Historian havinaa: Seuratavat autoretkellä

Vuonna 1941 WSOY julkaisi kirjan nimeltä Seuratavat. Kirjan kirjoittaja oli ”Huomioitsija”.

Kirja opastaa muun muassa, kuinka käyttäytyä eri tilanteissa.

Vuonna 1947 julkaistiin kirjan kuudes painos, jossa on muun muassa ohjeet ”Autoretkeä” varten. Niihin aikoihin oli näköjään yleistä kutsua vieraita autoretkelle, joka saattoi vaatia jopa yöpymisen hotelliin. Alla olevia ohjeita noudattaen sujui matka varmasti hyvin.

Tekstissä on paljon hyviä ohjeita, joista on iloa nykyäänkin!

Autoretket.

Kun kutsutaan pitkälle autoretkelle, joka edellyttää myös pysähtymistä hotelleihin, on vieraille etukäteen ilmoitettava, sisältyykö kutsuun hotellissaolokin. Tavallisestihan on niin, että auton omistaja, joka kutsuu vieraita retkelle, on isäntänä koko retken ajan. Henkilön, jonka varallisuus ei salli huolehtia koko kestityksestä, ei pitäisi kutsua sellaiselle automatkalle, joka vaatii yöpymään hotellissa. Usein sattuu kuitenkin hyvien ystävien kesken, että autonomistaja on isäntänä matkustettaessa ja että vieraat suorittavat hotellimenot. Tällainen järjestely saattaa monesti olla molempia osapuolia enemmän tyydyttävä. Auton omistajalla on tilaisuus tarjota ystävilleen hauska retki tarvitsematta pelätä sen aiheuttavan hänelle kohtuuttomia menoja. Vieraat taas tuntevat tyydytystä saadessaan omasta puolestaan osoittaa isännälle autokyydistä vastavieraanvaraisuutta maksamalla hotellilaskut.

Herrat eivät nouse vaunuun, ennen kuin naiset ovat asettuneet paikoilleen. Ellei isäntä itse ohjaa vaunuaan, hän istuutuu yleensä autonkuljettajan viereen. Jos hän taas ajaa, tulee hänen oikealle puolelleen joku seurueen nuoremmista herroista. Huomaavainen isäntä katsoo ennen matkalle lähtöä, että kaikki vieraat istuvat mukavasti. Suljetussa autossa herrasmies ei saa sytyttää savuketta kysymättä siihen naiselta lupaa.

Nainen käyttää automatkalla mukavaa, hyvästä kankaasta valmistettua, hillitynväristä kävelypukua, jonka ylle hän paremmin itseään pölyltä suojatakseen voi vetää ns. pöly- eli autotakin, jota mainiosti korvaa vaalea sadetakki. Mies voi käyttää tavallista arki- tai urheilupukua. Vieraiden on matkalle varustauduttaessa otettava huomioon, että autoon mahtuu vain vähäinen määrä matkatavaraa. Siksi ei iltapukukaan ole aina tarpeellinen.

Matkalle pysähdyttäessä virkistäytymään ja ruokailemaan ei autonkuljettajaa tietenkään saa unohtaa. Hänellä on yhtä suuri oikeus kuin seurueen toisilla jäsenillä saada osakseen huomaavaisuutta. Isännän on koetettava saada hänet majoitetuksi ja ruokailemaan samaan hotelliin, jossa hän itse on yötä. Retken päätyttyä vieraat kuljetetaan takaisin sinne, mistä heidät on noudettukin. Hyvä tapa vaatii, että jokainen vieras antaa kuljettajalle palvelusrahan. Kun autoretki tehdään kahdella tai useammalla autolla, on vieraat sijoitettava niin, että ne, jotka sopeutuvat parhaiten yhteen, joutuvat samaan autoon. Henkilöitä ei myöskään sovi sulloa autoon enempää kuin tilaa on, sillä pitkällä automatkalla on ikävä istua epämukavasti.

Teksti oli kirjassa Seuratavat. WSOY 1947.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN ILMAINEN UUTISKIRJE //   

JÄTÄ VASTAUS

Kirjoita kommenttisi!
Kirjoita nimesi tähän