Tavallisessa elämässä ikävä piirre, kitka, luokitellaan ihmissuhteissa kiusalliseksi. Se on pilannut monien välttämättömän kanssakäymisen.
Katajaisen kansammekin historiasta löytyy aiheesta liian paljon esimerkkejä. Siitä pyritään tavallisesti pääsemään eroon neuvottelemalla sekä sovittelemalla.
Kitka on myös eteenpäin menemisen edellytys. Liikuttaessa paikasta toiseen kitka saa täysin toisenlaisen roolin sekä tehtävän. Se on ehdoton edellytys vetovoiman siirtämisessä liikkeeseen.
Ilman kitkaa eivät ajoneuvot liiku eivätkä pysy tiellä. Kitkan puute tulee dramaattisesti esiin tienpinnan liukkaudessa.
Ensilumen jälkeen on kolarikorjaamoilla sesonkiaikaa. Miltä tuntuisi autolla ajelu ilman kitkaan perustuvia jarruja.
Osattiin sitä järjestää Autoshowt yli 100 vuotta sittenkin
Kitkan merkitys tuli eteen myös autojen valmistajien taholla. Epäilyt uudenlaisen kulkuneuvon selviämisestä vaivasivat ostajia.
Vetopidon sekä kitkan tuoman tartuntapinnan toimivuus oli todistettava. Se oli tiedottamisen sekä mainonnan tehtävä.
Näiden asioiden konkretisointiin tarttui pontevasti saksalainen autotehdas Nürnberger Motorfahrzeuge-Fabrik ”Union” G.m.b.H.
Niinpä tehtaan valmistama auto sai esittelijän roolin ajettaessa 52 asteen nousukulmaiset kymmenaskeliset portaat toiseen kerrokseen.
Kahden hengen kuormalla nousu tapahtui todistajien seuratessa esitystä.
Ilmoituksessa on kaaviokuva auton tekniikasta. Kaaviokuvasta selviää, että moottorin veto siirtyy alustan sivulla olevan ketjun avulla taka-akselille.
Maurerilla oli tarjottavanaan myös mielenkiintoisia ja erikoisia ratkaisuja kuten jatkuvasti vaihteleva kitkapyörä, kitkavaihteeksi nimetty voimansiirto.
Näin esitteli valmistaja tuotteestaan.
- Yksinkertainen, luotettava rakenne
- Kevein käsiteltävä
Näillä termeillä valmistaja esittelee ilmoituksessaan uudenlaisen ajoneuvonsa edut ja kertoo:
”Moottorin vauhtipyörä jakaa voiman suoraan vetäville pyörille ilman tarpeetonta kitkaa. Luotettavuus kaikilla nopeuksilla aikaansaa korkeimman suoritustehon. Pitkälle käyttöiälle annamme monivuotisen takuun.
Toimitamme auton käyttäjän haluamalla korilla. Erikoisuutena lääkäriautot sekä kuorma-autot.”
Ilmoituksessa kerrotaan, että tuotetta koskeva uusi katalogi ilmestyy 1. syyskuuta 1904.
Näytön tarvetta oli myös Amerikoissa
Kilpailu eri merkkien kesken oli kovaa. Mukana kisassa oli jo tuolloin tekniikastaan kuulu Maxwell.
Siinä oli siihen aikaan vielä harvinainen korkeajännitteinen magneto-sytytys, sähköstartti ja ajovalot.
Korkea tekninen taso aiheutti valmistajan velkaantumisen. Hätiin kutsuttiin Buickin sekä Willys-Overland Motorsin talouden sekä myynnin kuntoon pannut Walter P. Chrysler. Hänestä tuli yhtiön hallituksen puheenjohtaja ja tehtäväksi parantaa Maxwellien maine.
Usein yhden ihmisen kyky nähdä asiat realistisesti on ratkaisevaa.
Tarvitaan rohkeutta sekä ennakkoluulottomuutta. Sellainen mies oli Buickin johtamisessa pätevyytensä näyttänyt Walter P. Chrysler. Hänet valittiin huonoon jamaan vaipuneen Willys-Overland Motorsin pelastajaksi.
Hän pestasi Willysille kolme Studebackerin lahjakasta suunnittelijaa, Fred Zederin, Carl Breerin sekä Owen Skeltonin.
Työryhmä sai tehtäväkseen suunnitella uuden kuusisylinterisen moottorin. Sellainen syntyi ja sen kunniaksi pystytettiin tehtaan katolle muhkea valomainos: CHRYSLER The six cylinder motocar.
Seuraava askel oli Willys Light Six-mallin suunnittelu. Tämän auton suunnitteluun työryhmä paneutui tosissaan. Uuden mallin tuli täyttää markkinoiden kovat vaatimukset, luotettavuus, edulliset käyttökustannukset ja ostohinta, mäennousukyky, nopeus ja tietenkin kiinnostava ulkonäkö sekä korkea varustetaso.
Kehitystyö onnistui ja uusi versio sai nimen ”Good Maxwell”.
Tässä toteutui Walter P. Chryslerin haave perustaa oma yhtiö.
Sellainen, Chrysler Corporation syntyi ja sen puitteissa uuden Maxwellin tuotanto jatkui.
Siinä toteutuvat työtrio Fred Zederin, Carl Breerin sekä Owen Skeltonin luomat uudet tekniset ratkaisut.
Tämän mallin Chrysler esitteli vuonna 1926 omalla nimellään ja se edusti lähes yks yhteen jo luodun Maxwell Sixin tekniikkaa.
”Autoreklaami” tulee mukaan kilpailukeinona
Kotimaassaan Saksassa Maurerin uutuus oli esitelty innostavasti sekä vakuuttavasti, eikö totta. Mutta vakuuttavia olivat Maurer Unionin kulkuneuvotkin. Kuitenkin tulee mieleen, mitä tekemistä näillä 1900-luvun alun autoilla oli Suonen markkinoiden kanssa.
Vastaus löytyy 19.5.1907 Hufdustadabladetin sivuilta. Siellä turkulainen Wiliam Widenäsin omistama autoliike Finska Automobil Agenturen esittelee yrityksensä monipuolista merkkivalikoimaa.
Siitä voi päätellä, ettei bisnes ole ollut mitään nappikauppaa. Lehti-ilmoittelu kertoo myös innostuksesta tätä uutta liikkumismuotoa kohtaan.
Valikoimasta löytyy saksalais-ranskalainen Opel-Darracgin matka-autoja, linja- sekä kuorma-autoja. Eisenacher Fahrzeug-Fabrik ”ajoautoja”, Scheibler Automobil Industrie, linja- sekä kuorma-autoja, joita ensin mainittuja firma on toimittanut 200 Lontooseen.
Rubbe & Sohn, kertoo valmistavansa ainoastaan Piccolo-nimistä, joka esitellään halvimpana saatavissa olevista. Ilmoituksen kuvaksi oli valittu juuri kyseinen merkki.
Bayard Clement Ranskan suosituin valmistaja, Richard & Hering, erikoisuutena kevyet ja huokeat autot.
Seuraavana Neckarulmer Fahrrodwerke, jonka erikoisalaa ovat moottoripolkupyörät, joiden valmistuksessa firman markkinaosuus on 60-70 %n luokkaa. Viimeisenä esitellään Nürnberger Fahrzeugefabrik (Maurer Union), jonka erikoisuus on kitkakytkimellä varustetut autot. Nähtävissä edellä esitetyssä kaaviokuvassa.
Molemmissa liikkeen ilmoituksissa mainitaan Nürnberger -Union yhtenä edustusten joukossa.
Suomessa Maxwell-valtit esiteltiin havainnollisesti
Maxwell autot olivat ilmaantuneet ensi kertaa maamme kamaralle vuonna 1912, mutta maahantuonti jäi lyhytaikaiseksi. Se käynnistyi uudelleen aktiivisen monimerkkiedustaja-yrittäjän, Hans Kochin toimesta vuonna 1923.
Maxwellin hieno tekniikka oli saatava käyttäjien tajuttavaan muotoon.
Pelkkä autoliikkeessä käynti tuskin olisi riittänyt näiden etujen selventämiseen. Siksi uutuuden ominaisuudet oli havainnollistettava kaaviokuvin sekä piirroksin.
Tärkeimpiä käyttäjälle oli kuusisylinterisen moottorin paremmuus kilpailijoihin verrattuna.
Mäennousukykyyn liittyvän kitkan merkitys sekä moottorin tehokkuuden todistaminen oli haluttu argumentiksi myös Jenkeissä. Samaa linjaa haluttiin seurata myös meillä Suomessa.
Siinä Koch turvautui Suomen Kuvalehden apuun. Lehti julkaisi kaksisivuisen artikkelin, jossa esiteltiin auton valtit, mäen-nousukyky, moottorin tehon lisäksi myös kitkan merkitys todistettiin uskottavasti.
Maahantuoja panosti näkyvästi merkin tekniikan tunnetuksi tekemiseksi. Siinä vaiheessa ei ollut tietoa yhdistymisestä kahden vuoden kuluttua Chrysleriin.
Valtteina mäennousu- ja suorituskyky
Mäennousukyvyn todistaminen haluttiin saada myyntivaltiksi myös Suomessa. Suomen Kuvalehden artikkelissa tämä ominaisuus esitellään Maxwell-automerkin avulla.
Loppuhuipennus nykyuutisten tapaan – ”maailman paras”
Tämän jutun Maxwellin mäkiominaisuuksia esittelevässä Suomen Kuvalehden numerossa 9.9.1922 komeilee kilpailijan, Fiatin maahantuojan Walfrid Alftanin ilmoitus.
Sen kuvassa avo-Fiatkin esitetään kiipeämässä meille tyypillistä mäkeä. Eikä myyjä tuotetta mainostaessaan ole turhan vaatimaton kertoessaan vaatimattomasti:
FIAT – MAAILMAN PARAS MÄKIVAUNU
Tämän päivän mainonnassa pelkän väittämän esittäminen ei enää onnistuisi. Lukijalle tulee esittää joko saman kokoluokan kilpailevien merkkien sijoitukset tai myös tekniset ominaisuudet.
Ainoaksi perusteluksi ei riitä ”erittäin sopiva Suomen tieoloihin.”
Edellisillä sivuilla kerrottu, usein ”puffiksi” nimitetty tuoteselostus Maxwellista asiatietoineen sekä kuvineen antaa auton teknisistä todistettavista ominaisuuksista huomattavasti luotettavamman kuvan.
Teksti: Usko Sipilä