Takatalvi venytti jo toistamiseen rengassesonkia totuttua pidemmäksi. Osa autoilijoista vaihtoi jopa takaisin talvirenkaisiin alkuviikon lumimyräkästä selvitäkseen.
Renkaanvaihdon ajankohtaa kannattaakin miettiä ensisijaisesti turvallisuuden kannalta. Nastarenkaiden käytöstä aiheutuvien haittavaikutusten vuoksi niitä ei soisi kuitenkaan käytettävän yhtään pidempään kuin sää tai keli edellyttää.
Talvirenkaiden keliperusteinen käyttövelvollisuus päättyi maaliskuun lopussa. Nastarenkaita on saanut käyttää keliperusteisesti huhtikuun alusta alkaen. Kitkarenkaiden käyttöä ei ole rajoitettu, joten ne tuovat joustavuutta renkaanvaihdon ajoitukseen.
Monet allseason-renkaat läpäisevät ensi talvena talvirenkailta vaadittavan lumipitotestin, mutta eivät yllä jääpidoltaan pohjoismaisten talvirenkaiden tasolle.
”Kunhan nyt ei enää ihan vapun alla nastat ropise”
Kevään rengassesonki on tavallisesti kiireisimmillään pääsiäisen jälkeisellä tai sitä seuraavalla viikolla. Tänäkin vuonna rengasliikkeiden varauskalenterit täyttyivät heti pääsiäisen jälkeen, mutta lumisateiden myötä renkaanvaihtojen peruutuksia tai siirtoja on tullut poikkeuksellisen paljon.
”Talvirenkaita voi ja myös pitää käyttää talvirengaskauden ulkopuolella maaliskuun lopun jälkeen, kun keli sitä vaatii, kunhan nyt ei enää ihan vapun alla nastat ropise. Jos autossa on kitkarenkaat, voi niillä hyvin ajella vielä hetken ja mennä vaihdolle, kun pahin ruuhka helpottaa”, Autonrengasliiton puheenjohtaja Teemu Tuuri totesi tämän kevään sesonkitiedotteessa.
Miksemme käytä talvella ainoastaan kitkarenkaita?
Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa ihmeteltiin eilen, miksemme käytä talvella ainoastaan kitkarenkaita.
”Miksi kitkarenkaisiin siirtyminen on niin vaikeaa, vaikka se ratkaisisi niin monta ongelmaa. Syksyllä ensiliukkaat yllättävät autoilijat ja keväällä takatalvi tekee saman. Kitkarenkaat voi laittaa alle kiireettömään aikaan vaikka syyskuussa ja ottaa alta vappuna. Ja niin tuo yllätysmomentti poistuu.”
Väyläviraston selvityksen mukaan kitkarenkaat ovat nykyaikaisissa autoissa aiempaa turvallisemmat, ja niiden osuus talviliikenteessä voitaisiin tuplata ilman oleellisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen tai talvikunnossapitoon. Aiempien tutkimusten mukaan nykyistä huomattavasti pienempikin nastarengasosuus talviliikenteessä riittäisi ehkäisemään tehokkaasti tienpintojen kiillottumista.
Järeämpiä toimia kitkarenkaiden käytön edistämiseksi?
Renkaat kelin mukaan -hanketta vetävä tutkiva viestintäkonsultti Jouko Lahti on huolissaan tiestömme kunnon rapautumisesta.
”Nastarengaskulutuksesta johtuva päällysteiden ja tiemerkintöjen uusimistarve on vuosittain jopa 90 miljoonan euron luokkaa. Nastarengaskauden pidentyminen ei ainakaan helpota tilannetta.”
Uusi tieliikennelaki on ollut voimassa nelisen vuotta, joten kokemuksia myös talvirengasmääräysten toimivuudesta alkaa olla riittävästi. Olisiko syytä pidentää keliperusteista talvirengaspakkoa molemmista päistä parilla viikolla?
Entä voitaisiinko samalla lyhentää kalenteriperusteista nastakautta, jotta nastarenkaiden tarpeetonta käyttöä saataisiin hillittyä etenkin Etelä-Suomessa?
Tehokkaimmin nastarenkaiden käytöstä aiheutuvia haittoja voitaisiin vähentää lisäämällä merkittävästi kitkarenkaiden osuutta talviliikenteessä.
”Valistuksen tueksi tarvittaisiin myös taloudellisia kannustimia. Mahdollinen rengasverohan voitaisiin porrastaa rengastyypeittäin. Mielestäni se olisi perusteltua kohdentaa erityisesti sähköautojen nastarenkaisiin”, Lahti väläyttää.
Lue myös
Rengasasiantuntijalta napakat vinkit kiihtyvään rengassesonkiin