Autoala ja taksiliitto: Suomen liikenteen verotus on uudistettava seuraavalla vaalikaudella

Kuva: Matti Sulanto

Tampereella järjestettiin viime viikolla Autoilu- ja ilmasto -paneelikeskustelu. Paneelikeskustelu toi esiin tärkeitä teemoja liikenteen ja ilmaston suhteesta.

Paneelikeskustelijoiden mukaan liikenteen verotus tulee uudistaa seuraavalla vaalikaudella.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Liikenteen verotus on Suomessa kehittynyt vuosikymmenien saatossa pienten verouudistusten myötä monimutkaiseksi kokonaisuudeksi. Verouudistuksia on tehty olemassa ollutta verotusta tilkitsemällä sekä erilaisia pienimuotoisia korjaustoimenpiteitä toteuttamalla.

Näin on saatu aikaan verotuksen malli, joka ei enää palvele tarkoitustaan. Siksi Suomessa tarvitaan seuraavalla vaalikaudella liikenteen verotuksen kokonaisuudistus, todetaan keskustelun järjestäjien tiedotteessa.

Turvallisempia ja edullisempia autoja suomalaisille

Suomessa liikenteen verotuksella on myös vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, sillä kuluttajat tinkivät korkeiden kustannusten takia turvallisuusvalinnoissaan. Auton hankinnan verotuksen takia kuluttajat ajavat vanhoilla autoilla pidempään kuin keskimäärin Euroopassa.

Suomalainen keskivertoauto on 12-vuotias ja poistuu liikenteestä yli 20 vuoden iässä. Liikenneturvallisuus paranee autokannan uusiutuessa.

Liikenteen verotuksen tulisi tukea kaikkia mahdollisia turvallisuusvalintoja. Siitä hyötyy koko kansantalous. Liikenteen verotusta tulee uudistaa siten, että se mahdollistaa entistä vähäpäästöisemmät, turvallisemmat ja edullisemmat autot suomalaisille, tiedotteessa todetaan.

Suomi ei voi olla autojen eurooppalainen kaatopaikka

Viime vuosien aikana käytettyjen autojen maahantuonti Suomeen on kasvanut voimakkaasti. Muutos aiempiin vuosiin verrattuna on huomattava, mutta halvempien käytettyjen autojen maahantuonnilla on laajoja vaikutuksia pitkällä aikavälillä.

Käytettyinä maahantuodut autot ovat keskimäärin 9 vuoden ikäisiä. Pahimmillaan Suomeen päätyvät muualla Euroopassa hyljeksityt automallit. Tämä kehitys olisi Suomen kannalta turmiollista, sillä autokantaan syntynyt vinouma poistuu hyvin hitaasti, tiedotteessa todetaan.

Vanhojen ja suuripäästöisten käytettyjen autojen tuonti etäännyttää Suomea ilmastotavoitteista

Suomessa autokanta on eurooppalaisella mittakaavalla erittäin iäkästä. Tänään ostettava uusi auto on liikenteessä vielä 2030-luvulla. Siksi on tärkeää kannustaa kuluttajia valitsemaan jo tänään ilmaston kannalta järkeviä automalleja.

Nykyinen liikenteen verotus on kuitenkin tämän tavoitteen kanssa ristiriidassa ja uusien vähäpäästöisempien automallien sijaan Suomeen on järkevää tuoda suuripäästöisiä vanhoja käytettyjä autoja henkilöauto- sekä taksiliikenteen käyttöön.

Liikenteen verotus ei mahdollista vuoden 2030 ilmastotavoitteita

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta on välttämätöntä vauhdittaa autokannan uusiutumista. Nykyiset sähköautoinsentiivit tai autoverotuksen päästökomponentit eivät riitä ratkaisemaan Suomelle asetettuja ilmastotavoitteita.

Autoveron vaiheittainen poistaminen voisi kattaa noin viidenneksen liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteista vuoteen 2030 mennessä.

Tämä tarkoittaa noin 600 000 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Seuraavan hallituksen on käynnistettävä liikenteen verotuksen kokonaisuudistus, jonka keskeisenä tehtävänä on varmistaa ilmastotavoitteiden onnistuminen ja autokantamme nopea uudistuminen, tiedotteessa sanotaan.

Paneelikeskustelun järjestivät Autoalan Keskusliitto ry, Autotuojat ja -teollisuus ry sekä Taksiliitto ry.

1 KOMMENTTI

  1. Autoilun kokonaisverotuksen alentamista olisi oikeudenmukaisinta rahoittaa nostamalla julkisen liikenteen verotus autoilun tasolle. Lisäksi voidaan aloittaa julkisen liikenteen väyliin jo käytettyjen valtionosuuksien takaisin perinnän aloittamista, taannehtivasti. Valtionosuuksien takaisinperinnässä voidaan käyttää samaa 8-kerrointa kuin autoilullekin on käytetty. Tiestöönhän valtion käyttää vuosittain 1 mrd mutta perii autoilulta veroja 8 mrd. Myös kunnat voisivat alkaa käyttää samaa kerrointa. Esimerkiksi Espoo voisi periä nyt jo noin 2 mrd euroon kohonneista kustannuksista takaisin 16 mrd yhtä lyhyessä ajassa kuin metro rakennettiinkin. Rahapula poistuisi.

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here