset miehet ja naiset. Aineisto on painotettu sukupuolen, iän ja asuinpaikkakunnan mukaan väestöjakaumaa vastaavaksi.
Kysymyksiin, joissa ei tarvinnut omistaa autoa tai olla hankkimassa sellaista vastasi 1651 vastaajaa ja auton hankintaan liittyviin kysymyksiin 1216 vastaajaa.
Vuodenvaihteessa on tapana tehdä lupauksia alkavalle vuodelle. Liikkuva poliisi on myös koonnut kolme lupausta, joita noudattamalla jokainen voi parantaa omalta osaltaan liikenneturvallisuutta.
Lupaus 1: Olen raittiina ratissa Rattijuopumus on suuri ongelma liikenteessämme. Tutkijalautakuntien vuonna 2010 tutkimissa kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa pääaiheuttajana olleista kuljettajista rattijuoppoja oli 51 eli 26 %.
Yli neljännes kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista on siis rattijuoppojen aiheuttamia. Kun näiden kuolonkolareiden lisäksi lasketaan vielä kaikki muut rattijuoppojen aiheuttamat onnettomuudet, niin päästään todella suuriin lukuihin.
Lupaus 2: Vähennän vauhtiani Nopeusrajoitukset aiheuttavat suuria tunteita ja mielipiteitä oikeista rajoituksista on lähes yhtä paljon kuin on kuljettajiakin. Nopeusrajoitukset ovat kuitenkin tarpeellisia liikenteen sujuvuuden kannalta ja pienikin nopeudenylitys saattaa johtaa vakaviin seurauksiin.
Tutkijalautakuntien raportin mukaan nopeus on merkittävin tekijä kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien taustalla. Vuonna 2010 lähes joka toisen kuolonkolarin taustalla oli ylinopeus tai olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden liian suuri nopeus.
Lupaus 3: Kiinnitän aina turvavyön Turvavyö on halpa henkivakuutus ja turvavyön pelastava vaikutus onnettomuustilanteissa on kiistatta osoitettu. Tutkijalautakuntien raportin mukaan vuonna 2010 turvavyön käyttö pelasti kuolemalta 15 henkeä ja vammat lieventyivät 29 hengellä. Lisäksi 33 henkilöä selvisi turvavyötä käyttämällä onnettomuudesta vammoitta.
Edellä mainitut luvut koskevat kuitenkin vain sellaisia onnettomuuksia, jotka ovat johtaneet jonkin osallisen kuolemaan. Kuinka monessa muussa onnettomuudessa ei turvavyön käytön takia ole tutkijalautakuntaa tarvinnut hälyttää paikalle? Sitä voimme vain arvailla.
Yksinkertaisia asioita ja helppo toteuttaa. Näitä pieniä lupauksia noudattamalla pääsemme kuitenkin suuriin tuloksiin ja teemme yhdessä turvallisen liikennevuoden 2012.
Keväällä 2021 Suomessa ensiesitelty Polestar 2 -mallisto on saanut täydennystä ja täyssähköinen malli on saatavilla nyt myös etuvetoisena mallina.
Tarkemmin koeajettu uutuus tottelee nimeä Polestar 2 Long Range Single Motor, jossa ajoakun kapasiteetti pysyy kaksimoottorisen tavoin 78 kWh:ssa, mutta sähkömoottori löytyy vain etuakselilta.
Kuva: Antti Järveläinen.
Etuvetoisen Polestar 2 Long Range mallin ehdottomiin vahvuuksiin kuuluvat laadukkuus, mukavan leppoisa ajettavuus sekä persoonallisen tyylikäs ulkomuotoilu.
Googlen kanssa yhteistyössä kehitellystä Android-pohjaisesta käyttöjärjestelmästä löytyy paljon parantamisen varaa ainakin näin Applen käyttöjärjestelmiin tottuneen silmissä.
Muotoilu kääntää katseita
Muotoilun puolesta suomalaiseen makuun Polestar 2:ssa näyttää olevan tarpeeksi tuttua ja turvallista sekä sopivasti uutta ja ihmeellistä, mikäli johtopäätöksiä voi tehdä ihmisten päiden kääntymisestä – Polestar 2 herättää muotoilullaan selvästi huomiota.
Polestarin suurimman omistajan, Volvon, käsialaa ei voi olla huomaamatta etuvalojen tai sisätilojen muotoilussa. Tarkemmin katsottuna, yhteneväisyys muotoilussa Volvon kanssa on havaittavissa ympäri auton.
Kuva: Antti Järveläinen.
Takavalot kiertävät puolelta toiselle, antaen auton takaosalle leveän ja korkean vaikutelman. Ulospäin pienehköltä näyttävä Polestar 2 kätkee sisäänsä varsin hyvät tilat neljälle aikuiselle ja kookkaan tavaratilan, jonne mahtuu esimerkiksi kaksi golf bägiä pitkine mailoineen.
Ohjaamossa säädöt riittävät hyvin pidempiraajaiselle kuskille, mutta leveä keskikonsoli kaventaa jaloille jäävän tilan leveyttä sekä näkyvyys ulos voisi olla parempi. Tummanpuhuvassa ohjaamossa matalat ikkunat ja paksu B-pilari rajoittavat etenkin oikeanpuoleisen kuolleen kulman näkyvyyttä.
Kuva: Antti Järveläinen.
Sisätilat ja ohjaamo ovat hyvin perinteisiä, eikä monesti sähköautoista löytyviin uusimpiin villityksiin ole Polestarin kohdalla lähdetty. Tätä arvostavat ainakin asiakkaat, jotka haluavat autoltaan perinteisiä ominaisuuksia ja muotoilua, mutta täyssähköauton tuomaa käyttömukavuutta ja helppoutta ajamisessa.
Paljon puhuttanut sähkönkulutus
Polestar 2 on muiden täyssähköautojen tapaan joutunut välillä kovan kritiikin kohteeksi, miten toimintasäde romahtaa talvipakkasilla ja sähköautot ovat hankalia pohjolan olosuhteissa.
Koeajoviikko osui Etelä-Suomen nollakeleille, joten paukkupakkasten vaikutusta ei päästy testaamaan tämän koeajon yhteydessä.
Kuva: Antti Järveläinen.
Koeajon aikainen kulutus vaihteli vajaasta 20 kWh/100 km lukemista reilusti yli 30 kWh/100 km lukemiin. Suurinta kulutus on tietenkin kylmällä autolla liikkeelle lähdettäessä, jolloin sisätilan ja ajoakun lämmitykseen menee huomattava määrä energiaa itse auton liikuttamisen lisäksi.
Pidemmän ajan keskiarvo koeajoautossa oli 26,3 kWh sataa kilometriä kohden, joka oli tallentunut noin 1800 kilometrin ajoista keskinopeuden ollessa 49 km/t. Kulutuslukemaa voi pitää korkeahkona, mutta on hyvä huomata, että tarkempaa tietoa ajotyylistä tältä matkalta ei ollut.
Kuva: Antti Järveläinen.
Autotodayn koeajossa moottoritiekulutus sadan kilometrin keskinopeudella jäi hyvinkin maltilliseen 18,8 kWh/100 km lukemaan.
Ulkoilman lämpötila oli 1 astetta plussan puolella ja taivaalta sateli räntää. Ajoakun käytössä olevalla nettokapasiteetilla 75 kWh pääsisi näin ollen yhdellä latauksella jopa lähelle 400 kilometriä, jota voi pitää erittäinkin kohtuullisena matkana nollakelissä.
Moottoritiekulutuksia mitattaessa liikkeelle lähdettiin “optimaalisissa olosuhteissa” eli valmiiksi lämpimällä autolla, mikä laskee etenkin alkumatkan kulutusta huomattavasti.
Kuva: Antti Järveläinen.
Kylmä ilma, sisätilojen lämmittäminen ja lyhyet ajomatkat ovat haastava yhdistelmä mille tahansa täyssähköautolle eikä Polestar 2 ole poikkeus tässä suhteessa. Kulutukset nousevat kovemmissa pakkasissa helposti jopa 40-50 kWh/100 km lukemiin ja toimintasäde jää alle 200 kilometriin, jolloin auton esilämmittämisellä ulkoista virtalähdettä käyttäen on suuri merkitys ajonaikaiseen sähkönkulutukseen.
Auto tarjoaa kahta eri toimintamatkaa mittaristolla ja keskinäytöllä. Alkuun hämmennystä herättänyt ristiriitaisuus avautuu vähitellen koeajon aikana. Mittaristossa näkyvä toimintamatka pysyy varsin vakiona ja näyttää optimistisia arvoja ainakin liikkeelle lähdettäessä.
Kuva: Antti Järveläinen.
Keskinäytöltä löytyvä toimintamatka reagoi herkemmin ajotyyliin ja antaa todenmukaisempaa arviota auton toimintasäteestä huomioiden sen hetkisen sähkönkulutuksen.
Helposti tulee mieleen, miksi toimintamatkaa näytetään kahdessa eri paikassa, joista toinen ei kerro sen hetkiselle ajotavalle mitään. Asian voi myös ajatella niin, että mittaristossa oleva toimintamatka on matka, johon on mahdollista päästä sähkönkulutusta pienentämällä esimerkiksi laskemalla ajonopeutta.
Neliveto vai etuveto
Koeajettua etuvetoista Long Range mallia voi pitää tällä hetkellä Polestar 2 malliston fiksuimpana vaihtoehtona. Ajoakun koosta ei ole tingitty, yhden sähkömoottorin suoritusarvot ovat vähintäänkin riittävät ja kaksimoottoriseen malliin verrattuna sähkökulutus näyttää koeajojen perusteella olevan hieman pienempi, ja havaintoja tukee myös valmistajan ilmoittama kulutus sekä ilmoitettu WLTP toimintamatka.
Kuva: Antti Järveläinen.
Yksimoottorinen etuvetomalli tarjoaa 231 hevosvoimaa ja 330 Nm väännön, jolloin nollasta sataan taittuu reilussa 7 sekunnissa. Nelivetoinen Long Range Dual Motor tarjoaa 408 hevosvoiman tehon ja 4,7 sekunnin kiihtyvyyden.
Etuvetoinen malli tulee aina vakioalustalla. Vakioalusta tarjoaa miellyttävät, mutta hieman tunnottomat kyydit, jossa on menty selvästi mukavuus edellä. Jäykempää ja kovempaa ajokokemusta kaipaavalle on valittavissa nelivetoisen mallin yhteydessä manuaalisesti säädettävät iskunvaimentimet Performance Packin yhteydessä.
Lähtöhinta yksimoottoriselle Polestar 2 Long Range Single Motor -mallille on 49 900 euroa. Vakiovarustelista voisi olla Polestar 2:ssa kattavampi, joten lisävarustepaketteja hamuava saa auton hinnan nousemaan helposti 55 000 ja 60 000 euron tuntumaan.
Kuva: Antti Järveläinen.
Nyt joulukuulle lupailtu yksimoottorinen Polestar 2 Standard Range Single Motor täydentää mallistoa vielä astetta edullisemmalla lähtöhinnalla ja 64 kWh akulla. WLTP mukainen toimintamatka on 440 kilometriä.
Päivitykset pilvestä
Polestar päivittää autojaan Over-the-Air päivitysten avulla, jolloin autot pysyvät ajan tasalla ja pysyvät ohjelmistokehityksen mukana.
Uusimpana päivityksenä Polestar 2 -malleihin tulee saataville Vivaldi-verkkoselain vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Puolestaan Polestar 2 Long Range Dual Motor -malliin on jo nyt saatavilla 1000 euron lisähinnalla Performance ohjelmistopäivitys, jonka mukana auto saa 50 kW lisää tehoa ja 20 Nm lisää vääntöä.
Kuva: Antti Järveläinen.
Vauhdikkaasti täyssähkömarkkinoille mukaan lähtenyt uusi brändi tarjoaa Polestar 2:lla laadukkaan ja miellyttävän kokemuksen sähköautoilun kiihtyvässä maailmassa. Polestar-mallisto kasvaa taas ensi vuonna, jolloin lanseerataan uusi Polestar 3 SUV-malli.
Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan Vuoden 2020 onnettomuuksista 88 %:ssa vaikutti taustalla jokin inhimillinen riskitekijä, kun vastaava osuus liikkumisvälineeseen liittyvissä riskeissä oli 68 %, liikenneympäristöön liittyvissä 66 % ja lainsäädäntöön ja liikennejärjestelmään liittyvissä 8 %.
Kuljettajan tilaan ja toimintaan liittyvä taustariski, kuten alkoholi, sairaus, väsymys tai mielentilaan liittyvä tekijä oli mukana 78 %:ssa onnettomuuksista.
Ennakointiin ja liikennetilanteeseen liittyneitä taustariskejä, kuten ylinopeus ja liian suuri nopeus olosuhteisiin, taitoon tai ajoneuvoon nähden oli tunnistettu 61 %:ssa onnettomuuksista.
Kolariturvallisuuteen liittyneitä taustariskitekijöitä mainittiin 48 %:ssa onnettomuuksista. Tällaisia ovat mm. turvalaitteiden käyttämättömyyteen tai virheelliseen käyttöön liittyvät riskit.
– Tutkijalautakuntien tekemissä tutkinnoissa on todettu, että kuolonkolarien taustalla on tyypillisesti useita eri riskitekijöitä samaan aikaan, kuten päihteiden vaikutuksen alaisena ajamista, ylinopeutta ja turvalaitteiden käytön laiminlyöntiä. Vuonna 2020 alkoholirattijuoppojen osuus oli 30 % ja ylinopeutta ajaneiden osuus oli 47 %. Molemmat ovat pitkän aikavälin keskiarvoa korkeammalla, toteaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.
Alkolukko toistuvasti rattijuopumuksesta kiinnijääneille kuljettajille
Turvavyön käytön varmistava tekniikka, kuten turvavyöhälytin tai ajonopeuden rajoittaminen, jos turvavyö ei ole käytössä
Sivu- ja keskikaiteet estämään törmäyksiä ja lieventämään niiden seurauksia
Ajosuorituksen ohjausjärjestelmät, esimerkiksi ajonvakautusjärjestelmä sekä jalankulkijan ja pyöräilijän tunnistava varoitusjärjestelmä
Liikennelääkärijärjestelmän kehittäminen ja ajokyvyn heikentymiseen puuttuminen ajoissa
Riskitekijöistä, kuten ajo- ja liikkumiskuntoon liittyvistä riskeistä tiedottaminen
Taustatietoja vuosiraportista
Vuonna 2020 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 219 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Näistä 31 oli sellaisia, joissa onnettomuuden uhri kuoli tapaturmaisten vammojen sijasta sairauskohtaukseen. Sairauskohtausonnettomuuksista 23 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia ja 8 pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia. OTI-vuosiraportissa on keskitytty pääasiassa niihin 188 onnettomuuteen, joissa osallisena olleet henkilöt kuolivat törmäyksessä saamiinsa vammoihin.
Sairauskohtausonnettomuuksien eriyttäminen muusta tutkinta-aineistosta muuttui vuonna 2020 aiempien vuosien käytännöistä, ja noudattaa nyt paremmin virallisen tieliikenneonnettomuustilaston linjaa. Vuoden 2020 vuosiraportissa myös kaikkien siinä esiintyvien aiempien vuosien onnettomuudet on rajattu kuten vuoden 2020 aineisto, eli aikasarjoissa esiintyvät vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia. Sen sijaan vuoden 2020 OTI-vuosiraportissa esitetyt luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempina vuosina tehtyjen OTI-vuosiraporttien lukuihin, sillä niissä sairauskohtausonnettomuuksia ei ole eritelty muista onnettomuuksista.
Tiistaina 28.12.2021 iltapäivällä noin kello 16 tapahtui Vihdin Nummelassa Kehätiellä henkilöauton ja rekan välinen liikenneonnettomuus.
Onnettomuudessa menehtyi henkilöautoa kuljettanut noin 40-vuotias mies. Rekan kuljettaja ei loukkaantunut törmäyksessä.
Hyvinkään suunnasta tullut henkilöauto ajautui toistaiseksi tuntemattomasta syystä vastaantulevan liikenteen kaistalle törmäten Hangon suunnasta tulleen rekan keulaan. Törmäyksen jälkeen ajoneuvot ajautuivat tieltä ulos.
Tapahtuma-aikaan keliolosuhteet olivat haastavat lauhtuneen pakkasen vuoksi. Tienpinta tapahtumapaikalla oli liukas ja jäinen. Tie oli suljettuna tapauksen vuoksi lähes neljä tuntia.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitos tutkii tapahtumaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Tänä vuonna on julkaistu taas vanhoja kolarikuvia. Ylivoimaisesti eniten lukijoita keräsi juttu hurjastelijasta, joka törmäili Valtimolla.
Toiseksi suosituin juttu kertoi ulosajosta Nurmeksessa ja kolmanneksi eniten lukijoita keräsi juttu kuorma-autonkuljettajasta, joka unohti kuorma-autonsa lavan ylös.
Osa jutuista on julkaistu jo aikaisemmin, mutta on noussut tänä vuonna kärkikymmenikköön.
Klikkaamalla jutun otsikkoa pääsee lukemaan jutun.
Vuoden 2020 OTI-vuosiraportin mukaan onnettomuuden aiheuttajista lähes puolet ajoi onnettomuuden tapahtuessa vähintään 10 km/h ylinopeutta.
Ylinopeudella ajaminen oli yleisempää nuoremmilla kuljettajilla. 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien ikäryhmissä ylinopeudella ajaminen väheni selvästi, ja yli 64-vuotiaista aiheuttajakuljettajista ylinopeutta ajoi 18 %.
Liikennesääntöjä noudattaen ajoi neljännes kaikista henkilö- ja pakettiautojen aiheuttajakuljettajista.
Sääntöjen noudattamisella tarkoitetaan tässä sitä, että heillä ei ollut onnettomuuden tapahtuessa veressään alkoholia tai huumausaineita, he ajoivat nopeusrajoitusten mukaan ja käyttivät turvavyötä.
Sääntöjä noudattaneiden osuus aiheuttajakuljettajista oli alhaisin 20 vuoteen. Niiden osuus, jotka rikkoivat samanaikaisesti useaa edellä mainituista säännöistä, oli 18 %.
Vuonna 2020 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikkiaan 219 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Näistä 31 oli sellaisia, joissa onnettomuuden uhri kuoli tapaturmaisten vammojen sijasta sairauskohtaukseen. Sairauskohtausonnettomuuksista 23 oli moottoriajoneuvo-onnettomuuksia ja 8 pyöräilijöiden yksittäisonnettomuuksia. OTI-vuosiraportissa on keskitytty pääasiassa niihin 188 onnettomuuteen, joissa osallisena olleet henkilöt kuolivat törmäyksessä saamiinsa vammoihin.
Sairauskohtausonnettomuuksien eriyttäminen muusta tutkinta-aineistosta muuttui vuonna 2020 aiempien vuosien käytännöistä, ja noudattaa nyt paremmin virallisen tieliikenneonnettomuustilaston linjaa. Vuoden 2020 vuosiraportissa myös kaikkien siinä esiintyvien aiempien vuosien onnettomuudet on rajattu kuten vuoden 2020 aineisto, eli aikasarjoissa esiintyvät vuodet ovat keskenään vertailukelpoisia. Sen sijaan vuoden 2020 OTI-vuosiraportissa esitetyt luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempina vuosina tehtyjen OTI-vuosiraporttien lukuihin, sillä niissä sairauskohtausonnettomuuksia ei ole eritelty muista onnettomuuksista.
Käytettyjen autojen kauppaan erikoistunut Kamux siirtyy isompiin tiloihin Kaarinassa ja kasvattaa samalla autovalikoimaansa.
– Kamux on tehnyt autokauppaa Kaarinassa jo neljän vuoden ajan, ja nyt pääsemme muuttamaan isompaan myymälään. Paikan suuri piha-alue on erinomainen autokaupalle ja mahdollistaa selkeästi nykyistä laajemman toiminnan. Myös myymälätilat ovat meille toimivat ja niissä pystymme hyvin palvelemaan asiakkaitamme. Sijainti ykköstien läheisyydessä on erinomainen. Muutos mahdollistaa valikoiman laajentamisen, ja sen myötä pystymme tarjoamaan asiakkaillemme monipuolisesti erilaisia merkkejä ja malleja, Kamux Suomen aluepäällikkö Jani Saarinen sanoo.
Kamuxin Kaarinan myymälä osoitteessa Autoilijankatu 30 avautuu helmikuun alussa.
Kymmenen vuotta sitten tuli paljon venäläisturisteja Suomeen. Nyt korona on lopettanut liikenteen melkein kokonaan. Kymmenen vuotta sitten haluttiin tällaisella taululla muistuttaa venäläisä autoilijoita turvavyön käytön tärkeydestä.
Tällä taululla venäläisiä autoilijoita toivotetaan tervetulleeksi Suomeen
Vuosi sitten Itä-Suomessa sattui vuodenvaihteessa seitsemän vakavaa turmaa, jossa toisena osapuolena oli venäläinen autoilija.
Liikenneturva kampanjoi yhteistyötahojensa kanssa tänä vuonna tehostetusti venäläisille autoilijoille. Niiralan raja-asemalla järjestetyssä tempauksessa paljastettiin keskiviikkona 28.12. ensimmäiset turvavyön käytöstä muistuttavat taulut.
Venäläisten pitkät uudenvuoden ja joulun vapaat vilkastuttavat lomaliikennettä Suomeen aina loppiaiseen asti. Viime vuonna rajanylitysliikenteessä rikottiin päiväkohtaisia ennätyslukuja useilla raja-asemilla. Vuodenvaihteen henkilöliikenteen matkustajista yli 90 prosenttia oli venäläisiä. Tästä vuodesta odotetaan vieläkin vilkkaampaa.
Liikenneturvan keräämien lehtitietojen mukaan tammikuussa 2011 Suomen tieliikenteessä menehtyi ainakin neljä venäläistä autoilijaa.
Liikennevakuutuskeskuksen tilastojen mukaan venäläisille sattuu vuosittain keskimäärin kuusi kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta (1999-2009). Venäläisten aiheuttamien onnettomuuksien osuus kaikista kuolonkolareista on ollut keskimäärin prosentti. Liikennevakuutuskeskuksen tietoon tuli vuonna 2010 reilu 300 venäläisten ajoneuvojen aiheuttamaa vahinkoa.
Turvavyökampanjointia tarvitaan
Tänä vuonna Liikenneturva järjesti yhteistyössä Liikkuvan poliisin, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, rajavartiolaitoksen ja tullin kanssa jouluisen turvavyövalistustempauksen Niiralan raja-asemalla 28. joulukuuta.
Tilaisuudessa paljastettiin turvavyön käytöstä muistuttava valistustaulu, joita nousee lisää vilkkaimmille raja-asemille. Tapahtumassa poliisi pysäytti autoilijoita, jotka saivat tietoa ja opastusta turvavyön käytöstä ja suomalaisista liikennesäännöistä. Liikenneturvan heijastinvelhot jakoivat heijastimia.
– Kansainvälisistä vertailuista tiedämme, että turvavyön käyttö on Venäjällä heikkoa. Vain reilun kolmanneksen arvioidaan käyttävän turvavöitä. Suomessa käyttöaste taas on lähes 90 prosenttia ja hyvä niin, sillä turvavyöt pelastavat kymmeniä henkiä vuodessa, totesi tilaisuuteen osallistunut Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen.
Vuoden 2009 tilastojen perusteella riski menehtyä Venäjän tieliikenteessä on väestömäärään suhteutettuna noin kolminkertainen Suomeen verrattuna.
Itäisen PTR-alueen eli poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen toiminnan painopisteenä on estää rikollisuutta ja valvoa rajaliikennettä.
– Teemme myös yhteisoperaatioita Karjalan tasavallan ja Suomen rajan läheisyydessä ja vaihdamme kokemuksia valvonnasta ja sen tuloksista, sanoi ylikomisario PetriPahkin Liikkuvan poliisin Kuopion yksiköstä.
– Tie- ja liikennealan lähialueyhteistyön keskeisimpiä asioita on liikenneturvallisuus, ja tässä yhteistyön toivotaan parantavan liikenneturvallisuutta molemmilla puolilla rajaa, muistutti johtaja Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
Liikenneturva on suunnannut kampanjointia venäläisille autoilijoille jo vuosia muun muassa radion kautta. Suomen ainoan venäjänkielisen radioaseman Radio Sputnikin aalloilla suomalaisesta liikenteestä kertoo venäläisille tuttu näyttelijä Ville Haapasalo.
Poliisi, rajavartiolaitos, tulli ja Liikenneturva ovat tehneet viime vuosina erilaisia venäjänkielisiä oppaita suomalaisista liikennesäännöistä ja ajokulttuurista. Yksi oppaista on luettavissa Liikenneturvan venäjänkielisillä nettisivuilla, www.liikenneturva.fi .
