Koti Blogi Sivu 963

Ulkomaalainen mies kuoli nokkakolarissa Alavieskassa

Kuva: CvB.

Perjantaina kello 21.26 tapahtuneessa henkilöauton ja kuorma-auton yhteentörmäyksessä sai surmansa henkilöautoa kuljettanut vuonna 1988 syntynyt ulkomaalainen mies.

Tapahtumapaikka oli Alavieska, Taluskyläntie. Henkilöauton kuljettaja oli ajanut Taluskyläntietä Alavieskan keskustan suuntaan ja oli ohjautunut loivasti kaartuvalla tieosuudella tuntemattomasta syystä vastakkaisesta suunnasta tulleen kuorma-auton keulaan.

Paikalle tullut ensihoidon yksikkö totesi kuljettajan menehtyneen onnettomuuspaikalla saamiinsa vammoihin.

Tieosuudella nopeusrajoitus on 80 km/h. Tapahtumahetkellä oli vesisade. Asiasta on kirjattu rikosilmoitus törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen.

Asiassa suoritetaan lisäksi kuolemansyyn tutkinta, jossa saadaan selvyys välittömästä kuolinsyystä ja myötävaikuttaneista seikoista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Varoituslaitteettomat tasoristeykset ovat vaaran paikkoja

Kymmenen vuoden aikana 2011–2020 rautateiden tasoristeyksissä tapahtui 33 kuolemaan johtanutta moottoriajoneuvo-onnettomuutta. Törmäystä edelsi useimmiten moottoriajoneuvon kuljettajan havaintovirhe.

Valtaosa onnettomuuksista tapahtui tasoristeyksissä, joissa ei ollut varoituslaitteita, kuten puomia tai varoitusvaloa, ilmenee Onnettomuustietoinstituutin tekemästä, tasoristeysonnettomuuksia koskevasta selvityksestä.

Tasoristeyksissä tapahtuneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli vuosina 2011–2020 yhteensä 40 moottoriajoneuvossa matkustanutta henkilöä, joista 31 oli kuljettajia ja yhdeksän matkustajia.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien mukaan moottoriajoneuvon kuljettaja oli aiheuttajana kaikissa onnettomuuksissa.​ Tasoristeysonnettomuuden aiheuttaneista moottoriajoneuvon kuljettajista 36 % oli vähintään 65-vuotiaita. Kuljettajista yksi ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena.

Onnettomuutta edelsi useimmiten moottoriajoneuvon kuljettajan havaintovirhe: kuljettaja ei havainnut saapuvaa junaa joko lainkaan tai vasta niin myöhään, ettei onnettomuuden välttämiseksi ollut mitään tehtävissä.​ Havainnointia vaikeuttivat muun muassa ympäristön, kuten puiden ja pensaiden, muodostamat näkemäesteet.

– Onnettomuuspaikka oli suurimmalle osalle kuljettajista tuttu. Tutkijalautakuntien mukaan tämä heikensi havainnointia onnettomuustilanteessa, sillä tutkijalautakunnat arvioivat osan kuljettajista ajaneenrutiininomaisesti vähäliikenteiseen risteykseen luottaen siihen, ettei junaa ole tulossa. Kuljettajia tulisikin opastaa oikeaoppiseen, turvalliseen ajotapaan tasoristeyksissä​, painottaa Onnettomuustietoinstituutin erityisasiantuntija Salla Salenius.

Varoituslaitteet kaikkiin tasoristeyksiin

Suurin osa moottoriajoneuvojen tasoristeysonnettomuuksista tapahtui varoituslaitteettomissa junaradan ja yksityistien risteyksissä. Kaikista 33 onnettomuustasoristeyksestä neljässä oli varoituslaitteet: puolipuomi, varoitusvalo sekä äänimerkki. Näissä kaikissa kuljettaja ajoi päin alhaalla ollutta puomia ja päätyi raiteille. Lisäksi yhdessä tasoristeyksessä oli varoitusvalo ja äänimerkki, muttei puomia.​ Muista risteyksistä puuttuivat kaikki varoituslaitteet.

Tutkijalautakuntien mukaan liikenneturvallisuuden parantamiseksi tasoristeykset tulisi poistaa kokonaan, tai jos se ei ole mahdollista, tulisi turvallisuutta parantaa asentamalla tasoristeyksiin valo- ja äänivaroituslaitteet sekä puomit.

Lisäksi osassa tapauksista lautakunnat ovat suositelleet risteyksen kunnostamista infrastruktuuriltaan määräystenmukaiseksi. Tällä tarkoitetaan muun muassa risteyskulmien suurentamista, odotustasanteiden rakentamista sekä näkemien parantamista.

– Tasoristeysonnettomuudet ovat suurin kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien ryhmä raideliikenteessätahallisten allejääntienjälkeen. Tuoreessa liikenneturvallisuusstrategiassa todetaankin, että tasoristeysten turvallisuuden parantaminen on keskeistä raideliikenteen onnettomuuksien vähentämisessä. Tutkijalautakuntien tekemät parannusehdotukset tukevat liikenneturvallisuusstrategian tavoitteita ja Väylävirastossa käynnissä olevan tasoristeysohjelman toteutusta, taustoittaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Tasoristeysonnettomuuksien tutkinta

Liikenneonnettomuuksien​ tutkijalautakunnat tutkivat Suomessa kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet. Vuosina 2011–2020 tapahtuneiden ja tutkijalautakuntien tutkimien tasoristeysonnettomuuksien onnettomuustiedot kattavat myös ne kuolemaan johtaneet tasoristeysonnettomuudet, jotka Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on tutkinut.​ Tarkastelua varten lautakunta-aineistosta poistettiin sairauskohtausonnettomuudet.​

Kymmenen vuoden ajanjaksolla tutkittiin myös kahdeksan jalankulkijan ja kaksi pyöräilijän kuolemaan johtanutta tasoristeysonnettomuutta. Koska etenkin jalankulkuonnettomuuksia tapahtuu rataverkolla paljon muuallakin kuin tasoristeyksissä, ja toimenpiteet näiden onnettomuuksien ehkäisemiseksi poikkeavat moottoriajoneuvoille tapahtuvista tasoristeysonnettomuuksista, jätettiin nuo onnettomuudet pois tasoristeysonnettomuuksia koskevasta selvityksestä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Nyt on aika ottaa heijastin esiin

Liikenneturva / Nina Mönkkönen

Syksy tuo tullessaan yhä aiemmin hämärtyvät illat, minkä lisäksi sateet heikentävät havaittavuutta entisestään. Ajoneuvojen kuljettajien havainnoidessa liikennetilanteita tuulilasin tai visiirin läpi ei ilman heijastimia oleva jalankulkija erotu kunnolla taustasta, vaikka tämä liikkuisikin valaistulla väylällä.

Heijastin, heijastinliivi tai muu heijastava asuste onkin tärkeä turvavaruste kaikkialla. todetaan Autoliiton tiedotteessa.

Katso tästä muita juttuja heijastimista.

Lenkkeilijöiden on hyvä huomioida nopeasti hiipivä pimeys. Vaikka iltalenkille lähdettäessä olisikin vielä valoisaa, tulee hämärä ja sitä seuraava pimeä tähän vuodenaikaan yllättävän nopeasti.

– Huomiovärinen heijastinliivi on erinomainen lenkkeilijän varuste valoisaankin aikaan – pimeästä puhumattakaan. Sen ansiosta kulkija on helppo havaita hyvissä ajoin, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen toteaa.

Heijastinliivit myös autoon

Myös autolla liikkeelle lähdettäessä on syytä varautua märkään ja pimeään. Ajonopeus tulee sovittaa sillä ajatuksella, että liikenteessä on aina myös ilman heijastinta liikkuvia jalankulkijoita ja valottomia pyöräilijöitä. On myös huolehdittava, että oman ajoneuvon valot toimivat ja ovat puhtaat.

Autoilijoiden pitää ottaa myös huomioon, että matka saattaa yllättäen keskeytyä esimerkiksi teknisen vian tai liikennevahingon vuoksi. Autosta ulos tultaessa kuljettaja ja matkustajat muuttuvat jalankulkijoiksi. Autosta tulisikin löytyä heijastinliivit kuljettajan lisäksi jokaiselle matkustajalle.

– Liivit tulisi sijoittaa autoon niin, että ne ovat tarvittaessa nopeasti kuljettajan ja matkustajien saatavilla – ei siis tavaratilan välipohjaan, matkatavaroiden alle, Vesalainen muistuttaa.

Autoliitto on tehnyt videon jalankulkijan näkymisestä pimeällä erilaisissa tilanteissa. Videon voit katsoa Autoliiton YouTube-kanavalta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Puolet suomalaisista ei vaihtaisi sähköautoon, vaikka hinta ja kulut olisivat bensa-auton tasolla!

Kuva: CvB.

Suomalaisautoilijat ovat selkeästi muita pohjoismaalaisia kielteisempiä bensa- ja dieselautojen käyttökustannusten nousua kohtaan. Nousua ei pidetä oikeutettuna ympäristösyidenkään kantilta.

Tiedot selviävät Tori.fi:n tutkimusyhtiö Advice A/S:llä teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimukseen vastasi 1036 suomalaista, jotka olivat hankkineet auton 12 edellisen kuukauden aikana. Ruotsalaisia vastaajia oli 1022, tanskalaisia 1025 ja norjalaisia 1015.

Katso tästä muita juttuja sähköautoilusta.

– Suomalaisista autoilijoista 70 prosenttia on sitä mieltä, että bensa- ja dieselautoilun kustannuksia ei tulisi nostaa. Tanskalaisista vain 48 ja norjalaisista 51 prosenttia on vastaavaa mieltä. Ruotsalaiset ovat mielipiteiltään lähinnä suomalaisia; 60 prosenttia vastustaa kustannusten nousua. Maista Norja on ainoa, jossa sähköautoilla ajavien tämänhetkinen osuus on merkittävä koko autokannasta, Tori Autojen johtaja Jenni Tuomisto sanoo.

– Ilmastonmuutosta torjuakseen bensa- ja dieselveroa olisi valmis nostamaan vain 4 prosenttia suomalaisista. Nykyiselläänkin polttoaineiden verotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen korkeaa. Nyt kesäkuussa puolet hinnasta muodostui veroista. Polttoaine on toki vain yksi osa autoilun kustannuksia, Tuomisto toteaa.

Ruotsalaisista bensaveron nostoon suostuisi liki 6 prosenttia autoilijoista. Norjalaisista 8 prosenttia ja tanskalaisista 10 prosenttia olisi valmis pulittamaan bensapumpulla nykyistä enemmän.

Sähköauto ei innosta – ei edes bensa-auton hinnoilla

Vähän yli puolet suomalaisista autoilijoista ei ostaisi seuraavaksi menopelikseen sähköautoa, vaikka sähköauto olisi hinnaltaan ja käyttökustannuksiltaan sama kuin bensamoottoriauto. Täyssähköautoissa voi arveluttaa jälleenmyyntiarvon kehitys, lataukseen liittyvät haasteet ja akkujen käyttöiän odote.

– Toisaalta käytettyjen täyssähköautojen jälleenmyyntihinta on tällä hetkellä monissa tapauksissa jopa korkeampi kuin uusien. Eli käytännössä auton arvo ei laske. Se on täydellisen poikkeuksellista autokaupassa. Sähköautot ovat niin tuore keksintö, että ääripäät värittävät sekä tulevaisuusnäkymiä että kuluttamista, Tuomisto kertoo.

Norjalaisista ja ruotsalaisista noin 30 prosenttia olisi haluton vaihtamaan autoa sähköllä käyvään. Tanskalaiset ovat vaihtohalukkaimpia. Vain 23 prosenttia ei ole seuraavilla autokaupoilla halukas vaihtamaan. Liki kolmannes kaikista pohjoismaalaisista ei osannut valita kantaansa vaihtaako vaiko ei.

Ruotsalaiset autoilijat olivat pohjoismaalaisista myöntyväisempiä maksamaan sähköautosta ekstraa. Vähän yli 40 prosenttia voisi latoa lisää kruunuja pöytään saadakseen sähköauton.

– Norjalaisista vain viidennes maksaisi enemmän. Norjassa on Pohjoismaista eniten sähköautoja. Öljymaa on satsannut sähköautoilun kasvattamiseen tukien avulla. Ehkä norjalaiset ovat jo tottuneet edullisiin sähköautoihin, eivätkä näe syytä korkeampaa hintaan, Tuomisto kommentoi.

Suomi-autoilija ei halua vastuunkantajaksi

Noin kolmannes suomalaisautoilijoista kokee, etteivät he yksityisautoilijoina ole vastuussa ympäristönsuojelusta. Ruotsalaisista tätä mieltä on 17 prosenttia, tanskalaisista 16 prosenttia ja norjalaisista 23 prosenttia.

– Käytettyjä autoja myydään Suomessa viisinkertainen määrä uusiin autoihin verrattuna. Käytetyt autot ovat useimmiten bensa- ja dieselautoja. Auto on monelle pitkien välimatkojen Suomessa välttämättömyys ja ostotilanteessa raha usein ratkaisee. Sähköautot ovat usein polttomoottoriautoja hinnakkaampia. Ei suomalainen autoilija koe olevansa yksin vastuussa ympäristönsuojelusta, Tuomisto sanoo.

Käytetyn auton ostajille ekologisuus ei ole yhtä tärkeää kuin uuden auton ostajalle. Uuden auton ostajista 12 prosenttia sanoo ympäristöystävällisyyden tärkeäksi seikaksi, käytetyn ostajista vastaava osuus on 3 prosenttia.

– Liikenteessä olevien henkilöautojen keski-ikä on Suomessa 12,5 vuotta. Se on suomalaisen liikenteen suurin yksittäinen ympäristöhidaste. Ja mahdollisuudet nuorentaa autokannan keski-ikää merkittävästi ovat käytännössä käytettyjen autojen kaupassa. Autojen lukumäärä Suomessa kasvaa vuosi vuodelta, Tuomisto päättää.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Mies ajoi Rautalammilla tahallaan suden päälle

Kuva: CvB.

Itä-Suomen poliisi on tutkinut tapausta, jossa noin 50-vuotiaan miehen epäillään ajaneen tahallaan suden päälle Pohjois-Konneveden jäällä Rautalammin kunnan alueella kevättalvella 2022.

Susi loukkaantui vakavasti yliajon seurauksena ja se lopetetiin myöhemmin SRVA:n toimesta.

Ruokaviraston lausunnon mukaan kyseessä oli hyväkuntoinen urossusi. Tapausta on tutkittu törkeänä metsästysrikoksena ja törkeänä eläinsuojelurikoksena.

Epäilty tekijä on ollut esitutkinnan aikana pidätettynä ja hän on esitutkinnassa suoritetuissa kuulusteluissa myöntänyt ajaneensa kyseisen suden päälle maastoautollaan Konneveden jäällä.

Lisäksi epäillyltä löydettiin esitutkinnan aikana luvaton ampuma-ase. Luvattoman aseen osalta hänen epäillään syyllistyneen ampuma-aserikokseen.

Asian esitutkinta on valmistunut ja se on siirtynyt Itä-Suomen syyttäjälaitokselle syyteharkintaan.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Päivän levynkansi: LP-levyn kanteen päässyt Fordin vuoden 1952 huippumalli

Kuva: CvB.

Sattuipa levydivarissa käsiini mielenkiintoinen LP-levy. Kannessa komeilee vuoden 1952 Ford Crestline.

Kaiken kukkuraksi levyn takakannessa on pitkä sepustus automallista.

Levykannen tekstin mukaan Crestline oli Fordin huippumalli 1952. Kaikista hienoin malli oli Ford Crestline Victoria Hardtop, joka maksoi silloin Yhdysvalloissa 2 105 $.

Katso tästä muut Päivän levynkannet.

Crestline-malliin oli tarjolla kaksi moottorivaihtoehtoa, suora kuutonen ja V8. V8-mallissa oli tehoa 110 hevosvoimaa ja kuutosesta sai 101 hv.

Crestline-mallista näkee, että 1950-luvun alussa oli käynnissä ”kromisota”. Tässä mallissa oli levykannen tekstin mukaan selvästi aikaisempaa enemmän kromia. Myöhemmin 1950-luvulla Fordin suunnittelija oli paljastanut, että Fordin ihmiset olivat mitanneet kilpailijamalliensa kromiosien pinta-alan, jotta Fordin autoissa varmasti olisi riittävästi kromia.

Kuva: CvB.

Crestline-mallia ostettaessa oli tarjolla noin 30 erilaista varustevaihtoehtoa, muun muassa ylivaihde ja automaattivaihteisto.

Takakannen kuvan Crestline-malliin nojaa Hollywood-tähti John Derek. Hän esiintyi muun muassa elokuvissa Knock on any Door, Prince of Players ja Mission over Korea.

Levy on julkaistu 1980 ja siinä on 1950-luvun huippuhittejä, muun muassa Bill Haleyn esittämä Rock Around The Clock, ja Lloyd Pricen Lawdy Miss Clawdy.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Testiajo 40 tonnin kuormalla todisti taloudellisen ajotavan vaikutukset — 3 460 kilometriä yhdellä tankillisella ja vain 195 kg CO2-päästöjä

Kuva: Iveco.

Iveco S-Way LBG -rekka osallistui ”Nordic Biogas Tour” -kiertueelle testaamaan, kuinka paljon taloudellinen ajotapa voi vähentää ympäristövaikutuksia ja kuinka pitkän matkan voi ajaa täyteen lastatulla biokaasuajoneuvolla.

Vastaus on selkeä. Taloudellinen ajotapa säästää kustannuksia tuntuvasti polttoaineiden hintojen ollessa ennätyskorkealla. Nestemäisellä biokaasulla ajettaessa ei tarvitse pelätä tankin tyhjenemistä 1 600 kilometrin matkalla edes mäkisessä Pohjolassa – 40 tonnin kuormasta huolimatta.

Ivecon kokenut testikuljettaja Jørgen Andreassen ajoi LBG:llä tankatun Iveco S-Wayn Kööpenhaminasta Trondheimiin, Ruotsin Haaparannan kautta Helsinkiin ja lopuksi Tukholman kautta takaisin Tanskaan.

Kokonaismatkaa kertyi 3 460 kilometriä hyvin vaihtelevassa maastossa, ja matka kesti 5 päivää.

– Halusimme käytännössä testata, kuinka paljon voimme pienentää ympäristövaikutuksia taloudellisella ajotyylillä. Lisäksi halusimme näyttää, että pohjoisessa selviää hyvin, vaikka polttoainesäiliössä olisikin dieselin sijaan nestemäistä biokaasua, Andreassen sanoo.

Testiajoneuvo kulki LBG:llä, joten matkan hiilijalanjälki oli noin 95 prosenttia pienempi dieselautoon verrattuna. Matkan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt olivat vain 195 kg, kun vastaavanlaisen dieselajoneuvon päästöt olisivat olleet Ivecon laskelmien mukaan jopa 2 658 kg.

S-Way on varustettu lisäksi ennakoivalla HI Cruise GPS -ajojärjestelmällä, 12-nopeuksisella HI-Tronix -automatisoidulla vaihteistolla sekä Iveco Eco Mode Plus -toiminnolla, joka takaa maksimaalisen polttoainetehokkuuden.

Ajoneuvon teknisistä apuvälineistä huolimatta kuljettajan ajotekniikka on silti ratkaisevin tekijä. Ennakoivalla ajotyylillä ja yleisesti alentamalla keskinopeutta noin 5 km/h Andreassen säästi polttoaineen kulutuksessa noin 10 prosenttia koko matkalla.

Kaiken keskiössä on hyvä ajotyyli

Andreassen neuvoo, että ajamisen tulisi olla joustavaa ja tasaista, jotta polttoainetta ei tuhlaantuisi nopeisiin kiihdytyksiin. Lisäksi vaihde kannattaa vaihtaa hieman tavallista aikaisemmin kuin mitä on tottunut. Ajaessa tulisi myös pitää riittävä etäisyys edessä oleviin jarrutusten välttämiseksi.

– Moni on todennäköisesti kohdannut kuljettajia, jotka lopettavat ajonsa uupuneina ja olkapäät korvissa. Se on merkki siitä, että he ovat tehneet liikaa kiihdytyksiä ajon aikana ja heidän on ollut pakko jarruttaa jatkuvasti, sanoo Andreassen.

– Jos sen sijaan ajaa tasaisella nopeudella ja pitää etäisyyttä muihin, liikenne ikään kuin katoaa. Silloin keskittyy vain omaan ajamiseensa.

Ennätyskorkeat polttoaineiden hinnat motivoivat taloudelliseen ajoon

Andreassenin mukaan edellä mainituilla pienillä säädöillä useimpien kuljettajien on mahdollista vähentää polttoaineen kulutustaan noin 10 prosenttia pidemmillä matkoilla. Kyseessä on siis merkittävä vähennys sekä ympäristön että kustannusten kannalta.

Pohjoismaiden kiertueella näkyi jatkuvasti ennätyksiä rikkovia lukemia jakeluasemien hintatolpissa. Nykyinen hintataso varmasti jo itsessään inspiroi monia parantamaan ajotyyliään.

– Polttoaineen hinta on vahva liikkeellepaneva voima, ja olen vakuuttunut siitä, että kiinnostus ympäristöystävälliseen ajamiseen tulee lisääntymään koko kuljetusalalla. Se on myönteistä sekä liikenneturvallisuuden että ympäristön kannalta, Andreassen summaa.

Nordic Biogas Tour

  • Reitti: Kööpenhaminasta Trondheimiin, Helsinkiin ja Tukholman kautta Kööpenhaminaan.
  • Auto: Iveco S-Way LBG
  • Matkan pituus: 3 460 km
  • Paino: 40 t
  • Polttoaineenkulutus: 916 kg biokaasua

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uudistunut ”Motoristin Suomi Matkaopas ja kartasto” on laaja tietopaketti kotimaan matkoille

Kuva: Karttakeskus.

Kesällä ilmestynyt motoristitoimittaja Joel Rosenlöfin kirjoittama ”Motoristin Suomi Matkaopas ja kartasto” johdattaa tiellä liikkujat kotimaan maisemiin aina eteläisestä Hangosta Rovaniemelle saakka.

Kirja esittelee kartoin, tekstein ja kuvin motoristeille suunniteltuja matkailureittejä, joiden varrella on mutkateitä, kauniita maisemia, mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja mukavia taukopaikkoja.

Tapio Karttakeskuksen julkaisema päivitetty opas on sisällöltään aiempaa laajempi. Matkailureittejä on nyt kaikkiaan 35, joista uudet viisi reittiä esittelevät keskisen Suomen sekä etelä- ja lounaisrannikon ajoteitä. Reittien varrella on lukuisia museoita, linnoja, luontokohteita, maaseutu- ja kaupunkimaisemia sekä erityisesti motoristeja houkuttelevia mutkatieosuuksia.

Lue tästä muista matkaoppaista.

– Mukaan on poimittu omia suosikkejani 18 vuoden moottoripyöräilyurani varrelta sekä suuri määrä ystävien ja ajokaverien vinkkaamia kohteita eri puolilta Suomea. Kesäinen Suomi tarjoaa paljon mielenkiintoista nähtävää, kertoo Rosenlöf.

Uutuutena reitit saa nyt myös ladattua GPX-tiedostoina, jolloin ne voi avata omassa navigaattorissa.

– Lukijoiden keskuudesta on noussut esille toive saada reitit myös sähköisessä muodossa, mikä on uuden kirjan myötä mahdollista, sanoo Rosenlöf.

Kirjassa on päivitetty koko Suomen kattava kartasto mittakaavassa 1:400 000. Kartastoon on merkitty matkailureittien lisäksi noin 250 muuta reittisuositusta sekä muun muassa huoltoasemia, nähtävyyksiä, majoituspaikkoja ja motoristien kokoontumispaikkoja.

Päällystetyt ja päällystämättömät tiet erottuvat selkeästi toisistaan, mikä on varsinkin motoristeille hyödyllistä tietoa. Kirjassa on myös 12 kaupungin kaupunkikartat ja paikannimihakemisto sekä aiempaa selkeämpi yleiskartta reitteineen.

Motoristien ajokausi on kääntymässä loppupuolelle, mutta lämpötiloista ja sateista riippuen hyviä ajokelejä riittää vielä syksyllekin.

– Myös ensi kesän matkoja voi suunnitella jo talven kylminä kuukausina, sanoo Rosenlöf.

Motoristin Suomi Matkaopas ja kartasto

  • Joel Rosenlöf
  • Kierresidottu 192 s.
  • 17 x 24,5 cm
  • ISBN 978-952-266-733-5
  • Suositushinta 24 €

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Väylän yksisuuntaisuus koskee myös sähköpotkulautailijaa

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Liikenneturvan kyselyt osoittavat, etteivät sähköpotkulautailun säännöt ole edelleenkään hyvin hallussa. Epätietoisuutta on esimerkiksi sähköpotkulautailijan paikasta tieliikenteessä ja pyöräkaistan yksisuuntaisuudessa.

Väärillä väylillä ajelu voi johtaa närkästyksen lisäksi vaaratilanteisiin ja jopa onnettomuuksiin. Sähköpotkulautailun sääntöjä voi kerrata helposti Liikenneturvan kampanjasivulta.

Kun sähköpotkulaudan rakenteellinen enimmäisnopeus on yli 15 km/h, sillä kuljetaan pyöräilijän säännöillä ja pyöräilyyn tarkoitetuilla väylillä.

– Pyörätien puuttuessa on siirryttävä ajoradalle tai noustava pois laudan päältä. Yli 15 km/h kulkevalla sähköpotkulaudalla ei saa ajaa jalkakäytävällä, tiivistää Liikenneturvan koulutusohjaaja Pasi Pohjonen.

Liikenneturvan kyselyssä* tietämystä sähköpotkulautailijan paikasta selvitettiin kuvan avulla. Paikassa, jossa ajoradan vieressä kulkee toisistaan erotetut jalkakäytävä ja pyörätie, vastanneista 72 prosenttia tiesi, että sähköpotkulaudan paikka on pyörätiellä.

Liikenneturvan kyselyyn vastanneista 72 prosenttia tiesi, että sähköpotkulaudan paikka on pyörätiellä.

Yksisuuntainen väylä on yksisuuntainen myös sähköpotkulautailijalle

Pyöräkaista on ajoradasta pyöräliikenteelle erotettu osa. Pyöräkaistalla ajetaan samoilla säännöillä kuin ajoradalla, mikä koskee myös kulkusuuntaa. Liikenneturvan kyselyyn** vastanneista vain 32 prosenttia tiesi vääräksi sen väitteen, että sähköpotkulaudalla saisi ajaa pyöräkaistaa molempiin suuntiin. Pyörän kohdalla pyöräkaistan yksisuuntaisuuden tiesi vieläkin vähemmän, vain 27 prosenttia vastanneista.

– Pyöräkaistalla kuljetaan ihan normaalisti oikeanpuoleisen liikenteen sääntöjen mukaan. Pyöräkaistalla ei saa ajaa vastakarvaan, vaikka se olisi oman kulun kannalta kätevämpää, painottaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tomi Rossi.

Myös Liikenneturvan kyselyssä näkyy sääntöjen mukaisen kulun arvostus. Vain neljä prosenttia vastanneista hyväksyy sähköpotkulautailun liikennesääntöjen vastaisesti, jos se lyhentää reittiä. Pyörällä säännöistä poikkeamisen hyväksyttävyys nousee kahdeksaan prosenttiin.

Lue tästä muita juttuja sähköpotkulaudoista.

Pyöräkaistan lisäksi myös pyörätie voi olla yksisuuntainen.

– On tärkeää tarkistaa onko pyörätie yksi- vai kaksisuuntainen. Pyöräteitä on jonkun verran muutettu yksisuuntaisiksi poistamalla pyörätien merkki toisesta päästä väylää, Pohjonen muistuttaa.

Päätä matka oikein: pysäköi vain fiksusti

Sähköpotkulautailijan velvollisuudet tienkäyttäjänä eivät pääty laudalta noustessa. Vuokraväline on myös muistettava pysäköidä fiksusti pois toisen liikkujien tieltä.

– Sähköpotkulaudan pysäköinti pois toisten tieltä ei ole vain toisten liikkujien huomioimista tai hyvä tapa. Siihen velvoittaa myös laki. Sähköskuutin parkkeerauksessa tulee jokaisen vuokraajan olla huolellisempi, Pohjonen täsmentää.

Kertaa muitakin sähköpotkulautailun sääntöjä Aja oikein -kampanjasivulta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Hyundai-konsernille kärkipaikat automallien innovatiivisuutta mittaavassa teknologiaindeksissä

Kuva: Hyundai.

Hyundai Motor Groupin automerkit Hyundai, Genesis ja Kia ovat sijoittuneet J.D. Power 2022 U.S. Tech Experience Index (TXI) -arvioinnissa erinomaisesti.

Yhdysvaltalainen Tech Experience Index (TXI) -tutkimus perustuu 84 165 autonomistajan vastauksiin.

Tutkimus tehtiin 90 päivää uuden, mallivuoden 2022, auton omistamisen jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin 35 erilaista teknologiaa, jotka jaettiin neljään kategoriaan: mukavuus, kehittyvä automaatio, energia ja kestävä kehitys sekä tietoviihde ja liitettävyys.

Tutkimus mittaa, kuinka tehokkaasti kukin automerkki tuo teknologiaa markkinoille, 1 000 pisteen asteikolla mitattuna.

Kokonaistilastossa Genesis sijoittui ensimmäiselle sijalle ja premium-merkkien ykköseksi jo toisena peräkkäisenä vuonna. Genesis varmisti innovaatioindeksin 643 pisteellään selvän voiton ja oli yli 50 pistettä toiseksi sijoittuneen brändin yläpuolella.

 

Hyundai sijoittui massamerkeistä korkeimmalle sijalle kolmatta vuotta peräkkäin. Merkin menestystä tutkimuksessa siivittivät mm. edistyneiden teknologioiden leviäminen koko valmistajan mallistoon että kuluttajien oma arvio toteutuksen laadusta. Kia sijoittui massamerkkien indeksissä toiseksi.