Länsi-Uudenmaan poliisi kertoo Twitterissä hurjista ylinopeuksista.
Poliisin mukaan poliisin partio mittasi viime yönä jälleen kerran ikäpoikkeuslupalaisille autoilijoille (17-vuotiaille) todella kovia ylinopeuksia!
Katso tästä muita ikäpoikkeuslupalaisten hurjasteluja.
Yksi kuljettaja ajoi 217 km/h alueella, jossa 120 km/h nopeusrajoitus. Toinen ajoi 188 km/h satasen alueella.
Poliisin mukaan kuskeilla oli luonnollisesti kaverit kyydissä.
Kyllä 217 tuntinopeus on Formula-autoilun luokkaa.Pitäisikö erikoisajoluvan saaneet nyt tarkastella vähän kriittisemmin.Tuhkatiheään tulee näitä ilmoituksia ympäri Suomen alueelta.
Auto takavarikkoon ja suoraan romuttamolle oli sitten oma tai vanhempien ja ajokortin saamista siirrettävä vähintään kahdella vuodella. Ehkä se vähän rauhoittaisi näitä kokemattomia ”itsemurhakanditaatteja” ja monenkin vanhemmat säästyisivät turhalta surulta. Sitä ollaan ”teräsmiestä ja kuolemattomia” kun on lapsella nopea auto alla ja kavereita yllyttämässä. Ei se vauhti mitään vaan se äkkipysäys puuhun, kiveen tai lyhtypylvääseen, jonka seuraukset me rauhallisemmat autoilijat maksamme vakuutusmaksujen korotuksina.
Höpsistä, täditkin ajavat noita nopeusluokkia yleisesti maailmalla, moottoriteillä aina sinne 300 km/h nopeuteen asti. Suomessakin monet tädit ajelivat 70-luvulla vapaiden ajonopeuksien vuosina tavallisilla maanteillä 140 – 200 km/h nopeuksia. Nyt niillä teillä on 80 km/h rajoitukset. Liian alhaisina ne vaarantavat liikenneturvallisuutta.
Autolla ajamisesa pätee sama kuin polkupyöräilyssäkin: oleellista ei ole ajonopeus vaan se, miten ajaa. Maantienopeuksissa vain onnettomuuteen joutumisen välttämisellä on merkitystä, samoin kuin pyöräilyssä kaupunkiliikenteessä. Ajonopeudella ei ole merkitystä, sillä onnettomuustilanteessa kuoleman tai pysyvän vammautumisen todennäköisyys joka tapauksessa on jo sallitullakin ajonopeudella lähes sata prosenttia . Jos kyseinen todennäköisyys on satasen nopeudessa 98 %, ei mikään ajonopeuden lisääminen pysty nostamaan sitä 2 %-yksikköä korkeammaksi.
Ajokortin v. 76 saatuani hoksasin käytännön kokemuksista liikenteessä, ettei nopeusrajoitusten noudattamisen tärkeydestä, ylinopeuksien vaarallisuudesta ja vapaiden nopeuksien lopettamisen seurauksena tapahtuneesta liikennekuolemien vähenemisestä paasaavien aikuisten ajatuksenjuoksuun voi luottaa. Ensinnäkin liikennekuolemien määrän käyrästä pystyi ”sokea Reettakin” näkemään ettei liikennekuolemien kääntyminen laskuun voinut johtua ajonopeuksien alenemisesta, ja toiseksi, oli helppo päässälaskutehtävä todeta, että jatkuvasti liian alhaisten nopeusrajoitusten teillä kannattaa liikenneturvallisuuden kannalta ajaa mieluummin tilannekohtaisesti ylinopeutta.
Jatkuva liian alhainen ajonopeus on turruttavuudeltaan samalla tavoin vaarallista kuin monotoninen työskentely liian hitaasti pyörivällä liukuhihnalla. Kummassakin tapauksessa nopeuden nosto palauttaa tarkkaavaisuuden. Hidas nopeus on turvallista vain aloittelijoille, ei ajamiseen tai tehtäväänsä jo rutinoituneille.
Olisi hyödyllistä että uutisoinneissa kerrottaisiin millä tavalla ylinopeus oli vaarantanut liikenneturvallisuutta. Pelkkä ylinopeuksien suuruuden ilmoittaminen ei siihen vielä riitä.
Nythän se Jari vitsin murjaisi. Siihen-aikaan kun ei ollut nopeusrajoituksia : Kuoli vuosittain n. 1000 henkilöä. Kyllä se kannattaa noudattaa sääntöjä. Eikö vanhempasi ole kasvattanut sinua!