EU-maissa ensirekisteröitiin tammi-lokakuussa 8 974 000 henkilöautoja, mikä on 1,4 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Markkina on kasvanut 17:ssä EU-maassa. Suomi on kymmenen miinuksella olevan maan joukossa. Suomessa rekisteröintiin tammi-lokakuussa 60 400 uutta henkilöautoa, mikä on -2,1 prosenttia vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana.
Heikoimmin ensirekisteröinnit ovat kehittyneet Virossa, jossa otettiin vuoden alusta käyttöön autovero. Virossa ensirekisteröintimäärät ovat kuluvana vuonna tippuneet 42,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
EU:ssa ensirekisteröintimäärät ovat palautumassa lähelle koronaa edeltävää aikaa. Vuosien 2010-2019 välillä EU:n nykyisissä jäsenmaissa rekisteröitiin yhteensä keskimäärin 11,4 miljoonaa uutta henkilöautoa. Tänä vuonna EU-maissa tullaan rekisteröimään noin 11 miljoonaa uutta henkilöautoa. Suomessa viime vuosikymmenen keskiarvo puolestaan oli 114 000 kappaletta, kun tänä vuonna ensirekisteröintimäärän ennustetaan jäävän 72 000 henkilöautoon.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander totesi viime viikolla, että Suomen taloudessa on tuntematon jarru. Uusien autojen kysyntää jarruttavat tekijät ovat kuitenkin tiedossa: sähköistymisen myötä nousseet keskihinnat, kotitalouksien velkaantuminen ja nollakorkokauden päättyminen, työttömyyden kasvu, uudehkojen käytettyjen autojen tuonnin kasvu ja maailmanjärjestykseen liittyvät epävarmuudet, kuten sodat ja tullit.
Yhdessä julkisen talouden alijäämän kanssa nämä tekijät muodostavat autokaupan jarrun.
”Suomen talouden elpymisen kannalta keskeistä on kotimaisen kulutuskysynnän käynnistäminen. Uusien autojen ensirekisteröintimäärä on laskenut nopeasti: vuonna 2019 uusia henkilö-, kuorma-, paketti- ja linja-autoja rekisteröintiin 134 000, tänä vuonna määrän ennustetaan jäävän 86 000 autoon. Kuvaavaa on myös se, että kuluttajien välisten autokauppojen määrä on tänä vuonna kasvanut. Kuluttajat ostavat tyypillisesti toisiltaan vanhempia, muutaman tuhannen euron autoja”, sanoo Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.
Hallitus on toteuttanut toimia, mm. romutuspalkkio ja täyssähköisten työsuhdeautojen hankintakannustimen jatko, joilla uusien autojen kysyntää pystytään piristämään. Autoala ennustaakin ensi vuodelle noin 10 prosentin kasvua. Suomi jää silti vielä kauas EU-keskiarvosta uusien autojen suhteellisessa ensirekisteröintimäärässä.
”Hallituksella on vielä ässiä hihassaan. Vaikka tilanteen nopea kääntäminen kasvu-uralle ei ole täysin omissa käsissämme, tarvitaan edelleen myös käännettä edistäviä kotimaisia uudistuksia. Eräs tällainen voisi olla autoveron poisto. Lisäksi monessa muussa EU:ssa sovellettava osittainen arvonlisäveron vähennysoikeus yritysten työsuhdeautoille lisäisi kysyntää myös Suomessa”, Kallio listaa keinoja talouden ja autokaupan tervehdyttämiseksi.
