Historian havinaa: Autourheilun alku – moottoriurheilukilpailu 1894

Paris-Rouen kilpailun de Dion-Bouton hoyryauto. Kuva: Wikipedia

Teksti: Usko Sipilä

Hevosten vetämien vaunujen käyttö kuljettamisessa joutui syrjään höyrykoneiden sekä polttomoottorien tullessa käyttöön 1890-luvun alkupuolella. Tarjolla oli kuitenkin silloin vielä molempia.

Ymmärrettävää oli, että siinä vaiheessa astui kuvaan kilpailuvietti – kumpi keino oli tehokkaampi.

Vaatimattomia koitoksia oli pantu toimeen Ranskassa, kuten myös monissa muissa maissa, esimerkiksi Belgiassa, Hollannissa, Saksassa ja Itävallassa.

Ranskassa kiinnostus autoihin oli noussut sille tasolle, että osa autoalalla toimineista tahoista muodosti asioita eteenpäin vievän komitean. Tämä ryhmittymä oli päättänyt järjestää eri merkkien kesken reilun kilpailun.

Vuonna 1894, 22. heinäkuuta, Petit Journal’in johtajan Pierre Giffardin aloitteesta ja johdolla järjestettiin Concours des Voitures sans Chevaux, ”ilman hevosia” liikkuvien ajoneuvojen ajot, ensimmäinen varsinainen moottoriurheilukilpailu.

Siinä ajettiin 126 kilometrin matka Pariisista Roueniin. Tarkoitus oli tuoda esiin uudenlaisiin kulkuneuvoihin liittyneet kriteerit, kuten turvallisuus, helppokäyttöisyys sekä liikkumisen kustannukset.

Osallistujina oli 21 erilaista ajoneuvoa, joista 4 oli Panhardeja. Kilpailuun osallistui myös höyryautoista innostunut Jules-Albert de Dion, jota pidetään autoilun edelläkävijänä.

Vuonna 1882 hän oli solminut kumppanuuden höyryautoalan toiseen uranuurtajaan, Georges Boutoniin ja he perustivat yhteisen yrityksen nimeltä de Dion-Bouton.

Bisnekset sujuivat niin hyvin, että yhteisyrityksestä tuli maailman suurin höyryautojen valmistaja.

Katso tästä muut Historian havinaa -jutut.

Le Petit Journal -lehden tavoitteena oli siis esittää kiinnostavaa ja tosiasioihin perustuvaa tietoa polttomoottorien edullisuudesta verrattuna höyryautoon.

Hippolyte Panhard 1894. Kuva: Wikipedia

Rouenin kilpailun keulahahmoja olivat sen ajan tunnetuimpiin kuuluneet Albert Lemaître, Auguste Doriot sekä Hippolyte Panhard ja Emile Levassor.

Kaikki ajoivat ”System Daimlerin ” kaksisylinterisillä V-moottoreilla varustetuilla Panhardeilla.

System Daimler V-moottori Kuva: Unto Sipilä.

Dion-Boutonin höyrykäyttöinen kulkuväline olisi voittanut kisan, mutta kilpailija hylättiin, koska höyryauto tarvitsi lämmittäjän.

Näin Lemaître nousi kilpailun voittoon.

Tällaisella kolmipyöräisellä Benz Patentwagenilla Emile Roger ajoi kisassa. Kuvassa Karl Benz on ohjaimissa. Kuva: Daimler

Mukana kisassa oli myös insinööri Emile Roger, joka ajoi Karl Benzin moottorilla varustetulla kolmipyöräisellä autolla ja saavutti kilpailussa viidennen sijan.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here