Koti Blogi Sivu 101

Uudenmaan ELY-keskuksen alueella tienkäyttäjät entistä tyytyväisempiä maanteiden tilaan!

Kuva: Aki Muhonen.

Kesän 2025 tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimuksen tulokset osoittavat, että Uudenmaan ELY-keskuksen alueella tyytyväisyys maanteiden kuntoon on noussut selvästi edellisvuodesta. Tyytyväisyyden kasvu oli erityisen merkittävää yksityishenkilöillä, mutta myös ammattikuljettajien tyytyväisyys kasvoi hieman. Päällysteiden kunto on merkittävin asiakaskokemukseen vaikuttava tekijä.

Tutkimuksen mukaan yli puolet yksityishenkilöistä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella oli kuluneena kesänä tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä maanteiden tilaan ja kuntoon. Tuloksen paraneminen edelliseen vuoteen verrattuna oli tilastollisesti merkittävää. Myös ammattikuljettajien kokonaistyytyväisyys oli edellisvuotta paremmalla tasolla, mutta tyytyväisyyden kasvu maltillisempaa kuin yksityishenkilöillä.

Tutkimuksessa kysyttiin erikseen tienkäyttäjien tyytyväisyyttä pääteiden ja toisaalta muiden teiden kuntoon. Pääteiden osalta tyytyväisyys oli lisääntynyt erityisesti yksityishenkilöillä, kun taas tyytyväisyys muiden teiden kuntoon kasvoi ammattikuljettajilla merkittävästi.

  • Kokonaistyytyväisyys maanteiden tilaan ja kuntoon: yksityishenkilöt 3,38 (2024: 2,90); raskaan liikenteen ammattikuljettajat 2,79 (2024: 2,63)
  • Pääteiden kunto: yksityishenkilöt 3,52 (2024: 3,23); ammattikuljettajat 3,10 (2024: 2,98)
  • Muiden teiden kunto: yksityishenkilöt 3,14 (2024: 2,63); ammattikuljettajat 2,51 (2024: 2,24)

Tienpidon ohjauksesta Uudenmaan ELY-keskuksessa vastaava Timo Karhumäki kertoo, että tuloksissa nähdään merkittävä parannus alemman verkon kuntoon erityisesti tavallisten tienkäyttäjien osalta.

Syitä tähän on useita. Vähäliikenteisen tieverkon päällystysohjelma oli korjausvelkarahoituksen ansiosta laaja. Lisäksi onnistuttiin tunnistamaan oikeat korjauskohteet yksityiskohtaisen data-analyysin ja sidosryhmien kanssa käydyn järjestelmällisen vuoropuhelun ansiosta.

– Myös urakoiden paketoinnissa, kilpailutuksessa ja teettämisessä meillä on todella rautaiset ammattilaiset, Karhumäki kehaisee.

”Suomen surkein kylätie 2023” korjattiin 2024 syksyllä. Vähäliikenteisiä ohuesti pinnoitettuja maanteitä on parannettu sorateiksi vuonna 2024 ja sorateiden kuntoon ylipäänsä ollaan aiempaa tyytyväisempiä.

– Sorateitä osataan myös pitää kunnossa.

Raskas liikenne ei kuitenkaan hyödy tien hyvästä pintakunnosta yhtä paljon: alemmalla verkolla tiegeometrian puutteet on isolle kalustolle hankalin asia. Niinpä tyytyväisyyskään ei ollut noussut samassa linjassa yksityisautoilijoiden kanssa. Sen sijan tyytyväisyys kävely- ja pyöräilyteiden oloihin jatkaa kasvuaan.

Haasteitakin riittää

Uudenmaan ELY-keskuksen alueella riittää tienvarsilla niittämistä ja haitallisten vieraslajien kitkemistä. Karhumäen mukaan etenkin lupiineista tuli kuluneella kesäkaudella runsaasti asiakaspalautetta.

Palautetta saatiin myös pääkaupunkiseudun pääväylien puuston raivauksista ja työn jäljestä. Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksessa raskaan liikenteen tyytyväisyys tienvarsialueiden kasvillisuuden niittoon ja pusikoiden raivaukseen oli laskenut.

– Tutkimuksessa kyseltiin myös tiemerkinnöistä. Niiden näkyvyys on parantunut tavallisen tienkäyttäjän mielestä, mutta huonontunut ammattilaisten silmissä. Sama kasvillisuuden hoidossa, vaikka rekan kopista näkee paremmin, Karhumäki tuumii.

Väylävirasto selvittää tienkäyttäjien tyytyväisyyttä kahdesti vuodessa. Toinen tutkimuksista koskee talvikunnossapitoa, toinen taas maanteiden tilaa ja kuntoa kesäkaudella. Tuloksia käytetään Väylävirastossa ja ELY-keskuksissa toiminnan onnistumisen seurantaan ja apuna toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa.

Nyt julkaistut tulokset ovat kesäkauden 2025 tutkimuksesta, joka toteutettiin 11.8.–29.9.2025. Yksityishenkilöiden tiedonkeruu toteutettiin online-paneelissa, raskaan liikenteen puolestaan sähköisellä lomakkeella. Uudenmaan ELY-keskuksen alueelta (Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat) tutkimukseen vastasi 1022 yksityishenkilöä ja 220 raskaan liikenteen kuljettajaa.

Katso tästä Suomen surkeimpia kyläteitä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Näistä kuudesta autosta yksi on Vuoden Auto Suomessa 2026!

VAS 2026 finalistit Dacia Bigster Kia EV4 Mercedes-Benz CLA Renault 5 Škoda Elroq Smart 5 Kuva: Jari Kohonen.

Vuoden Auto Suomessa 2026 -valinnan ensimmäinen valintakierros on päättynyt. 35 ehdokkaan joukosta kuuden auton finaaliin ylsivät aakkosjärjestyksessä Dacia Bigster, Kia EV4, Mercedes-Benz CLA, Renault 5, Škoda Elroq ja Smart #5.

Aiempien Vuoden Auto Suomessa -valintojen tapaan finaaliin pääsi varsin erityyppisiä autoja, mutta peräti viisi kuudesta finalistista on sähköautoja. Finalistien lähtöhintojen skaala on 27 390–49 390 euroa.

Neljä eniten ääniä saanutta autoa erottuivat melko selvästi omaksi joukokseen, ja ne saivat noin puolet kokonaisäänimäärästä. 35 ehdokkaasta viisi ei saanut tuomareilta yhtään ääntä.

Vuoden Auto Suomessa -valinnan nyt jo 12. kerran tekevän Auto- ja liikennetoimittajat AuLi ry:n yli sadasta jäsenestä tämänkertaiseen valintaan osallistuu 53 toimittajaa, jotka keskittyvät työssään pääasiassa henkilöautojen testaukseen. Ensimmäisellä kierroksella kukin tuomari nimesi 35 ehdokkaan joukosta kuusi finalistiehdokasta. Ennen finalistiehdokkaiden nimeämistä tuomareilla oli 13.11. mahdollisuus koeajaa kaikkia ehdokkaita Riihimäen ABC:llä järjestetyssä suuressa koeajotilaisuudessa.

Tuomareiden työn helpottamiseksi Riihimäellä järjestetään 25.11. finalistien koeajotilaisuus. Sen jälkeen tuomariston jäsenet päättävät, miten he jakavat toisella kierroksella käytettävissään olevat 15 ääntä. Kaikille ehdokkaille ääniä ei tarvitse antaa, mutta yksi ehdokas on nostettava omassa pistejaossa voittajaksi.

Vuoden Auto Suomessa 2026 julkistetaan Aulin nimipäivänä tiistaina 16.12. Vantaalla Sokos Hotel Flamingossa. Samassa tilaisuudessa palkitaan myös Vuoden Kaunein Auto Suomessa 2026 ja eri medioiden lukijoiden valitsema yleisön suosikki. Kauneimman auton tuomarit valitsivat kaikkien 35 ehdokkaan joukosta, mutta lukijat valitsevat suosikkinsa finalistien joukosta.

Lue muita juttuja Vuoden Auto Suomesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Ensi kesänä historiallisten ajoneuvojen kansainvälinen suurtapahtuma Tampereella

Packard Eight 1938. Kuva: SAHK.

FIVA:n* vuoden 2026 päätapahtuma ”Two Lakes” järjestetään Tampereella. Se on korkeatasoinen kansainvälinen harrasteautotapahtuma, jonka FIVA myöntää vuosittain vain yhdelle järjestäjämaalle. (Certified FIVA World Event 2026, Tampere 27.-30.7.2026)

Nykyisen varaustilanteen perusteella tapahtuma kokoaa iloisia historiallisten ajoneuvojen harrastajia mm. Saksasta, Ruotsista ja Baltian maista tutustumaan harrastajiin ja harrastukseen eri maissa.

Tampereen seutu tarjoaa osallistujille Suomen kauneimpia teitä, järvimaisemia, luontoa, kartanoita sekä teollisuusarkkitehtuuria. Puhdas luonto, valoisat kesäyöt ja ympäristöystävällisyys ovat keskeiset vetovoimatekijät.

Järjestäjät

1966 perustetun maailmanlaajuisen FIVA:n päätehtävänä on ajoneuvokulttuuriperinnön säilyttäminen. Tärkeässä roolissa UNESCO:n kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi on ympäristöystävällisyys, jonka myötä harrastuksen positiivinen mielikuva voidaan säilyttää jatkossakin. Työtä tehdään komissioissa, joita on Nuorisosta Tekniikkaan.

Suomessa FIVA:n jäsenliittona toimii SAHK ry**, joka vastaa tapahtuman toteuttamisesta. Aloitteen tapahtuman hankkimisesta Suomeen teki SAHK:n jäsenyhdistys Tampereen Seudun Mobilistit ry, joka vastaa käytännön järjestelyistä. Vuoden 2024 Retkeilyajo toimi harjoituksena FIVA World Eventiä varten.

Tapahtumasta

Tampereen ydinkeskusta on tapahtuman keskuksena ja ajolenkkejä lukuun ottamatta ohjelmakohteet ovat alle 400 metrin säteellä hotelleista. Osallistujat majoitetaan Tampereen keskustan Tammer- ja Ilves-hotelleihin.

Yleisölle vapaat autonäyttelyt järjestetään Finnparkin tiloissa sekä Frenckellin parkkihallissa. Ajoreitit kiertävät Tampereelta länteen ja itään.

Tapahtuman luonteesta johtuen ajomatkat ovat suhteellisen lyhyitä, jotta yhteisöllisyydelle jää aikaa. Laukon kartanon, Mobilia-museon sekä Vehoniemen Automuseon kiertävät ajoreitit julkistetaan hieman myöhemmin.

Nelipäiväisen tapahtuman ohjelmassa on esimerkiksi Tampereen kaupungin vastaanotto, sisävesiristeily sekä illallinen Tampereen Viikinsaaressa. Osanottajille tarjotaan laajaa ”pre- ja post-tour” ohjelmaa, koska varmasti usea heistä ei ole aikaisemmin käynyt Suomessa.

Tapahtuman suojelijana toimii liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Osallistujista

Ajoihin hyväksyttävät ajoneuvot ovat valmistettu vuosien 1886–1986 välisenä aikana ja tämä takaa vetovoimaa eri ikäryhmiin, tyypillisesti ihmisiä kiinnostavat oman lapsuuden autot.

Keski-Euroopassa harrasteautoilu nähdään myös liiketoimintamahdollisuutena, koska tämän tyyppisten tapahtumien osallistuja on lifestyle-nautiskelija.

Autokunnat koostuvat pääsääntöisesti pariskunnista, jotka usein myös pukeutuvat ajoneuvonsa aikakauden mukaisesti. Ajoneuvo/asu-kokonaisuus voi olla pitkäaikaisen suunnittelun lopputulos. Osa on rakentanut autonsa itse, toiset hankkivat ja huollattavat ne ammattiliikkeissä. Jälkimmäinen kasvavana trendinä työllistää enenevässä määrin alan ammattilaisia myös Suomessa.

Vastuullisuus

Tampereen kaupunki on sitoutunut edistämään alueellaan kestävää kehitystä ja myös Tampereen Seudun Mobilistit ottavat tämän Two Lakes -tapahtumassa huomioon.

Jokaisella tapahtuman yhteistyökumppanilla on kestävän matkailun sertifikaatti. Lisäksi osallistuvien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt kompensoidaan. Tampereen Seudun Mobilistit ry on harjoitellut sitä SAHK:n valtakunnallisissa Retkeilyajoissa 2024. Silloin ensimmäistä kertaa maassamme laskettiin historiallisten ajoneuvojen ajotapahtuman hiilijalanjälki, joka kompensoitiin istuttamalla puuntaimia yhdistyksen toimintakeskuksen pihaan.

Yhteistyökumppanit

Historiallisista ajoneuvoista puhuttaessa viesti on erittäin positiivinen ja harrastajat tulevat kertomaan omia kokemuksia muistoineen. FIVA ja sen alaiset harrastejärjestöt julkaisevat runsaasti materiaalia kauden päätapahtumasta omissa julkaisuissaan.

Tampereen kaupunki ja Finnpark Oy ovat tapahtuman pääyhteistyökumppaneita ja tulevat markkinoimaan Two Lakes -tapahtumaa kaikissa omissa kanavissaan. Operatiivinen yhteistyökumppani on Matkapojat Oy.

Varauspalvelu on avattu (ei kannata pelästyä Lontoon kieltä, koska kaikki on suomeksi, kun sen kielen valitsee valikosta): https://www.fivaworldevent2026.com/

* Fédération Internationale des Véhicules Anciens

** Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto

Lue muita juttuja harrasteautoilusta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Ajoterveyden arviointi vaatii muutosta!

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Moni ajoterveysriski jää tunnistamatta ennen vakavaa onnettomuutta. Onnettomuustietoinstituutin mukaan vastuu ajokyvyn arvioinnista kuuluu terveydenhuollon ohella myös poliisille ja jokaiselle kuljettajalle itselleen.

Noin puolessa vuoden 2024 kuolemaan johtaneista tieliikenneonnettomuuksista ajoterveysriskin aiheuttanut sairaus ei ollut terveydenhoidon tiedossa. Äärimmäisissä tapauksissa edes henkilö itse ei tiennyt sairaudestaan.

– Näissä piiloon jääneissä tapauksissa ei voida olettaa, että terveydenhuolto voisi auttaa, mikäli arviointijärjestelmää ei muuteta, sanoo teknologiapäällikkö Tapio Koisaari Onnettomuustietoinstituutista.

Ajoterveys on yhteinen vastuu

Ajoterveysjärjestelmä on kokonaisuus, johon osallistuvat terveydenhuolto, poliisi ja kansalaiset itse.

– Ajoterveys ei ole vain lääkärinlausunto tai poliisin päätös. Kyse on yhteisestä vastuusta ja siitä, että järjestelmä tunnistaa riskit ajoissa, Koisaari sanoo.

Laki velvoittaa – lääkärin on arvioitava ja ilmoitettava riskit poliisille

Tällä hetkellä henkilöauton ajo-oikeutta hakeva antaa oman vakuutuksensa riittävästä terveydentilasta. Seuraavan kerran asiaan palataan usein vasta vuosikymmenten kuluttua, käytännössä eläkkeellä.

Lääkärin on arvioitava potilaan ajoterveyttä aina kokonaisuutena, kun sairaus, vamma, lääkitys tai terveydentilan muutos voi heikentää ajokykyä – ei ainoastaan ikäkausitarkastuksissa. Jos ajokyvyttömyyden arvioidaan kestävän vähintään kuusi kuukautta, lääkärillä on Ajokorttilain mukaan ilmoitusvelvollisuus poliisille.

Väärät arviot ovat pieni osa ajoterveyden kokonaisongelmaa

– Järjestelmän ideana on jo nyt, että ajoterveyttä arvioidaan myös muissa kuin ikäkausitarkastuksissa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan aina toteudu. Arvio tulisi kirjata ja huomioida entistä systemaattisemmin myös tavallisten lääkärikäyntien yhteydessä, aina, kun potilaan tila antaa siihen aihetta, Koisaari painottaa.

Ongelma ei kuitenkaan rajoitu vain järjestelmän rakenteisiin, vaan myös käytännön toteutukseen.

– Puhuttaessa kuljettajista, jotka ovat aiheuttaneet kuolemaan johtaneen onnettomuuden, suurin ongelma ei ole väärä arvio, vaan se, ettei arviota tehdä lainkaan, vaikka olisi pitänyt.

Poliisin roolia ja valvontakäytäntöjä kehitettävä edelleen

Poliisi ja terveydenhuolto ovat viime vuosina kehittäneet ajoterveyskulttuuria. Poliisi voi puuttua ajoterveyteen havaittujen rikkeiden perusteella, ja parhaiden käytäntöjen jakaminen poliisilaitosten kesken voisi tehostaa valvontaa. Poliisin ja muun yhteiskunnan huoleksi jäävät silti kuljettajat, jotka jatkavat ajamista ajo-oikeuden menettämisestä huolimatta.

– Äärimmäisenä keinona tulisi pohtia myös ajoneuvojen takavarikkojen kaltaisia ratkaisuja, Koisaari sanoo.

Ajoterveyden arvioinnin kehittäminen on yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä vakavia liikenneonnettomuuksia ja pelastaa ihmishenkiä tulevaisuudessa.

Lue muita juttuja ajoterveydestä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vuoden nuori kuljetusyrittäjä on valittu

Ville Mäkelä. Kuva: SKAL.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry palkitsi vuoden 2025 ansioituneita toimijoita kuljetusalalla. Palkinnot jaettiin SKAL Forumissa 15.11.2025 Jyväskylässä.

Ville Mäkelä on vuoden 2025 nuori SKAL Kuljetusyrittäjä

Kuljetusyrittäjä Ville Mäkelä valittiin vuoden nuoreksi kuljetusyrittäjäksi positiivisen asenteensa, halukkuutensa kehittyä ja vahvan verkostoitumisensa ansiosta.

Valitsijaraadin mukaan Mäkelä edustaa nuorta kuljetusyrittäjyyttä parhaimmillaan. Hän on aktiivinen kuljetusalan puolestapuhuja, joka tekee alasta näkyvää myös sosiaalisessa mediassa.

Kuljetus V. Mäkelä Oy:n käynnissä oleva auditointityö kertoo Mäkelän vastuullisuudesta ja halusta kehittää yrityksen toimintaa.

–Villestä huokuu positiivinen asenne ja työn ilo kuljetusalalla, kertoo raadin puheenjohtaja Hanne Paavola.

Mäkelä verkostoituu aktiivisesti SKAL nuorten verkoston jäsenenä ja edesauttaa myös muiden verkostoitumista SKALin paikallisyhdistyksen Lauttakylän Seudun Kuljetusyrittäjät ry:n puheenjohtajana.

– Olen otettu tunnustuksesta, etenkin kun yrittäjätaivalta on takana vasta neljä vuotta. Suuri kiitos kuuluu perheelle, ystäville ja kollegoille, Mäkelä sanoo.

Kuljetus V. Mäkelä Oy kuljettaa raakapuuta Länsi-Suomen alueella. Mäkelä perusti yrityksen vuonna 2021. Yrityksessä on Mäkelän lisäksi yksi vakituinen työntekijä.

Vuoden nuori SKAL Kuljetusyrittäjä 2025 -valitsijaraatiin kuuluivat: Hanne Paavola (puheenjohtaja), Toni Hirsimäki, Jani Salmela, Sanna Kangas, Anu Kuivaniemi ja Simo Niskanen.

Vuoden SKAL Paikallisyhdistys -palkinto Forssaan

Aktiivinen ja vireä Forssan Seudun Ammattiautoilijat ry palkittiin vuoden 2025 SKAL Paikallisyhdistyksenä. Yhdistys on perustettu jo vuonna 1937.

Forssan Seudun Ammattiautoilijat panostaa määrätietoisesti jäsenhankintaan, ja on saanut neljän vuoden aikana peräti 11 uutta jäsentä. Lisäksi se on onnistunut houkuttelemaan nuoria edustajia mukaan toimintaansa.

Forssan Seudun Ammattiautoilijat viestii jäsenilleen säännöllisesti ja tekee aktiivista vaikuttamistyötä erityisesti paikallisissa tieasioissa. Yhdistyksen edustajat ovat vahvasti mukana myös alueyhdistyksen ja SKALin toiminnassa.

Palkinnon vastaanottivat yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Aaltonen ja varapuheenjohtaja Tero Korpisaari.

Vuoden SKAL Paikallisyhdistys palkittiin kunniakirjalla, kiertopalkinnolla, SKALin ammattipätevyyskoulutuspäivällä sekä 1 500 euron rahapalkinnolla, joka on tarkoitettu yhdistystoiminnan vireyttämiseen ja jäsenhyödyn edistämiseen. Valinnan teki SKAL ry:n raati, johon kuuluivat puheenjohtaja Jari Välikangas, lakimies Hanna-Liisa Hammarén ja järjestöjohtaja Arto Kämppi.

Logistiikkastipendi biokaasututkimuksesta

SKALin 70-vuotisjuhlasäätiö myönsi 1 000 euron logistiikkastipendin Teemu Tähtiselle tunnustuksena ansiokkaasta opinnäytetyöstä, joka edistää kestävän logistiikan kehitystä.

Tähtinen valmistui tänä vuonna logistiikan insinööriksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Hänen opinnäytetyönsä Kestävä pohjoinen: biokaasun käyttömahdollisuudet lappilaisen kuljetusliikkeen näkökulmasta tarkastelee vihreän siirtymän vaikutuksia kuljetusalalla Pohjois-Suomessa.

Työn tavoitteena oli selvittää, millainen kustannusriski liittyy edelläkävijyyteen ympäristöystävällisissä käyttövoimaratkaisuissa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Tähtisen työnant ajan UKK-Express Oy:n kanssa yrityksen biokaasuajoneuvohankkeen yhteydessä. Tulosten mukaan biokaasu on kustannustehokas ja vähäpäästöinen vaihtoehto, ja sen käyttöönottoa tukevat sekä laskennalliset että laadulliset analyysit.

Raskaan liikenteen ja logistiikan kipinä syttyi Tähtiselle jo lapsuudessa isän ja isoisän jalanjäljissä. Armeijassa saadun kuorma-autokortin myötä hän on toiminut myös kuljettajana opintojensa ohella.

SKALin logistiikkastipendi myönnetään vuosittain opiskelijalle, jonka opinnäytetyö edistää alan kestävää kehitystä, tehokkuutta ja käytännön sovellettavuutta.

Opinnäytetyö on luettavissa täällä.

Lue muita juttuja SKALista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Autoilija pakeni poliisia Tampereen keskustassa

Kuva: CvB.

Poliisilla oli eilen illalla Tampereella tehtävä, jossa useampi poliisipartio seurasi pakenevaa henkilöauton kuljettajaa.

Poliisi havaitsi klo 21.07 Tampereen keskustassa Tiiliruukinkadulla ylinopeutta etenevän henkilöauton. Auton kuljettaja ei totellut poliisin pysäytysvalolla ja äänimerkillä antamaa pysähtymiskäskyä, vaan kiihdytti nopeuttaan ja pyrkien pakenemaan poliisia.

Tehtävälle liittyi useita poliisipartioita ja pakenevaa henkilöautoa seurattiin keskustan ja Kalevan alueelta Rantatunneliin, jossa vaarallisesti etenevä ajoneuvo saatiin pysäytettyä.

Ajoneuvon kuljettaja otettiin kiinni ja häntä epäillään mm. törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Tapahtuminen seurauksena Rantatunnelin länteen menevät kaistat jouduttiin sulkemaan hetkeksi.

Tapahtumassa vältyttiin henkilövahingoilta.

Lue myös

Vuoden sähköauto 2026 julkistettiin tänään!

Ajokokeita ei vastaanotettu tasapuolisesti ja ajokokeen vastaanottajia yritettiin lahjoa!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vuoden sähköauto 2026 julkistettiin tänään!

Kuva: Esko Tuomisto.

Sähköinsinöörit – SIL ry:n vuosittain järjestämän Vuoden sähköauto -valinnan voittaja on selvillä. Se on Škoda Elroq. Valintakriteereissä painotetaan lähellä tavallista käyttäjää olevia asioita, kuten toimintamatkaa, tilan käyttöä, hallintalaitteiden käytettävyyttä sekä vastinetta rahalle.

Sähköinsinöörit – SIL ry:n Vuoden Sähköauto 2024 -finaaliin etenivät lokakuussa Škoda Elroq 85 -mallin lisäksi Mercedes-Benz CLA 250 ja Renault 4 E-Tech. Edellisvuosien tapaan sähköautoille suoritettiin esikarsinta saatavilla olevien tietojen ja raatilaisten omien kokemusten perusteella.

Raadin mukaan Elroqissa on hyvät tilat sekä matkustajille että tavaroille. Pienen kääntösäteen ansiosta Elroqia on helppo pyöritellä kaupungissa. Myös maantiellä Elroq pysyy hyvin suunnassa. Kojelaudan toiminnot ovat selvät ja loogiset. Raati arvosti niin ikään Elroqin toimintamatkaa ja ripeää latausta.

Vuoden sähköauto -kilpailun tarkoituksena on tutkia autoja tavallisen kuluttajan silmin. Sähköinsinöörit – SIL ry:n listalle hyväksytään vuosittain sähköautoja, jotka täyttävät karsintakriteerit ja ovat koeajettavissa Suomessa. Valintakriteereissä painotetaan lähellä tavallista käyttäjää olevia asioita, kuten toimintamatkaa, tilan käyttöä, hallintalaitteiden käytettävyyttä sekä vastinetta rahalle.

Valinnan teki raati, johon kuului Sähköinsinöörit – SIL ry:n lisäksi edustajia muista sähköalan järjestöistä, kuten Sähkötekniikka ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry, Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry, Sähköteknisen Kaupan liitto ry sekä Sähkösuunnittelijat NSS ry. Mukana oli myös Energiateollisuus ry.

SIL ry valitsi Vuoden sähköauton ensimmäistä kertaa vuonna 2018 edistääkseen sähköautojen tunnettuutta. Škoda on edennyt voittajaksi jo toista kertaa, sillä vuonna 2021 tittelin voitti Škoda Enyaq.

Vuoden sähköautot:

  • 2026 Škoda Elroq
  • 2025 Opel Astra Sports Tourer Electric
  • 2024 MG4 Luxury
  • 2023 Polestar 2 Long Range
  • 2022 vuoden sähköauton vuosilukua vaihdettiin kuluvasta vuodesta seuraavaksi vuodeksi
  • 2021 Škoda Enyaq iV.
  • 2020 Volkswagen ID.3
  • 2019 Nissan Leaf e+
  • 2018 Hyundai Kona Electric

Voittajan valitsi raati, johon kuuluvat Ilkka Manner ja Vesa Linja-aho Sähköinsinöörit – SIL ry:stä, Jouni Kekäläinen Sähkösuunnittelijat NSS ry:stä, Jarmo Raninen Sähköteknisen kaupan liitosta, Matti Orrberg Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:stä, Tapio Koivu Sähkötekniikan ja energiatehokkuuden edistämiskeskus STEK ry:stä, Tuukka Heikkilä Energiateollisuus ry:stä, Kirsi Immonen Latauspiste.fi:stä sekä toimittaja Mikko Arvinen.

Katso tästä muita juttuja Vuoden sähköautosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Suomen Autopurkamoliitto huolissaan EU-sääntelyn vaikutuksesta autopurkamotoimintaan

Kuva: Matti Sulanto.

Autoperäisen jätteen käsittely tulee Suomessa keskittymään ulkomaisia autoteollisuusjättejä edustavalle tuottajayhteisölle entistä enemmän, jos parhaillaan valmisteltava jätelain ja tuottajavastuusääntelyn uudistus toteutuu. Valmistelussa oleva monopolistinen malli antaisi tuottajille ensisijaisen oikeuden jätehuollon järjestämiseen.

Käytännössä tuottajat saisivat lähes täydellisen päätösvallan siihen, miten ja missä ajoneuvojen kierrätys tapahtuu ohi varsinaisen jätehuoltoa hoitavan käsittelyketjun.

Koska Suomessa ei ole omaa autoteollisuutta, ulkomainen autoteollisuus saisi käytännössä monopoliaseman Suomen kiertotalousmarkkinoilla. Kotimaiset autopurkamot ja kierrätysyritykset, jotka ovat pääosin pieniä ja keskisuuria toimijoita, jäisivät alisteiseen asemaan. Ilman oikeutta raaka-aineeseen eli jätteeseen alalle ei jää kannustumia kehittää toimintaa eikä investoida.

“Valmisteltu malli jättäisi suomalaiset kiertotalouden toimijat sivurooliin ja siirtäisi päätösvallan globaaleille autoteollisuusjäteille. On vaikea ymmärtää, miksi suomalaisen kiertotalouden toimintaedellytyksiä halutaan valuttaa muualle Eurooppaan ja Aasiaan, mistä autot käytännössä tulevat”, Suomen Autopurkamoliiton järjestöjohtaja Ilkka Koponen sanoo.

Monopoli heikentäisi kilpailua ja innovaatioita

Suomessa romutetaan vuosittain noin 70 000–80 000 ajoneuvoa, mutta vain 20 prosenttia niistä tulee uudelleenkäyttöä käytännössä toteuttaville autopurkamoille. Valtaosa ajoneuvoista päätyy sellaisenaan murskaamoihin ilman, että osia enää lähdetään purkamaan uutta käyttöä varten. Uudelleenkäytön aste onkin vain 2–3 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa ja Ranskassa se on moninkertainen.

”Kiertotalous on nyt kovassa nosteessa, ja sen tiimoilta syntyy valtavasti uutta toimintaa ja innovaatioita ympäri maailmaa. Jos monopolimalli toteutuu, puhutaan satojen miljoonien menetetyistä liiketoimintamahdollisuuksista ja ympäristöhyödyistä. Kiertotalouden uusi lisäarvo, investoinnit ja osaaminen syntyisi muualle Eurooppaan eikä suomalainen työ ja kansantalous tästä pääsisi hyötymään. Meillä on Suomessa valtavasti osaamista ja potentiaalia, joka on vaarassa kuihtua pois”, Koponen painottaa.

Samaan aikaan EU-tasolla valmistellaan ELV-asetusta, joka tähtää merkittävään kasvuun ajoneuvojen osien uudelleenkäytössä. Yksi uudelleenkäytetty auton osa merkitsee jopa 80 prosenttia vähemmän hiilipäästöjä uuteen osaan verrattuna.

Uudelleenkäytetty osa on myös samalla kuluttajalle kustannustehokas valinta verrattuna uuteen varaosaan. EU:ssa eri jätejakeiden erityispiirteet on tunnustettu, mutta Suomessa kaikki jätteet ollaan viemässä yhden lainsäädännön mallin alle – myös autonosien kaltaiset positiivisen arvon omaavat jätteet. Tämä hidastaisi innovaatioita ja estäisi markkinaehtoisen kehityksen.

”Suomalaiset kiertotalousyritykset eivät uskalla investoida, jos raaka-aineen eli käytöstä poistettujen autojen hyödyntäminen perustuu jonkin toisen, monopoliasemassa olevan toimijan tahdonvaltaan. Tämä on selvä kannustinloukku, joka myös vaarantaa kestävän yritystoiminnan ja uudelleenkäytön tavoitteet”, Koponen varoittaa.

Markkinaehtoinen malli turvaisi kotimaisen kiertotalouden

Suomen Autopurkamoliitto muistuttaa, että markkinaehtoisuus ja omistusoikeuden suoja ovat suomalaisen yhteiskunnan peruslähtökohtia ja kehittyvän kiertotalouden perusedellytyksiä.

Kun auton omistaja toimittaa ajoneuvonsa purkamolle, sen tulisi olla purkamoyrittäjän eikä tuottajayhteisön omaisuutta. Uudelleenkäyttö, kunnostaminen, korjaaminen ja raaka-aineiden kierrätys ovat sekä ekologisesti, kestävästi että taloudellisesti järkeviä ratkaisuja. Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen teemoihin, ja toimiva ajoneuvojen kiertotalous sopii tähän erinomaisesti.

”Valmisteilla oleva alan EU-tasoinen sääntely antaa hyvän pohjan kotimaiselle kehitykselle, mutta monopoli ei ole ratkaisu. Päinvastoin se on uhka suomalaiselle osaamiselle, ympäristölle ja kuluttajille. Kansallisesti ei pidä tehdä ratkaisuja, jotka heikentävät kotimaisen alan toimintaedellytyksiä”, Koponen kiteyttää.

Lue muita juttuja Suomen Autopurkamoliitosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Daimler Truck aloittaa vetykuorma-autojen asiakastestit

Kuva: Daimler Truck.

Mercedes-Benz GenH2 -vetykuorma-auton tuotekehitys on edennyt alustavista käyttötesteistä toisen vaiheen asiakastesteihin. Daimler Truck on käynnistänyt ne viiden kuljetusyhtiön kanssa. Mukana ovat Hornbach, Reber Logistik, Teva (mukaan lukien Ratiopharm), Rhenus sekä DHL, jotka käyttävät vetykuorma-autoa normaaleilla logistiikkareiteillään Saksassa.

Testeissä tähdätään vetykuorma-auton tuotekehityksen viimeistelyyn asiakastarpeiden mukaisesti, mallin sarjatuotannon aloittamiseen sekä uuden polttoainevaihtoehdon vaatimien myynti- ja huoltopalvelujen parantamiseen.

Viidellä vetykuorma-autolla ajetaan vuoden mittainen testijakso erilaisilla reiteillä, toimintaympäristöissä ja käyttötarkoituksissa – tarkasti lämpösäädellyistä lääkekuljetuksista normaaleihin tavarakuljetuksiin rajat ylittävässä pitkämatkaisessa rahtiliikenteessä.

Esimerkiksi DHL yhdistää vetytoimisen vetoauton sähköistettyyn ja jäähdytettyyn perävaunuun ja käyttää yhdistelmää elintarvikekuljetuksissa Saksassa. Teva puolestaan tekee autolla lääke- ja hoitotarviketoimituksia sairaaloille, apteekeille ja jälleenmyyjille. Operaattoreille vetykuorma-auto tarjoaa myös uuden keinon oman kaluston ja logistiikan aiheuttaminen CO2-päästöjen vähentämisessä.

Hyöty yrityksille: nestemäinen vety pidentää toimintamatkaa

Mercedes-Benz GenH2 -kuorma-auton kokonaispaino on 40 tonnia, ja auto voi ottaa noin 25 tonnin hyötykuorman. Polttokennokäyttöinen vetykuorma-auto vastaa teknisiltä ominaisuuksiltaan nykyaikaisia kaukoliikenteessä käytettyjä dieselkuorma-autoja. Polttokennot tuottavat jatkuvan, jopa 300 kW:n tehon. Järjestelmää tukee ns. puskuriakku, joka tarjoaa lisätehoa huippukuormitusten aikana ja ottaa talteen jarrutusenergiaa.

Asiakasautojen energialähde on nestemäinen vety, jolla on merkittäviä etuja verrattuna vetykaasuun: suurempi energiatiheys, pidempi toimintamatka tankillisella ja auton käytön parantunut hyötysuhde. Autot tankataan nestemäisen vedyn (sLH2) jakelupisteissä Wörth am Rheinissa ja Duisburgissa. Aikaisemmissa käyttötesteissä viidellä vetykuorma-autolla ajettiin yhteensä 225000 kilometriä, ja keskimääräinen vedynkulutus oli 5,6–8 kiloa/100 km. Testeissä ajoneuvojen kokonaispainot vaihtelivat 16–34 tonnin välillä.

Seuraava askel: sarjatuotanto 2030-luvun alussa

Yhtä aikaa asiakastestien kanssa Daimler Truck on aloittanut jo seuraavan sukupolven polttokennokuorma-autojen kehittämisen. Mercedes-Benzin tehtaalla Wörthissä valmistetaan yhteensä 100 vetoautoa, jotka otetaan asiakaskäyttöön vuoden 2026 loppupuolelta alkaen.

Daimler Truck vähentää kuljetusten CO2-päästöjä kahdella eri strategialla ja valmistaa sekä akku- että vetykäyttöisiä ajoneuvoja. Vedyn vaatiman tankkausinfrastruktuurin rakentaminen kuitenkin etenee huomattavasti odotettua hitaammin. Sen seurauksena asiakkaat eivät vielä seuraavien vuosien aikana pysty ottamaan käyttöön suuria määriä vetykuorma-autoja. Siksi polttokennojen laajamittaisen teollisen valmistamisen ja käytön sekä vetykuorma-autojen sarjatuotannon odotetaan toteutuvan Euroopassa 2030-luvun alkupuolella.

Lue muita juttuja vedystä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Maksupysäköinti tehostaa tilankäyttöä ja helpottaa parkkipaikan löytämistä

Kuva: Easypark.

Suomalaisten hyvinvointialueiden keskuudessa on käynnissä siirtymä maksulliseen pysäköintiin. Tuoreimmat esimerkit ovat Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen Sairaalanmäki ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalalla Kokkolassa. Ensi keväänä siirtymän toteuttaa Kanta-Hämeen hyvinvointialue Hämeenlinnassa.

Maksullisesta pysäköinnistä on konkreettisia hyötyjä maksuttomaan pysäköintiin verrattuna. Maksullisuus tehostaa tilankäyttöä, helpottaa pysäköintipaikan löytämistä ja lisää paikalla vierailijoiden määrää. Yhdessä nuo vähentävät painetta lisätilan rakentamiselle.

Kokkolassa ja Seinäjoella pysäköintijärjestelmän toteuttaa muun muassa EasyParkin omistava Arrive (ent. EasyPark Group). Mobiilimaksaminen hoidetaan Arriven EasyPark-sovelluksella ja käteis- ja maksukorttimaksaminen Arriven Flowbird-pysäköintiautomaateilla. Maksuautomaatit toimivat sekä maksukortilla että kolikoilla.

– Maksullinen pysäköinti ei ole vain tulonmuodostusta, vaan ennen kaikkea kaupunkitilan hallinnointia ja myös ylläpidon kustantamista. Kyse on myös siitä valinnasta, onko yhteisen tilan perustarve olla pidemmän aikaa kerrallaan yhden käyttäjän käytössä vai lyhyemmän aikaa useiden käyttäjien käytössä. Tutkimus osoittaa maksullisuuden painottavan jälkimmäistä, EasyParkin maajohtaja Sanna Tiilikainen sanoo.

– Pysäköintitilankaan ylläpitäminen ei ole maksutonta. Parkkipaikka ei itsekseen pysy siistinä ja ehjänä, Tiilikainen lisää.

Pysäköinnin maksullisuus lisää pysäköintipaikkojen kiertoa, kun autoja ei jätetä ruutuihin koko päiväksi ilmaiseksi. Näin pysäköintipaikan löytäminen helpottuu. Terveydenhoidon kohdalla näin tulee todennäköisemmäksi, että hoitoa tarvitseville ja heidän läheisilleen löytyy tilaa parkkipaikalta. Paikka, joka on aiemmin tuntunut ruuhkaiselta, voikin maksullisena osoittautua aivan riittäväksi.

Terveyspalveluille 400 000 euroa uutta tuloa

Keski-Pohjanmaan keskussairaalalla pysäköiminen tulee maksulliseksi 3.11.2025 alkaen. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite ennakoi maksullisen pysäköinnin tuovan sille uutta tuloa noin 400 000 euroa vuodessa. Alueen pysäköintimaksu on 1 euro per tunti. Vuorokauden maksimimaksu on 10 euroa.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella Seinäjoen sairaalanmäen alueella otettiin lokakuun alussa käyttöön maksullinen pysäköinti tietyillä pysäköintialueilla. Kanta-Hämeen hyvinvointialueelle on tulossa vastaava muutos keväällä 2026.

– Suomessa mobiilimaksaminen on yleisin maksutapa parkkeeraamisessa, mutta maksuautomaatit ovat ratkaisevan tärkeitä saavutettavuuden ja tasa-arvon vaalimisen vuoksi. Pysäköinnin on perustuttava tasapuoliseen saatavuuteen, Tiilikainen kertoo.

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan alueella on yhteensä noin 1 200 pysäköintipaikkaa. Työntekijän on mahdollista hankkia erillinen työntekijäpysäköintilupa. Pysäköinnin valvonnasta vastaa Kokkolan kaupungin pysäköinninvalvonta.

Muutos etenee

Seinäjoen Sairaalanmäen alueella tietyt pysäköintialueet ovat maksullisia arkisin kello 7–18. Muina aikoina säilyy maksuttomuus.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella Hämeenlinnan sairaaloiden ja pääterveysaseman pysäköinti tulee maksulliseksi keväällä 2026. Muutoksen tavoitteena on parantaa pysäköintialueiden käytön sujuvuutta ja varmistaa, että paikat ovat ensisijaisesti palveluissa asioivien käytössä.

Suurten sairaaloiden pysäköintialueet ovat Suomessa maksullisia muun muassa Helsingissä HUSilla, Tampereella TAYSilla, Turussa TYKSillä ja OYSilla Oulussa.

Lue muita juttuja Easyparkista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //