Ministeri Harakka: Liikenteen päästöjen puolittaminen 2030 mennessä vaatii rahaa

Kansallinen tavoite liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä on saavutettavissa, todetaan Liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan tuet ja kannustimet toteutetaan täysimääräisesti ja että erilaiset päästövähennyspotentiaalit toteutuvat odotetusti. Lisäksi tarvitaan EU-toimia ja korkeampi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite.

– Elämme siirtymäkautta kohti ilmastoystävällistä liikennettä. Nyt on totuuden hetki, tähän tarvitaan myös rahaa, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

– Jotta liikenteen ilmastotavoitteet toteutuvat, on kiinnitettävä huomiota kolmeen asiaan. Ensinnäkin valtion rahoitus on nostettava fossiilittoman liikenteen tiekartassa sovitulle tasolle, jotta kaikki tuet ja kannustimet voidaan toteuttaa. Toiseksi EU-komission esitykset autonvalmistajien tiukemmista päästörajoista sekä kaikkia jäsenvaltioita koskevasta tieliikenteen päästökaupasta tulisi toteutua. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n lainsäädännön valmisteluun, sanoo ministeri Harakka.

– Kolmantena harkitaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen pientä nostoa biokaasun tuotannon kasvua vastaavalla määrällä 2030, Harakka jatkaa.

Keinot liikenteen päästöjen puolittamiseksi tarkentuneet

Hallitus teki periaatepäätöksen liikenteen päästövähennyskeinoista eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta toukokuussa 2021. Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005 ja päästöjen poistaminen kokonaan vuoteen 2045 mennessä.

Vuonna 2005 liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 megatonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 megatonnia. Kun huomioidaan jo tapahtunut päästövähennys sekä jo käytössä olevat toimet ja päästöennuste, niin uusia toimia päästöjen puolittamiseksi tarvitaan noin 1,25 megatonnin verran.

Hallituksen hyväksymät, fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaiset toimet päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen, jotka vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä yhteensä 1,17-1,53 megatonnia.

Tiekartan ensimmäisen vaiheen toimet eli tuet ja kannustimet

Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu 20 tukea, kannustinta ja muuta toimenpidettä, kuten sähkö- ja kaasuajoneuvojen hankintatukia ja jakeluinfran rakentamiseen liittyviä tukia sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tukia. Ensimmäisen vaiheen toimet vähentävät liikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 0,41-0,51 megatonnia.

Ensimmäisen vaiheen toteutuminen täysin edellyttää, että toimien rahoitus nostetaan fossiilittoman liikenteen tiekartassa esitetylle tasolle. Ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuvat pääosin vuosille 2022–2026. Vuosina 2022-2024 uusien tukien tarve on vuosittain noin 96 miljoonaa euroa, mutta vuodelle 2022 rahoitusta on valtion budjetissa vain noin 33 miljoonaa euroa.

Tiekartan toisen vaiheen toimet

Toisessa vaiheessa on arvioitu uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostamista sekä etätyön, liikenteen uusien palveluiden ja tavaraliikenteen yhdistettyjen kuljetusten vaikutusta.

Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostaminen neljällä prosenttiyksiköllä 34 prosenttiin tuottaisi noin 0,3-0,4 miljoonan tonnin päästövähennyksen liikenteessä. Nosto olisi mahdollista toteuttaa kokonaan tai suurimmaksi osaksi biokaasulla, jos biokaasua saataisiin liikenteeseen noin 2,5 terawattituntia vastaava määrä vuonna 2030.
Velvoitetason nostaminen 34 prosenttiin nostaisi polttoaineiden hintaa, mutta vain maltillisesti verrattuna siihen hinnannousuun, joka on jo nyt odotettavissa maailmanmarkkinahintojen kehityksen ja olemassa olevan jakeluvelvoitteen johdosta.

Etätyöllä ja liikenteen uusilla palveluilla saataisiin vuonna 2030 vähennettyä hiilidioksidipäästöjä yhteensä noin 0,14-0,2 megatonnia. Potentiaalien toteutuminen on paljolti kiinni yritysten ja yksittäisten ihmisten valinnoista.

EU:n laajuinen tieliikenteen päästökauppa

Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2021 ehdotuksen EU:n ilmastopaketista eli 55-valmiuspaketista. Se sisältää lukuisia liikennettä koskevia aloitteita. Komissio on muun muassa ehdottanut, että henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen raja-arvoja kiristetään ja liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraa kehitetään.

Lisäksi komissio antoi ehdotuksen uuden päästökauppajärjestelmän perustamisesta. Uusi päästökauppa olisi nykyisestä päästökaupasta erillinen järjestelmä ja kattaisi tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen fossiiliset polttoaineet.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n arvion mukaan EU:n päästökauppa vähentäisi Suomessa tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 0,3–0,4 megatonnia vuonna 2030. Myös nykyistä tiukemmat autovalmistajia koskevat CO2-raja-arvot vähentäisivät päästöjä huomattavasti. Jälkimmäinen päästövähennys on sisällytetty jo tiekartan ensimmäiseen vaiheeseen.

Komissio on ehdottanut myös EU:n energiaverodirektiivin muuttamista, mutta sitä ei ole sisällytetty laskelmiin. Ehdotus edellyttäisi muun muassa liikennepolttoaineena käytettävän moottoribensiinin ja dieselöljyn verotuksen yhdenmukaistamista. Ehdotuksen läpimeno edellyttää EU-jäsenmaiden yksimielistä päätöstä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here