Mikko Heikkilä johtaa SM-sarjan kuninkuusluokkaa kahden ajetun osakilpailun jälkeen. Kuva: Taneli Niinimäki / AKK
Rallin SM-sarja palaa tulevana viikonloppuna muutaman vuoden tauon jälkeen Kuopioon, jossa ajetaan tulevana perjantaina ja lauantaina 4.-5.3. SM-kauden kolmas osakilpailu ja samalla viimeinen talvikisa.
Edellisen kerran Kuopion seudulla vierailtiin vuonna 2017 ja silloin rallin erikoiskokeet sijaitsivat Nilsiässä, nyt erikoiskokeiden pääpaino on Kuopion ja Koillis-Savon alueilla.
Kilpailussa mukana ovat myös Rallin Suomen Juniorimestaruussarjan kuljettajat, kaikkiaan kilpailuun on ilmoittautunut 103 autokuntaa.
SM Ralli ABC Pitkälahti Kuopio starttaa perjantai-iltana kahdella erikoiskokeella ennen yötauolle siirtymistä.
Lauantain päätöspäivänä ajetaan vielä seitsemän erikoiskoetta ennen kilpailun maalijuhlallisuuksia.
Volvo Cars tuo automallistoonsa lukuisia uudistuksia, joista näkyvimpiä on XC40-malliston päivitys.
Volvon suunnittelijat ovat uudistaneet koko XC40-mallistoa. Uudistukset yhdistävät osaltaan myös XC40 Recharge ja C40 Recharge -täyssähköautojen ilmettä.
Uusi etupuskuri ja kehyksetön säleikkölevy liittävät XC40 Recharge -täyssähkömallin visuaalisesti Volvo C40 Recharge -malliin yhdistäen nämä kaksi autoa, jotka symboloivat Volvon sähköisen matkan alkua.
XC40-malliston uudistus tuo uudet led-ajovalot vakiona kaikkiin XC40-versioihin. Lisäksi täyssähkömallissa sekä kevythybrideissä on saatavilla Thorin vasara -ajovaloja täydentävä huippuluokan pikseli-led-valoteknologia, jonka ansiosta valot voivat mukautua automaattisesti liikenteeseen ja valaista maantien tehokkaasti toisia kuljettajia häikäisemättä.
XC40-malliston kevythybridiversioihin laajennetaan täyssähköversiosta tuttu tieto- ja viihdejärjestelmä, joka perustuu Android-käyttöjärjestelmään. Intuitiivinen järjestelmä tarjoaa asiakkaille monipuolisia muokkausmahdollisuuksia ja uusia Googlen palveluita, kuten Google Assistant, Google Maps ja Google Play.
Lisäksi XC40 Recharge -täyssähkömalliin on tarjolla premium-tasoisia nahattomia verhoiluvaihtoehtoja sekä uusia korivärejä ja vanteita, jotka lisäävät auton muokkausmahdollisuuksia.
C40 Recharge Single saapuu kesällä Suomeen
Volvo julkisti viime vuoden lopulla kaksimoottorisen C40 Recharge -täyssähköauton rinnalle uuden yksimoottorisen version. Tämä laajentaa merkin sähköautotarjontaa ja vahvistaa pyrkimyksiä saada yhä useampi ihminen vaihtamaan sähköautoiluun.
Uusi yksimoottorinen ja etuvetoinen C40 nostaa Volvon täyssähköautojen määrän neljään ja omalta osaltaan tukee yhtiön siirtymää ainoastaan täyssähköautojen valmistajaksi vuoteen 2030 mennessä.
Yksimoottorisessa C40 Recharge -mallissa on kokonaiskapasiteetiltaan 70 kWh:n akku, ja auton toimintamatka on jopa 434 km yhdellä latauksella (WLTP).
Akku latautuu kymmenestä 80 prosenttiin noin 32 minuutissa pikalatausjärjestelmällä (150 kW).
Uuden yksimoottorisen C40 Rechargen tuotanto käynnistyy keväällä 2022 ja ensimmäiset autot saapuvat Suomeen loppukesästä. Autoa valmistetaan Volvon tehtailla Belgian Gentissä.
Molemmat täyssähköiset mallit sisältävät huolenpitopaketin ja ympärivuotiset Recharge-renkaat.
Huolenpitopaketti sisältää huollon, takuun ja tiepalvelun sekä asiakkaan niin halutessa myös edullisen vakuutuksen ja kotilatauslaitteiston.
Tämä kokonaisuus tekee sähköauton hankinnasta houkuttelevampaa ja helpompaa riippumatta siitä, valitsevatko asiakkaat leasing- vai käteismaksuvaihtoehdon.
Etuvetoisten XC40 ja C40 Recharge -mallien Core ja Plus-varustetasojen hinnat jäävät alle valtion sähköautojen hankintatuen 50 000 euron hintarajan. Mallit ovat saatavilla myös nelivetoisina Recharge Twin -versioina.
Henkilöauto törmäsi tien vierestä liikkeelle lähteneeseen hirveen 3.3.2022 noin kello 18.30. Onnettomuus tapahtui 13-tiellä Jyväskylästä Kangasniemen suuntaan.
Hirvi osui ensin toisen henkilöauton vasempaan etukulmaan. Törmäyksessä kuljettaja ja kyydissä olleet eivät loukkaantuneet.
Samalla hetkellä vastaan tullut henkilöauto törmäsi samaan hirveen. Hirvi osui henkilöauton keulaan, lensi tuulilasin läpi ja siitä edelleen auton sisälle.
Ajoneuvon kuljettaja loukkaantui vakavasti ja hänet toimitettiin helikopterilla Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. Takapenkillä matkustanut 5-vuotias lapsi menehtyi saamiinsa vammoihin tapahtumapaikalla.
Tapahtuma-aikaan keliolosuhteet olivat paikalla hyvät. Poliisi muistuttaa, että Kangasniemen lähialueella on tehty tähän vuodenaikaan poikkeuksellisen paljon hirvihavaintoja ja pyytää kuljettajia noudattamaan alueella erityistä varovaisuutta.
Tapahtumien tutkinta on kesken eikä poliisi tiedota asiasta enempää.
Suomalaisten kokemus auton omistamisen välttämättömyydestä on vahvistunut huomattavasti vuodessa. Kun vuosi sitten hieman alle puolet sellaisista ajokortillisista, joiden taloudessa on auto, arvioi auton omistamisen olevan täysin välttämätöntä, nyt lukema on kivunnut 57 prosenttiin. Erityisen suurta muutos on ollut miesvastaajien asenteissa.
– Tähän varmasti liittyy keskeisesti se, että tutkimuksen mukaan miehet ajavat enemmän kuin naiset. Miesvastaajista 73 prosenttia ilmoittaa ajavansa vuosittain vähintään 10 000 kilometriä, kun naisista näin tekee vain 55 prosenttia. Pandemian aluksi moni varmasti vähensi kotoa liikkumistaan, mutta sen pitkittyessä on kasvanut tunne siitä, ettei kotiin voi jäädä vuosikausiksi. Suomalaiset ovat selkeästi huomanneet, kuinka tärkeä oma auto onkaan liikkumisen helppouden ja turvallisuuden näkökulmasta, arvioi Kamuxin aluepäällikkö Pekka Luokkanen.
Perhemuoto vaikuttaa kokemukseen auton tärkeydestä
Tutkimuksen mukaan etenkin perhearjen kiireellisyys heijastuu kokemukseen auton välttämättömyydestä. Lähes kaksi kolmasosaa niistä vastaajista, jotka asuvat samassa taloudessa kumppaninsa ja lasten kanssa (n=272), kertoo auton olevan korvaamaton hyödyke. Kumppaninsa kanssa ilman lapsia asuvista vastaajista puolestaan 60 prosenttia kertoo, ettei tulisi mitenkään toimeen ilman autoa.
– Se on selvää, että mitä enemmän kyyditettäviä henkilöitä taloudessa asuu, sitä todennäköisemmin autoakin tarvitsee. Hieman yllättävää oli huomata, ettei yksinhuoltajien ääritarve autolle ollut noin 50:ttä prosenttia suurempi. Joukon vastaajamäärä tietysti on pieni ja voikin olla, että heidän lapsensa ovat ehtineet jo omatoimiseen ikään, jossa esimerkiksi harrastuksiin voi mennä julkisilla liikennevälineillä, omalla polkupyörällä tai mopolla, Luokkanen uumoilee.
– Juuri julkisen liikenteen kattavuus lienee syy siihen, että Etelä-Suomessa autoa täysin välttämättömänä pitävien osuus on alueellisesti alhaisin – 55 prosenttia. Idässä lukema on korkein, 60 prosenttia, ja Länsi-Suomessa ja Lapin alueella prosenttiosuus osuu noiden lukujen välimaastoon, hän jatkaa.
Kamuxin Suomalaiset autokaupoilla 2022 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Panelissa 13-17.1.2022. Kohderyhmänä olivat 18-70 vuotiaat suomalaiset, jotka omistivat ajokortin ja joiden taloudessa on auto sekä vastaavat joko yksin tai yhdessä perheenjäsenen kanssa talouden autohankinnoista. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen lopulliseen kohderyhmään kuului 1041 vastaajaa.
Helsingin kaupunginvaltuusto teki helmikuussa 2021 tärkeän periaatepäätöksen Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenteen keskittämisestä Länsisatamaan. Samalla päätettiin Länsisatamasta Länsiväylälle suunniteltavasta satamatunnelista, joka mahdollistaa Länsisataman toimintojen laajentamisen ja satamaliikenteen sujuvan järjestämisen.
Päätöksen taustalla olivat muun muassa Jätkäsaaren ja Ruoholahden jatkuvat ja lisääntyvät liikenneongelmat, joita tunnelilla on tarkoitus helpottaa.
– Pelkkä satamatunneli ei takaa autoliikenteen sujuvuutta satamaan ja satamasta pois, vaan sen jatkoksi tarvitaan sujuva tieyhteys muualle Suomeen. Länsiväylän varren täydennysrakentaminen edellyttäisi moottoritien muuttamista matalamman nopeusrajoituksen tieksi tai kaduksi, mikä tarkoittaisi tasoristeysten ja liikennevalojen tuomista Länsiväylälle. Liikenne jonoutuisi ja matka-aikojen ennustettavuus heikkenisi, mikä olisi myrkkyä Suomen kansainvälisen matkustaja- ja tavaraliikenteen kannalta merkittävän Länsisataman ja Helsingin kantakaupungin autosaavutettavuudelle, toteaa Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Tiina Pasuri.
Kauppakamari pitää erittäin tärkeänä kaupunkirakenteen tiivistämistä, jolla luodaan edellytyksiä kasvavan kaupungin asuntotuotannolle ja uusien toimitilojen rakentamiselle. Kaikkialle täydennysrakentaminen ei kuitenkaan sovi tai sillä olisi huomattavia haittavaikutuksia.
Merellinen, ja pääosin jo rakennettu, Länsiväylän varsi on houkutteleva kohde täydennysrakentamiselle, mutta toisella puolella vaakakupissa painaa EU:n TEN-T-ydinverkkoon kuuluvan Länsisataman toimintaedellytysten turvaaminen.
Länsiväylän kautta kulkee tavaraliikennettä myös Helsingin kantakaupunkiin, joka on Suomen merkittävin kaupallinen keskittymä.
– Länsiväylän mahdollisen bulevardisoinnin vaikutukset eivät koskisi vain Helsinkiä, vaan Helsingin seudun liikennejärjestelmää ja valtakunnallista tavaraliikennettä laajemminkin. Haittavaikutukset yritystoimintaan olisivat huomattavia. Osayleiskaavan lähtökohtana tulee olla Länsiväylän nykyisen välityskyvyn säilyttäminen Porkkalankadulle saakka. Lisäksi on tärkeää, että osayleiskaavatyö ei hidasta satamatunnelin suunnittelua tai toteuttamista, painottaa Pasuri.
Helsingin kaupunki valmistelee osayleiskaavaa Länsiväylän ympäristöön. Kaavoitus koskee Länsiväylää ja sen lähialueita Koivusaaressa, Lauttasaaressa ja Salmisaaressa.
Tavoitteena on vähentää väylämäisen liikenneympäristön haittavaikutuksia asutukselle sekä tutkia Länsiväylän varren kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksia Lauttasaaressa ja Salmisaaressa.
Kauppakamari on antanut lausunnon osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 25. helmikuuta 2022.
Anssi Karppinen ja Timo Saarinen voittivat molemmat AS:n talvi-SM:t reittivirheettömällä ajolla. Kuva: Pekka Virtanen.
Autosuunnistuksen SM-sarjassa ajettiin kaksi talvikisaa, ja molemmissa oli sama voittajapari.
Molemmat autosuunnistuksen talviosakilpailut voittaneet Anssi Karppinen ja Timo Saarinen ovat vahvasti kiinni viidennessä suomenmestaruudessaan, lasketaanhan kilpailijoiden loppupisteisiin heidän kolme parasta suoritustaan.
Kaksi neljästä AS:n SM- ja cup-sarjojen osakilpailuista ajettiin helmikuussa Kanta-Hämeessä. Sarjat käynnistyivät 12.2. Riihimäen Urheiluautoilijoiden Talvieksytyksellä, ja 26.2. oli vuorossa Janakkalassa suunnistettu Ahveniston Autourheilijoiden Ilvesajo.
AAU:n Ilvesajon SM-luokan kaksi kärkisijaa saavutettiin reittivirheettömällä suunnistuksella. Talvieksytyksessä SM-luokan voittanut Anssi Karppinen – Timo Saarinen eteni numerolla 1 vakuuttavasti, ja hausjärveläis-ylöjärveläinen pari ajoi lähtöpaikastaan huolimatta kovavauhtisen ja tarkan kisareitin läpi kolmanneksi pienimmällä aikavirhepisteillä.
Nelivetojen hallitsemassa lajissa lähes ainoana parina kaksivedolla kilpailevat Jari ja Toni Koivisto tekivät 26 parin SM-luokan toisen puhtaan suunnistuksen, ja forssalais-loppilainen FoSUA-pari jätti taakseen nopeammin edenneen mutta yhteen suunnistusvirheeseen sortuneen hallitsevan NaSU/UFAK-mestariparin Iiro Rousku – Stefan Åstrand.
Kilpailun AT-pohjat ajanut LaihUA/NaSU-pari Esa Similä – Riku Rousku teki kaksi kymmenen minuutin arvoista suunnistusvirhettä ja jäi neljänneksi. Yleiskilpailussa viidenneksi sijoittunut NaSU/LohUA-pari Jari Ojanperä – Kari Mamia oli paras A-luokiteltu pari.
Tarkka suunnistus oli valttia myös 20 parin cup-luokassa, sillä selvästi pienimmät AT-pisteet ajaneet RiiUA:n Mika ja Eemi Salo jäivät kuudella suunnistushudilla kolmanneksi.
Luokka oli perheparien juhlaa: voittoon ajoivat kahdella reittivirheellä Seinäjoen Toni ja Timo Laitinen, kakkoseksi kolme asemaa hukanneet Anton ja Ari Tuomala.
Ennen Ähtärissä ja Lammilla ajettavia kesäkisoja cup-luokan kärjessä ovat Laitiset ennen avauskisassa cup-luokan voittanutta MikUA-paria Timo Viskari – Tomi Lantta.
Kansallisen C-luokan Ilvesajossa voittivat ylivoimaisesti tervakoskelaiset Janne ja Aki Raitala.
Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille muistioluonnoksen sähköautojen latausverkoston kehittämisestä. Muistiossa arvioidaan sähköautojen latausinfran nykytilaa, ennakoitua kehitystä ja mahdollisuuksia kehittää kansallista sähköautojen latausverkostoa erityisesti huoltoasemilla. Lausuntoaika päättyy 24.3.2022.
Tieliikenne sähköistyy vauhdilla ja sähkökäyttöisten henkilöautojen määrä jatkaa kasvuaan. Myös sähköautojen latausverkko on laajentunut merkittävästi. Julkinen sähköautojen latausverkosto vaikuttaa koti- ja työpaikkalatauksen ohella sähköautojen yleistymiseen.
Latausverkostossa alueellisia eroja
Ajoneuvokannan uudistaminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen muun muassa sähköllä ovat avainasemassa, kun liikenteen kasvihuonekaasupäästöt pyritään saamaan alas.
– Sähköautojen latausasemien määrä kasvaa tieliikenteen sähköistyessä. Nyt etsitään joustavia ratkaisuja, jotta julkisessa pika- ja suurteholatauksessa olevia alueellisia puutteita saadaan paikattua, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
– EU-tasolla valmistellaan uutta sääntelyä latausinfran kehittämiseksi, joten kansallisesti on syytä tarjota ennemmin porkkanaa kuin risua. Latausinfran markkinat kehittyvät nyt voimakkaasti. On ollut ilo kuulla suunnitelmista, joita eri toimijoilla jo on julkisen latausinfrastruktuurin kehittämiseksi, ministeri Harakka jatkaa.
Julkisen latausinfrastruktuurin kattavuus on Suomessa nykyisin hyvä, mutta pika- ja suurteholatauksen saatavuudessa on alueellisia puutteita. Parhaalla tasolla julkisen latausinfrastruktuurin saatavuus on Etelä- ja Lounais-Suomessa ja erityisesti kaupungeissa ja pääteiden varrella.
Kolme vaihtoehtoa sähköautojen latausverkoston kehittämiselle Suomessa
Huoltoasemien latausinfran merkitystä on korostettu hallitusohjelmassa. Osa huoltoasemista tarjoaa jo nykyisin myös vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkaus- ja latauspalveluita, muun muassa maa- ja biokaasua ja sähköä.
Muistioluonnoksessa on esitetty eri ajoneuvojen latausinfrastruktuuria koskevat tavoitteet ja ohjauskeinot kansallisella sekä EU-tasolla ja arvio latausinfrastruktuurin kehittymisestä.
Muistiossa esitetään kolme vaihtoehtoista toteuttamistapaa sähköautojen latausverkoston edelleen kehittämiselle. Vaihtoehto B on alustavasti arvioitu tarkoituksenmukaisimmaksi ratkaisuksi. Lausunnonantajia pyydetään ottamaan kantaa arviomuistioon sekä erityisesti siinä esitettyyn kolmeen vaihtoehtoiseen toteuttamistapaan:
A. Nykytoimin jatkaminen
Ensimmäisessä vaihtoehdossa julkista sähköautojen latausverkostoa vahvistettaisiin jatkamalla nykyisiä toimenpiteitä.
Latauspistelaissa eli laissa rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä (733/2020) säädetään vähimmäisvaatimuksista, jotka koskevat sähkölatauspisteiden ja -valmiuksien rakentamista uusiin ja laajamittaisesti korjattaviin asuinrakennuksiin sekä muihin kuin asuinrakennuksiin.
Käytössä olevassa muussa kuin asuinrakennuksessa, jossa on enemmän kuin 20 pysäköintipaikkaa, on oltava vähintään yksi latauspiste viimeistään 31.12.2024. Latauspistelaki vaikuttaa siis myös julkisen latauspisteverkoston kehittymiseen.
Laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta (478/2017) eli jakeluinfralaki edistää sitä, että julkiset latauspisteet ovat yhteisten teknisten eritelmien mukaisia ja että käyttäjille annetaan riittävät tiedot vaihtoehtoisista polttoaineista ja niiden jakelusta.
Molempien edellä mainittujen lakien taustalla on EU-lainsäädäntö, jota parhaillaan uudistetaan. Latauspistelailla pannaan toimeen rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (2010/31/EU).
Euroopan komissio antoi joulukuussa 2021 ehdotuksen direktiivin muuttamiseksi. Ehdotuksessa esitetään latauspisteiden rakentamista ja niiden myöhemmän asentamisen helpottamista koskevien vaatimusten kiristämistä. Jakeluinfralailla pannaan toimeen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskeva EU-direktiivi (2014/94/EU).
Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2021 vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottoa koskevan asetusehdotuksen, joka kumoaisi edellä mainitun direktiivin. Asetuksen tarkoituksena on edistää vaihtoehtoisiin käyttövoimiin siirtymistä kaikissa liikennemuodoissa. Ehdotuksessa esitetään sitovia kansallisia vähimmäisvaatimuksia muun muassa sähkökäyttöisten ajoneuvojen latausinfrastruktuurille.
B. Nykytoimet ja niiden tehostaminen
Tässä vaihtoehdossa jatkettaisiin toteuttamistavassa A mainittuja toimenpiteitä kansallisen sähköautojen latausverkoston rakentumiseksi. Lisäksi panostettaisiin nykyistä enemmän kansallisen lataus- ja tankkausinfrastruktuurin tavoitteelliseen suunnitteluun kaikkien vaihtoehtoisten käyttövoimien osalta. Tätä varten perustettaisiin kansallinen työryhmä.
Työryhmä tarkastelisi tieliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden lataus- ja tankkausinfrastruktuurin rakentamistarpeita ja muun muassa infrastruktuurin yhteensopivuutta, käytettävyyttä, tietojen saatavuutta ja energiaverkon joustavuutta. Työryhmän tehtävänä olisi päivittää vuonna 2017 hyväksytty kansallinen ohjelma liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkosta ja antaa suosituksia toimenpiteiksi.
C. Uusi lainsäädäntö
Kolmantena vaihtoehtona olisi säätää uusi laki, joka velvoittaisi huoltoasemaketjuja rakentamaan latauspisteitä huoltoasemille. Vaihtoehtoisesti velvoitteesta voitaisiin säätää muuttamalla jakeluinfralakia. Velvoite olisi mahdollista rajata eri tavoin, ja se voisi esimerkiksi koskea ainoastaan konserniyrityksiä ja sellaisia huoltoasemia, joissa on henkilökuntaa.
Mitä seuraavaksi?
Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo.lvm@gov.fi.
Lausuntokierroksen jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö viimeistelee arviointimuistion. Saadun lausuntopalautteen perusteella ministeriö valmistelee toimenpiteet julkisen sähköautojen latauspisteinfrastruktuurin kehittämiseksi Suomessa.
Huoltoasemaketjuille suunnatun sähköautojen latauspisteitä koskevan velvoitteen arviointi on yksi fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteistä. Tiekartan tavoitteena on kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Vuoteen 2045 mennessä tavoitellaan fossiilitonta liikennettä.
Cupran ensimmäinen MEB-alustarakenteelle valmistettu täyssähköinen malli on saavuttanut nyt malliston täyden laajuuden e-Boost-versioiden tultua myyntiin.
Myynti on nyt alkanut seuraavilla uusilla varustelu- ja tehoversioilla: Cupra Born e-Boost 170 kW (akku 58 kWh) ja e-Boost 170 kW (akku 77 kwh).
Uusien e-Boost-versioiden vakiovarusteet ovat erittäin kattavat ja lisävarusteina saatavilla on vain mm. ulkovärejä ja vanteita sekä erilaisia paketteja kuljettajaa avustavista järjestelmistä.
Molemmat versiot ovat saatavilla myös Impulse-varustetasolla, joka täydentää kattavaa vakiovarustelua entisestään.
Cupra Born -malliston uudet e-Boost varustelu- ja tehoversiot
Cupra Born e-Boost ja e-Boost Impulse -versio on varustettu 58 kWh:n akulla. Sähkömoottori tuottaa tehoa 170 kW*** (231 hv) ja maksimivääntö on 310 Nm. Toimintamatka voi olla jopa 416 kilometriä (WLTP*).
Isommalla 77 kWh:n akulla varustetut Cupra Born e-Boost ja e-Boost Impulse -versiot tarjoavat lisää tehoa ja toimintamatkaa. Sähkömoottori tuottaa tehoa 170 kW*** (231 hv) ja maksimivääntö on 310 Nm. Toimintamatka voi olla jopa 544 kilometriä (WLTP*).
Cupra Born e-Boost 77 kWh:n akku kiihdyttää auton 0–100 km/h 7 sekunnissa ja 58 kWh:n akulla kiihtyvyys puolestaan 0–100 km/h kestää vain 6,6 sekuntia – ja 0–50 km/h vain 2,6 sekuntia.
Kuva: Cupra.
Latausaika on yhtä merkityksellinen kuin toimintamatka ja yleinen käytettävyys, eikä Cupra Born e-Boost -versiot tuota pettymystä tässäkään.
135 kW:n** latauspisteestä voidaan ladata 100 km toimintamatkaa vain 7 minuutissa, mikä tekee tyypillisistä ajomatkoista yhtä helppoja ja mukavia kuin polttomoottoriautolla ajettaessa. Vaikka akussa olisi vain 5 % virtaa, se voidaan ladata 80 %:n varaukseen vain 36 minuutissa.
Runsaasti varusteita
Cupra Born e-Boost -versioiden erittäin kattaviin vakiovarusteisiin kuuluvat mm. lämpöpumppu, sähkökäyttöinen seisontalämmitys- ja jäähdytys, urheilullinen lämmitettävä Cupra-monitoimiohjauspyörä satelliittikytkimin, ennakoiva ja mukautuva vakionopeudensäädin ja ympäristönvalvontajärjestelmä hätäjarrutustoiminnolla, led-ajo- ja takavalot, Cupra digitaalinen mittaristo 5,3 tuumaa, Navi System audio- ja navigointijärjestelmä 12 tuuman värikosketusnäytöllä, älypuhelimen langaton lataus ja Full Link älypuhelimen peilaus, pysäköintitutkat edessä ja takana, peruutuskamera ja kaukovaloavustin, Top View Camera -ympäristön tarkkailujärjestelmä, avaimeton keskuslukitus ja käynnistys sekä Cupra bucket seat -erikoisurheiluistuimet kangasverhoilulla.
Kuljettajaa avustavista järjestelmistä on tässä varustelutasossa vakiona mm. liikennemerkkien tunnistus ja kaistanpitoavustin. Lisäksi mukana tulee latauslaite (Mode 2) suko-pistokkeella ja julkisiin latauslaitteisiin sopiva Mode 3 -kaapeli.
Cupra Born e-Boost (77 kWh) Impulse -version vakiovarusteluun kuuluvat lisäksi/tilalla mm. seuraavat varusteet: tuulilasinäyttö lisätyn todellisuuden Augmented Reality -toiminnolla, Beats Audio -äänentoistojärjestelmä Cupra bucket seat -erikoisurheiluistuimet sähkösäädöllä, hierontatoiminnolla ja kierrätysmateriaaleista valmistetusta Dinamica-mikrokuituverhoilulla.
Lisäksi e-Boost-versioissa on vakiona suuremmat etujarrut ja 19- tai 20-tuumaiset vanteet sekä Cupra-ohjauspyörä ajotilan valintapainikkeilla. Cupra Born e-Boost -versiossa, joka on varustettu 77 kWh:n akulla, on puolestaan neljä istuinpaikkaa normaalin viiden sijaan.
Kuuden värin (Vapor Gray, Glacial White, Geyser Silver, Rayleigh Red, Quasar Grey ja eksklusiivinen Aurora Blue) valikoiman ansiosta CUPRA Bornin persoonallisuutta voidaan viimeistellä oman maun mukaiseksi. Kaikki värit korostavat brändin ensimmäisen täyssähköisen auton persoonallisuutta ja päättäväisyyttä.
Hankintatuki käytettävissä
Cupra Born e-Boost hinnat alkavat 42 990 eurosta. Kaikkiin Cupra Born -malleihin on saatavilla valtion myöntämä 2 000 euron täyssähköauton hankintatuki.
Cupra Born -malliversioiden takuu on 5 vuotta tai 100 000 km (riippuen kumpi täyttyy ensin).
Cupra Born e-Boost -versioiden ensimmäiset asiakastoimitukset Suomeen alkavat loppukeväästä 2022 ja toimitusaika uusille tilauksille myynnin alkaessa on noin 4 kuukautta.
*Ajoneuvon kulutus ja toimintamatka on määritelty maailmanlaajuisesti yhtenäistetyn testimenetelmän (WLTP) mukaisesti. Ilmoitettu WLTP-kulutus ja -toimintamatka saattavat vaihdella olennaisestikin riippuen mm. kuljettajan ajotavasta, akkukapasiteetista, lataamisen säännöllisyydestä, sähkövarusteiden käytöstä, mahdollisen lisälämmittimen käytöstä, ulkolämpötilasta, sääolosuhteista, matkustajien ja kuorman määrästä, valitusta ajoprofiilista tai tieprofiilista.
**Ajoneuvon latausteho ja -aika voivat vaihdella olennaisestikin ilmoitetusta ohjearvosta. Latausteho ja -aika riippuvat esimerkiksi käytetystä latauspisteestä, lämpötilasta, auton käytöstä, akuston lämpötilasta ja peräkkäisten latausten tiheydestä.
***Maksimisähköteho 170 kW: Maksimiteho, joka on käytettävissä enintään 30 sekunnin ajan, laskettuna UN GTR -säännön nro 21 mukaan. Yksittäisissä ajotilanteissa käytettävissä olevaan tehoon vaikuttavat monet tekijät, kuten ympäristön lämpötila sekä korkeajänniteakun varaustila, lämpötila, kunto tai ikä. Erityisesti maksimitehon saaminen käyttöön edellyttää, että korkeajänniteakun lämpötila on 23–50 °C ja varaustila vähintään 55 % (58 kWh akku)/ 85 % (77 kWh akku). Poikkeamat erityisesti edellä mainituista arvoista voivat johtaa tehon laskemiseen niin, ettei maksimiteho ole käytettävissä. Seisontailmastoinnin käytöllä voi epäsuorasti vaikuttaa akun lämpötilaan tietyssä määrin, ja esimerkiksi akkuvarauksen ylärajaa voi säätää autosta. Korkeajänniteakun optimaalisen ylläpidon kannalta suositeltava akkuvarauksen yläraja on 80 % (pitempien matkojen yhteydessä 100 %).
Ukrainan kansaa avustavat järjestöt tarvitsevat kipeästi lisää rahaa avustustoimintaan. Yksityislahjoitusten lisäksi moni organisaatio ja yhdistys tukee nyt rahallisesti avustusjärjestöjä. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on muun muassa Vuoden Auto Suomessa -valinnan järjestävä Auto- ja liikennetoimittajat AuLi ry.
Auto- ja liikennetoimittajat AuLi ry. lahjoittaa tämän vuoden jäsenmaksutuottonsa Ukrainan lasten auttamiseen. AuLi suuntaa 5 000 euron lahjoituksensa Ukrainaan Unicef Finlandin kautta.
Unicef on YK:n lastenjärjestö, joka tekee pitkäjänteistä työtä kaikkialla maailmassa heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi.
Tällä hetkellä Unicef auttaa ja suojelee lapsia ja heidän perheitään paikan päällä Ukrainassa ja sen rajoilla.
Orimattilassa valtatiellä 4 tapahtui keskiviikkona iltapäivällä liikenneonnettomuus, jossa pohjoisen suuntaan ajaneen henkilöauton kuljettaja törmäsi moottoritien laidassa olleen hinausauton takakulmaan.
Henkilöautossa yksin ollut kuljettaja loukkaantui törmäyksessä ja hänet toimitettiin paikalta sairaalahoitoon.
Hinausauton kuljettaja ei loukkaantunut onnettomuudessa. Onnettomuus ruuhkautti pohjoisen suuntaan menevää liikennettä noin kolmen tunnin ajan pelastus- ja raivaustöiden vuoksi.
