Koti Blogi Sivu 1121

Painavia puupalkkeja putosi rekasta ajoradalle!

Kuva: CvB.

Tiistainan hieman ennen puolta päivää Lopen Kantatiellä ajoneuvoyhdistelmän kyydissä olleita liimapuupalkkeja putosi ajoradalle.

Noin 4000 kiloa painavat liimapuupalkit putosivat kesken ajon puoliperävaunun kyydistä tien pientareelle ja osittain ajoradalle.

Yksi valaisinpylväs kaatui pudonneitten palkkien osuttua siihen. Tapahtuneesta ei aiheutunut henkilövahinkoja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nokian Renkailta talvirengasuutuudet paketti- ja jakeluautoihin

Nokian Hakkapeliitta C4. Kuva: Nokian Renkaat.

Nokian Renkaat on julkisanut uudet Hakkapeliitta-talvirenkaat paketti- ja jakeluautoihin. Hakkapeliitta C4 on nastarengas ja Hakkapeliitta CR4 kitkarengas.

Hakkapeliitta C4 -renkaassa on neikulmanasta ja nastoja on aikaisempaa enemmän.

Hakkapeliitta C4:n kokovalikoima soveltuu nykyaikaisiin jakelu- ja pakettiautomalleihin. Tarjolla on 20 tuotteen valikoima aina 15-tuumaisesta renkaasta jopa 18-tuumaan saakka.

Hakkapeliitta CR4 pohjoismaisessa kitkarenkaassa on särmikkäät kuviopalat ja tiheä lamellointi. Lisäksi renkaassa on alhainen vierintävastus, joka vähentää polttoaineenkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä.

Hakkapeliitta CR4 kattaa myös kaikki modernit pakettiautomallit matkailuautoja unohtamatta. Koot vaihtelevat 15-17-tuuman välillä.

Renkaiden kestävyys maksimoidaan Nokian Renkaiden iskuja ja viiltoja torjuvalla Aramid Sidewall -teknologialla. Uutuudet ovat saatavilla rengasliikkeissä syksyllä 2022. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjoismaat ja Venäjä.

Katso tästä lisää

Hakkapeliitta C4
Hakkapeliitta CR4

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Asiantuntijat kokoavat sähköautoilun tietopankkia

Kuva: Clas von Bell

Sähköautoilun suosio kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Suosiota selittävät muun muassa ajoneuvojen tekniikan kehittyminen, valikoiman parantuminen sekä lisäksi erilaiset hankintatuet, jotka ovat kohdistuneet niin ajoneuvojen kuin niiden tarvitseman latausinfran hankkimiseen.

Joulukuussa 2021 rekisteröidyistä uusista autoista 44 prosenttia oli ladattavia, eli täyssähköautoja ja ladattavia hybridejä. Kasvavasta suosiosta huolimatta sähköautoiluun siirtyminen on vielä monelle kotitaloudelle ja yritykselle vierasta.

Arjen älykäs sähköautoilu -hanke kokoaa vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi sähköauton hankintaan, lataamiseen, käyttötapoihin tai kierrättämiseen. Lisäksi hankkeessa kerätään tietoa työsuhdeautoilusta sekä kiinteistöjen ja taloyhtiöiden keinoista edistää sähköautoilua.

Sähköinen liikenne ry:n aloitteesta lähtenyt Arjen älykäs sähköautoilu -hanke kokoaa yhteen useita alan toimijoita, jotka tarjoavat asiantuntemustaan ja haluavat osaltaan helpottaa sähköautoiluun siirtymistä Suomessa.

– On hienoa, että niin monet sähköisen liikenteen toimijat yhdistävät osaamisensa ja tuottavat koordinoidusti tietoa sähköautoiluun liittyviin kysymyksiin, iloitsee Sähköinen liikenne ry:n toimitusjohtaja Heikki Karsimus.

– Hankkeeseen on saatu mukaan erittäin laaja osallistujakenttä monelta eri sektorilta. Mukana on auto- ja energia-alan yrityksiä ja etujärjestöjä, tutkimuslaitoksia, julkisia toimijoita ja muita sähköisen liikenteen kehityksestä kiinnostuneita toimijoita omalla asiantuntijuudellaan. Hankkeen päärahoittajan Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskuksen (STEK) lisäksi sitä rahoittavat useat alan keskeiset toimijat, kertoo hanketta koordinoivan Korkia Consulting Oy:n Martti Malmivirta.

Liikenne on merkittävä CO2-päästöjen aiheuttaja ja liikenteen sähköistyminen on avaintoimenpide päästöjen vähentämisessä. Sähköautoilla onkin merkittävä rooli autoilun ja liikkumisen tulevaisuudessa.

– Uusien teknologioiden käyttöönotto ja laajamittainen yleistyminen on usein hidasta. Luotettavan ja puolueettoman viestinnän ja neuvonnan avulla kynnystä käyttöönottoon madalletaan ja samalla vauhditetaan kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen yleistymistä. Tästä Motivassa on kokemusta muun muassa aurinkosähköjärjestelmien hankintaan liittyvässä neuvonnassa, johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy:stä kertoo.

Arjen älykäs sähköautoilu -hankkeessa mukana olevat toimijat: ABB Oy, Aidon Oy, ALD Automotive, Alfen Elkamo Oy, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, Autoalan Keskusliitto ry, Autoalan Tiedotuskeskus, Autotuojat ja -teollisuus ry, EMabler Oy, Energiateollisuus ry, Ensto Finland Oy, Helen, ITS Finland ry, Kempower Oy, Korkia Consulting Oy, LUT-yliopisto, LeasePlan Finland Oy, Motiva Services Oy, Onninen Oy, Parkkisähkö Oy, Plugit Finland Oy, Raecom Oy, S-ryhmä, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Kiinteistöliitto ry, Sähköautoilijat ry, Sähköinen liikenne ry, Tampereen yliopisto, Veho Oy Ab, Virta, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Tmi Vesa Linja-Aho, Wapice Oy

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Maitotilalta 600 000 diesellitraa vastaava määrä biokaasua vuodessa

Kuva: Arla Suomi.

Meijeriyhtiö Arla Suomi, energiapalveluja tuottava One1 ja Suomalainen Energiaosuuskunta (SEO) ovat päättäneet aloittaa nesteytetyn biokaasun tuotannon ja jakelun Kurikassa Arla Suomi -yhteistyöryhmään kuuluvalla Tikan Maatilalla. Samalla syntyy maatalouden ja energiatuotannon yhdistävä uudenlainen innovaatioekosysteemi.

Tikan Maatilan maidosta jalostetaan Hämeenlinnan Osuusmeijerissä Arlan luomutuotteita.

Tavoitteena on, että Arlan maidonkeruuauto tankkaa polttoaineena käytettävän nesteytetyn biometaanin samalla kun se noutaa maidon tilalta. Kerrallaan biometaania tankataan noin 500 kiloa, jolla maitoauto ajaa yli tuhat kilometriä.

– Tilallemme rakennettavaan biokaasureaktoriin syötetään kaikki tilan lannat eli 16 000 kuutiota lietelantaa ja 4 000 kuutiota kuivalantaa. Biokaasun tuotantoon käytetään myös pelloilta tulevaa olkea ja nurmea. Käsittelyssä yli jäävä kiinteä tavara levitetään pellolle lannoitteeksi, kertoo uudesta toimintamallista tyytyväinen Tuomo Mäkinen, Tikan Maatilan maidontuottaja.

Merkittävä avaus biokaasutoimialalle

– Biokaasutoimialalle avaus tässä kokoluokassa on merkittävä. Se antaa hienon mahdollisuuden laajentaa toimintamallia ja vähentää raskaan liikenteen hiilipäästöjä kansallisesti ja kansainvälisestikin. Tällä hetkellä Suomessa tuotetaan biokaasua noin 1 TWh, joka vastaa 100 miljoonaa diesellitraa. Tästä maa-taloussyötteiden osuus on 5–10 prosenttia. Biokaasun syötepotentiaali maatiloilla on Suomessa arviolta 15 TWh vuodessa, Mika Arffman, Envitecpolisin toimitusjohtaja toteaa.

Kuva: Arla Suomi.

Raakakaasun tuottaja on Tikan Maatilan yhteydessä toimiva BioMuu Oy. One1 jalostaa sen nesteytetyksi biokaasuksi tilan välittömässä läheisyydessä. Liikkeelle lähtevä investointi on toteutuessaan Suomen ensimmäinen tilalla nesteytettyä liikennepolttoainetta tuottava yksikkö.

Bioreaktorin ja SEO:n tankkausaseman rakennustyöt on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Ensimmäinen nesteytetyn biokaasun tankkaus ajoittuu kesään 2023.

”Tilojen päästöjen vähetessä myös maidon keräilyn päästöt vähenevät”

Arla on sitoutunut pienentämään arvoketjunsa päästöjä Science Based Targets -aloitteen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti matkallaan hiilineutraaliksi meijeriksi.

Yksityiskohtainen hiilijalanjäljen laskenta kaikilla Arla Suomelle maitoa tuottavilla tiloilla valmistui vuoden 2021 alussa. Tuottajien tavoitteena on alentaa laskennan tuloksena saatua keskimääräistä CO2-päästöä 30 prosenttia vuoteen 2025 mennessä.

– Arla Suomi -yhteistyöryhmässä biokaasun tuotanto linjattiin yhdeksi merkittävimmistä päästöjen vähentämistoimista. Nyt etenemme puheista käytännön toimiin. Tilojen päästöjen vähetessä myös maidon keräilyn päästöt vähenevät, kun fossiilinen diesel vaihdetaan uusiutuvaan nesteytettyyn biokaasun, Arla Suomen hankintajohtaja Sami Kilpeläinen summaa.

Investoinnin valmistuttua Tikan Maatilalla hiilipäästöt alenevat vuodessa noin 700 000 kg CO2 e. Tämä on reilu neljännes tilan päästöistä.

Biokaasua hyödyntävän maidonkeruuauton CO2-päästöt ovat vuodessa 1 200 000 kg CO2 e eli 90 prosenttia pienemmät kuin fossiilista dieseliä käyttävällä maitoautolla.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Henkilö menehtyi huskysafarilla Rovaniemellä

Kuva: CvB.

Lapin poliisilaitos sai keskiviikkona 26.1.2022 aamupäivällä tiedon Rovaniemellä huskysfarilla tapahtuneesta onnettomuudesta.

Onnettomuudessa koiravaljakko oli törmännyt puuhun.

Kyydissä ollut ulkomaalainen henkilö menehtyi onnettomuuden yhteydessä saamiinsa vammoihin.

Poliisi jatkaa tapauksen selvittämistä kuolemansyyn tutkintana eikä asiassa ole enempää tiedotettavaa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Erikoinen projekti: Klassiset Minit muutetaan sähköautoiksi

Kuva: Mini.

Mini-tehtaalla Oxfordissa omistautunut tiimi yhdistää nyt menneisyyden nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Klassiset Minit muunnetaan sähkökäyttöisiksi, mutta bensiinimoottori otetaan talteen, jotta auto voidaan palauttaa myöhemmin takaisin alkuperäiseen kuntoonsa.

Klassinen Mini sai alkunsa vuonna 1959. Mini Recharged antaa klassiselle Minille uuden sähköisen elämän muuttamatta auton ulkomuotoa.

Idea klassikon sähköistämisestä syntyi jo ennen sähköisen Mini Cooper SE:n lanseerausta vuonna 2019.

Edellisenä vuonna New Yorkin autonäyttelyssä esiteltiin Classic Mini Electric, ainutlaatuinen ja huolellisesti kunnostettu klassinen Mini Cooper, jonka alkuperäinen moottori oli kuitenkin korvattu sähkömoottorilla.

Reaktiot olivat niin myönteisiä, että Minin tehtaalla Oxfordissa asialle omistautunut tiimi jatkoi projektia tarjotakseen klassisten Mini-autojen omistajille Isossa-Britanniassa mahdollisuuden sähköistää autonsa samalla tavalla.

Mini Recharged sopii saumattomasti brändin strategiaan ja ajatukseen kiertotalouden tukemisesta. Uusia autoja ei valmisteta, vaan rakastetut, jo olemassa olevat autot saavat uuden elämän.

Perintö säilyy

Alkuperäisen auton huolellinen käsittely on tärkeä osa konseptia, ja siksi auton rakenteeseen tehdään vain muutoksia, jotka voidaan perua. Jokaisen auton bensiinimoottori merkitään ja varastoidaan asianmukaisesti. Näin auto voidaan palauttaa alkuperäiseen kuntoonsa myöhemmin.

Muutosten jälkeen klassinen Mini saa tehonsa 90 kW:n sähkömoottorista. Auto kiihtyy nollasta sataan yhdeksässä sekunnissa. Korkeajänniteakku voidaan ladata 6,6 kW:n teholla, ja sen energia riittää 160 kilometrin matkaan.

Auton alkuajoista tuttu mittaristo päivitetään myös näyttämään tarvittavat tiedot esimerkiksi toimintasäteestä ja vaihteiden valinnasta.

Muokatut autot eivät vaadi uutta rekisteröintiä Isossa-Britanniassa, mutta jokaisella autolla on yksilöllinen numeronsa. Muunnoksen jälkeen klassisesta Ministä voi tulla taas osa kaupunkikuvaa vyöhykkeillä, jotka on tällä hetkellä varattu nolla- ja vähäpäästöisille autoille ja joihin ei muuten pääse polttomoottoriautoilla.

Sähköistetyllä klassikolla voi siis ajaa Lontoossa Oxford Streetillä tai Piccadilly Circusilla maksamatta kaupungin ympäristöveroa.

Täysin sähköinen tulevaisuus

Vuonna 2021 Mini toimitti 302 114 uutta autoa maailmanlaajuisesti, mikä on 3,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Yli kymmenen prosenttia maailman Mini-asiakkaista valitsi viime vuonna täysin sähköisen Minin.

Suomessa yli neljä viidestä Mini-asiakkaasta valitsi ladattavan auton viime vuonna. Joka kolmas Suomessa myyty Mini oli täyssähköinen viime vuonna.

Minin sähköiseen ydinperheeseen kuuluu lähivuosina uusi 3-ovinen malli, uusi crossover-malli pienautojen luokassa sekä crossover-malli kompaktien autojen luokassa. Vuodesta 2030 alkaen Mini tuo markkinoille vain sähköisiä malleja.

Mini Rechargedin kaltaiset projektit osoittavat, että BMW Groupin omistama perinteinen brittiläinen yritys ottaa perintönsä vakavasti matkalla kohti uutta aikakautta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nokian renkailta markkinoille uusi kitkarengas

Kuva: Nokian Renkaat.

Nokian Renkaat tuo markkinoille uuden pohjoismaisten nastattomien talvirenkaiden lippulaivavalikoiman.

Mallistoon tulee kolme erilaista Hakkapeliitta R5-rengasta. Henkilöautoihin tarkoitettu Hakkapeliitta R5, katumaastureihin tarkoitettu Hakkapeliitta R5 SUV ja sähköautoille ja hybrideille tarkoitettu Hakkapeliitta R5 EV.

Renkaat ovat Nokian Renkaiden tiedotteen mukaan aikaisempaa turvallisempia, hiljaisempia ja vierintävastus on pienempi.

Hakkapeliitta R5 on saatavilla kokoluokissa 14–22 tuumaa ja nopeusluokissa Q (160 km/h), R (170 km/h) ja T (190 km/h).

Useimmissa tuotteissa on XL-merkintä osoituksena suurimmasta mahdollisesta kantavuudesta kyseisessä koossa.

Valikoima tulee kuluttajien saataville syksyllä 2022. Päämarkkinoita ovat Pohjoismaat, Venäjä ja Pohjois-Amerikka.

Tarkkaa testausta äärioloissa

R5-malliston kehittäminen vaatii Nokian Renkaiden tiedotteen mukana yli neljä vuotta tutkimus- ja kehitystyötä sekä lukemattomia testikilometrejä aidoissa käyttöympäristöissä.

Uuden Hakkapeliitta R5:n pintakuvioiden, rakenteiden ja kumisekoitusten kehitystyö edellytti tuhansia tunteja tietokonemallinnusta, laboratoriovertailuja ja autenttista testausta vaihtelevissa olosuhteissa, etenkin Nokian Renkaiden omassa White Hell -testikeskuksessa arktisessa Lapissa Suomessa.

Kaikissa Hakkapeliitta R5 -perheen tuotteissa on EU-rengasmerkintä, jossa lumi- ja jääpitomerkinnät ilmaisevat soveltuvuuden pohjoisiin talviolosuhteisiin.

Lue lisää

Kamux laajentaa Porissa ja avaa hyötyajoneuvomyymälän

Kuva: Arto Marttinen, Kamux.

Käytettyjen autojen kauppaan erikoistunut Kamux siirtyy isompiin tiloihin Porin Lotskerissa ja avaa samalla hyötyajoneuvomyymälän. Kamuxin tuleva Porin myymälä on merkittävästi aiempaa suurempi, sillä 3 200 neliön tiloihin mahtuu kaikkiaan 250-300 autoa.

Katso tästä muita Kamux-juttuja.

– Olemme tehneet autokauppaa Porissa jo 15 vuoden ajan, ja nyt pääsemme strategiamme mukaisesti laajentamaan toimintaamme isompaan myymäläkokoon ja tuomaan valikoimaamme myös hyötyajoneuvot. Suurmyymälän avulla pystymme tarjoamaan asiakkaillemme monipuolisesti erilaisia merkkejä ja malleja ihmisten liikkumisen tarpeisiin sekä yrittäjille sopivia autoja ammattikäyttöön, Kamux Suomen aluepäällikkö Jani Saarinen sanoo.

Kamuxin Porin suurmyymälä avautuu huhtikuun aikana Pohjoisväylällä K-Raudan entiseen toimitilaan.

 

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kuljettajatutkintojen valvonnassa ei paljastunut isoja ongelmia

Arkistokuva. Kuva: Clas von Bell.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asiantuntijat auditoivat vuonna 2021 yhteensä yli 250 kuljettajantutkintoa.

Valvonnassa ei tullut esiin suuria puutteita eli kuljettajatutkinnot ovat laadukkaita ja tasapuolisia kaikkialla Suomessa.

Eniten kehittämiskohteita löytyi palautteen antamisessa ja sen varmistamisessa, että oppilas on varmuudella ymmärtänyt päätöksen perusteet.

Valvonnoissa ei tullut esiin sellaisia seikkoja jotka olisivat haitanneet oppilaan ajosuoritusta tai vaikeuttaneet kokeen läpäisemistä.

Valvonnan kohteena oli 87:n tutkinnonvastaanottajan vastaanottamat kuljettajatutkinnot tai käsittelykokeet eri puolilla Suomea.

– Auditointien tarkoituksena on varmistaa, että kuljettajatutkintojen vastaanottamisessa noudatetaan voimassa olevia ohjeita ja että tutkintojenvastaanotto on laadukasta ja tasapuolista kaikissa vastaanottopaikoissa, kertoo Traficomin tiiminvetäjä Tina Forsman-Rantanen.

Tehtyjen auditointien perusteella voidaan sanoa, ettei suuria poikkeamia tai ongelmia esiintynyt. Eniten kehittämiskohteita löytyi palautteen antamisessa ja sen varmistamisessa, että oppilas on varmuudella ymmärtänyt päätöksen perusteet.

– Ajokokeen palautteessa on tarkoitus arvioida kokonaisvaltaisesti ajamista, ei ainoastaan listata tehtyjä virheitä. Erityisesti tähän seikkaan kiinnitimme huomiota ja se vaatii vielä kehittämistä. Tässä asiassa on selvästikin parantamisen varaa ja otamme asian huomioon tulevissa koulutuksissa sekä edellytämme palveluntuottajalta asian omavalvontaa, tarkentaa Forsman-Rantanen.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ministeri Harakka: Liikenteen päästöjen puolittaminen 2030 mennessä vaatii rahaa

Liikenne9
Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Kansallinen tavoite liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä on saavutettavissa, todetaan Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan tuet ja kannustimet toteutetaan täysimääräisesti ja että erilaiset päästövähennyspotentiaalit toteutuvat odotetusti. Lisäksi tarvitaan EU-toimia ja korkeampi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite.

– Elämme siirtymäkautta kohti ilmastoystävällistä liikennettä. Nyt on totuuden hetki, tähän tarvitaan myös rahaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

– Jotta liikenteen ilmastotavoitteet toteutuvat, on kiinnitettävä huomiota kolmeen asiaan. Ensinnäkin valtion rahoitus on nostettava fossiilittoman liikenteen tiekartassa sovitulle tasolle, jotta kaikki tuet ja kannustimet voidaan toteuttaa. Toiseksi EU-komission esitykset autonvalmistajien tiukemmista päästörajoista sekä kaikkia jäsenvaltioita koskevasta tieliikenteen päästökaupasta tulisi toteutua. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n lainsäädännön valmisteluun, sanoo ministeri Harakka.

– Kolmantena harkitaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen pientä nostoa biokaasun tuotannon kasvua vastaavalla määrällä 2030, Harakka jatkaa.

Keinot liikenteen päästöjen puolittamiseksi tarkentuneet

Hallitus teki periaatepäätöksen liikenteen päästövähennyskeinoista eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta toukokuussa 2021. Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005 ja päästöjen poistaminen kokonaan vuoteen 2045 mennessä.

Vuonna 2005 liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 megatonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 megatonnia. Kun huomioidaan jo tapahtunut päästövähennys sekä jo käytössä olevat toimet ja päästöennuste, niin uusia toimia päästöjen puolittamiseksi tarvitaan noin 1,25 megatonnin verran.

Hallituksen hyväksymät, fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaiset toimet päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen, jotka vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä yhteensä 1,17-1,53 megatonnia.

Tiekartan ensimmäisen vaiheen toimet eli tuet ja kannustimet

Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu 20 tukea, kannustinta ja muuta toimenpidettä, kuten sähkö- ja kaasuajoneuvojen hankintatukia ja jakeluinfran rakentamiseen liittyviä tukia sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tukia. Ensimmäisen vaiheen toimet vähentävät liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 0,41-0,51 megatonnia.

Ensimmäisen vaiheen toteutuminen täysin edellyttää, että toimien rahoitus nostetaan fossiilittoman liikenteen tiekartassa esitetylle tasolle. Ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuvat pääosin vuosille 2022–2026. Vuosina 2022-2024 uusien tukien tarve on vuosittain noin 96 miljoonaa euroa, mutta vuodelle 2022 rahoitusta on valtion budjetissa vain noin 33 miljoonaa euroa.

Tiekartan toisen vaiheen toimet

Toisessa vaiheessa on arvioitu uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostamista sekä etätyön, liikenteen uusien palveluiden ja tavaraliikenteen yhdistettyjen kuljetusten vaikutusta.

Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostaminen neljällä prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin tuottaisi noin 0,3-0,4 miljoonan tonnin päästövähennyksen liikenteessä. Nosto olisi mahdollista toteuttaa kokonaan tai suurimmaksi osaksi biokaasulla, jos biokaasua saataisiin liikenteeseen noin 2,5 terawattituntia vastaava määrä vuonna 2030.
Velvoitetason nostaminen 34 prosenttiin nostaisi polttoaineiden hintaa, mutta vain maltillisesti verrattuna siihen hinnannousuun, joka on jo nyt odotettavissa maailmanmarkkinahintojen kehityksen ja olemassa olevan jakeluvelvoitteen johdosta.

Etätyöllä ja liikenteen uusilla palveluilla saataisiin vuonna 2030 vähennettyä hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 0,14-0,2 megatonnia. Potentiaalien toteutuminen on paljolti kiinni yritysten ja yksittäisten ihmisten valinnoista.

EU:n laajuinen tieliikenteen päästökauppa

Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2021 ehdotuksen EU:n ilmastopaketista eli 55-valmiuspaketista. Se sisältää lukuisia liikennettä koskevia aloitteita. Komissio on muun muassa ehdottanut, että henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoja kiristetään ja liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa kehitetään.

Lisäksi komissio antoi ehdotuksen uuden päästökauppajärjestelmän perustamisesta. Uusi päästökauppa olisi nykyisestä päästökaupasta erillinen järjestelmä ja kattaisi tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen fossiiliset polttoaineet.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n arvion mukaan EU:n päästökauppa vähentäisi Suomessa tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 0,3–0,4 megatonnia vuonna 2030. Myös nykyistä tiukemmat autovalmistajia koskevat CO2-raja-arvot vähentäisivät päästöjä huomattavasti. Jälkimmäinen päästövähennys on sisällytetty jo tiekartan ensimmäiseen vaiheeseen.

Komissio on ehdottanut myös EU:n energiaverodirektiivin muuttamista, mutta sitä ei ole sisällytetty laskelmiin. Ehdotus edellyttäisi muun muassa liikennepolttoaineena käytettävän moottoribensiinin ja dieselöljyn verotuksen yhdenmukaistamista. Ehdotuksen läpimeno edellyttää EU-jäsenmaiden yksimielistä päätöstä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //