Tielikennelaki 2020: Ennakointivelvollisuus tuo haasteen hälytysajoneuvojen kuljettajille

Kuva: Suomen Palopäällystöliitto.

Kesäkuun alussa voimaan tulleeseen tieliikennelakiin lisätty ennakointivelvollisuus nojaa ennen kaikkea kokeneiden tienkäyttäjien ennakointitaitoon. Se voi vaikuttaa myös hälytysajossa olevien ajoneuvojen kuljettamiseen, todetaan Suomen Palopäällystöliiton tiedotteessa.

Uusi tieliikennelaki toi mukanaan tukun muutoksia, jotka vaikuttavat tavalla tai toisella pelastustoimeen. Merkittävimpiin muutoksiin lukeutuvat ennakointivelvollisuus sekä uudet viestintä- ja johtamisvälineiden käytön rajoitukset.

Ennakointivelvollisuus koskee kaikkia tienkäyttäjiä, mutta se painottuu erityisesti kokeneiden kuljettajien ja työkseen ajavien kohdalla.

Ennakointivelvollisuus voikin Palopäällystöliiton mukaan jatkossa vaikuttaa hälytysajoneuvojen kuljettamiseen merkittävästi. Velvollisuus tarkoittaa, että tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa ja sovitettava oma toimintansa sen mukaiseksi, jotta onnettomuuksilta vältyttäisiin.

Kyse on siis periaatteesta, jolla tuetaan liikennesääntöjen noudattamista.

Hälytysajon näkökulmasta ennakointivelvollisuus on liiton mukaan merkittävä, sillä hälytysajoneuvojen kuljettajat ajavat työkseen ja ovat näin kokeneita kuljettajia. Toisin sanoen heillä on vankkaa kokemusta tiellä liikkumisesta, jolloin myös ennakoinnin voidaan olettaa olevan tavallista tienkäyttäjää paremmalla tasolla.

Ennakointia voi tehostaa se, ettei viestintä- ja johtamisvälineitä ei saa käyttää enää hälytysajonkaan aikana. Välineiden käyttö mahdollistetaan handsfree-laitteiden avulla.
Aikaisemmin hälytysajossa kiellettyä oli ainoastaan matkapuhelinten käyttö.

Ajonopeudet pysyvät ennallaan

Ensitulkinnoista huolimatta hälytysajoneuvojen nopeudet pysyvät laissa ennallaan.
Kiireettömässä ajossa olevien hälytysajoneuvojen nopeudet määräytyvät tieliikennelaissa ajoneuvoluokan perusteella.

Siitä huolimatta, että ensihoitoyksiköiden kuljettamiseen vaaditaan C1-ajokortti, ensihoitoyksiköt luokitellaan henkilöautoiksi. Henkilöautoille ei puolestaan ole laissa määritelty ajoneuvokohtaisia nopeusrajoituksia.

Tiedotteen mukaan ensihoitoyksikön kuljettamiseen vaadittu C1-ajokortti selittyy ajoneuvon suurella, useimmiten yli 3 500 kilogramman massalla.

Jos ensihoitoyksiköt eivät olisi ajoneuvoluokitukseltaan henkilöautoja, tekisi niiden yli 3 500 kilogramman massa niistä kuorma-autoja, jolloin kiireettömän ajon nopeus todella jouduttaisiin lain puitteissa rajoittamaan 80 kilometriin tunnissa.

Katso tästä muita juttuja uudesta tieliikennelaista.

Sekaannusta uuden lain voimassaolon ensimetreillä on aiheuttanut myös erikoisauto-käsite: Ennen ensihoitoyksiköt luokiteltiin erikoisautoiksi, joiden suurin sallittu nopeus todella on 80 km/h.

Kyseistä käsitettä ei kuitenkaan ole käytetty ensihoitoyksikköjen luokittelussa enää 2000-luvulla, joten nykypäivänä ensihoitoyksiköiden nopeudetkaan eivät ole sidoksissa laissa ilmoitettuihin erikoisautojen maksiminopeuksiin.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

JÄTÄ VASTAUS

Please enter your comment!
Please enter your name here