Kymmenen vuotta sitten käytiin läpi presidenttiemme uudenvuodenpuheiden liikennesisältöä. Yksi merkittävimpiä puheita oli presidentti Urho Kekkosen puhe vuonna 1973. Uutisen lopussa on tavoitteeksi asetettu alle 200 liikennekuolemaa vuodessa. Viime vuonna jäätiin vielä kauas siitä.
Kekkosen puhe 1973 oli käänteentekevä
Liikenneturvallisuus on noussut esiin toistuvasti presidenttien uuden vuoden puheissa. Presidentti Urho Kekkonen käsitteli aihetta toistuvasti 60 – 70-luvun vaihteessa. Hänen uuden vuoden puhettaan vuodelta 1973 pidetään käännekohtana suomalaiselle liikenneturvallisuudelle.
Presidentti Urho Kekkosen uudenvuoden puhetta vuonna 1973 pidetään käänteentekevänä. Voidaan ajatella, että tuolloin yhteiskunnan sietoraja ylittyi ja liikenneonnettomuuksia alettiin pitää kansantautina. Tieliikenneonnettomuuksissa menehtyi yli 1000 ihmistä vuosittain – neljä kertaa enemmän kuin tänä päivänä.
– Toivon todella, että vuoden 1973 aikana ryhdytään ennakkoluulottomasti toimenpiteisiin liikenneturvallisuuden lisäämiseksi maassamme. Tähän toivomukseen eivät yhdy vain ne tuhannet kodit, jotka ovat joutuneet liikenneonnettomuuden omakohtaisesti kokemaan, vaan varmaan kaikki kansalaisemme, Kekkonen totesi puheensa lopuksi.
Kekkosen vetoomus vuodelta 1973 ei kuitenkaan ollut ensimmäinen kerta, kun hän kiinnitti huomiota liikenneonnettomuuksiin. Kekkonen käsitteli aihetta myös vuosien 1966 ja 1967 vuodenvaihteen puheissaan.
Katso tästä muita Autotoday 10 vuotta sitten -juttuja.
– Vaikka en kuulukaan siihen koulukuntaan, joka uskoo ankarilla rangaistuksilla voitavan parhaiten vastustaa rikollisuutta, olen tullut siihen tulokseen, että yhteiskunnalle ei ole jäänyt muuta mahdollisuutta kuin rangaistusten tuntuva koventaminen rattijuoppoutena ilmenevän vastuuttomuuden rankaisemiseksi, Kekkonen totesi rattijuopumuksesta vuonna 1967.
Koivisto ja Halonen korostivat tiellä liikkujan omaa vastuuta
Presidentit ovat ottaneet kantaa liikenneturvallisuuteen myös Kekkosen jälkeen. Sekä Mauno Koivisto että Tarja Halonen huomioivat liikenneturvallisuuden uuden vuoden puheessaan.
Koivisto totesi puheessaan vuonna 1987, että, ”vastuuttomuus yleistyy liikenteessäkin, jossa vakavat onnettomuudet ovat voimakkaasti lisääntyneet.”
Edellinen vuosi olikin ollut tieliikenteessä koko 80-luvun synkin, sillä onnettomuuksissa oli menehtynyt yli 600 ihmistä.
Tarja Halonen taas otti kantaa liikenneturvallisuuteen vuonna 2003, kun turvallisuuskehitys oli ikään kuin juuttunut paikoilleen.
– Vetoomukseni koskee myös meidän aikuisten käyttäytymistä. Esimerkiksi pitkään jatkunut yhtäjaksoinen suotuisa kehitys liikennekuolemien vähenemisessä on pysähtynyt. Itsekkyys ja piittaamattomuus turvallisuudesta on yhä yleisempää. Liikennesääntöjä rikotaan ja tulkitaan yksisilmäisesti omien etujen mukaisesti, Halonen totesi.
Halosen vetoomuksen jälkeisinä vuosina liikenneturvallisuus paranikin, kuolemantapausten määrän taittuessa ensimmäistä kertaa alle neljänsadan ja vuosikymmenen lopulla jo alle kolmensadan tapauksen. Millaisia vetoomuksia, kehotuksia ja myllykirjeitä uusi presidenttimme antaa tieliikenteen turvallisuuden edistämiseksi, aika näyttää. Seuraavan presidentin kaudella tieliikennekuolemien määrä tulisi saada taitettua alle 200:aan tapaukseen vuodessa.
