Koti Blogi Sivu 1055

Poliisi valvoo suojateiden turvallisuutta seuraavat kaksi viikkoa

Poliisi jatkaa työtään suojattomien tienkäyttäjien turvallisuuden parantamiseksi liikenteessä ja valvoo koko maassa suojateiden turvallisuutta ja suojatiesääntöjen noudattamista kahden viikon ajan 18.4.-1.5.

Suojatievalvonnan pääkohteena on ajorataa käyttävien moottorikäyttöisten ajoneuvojen ja raitiovaunujen kuljettajien toiminta suojatietä lähestyttäessä ja suojatien kohdalla.

– Näissä rikkomuksissa on kysymys yleensä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, koska suojatiesääntöjen noudattamatta jättäminen voi tyypillisesti johtaa onnettomuuteen, poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta sanoo.

Suojatievalvonta kohdistuu myös pyöräilijöihin ja muihin moottorittomien ajoneuvojen kuljettajiin. Moottorittomien ajoneuvojen kuljettajien sääntörikkeissä on usein kyse liikennevirhemaksulla käsiteltävä hallinnollinen liikennerikkomus.

Yhteistyötä kunnallisen pysäköinninvalvonnan kanssa

Valvonnassa puututaan myös liian lähelle suojateitä tapahtuvaan pysähtymiseen ja pysäköintiin yhteistyössä kunnallisen pysäköinninvalvonnan kanssa.

– Tavoitteena on lisätä kokonaisturvallisuutta suojateillä ja samalla muistuttaa ajoneuvojen kuljettajia heidän velvollisuuksistaan suojateillä, Kallio sanoo.

Kallion mukaan valvonnassa puututaan pääasiassa sellaisiin tapauksiin, jossa ajoneuvon kuljettaja ei anna esteetöntä kulkua jalankulkijalle, joka on jo suojatiellä tai valmistautuu menemään sille.

– Esteetön kulku tarkoittaa sitä, että jalankulkija voi ylittää suojatien hidastamatta tai nopeuttamatta alkuperäistä kävelynopeuttaan, Kallio toteaa.

Valvonnassa puututaan myös tapauksiin, joissa ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen ja jos se ohitetaan ajoneuvolla pysäyttämättä. Lisäksi valvonnassa keskitytään tapauksiin, joissa näkyvyys suojatielle on rajoittunut muulla tavoin, mutta ja ajoneuvo ei hidasta vauhtia tai pysähdy ennen suojatietä.

Katso tästä muita suojatiejuttuja.

Kallio muistuttaa, että suojatie on liikennemerkillä tai tiemerkinnällä osoitettu tien osa ajoradan, pyörätien tai raitiotien ylittämistä varten. Vuonna 2020 voimaan tulleen uuden tieliikennelain mukaan myös ajoneuvolla, mm. polkupyörällä, on sallittua ylittää ajorata suojatietä pitkin siten, että siitä ei saa aiheutua vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle.

Jalankulkijoiden osuus tieliikenteen kuolonuhreista 10 prosenttia

Liikenneturvan julkaisemien tilastojen mukaan kaikista tieliikenteessä menehtyneistä joka kymmenes ja loukkaantuneista seitsemän prosenttia oli jalankulkijoita. Viimeisen kolmen vuoden aikana on kuollut vuosittain keskimäärin 21 ja loukkaantunut 360 jalankulkijaa.

Uhreista joka viides menehtyi suojatiellä. Jalankulkijoiden loukkaantumisista 60 prosenttia tapahtui suojatiellä.

– Onnettomuustilastoissa erottuu kaksi ikäryhmää: nuoret ja iäkkäät. Ajoneuvojen kuljettajien tuleekin olla erityisen hereillä suojateiden kohdilla nähdessään lapsia, nuoria ja vanhuksia, Kallio sanoo.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Päivän ralliauto: Kyllä edustusautoillakin on ajettu rallia

Kuva: CvB.

Vuosien kuluessa on ollut monenlaisia ralliautoja. Tällaisella autolla tuskin tänä päivän osallistuttaisiin rallikilpailuihin

Tällä vuoden 1953 Jaguar Mark VII -mallilla ajettiin nimittäin rallia 1950-luvulla.

Ennen kuin Suomeen saatiin rallisankareita sanan nykypäivän merkityksessä, lajin harrastajista tunnettiin parhaiten ”Monte Carlon kävijät”, eli Monte Carlo ralliin osallistuneet rattimiehet.

Kuva: CvB.

Heidän joukkoonsa kuului ensimmäisissä Jyväskylän Suurajoissa toiseksi ajanut Heikki Korppoo, joka 1953 osallistui Monteen juuri tällä autolla yhdessä Suurajojen perustajajoukkoon lukeutuneen Jukka Pulkkisen kanssa.

Jaguar Mark VII:n 3,5-litrainen, 6-sylinterinen rivimoottori antoi tehoa 160 hv, mikä riitti vaivattomasti 160 km/h huippunopeuteen.

Katso tästä muita Päivän ralliautoja.

Huippunopeus oli tärkeä ominaisuus pitkissä ralleissa, kun aikataulussa pysyminen pitkillä siirtymäosuuksilla saattoi ratkaista koko kisan. Mark VII:n mukavuus säästi miehistöä myös tarpeettomilta rasituksilta.

Jaguar esiintyi suomalaisissa ralleissa usein 1950-luvulla. Etenkin Matti Kolehmainen ja Heikki Puustinen suosivat merkkiä.

Vuonna 1954 Jyväskylään osallistuneet kaksi Mark VII -mallia joutuivat kuitenkin kisaamaan yleiskilpailun ulkopuolella matkailuautojen luokassa.

Auto oli esillä vuonna 2016 Classic Motorshow -tapahtumassa.

Tekstin lähde: Näyttelyteksti.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Autotoday 10 vuotta sitten: Mika Häkkinen määritteli Nico Rosbergin kansallisuuden

Nico Rosberg.

Kymmenen vuotta sitten Nico Rosberg ajoi Kiinassa ensimmäisen F1-voittonsa. Mika Häkkinen kommentoi silloin Rosbergin kansallisuutta.

F1: Mika Häkkinen määritteli Nico Rosbergin kansallisuuden

Kaksinkertainen maailmanmestari Mika Häkkinen oli Shanghaissa paikan päällä seuraamassa Nico Rosbergin ensimmäistä F1-osakilpailuvoittoa. Rosbergista tuli viides F1-kisan voittanut Suomen kansalainen, mutta palkintoseremonioissa soitettiin Saksan kansallislaulu, koska Nico edustaa toista kotimaataan Saksaa.

Häkkinen antoikin ymmärtää, ettei täysin miellä Nicoa suomalaiseksi.

– Silloin kun Nico voittaa, mielletään hänet suomalaiseksi. Tänään hän on siis suomalainen, Häkkinen nauroi Sky Sportsille.

Katso tästä muita Autotoday 10 vuotta sitten -juttuja.

Nicon kansallisuuden Häkkinen määritteli seuraavasti.

– Vaikea sanoa. Hän on mielestäni saksalaissuomalainen. Rosberg, 26, on syntynyt Saksan Wiesbadenissa, mutta asunut koko elämänsä Monacossa.

Hänen isänsä Keijo Rosberg edusti F1:ssä kotimaataan Suomea, mutta ei halunnut opettaa pojalleen kuitenkaan Suomen kieltä. Junioriluokissa Nico edusti vielä Suomea, mutta vaihtoi 2000-luvun alussa saksalaiseen kilpailulisenssiin ja voitti saksalaisena GP2-sarjan mestaruuden 2005 ennen siirtymistään Formula ykkösiin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Päivän kolarikuva: Buickin ulosajo Hyvinkäällä 1954

Kuva: Niilo Ristamo, Hyvinkään kaupunginmuseo.

Oheisessa kuvissa on vuosimallin 1937 Buick ajanut rajusti ulos Hyvinkäällä vuonna 1954.

Auto jäi kyljelleen ja katon kuomu on repeytynyt irti. Lisäksi muun muassa konepelti, pyörä ja lokasuoja ovat irronneet.

Kuvat otti Niilo Ristamo. Kuvat kuuluvat Hyvinkään kaupunginmuseon kokoelmiin.

Katso tästä muita Päivän kolarikuvia.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Kuva: Niilo Ristamo, Hyvinkään kaupunginmuseo.
Kuva: Niilo Ristamo, Hyvinkään kaupunginmuseo.

Ainakin neljä autoa vaurioitui autoliikkeen autokatoksen tulipalossa

Kuva: CvB.

Perjantaina iltapäivällä poliisi sai ilmoituksen Siilinjärven Vuorelasta, jossa autoliikkeen pihassa oli syttynyt tulipalo.

Tapahtumapaikalla selvisi, että Katekujalla sijaitsevan autoliikkeen pihassa oli syttynyt tulipalo autokatoksessa. Palossa vaurioitui pahoin ainakin neljä henkilöautoa.

Palon syttymissyytä ei vielä tiedetä. Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa yhdessä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Rattijuoppo ajoi kovaa päin punaisia valoja ja törmäsi toiseen autoon — toisen auton nuori kuljettaja menehtyi!

Kuva: CvB.

Itä-Uudenmaan poliisi tutkii kahden henkilöauton välistä kolaria, jossa menehtyi yksi henkilö.

Kolari tapahtui Järvenpäässä Pajalan alueella, Pohjoisväylän ja Pajalantien risteyksessä lauantaina noin kello 00.40 aikaan.

Paikalla suoritettujen puhutusten perusteella toinen auto oli ajanut kovalla vauhdilla päin punaisia liikennevaloja ja törmännyt risteyksessä toisen auton kylkeen.

Punaisia päin ajaneessa autossa oli kuljettajan lisäksi kolme muuta henkilöä ja he kaikki pääsivät ulos autosta.

Törmäyksen kohteeksi joutuneessa autossa oli kuljettaja ja kaksi matkustajaa. Pelastuslaitos joutui irrottamaan henkilöt autosta. Kyseisen auton kuljettaja menehtyi. Kolarissa loukkaantuneet toimitettiin sairaalaan.

Poliisi kirjasi tapahtumasta rikosilmoituksen muun muassa rikosnimikkeillä törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, kuolemantuottamus ja rattijuopumus.

Nimikkeet saattavat tarkentua esitutkinnan edetessä. Autoissa olleet henkilöt ovat syntyneet aikavälillä 2003—2006.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Kortiton rattijuoppo ajoi reilua ylinopeutta moottoritiellä

Poliisi9
Kuva: CvB.

Liikenteenvalvontaa moottoritiellä suorittanut poliisipartio havaitsi perjantain ja lauantain välisenä yönä Hämeenlinnan Iittalassa ylinopeutta pohjoisen suuntaan edenneen henkilöauton.

Auton nopeudeksi mitattiin 172 km/h paikassa, missä rajoitus on 120 km/h.

Auton kuljettajaksi osoittautui parikymppinen ajokiellossa oleva mies, joka puhalsi alkometriin rattijuopumuksen rajan ylittävät lukemat.

Poliisi epäilee miestä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta sekä kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Pandemia ja sota Ukrainassa näkyivät alkuvuonna liikenteessä

Kuva: Matti Sulanto.

Jo yli kaksi vuotta jatkunut pandemia vaikuttaa edelleen eri liikennemuodoissa. Tieliikenteen määrä kasvoi tammi-maaliskuussa edellisvuodesta, mutta oli vieläkin hieman vähäisempää pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna.

Fintrafficin tuottaman, muun muassa navigaattoreissa jaettavan, liikennedatan hyödyntäminen nousi uuteen ennätykseen. Asiat selviävät Fintrafficin julkaisemista tammi-maaliskuun tilastoista.

– Etätöiden suosion kasvu vaikuttaa pysyvästi suomalaisten liikkumiseen. Samalla polttoaineen kallistuminen tarjoaa joukkoliikenteelle hyvän mahdollisuuden houkutella pandemian seurauksena menettämiään matkustajia takaisin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jo heikentänyt Suomen kansainvälisiä yhteyksiä muun muassa Venäjän ilmatilan sulkeutumisen sekä kansainvälisten juna- ja tiekuljetusten vähentymisen seurauksena. Positiivista on, että liikennedatan käyttö on voimakkaassa kasvussa. Tämä lupaa hyvää liikenteen palvelujen kehittymiselle sekä liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden jatkuvalle parantamiselle, sanoo liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin toimitusjohtaja Pertti Korhonen.

Tieliikenteessä nousua viime vuoteen verrattuna

Liikennemäärät pääteillä (valta- ja kantatiet) kasvoivat vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta vajaat neljä prosenttia, ja liikennemäärät ovat jäljessä enää vajaat kolme prosenttia pandemiaa edeltäneestä tasosta.

– Tieliikenteen määrät ovat alkuvuonna lähennelleet jo koronaa edeltävää tasoa. Viime vuoteen verrattuna liikenne on tammi-maaliskuussa ollutkin kasvusuunnassa lähes kaikkialla Suomessa, summaa Fintrafficin tieliikenteenohjauksen toimitusjohtaja Aapo Anderson.

Kasvua esiintyi sekä henkilöautoilussa että raskaassa liikenteessä.

Henkilöautoliikenne kasvoi tammi-maaliskuussa neljä prosenttia ja raskas liikenne vajaat kaksi prosenttia. Maakunnittain mitattuna eniten liikennemäärät nousivat Varsinais-Suomessa (7 %), Lapissa (6 %) ja Uudellamaalla (6 %).

Tieliikenteen kehitystä seurataan Fintrafficin ylläpitämistä liikenteen automaattisista mittauspisteistä (LAM-pisteet).

Liikennedatan käyttö jatkaa kasvuaan

Datan käyttö ja liikenteeseen liittyvän datan määrä on voimakkaassa kasvussa.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tie-, rata- ja meriliikenteen avointa dataa tarjoavaan Digitraffic-palveluun tehtiin rajapintakutsuja 20 % enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2021. Myös datamäärässä oli kasvua 30 % tammi-maaliskuussa 2022 viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Fintraffic tarjoaa liikenteen tilannekuvaa kuluttajille, yrityksille ja medialle sekä avointa dataa sovelluskehittäjille muun muassa erilaisten karttapalvelujen kehittämiseen ja navigaattorien käyttöön.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //  

Päivän kuva: Pysäyttäkää raitiotie, ettei käy kuin Helsingissä!

Kuva: CvB.

Suomessa uusia raitioteitä on kehitteillä, eikä ne ole saaneet samanlaista vastustusta kuin Britannian Edinburghissa.

Skotlannin Edinburghissa toimii nykyään raitiotie kaupungin keskustan ja lentokentän välillä. Sen synnyttäminen ei kuitenkaan onnistunut suunnitellusti.

Edinburghin raitiotieprojekti alkoi vuosituhannen vaihteessa, ja rataverkoston piti olla käytössä noin vuonna 2010. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Vuonna 2011 oli jo kiskot valmiina Edinburgin keskustassa. Kuva: CvB.

Nyt toiminnassa oleva vajaan 20 kilometrin matka otettiin käyttöön vuonna 2014.

Vuonna 2011 kaikki oli vielä auki, ja monet vastustivat projektia, koska muun muassa kustannukset olivat nousseet merkittävästi.

Katso tästä muita Päivän kuva -juttuja.

Oheinen juliste oli kampanja raitiotietä vastaan. Siinä korostettiin, että raitiotie pitää pysäyttää, ennen kuin se leviää ympäri kaupunkia, kuten esimerkiksi on tapahtunut Helsingissä ja Amsterdamissa. Juliste kuvattiin 2011.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //