Koti Blogi Sivu 77

Karkuun ajanut autoilija yritti piiloutua kauppakeskukseen

Poliisi9
Kuva: CvB.

Hämeenlinnassa huumausaineiden vaikutuksen alaisena autoillut mies pakeni poliisia pakettiautolla. Poliisipartio päätti pysäyttää ajoneuvon, jolloin kuljettaja kiihdytti autollaan pakoon poliisia. Poliisipartio yritti tavoittaa pakenevaa pakettiautoa, mutta ei saanut pakenijaa kiinni.

Pian auto löytyi käynnissä lähistöltä pysäköitynä. Sivullisilta saatujen tietojen avulla sekava mies tavoitettiin kauppakeskus Goodmannista.

Kuljettajaksi epäilty mies puhalsi seulonta-alkometriin nollatuloksen. Sekava mies käytettiin verikokeessa päihtymystilan selvittämiseksi.

Ajoneuvosta löytyi anastetuksi epäiltävää tavaraa. Pian myös selvisi, että auto oli jäänyt palauttamatta vuokraajalleen päivää aiemmin.

Miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja varkaudesta.

Lue myös

Ulkomaalainen rattijuoppo ajoi liikenneympyrässä penkkaan

Liikenneonnettomuudet työllistivät Oulun poliisia

Päivän automainos: Tällä käytetyllä Mercedeksellä on edessään enemmän vuosia ja kilometrejä kuin monella uudella autolla

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ulkomaalainen rattijuoppo ajoi liikenneympyrässä penkkaan

Poliisi9
Kuva: CvB.

Joulun pyhät päättyivät Lapissa poliisin näkökulmasta rauhallisesti. Ainostaan huono ajokeli aiheutti paljon hälytystehtäviä, mutta vakavammilta onnettomuuksilta säästyttiin.

Lauantai-iltana poliisipartio pysäytti Kemissä henkilöauton kuljettajan ajokunnon tarkastamiseksi. Auton kuljettajana toiminut nainen puhalsi seulonta-alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävän lukeman. Lisäksi huumausainepikatesti osoitti tuloksen amfetamiinille.

Nainen määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon. Naisen epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen ja huumausaineen käyttörikokseen.

Lauantai-iltana poliisipartio valvoi liikennettä Perämerentiellä Kemissä. Poliisipartio mittasi henkilöautolle nopeudeksi 158,5 km/h. Alueella on 100 km/h nopeusrajoitus. Auton kuljettajan epäillään syyllistyneen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

Sunnuntai yönä Inarissa poliisille tuli tehtävä, jonka mukaan Saariselän liikenneympyrässä oli penkkaan ajanut auto. Paikan päällä selvisi, että autoa oli kuljettanut silmin nähden päihtynyt ulkomaalainen henkilö, jota epäillään törkeästä rattijuopumuksesta.

Lue myös

Liikenneonnettomuudet työllistivät Oulun poliisia

Päivän automainos: Tällä käytetyllä Mercedeksellä on edessään enemmän vuosia ja kilometrejä kuin monella uudella autolla

Henkilöauto Joensuussa ojaan katolleen

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Liikenneonnettomuudet työllistivät Oulun poliisia

Kuva: CvB.

Oulun poliisilla oli runsaasti liikenteeseen liittyviä tehtäviä lauantaina ja sunnuntain vastaisena yönä.

Hätäkeskukseen ilmoitettiin yhteensä kahdestakymmenestäkolmesta liikenneonnettomuudesta poliisilaitoksen alueella.

Kolareista 12 oli yksittäisonnettomuuksia joissa oli osallisena yksi ajoneuvo. Onnettomuudet tapahtuivat Koillismaan, Kainuun, Jokilaaksojen sekä Oulun alueella.

Siikajoella linja-auto oli ajautunut ojan penkkaan klo 19.00 aikaan. Autossa oli kyydissä 37 henkilöä mutta kukaan ei loukkaantunut onnettomuudessa. Myöskään muissa kolareissa ei aiheutunut vakavia loukkaantumisia.

Peltikolareita sattui yhteensä neljä, kolme Kuusamossa ja yksi Kempeleessä. Kuusamossa klo 12.30 aikaan törmäsivät henkilöauto ja moottorikelkka joka veti perässään rekeä. Tästäkin onnettomuudesta selvittiin ilman henkilövahinkoja.

Myrskyssä kaatuneisiin puihin törmättiin Kalajoella, Haapavedellä sekä Raahessa. Näistä kolareista selvittiin peltivaurioin.

Kaikissa näissä kolareissa poliisi epäilee liikenneturvallisuuden vaarantamista.

Lisäksi poliisilaitoksen alueella sattui kaksi parkkipaikkakolaria sekä kaksi eläinonnettomuutta.

Lisäksi Oulussa jäi kiinni kaksi kuljettajaa joita epäillään rattijuopumuksesta.

Koko poliisilaitoksen alueella oli lauantai-iltana huono ajokeli.

Lue myös

Päivän automainos: Tällä käytetyllä Mercedeksellä on edessään enemmän vuosia ja kilometrejä kuin monella uudella autolla

Henkilöauto Joensuussa ojaan katolleen

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Päivän automainos: Tällä käytetyllä Mercedeksellä on edessään enemmän vuosia ja kilometrejä kuin monella uudella autolla

Kuva: CvB.

Näin Mercedes-Benzin kestävyyttä mainostettiin loppuvuodesta 1979.

Tämä Mercedes oli uusi vuonna 1977. Sen jälkeen sen matkamittariin on kertynyt mittava kuusinumeroinen lukema. Mutta silti sillä on edessään enemmän vuosia ja kilometrejä kuin monella muunmerkkisellä uutena.

Liikenneministeriön asettaman ajoneuvojen ikätoimikunnan mukaan Mercedes-Benz on Suomen pitkäikäisin henkilöauto. Sen tutkimus osoittaa, että tämä Mercedes on todennäköisesti liikenteessä vielä vuonna 1990. Myös Tekniikan Maailman (3/79) erikoiskatsauksessa Mercedes sijoittui luotettavuuslistan ykköseksi.

Ostaessasi tällaisen Mercedeksen nyt, Sinulla on monta vuotta aikaa nauttia hyvästä autosta. Autosta, johon ei suhtauduta kuten tavalliseen käytettyyn.

Vaan kuten Mercedes-Benziin.

Mercedes-Benz 220 D, käyttöönottovuosi 1977. Kuvattu lokakuussa 1979.

Miksi ostaisit uuden, mutta tavallisen?

Samalla rahalla saat Mercedes-Benzin.

Mercedes-Benzin vaihtoautotakuu on 12 kk tai 50 000 km. Taattuja laitekokonaisuuksia ovat moottori, jäähdytysjärjestelmä, käynnistysmoottori, latausgeneraattori, pakoputkisto, kytkin, vaihteisto, voimansiirtoakseli, taka-akselisto, ohjauslaitteisto, jousitus, jarrujärjestelmä.

Takuu-Mercedeksen tunnet oheisesta merkistä. Tervetuloa tutustumaan.

VEHO piirimyyjineen ja sivuliikkeineen.

Mainos oli Tekniikan Maailmassa 20/1979.

Lue muita automainoksia.

Katso tästä muut Mercedes-Benz-mainokset.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Henkilöauto Joensuussa ojaan katolleen

Kuva: CvB.

Lauantaina keskipäivällä kello 12.05 henkilöauto suistui Eno-Joensuutiellä ajoradalta ojaan päätyen katolleen.

Henkilöauton kuljettaja oli ajamassa Eno-Joensuuntiellä Joensuun suuntaan. Auto lähti yllättäen sivuluisuun ja ajautui kulkusuunnasta katsottuna oikealle ojaan katolleen.

Auton kyydissä oli kuljettajan lisäksi yksi matkustaja. Molemmat osalliset saivat tapahtumasta lieviä henkilövahinkoja ja ensihoito vei heidät tarkistettavaksi.

Tapahtumapaikalla tie oli onnettomuushetkellä luminen ja jäinen, sekä liikenne vilkasta.

Poliisi tutkii tapahtunutta liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Lue myös

Viisi henkilöä loukkaantui kahden henkilöauton törmäyksessä Inarissa, kaksi heistä vakavasti!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Viisi henkilöä loukkaantui kahden henkilöauton törmäyksessä Inarissa, kaksi heistä vakavasti!

Kuva: CvB.

Kaksi henkilöä loukkaantui vakavasti liikenneonnettomuudessa Inarissa 27.12.2025. Onnettomuus tapahtui Valtatiellä 4 Inarijärventien ja Rahajärventien risteyksessä hieman ennen klo 05.

Kolarissa oli osallisena kaksi henkilöautoa, joissa toisessa oli kuljettajan lisäksi yksi matkustaja ja toisessa autossa kolme matkustajaa. Lisäksi kolmas ajoneuvo törmäsi tiellä olleeseen kaiteeseen väistäessään kolariautoja.

Rahajärventien suunnasta kohti Inarijärventietä ajaneen henkilöauton kuljettaja ei saanut autoaan pysäytettyä vaan törmäsi Ivalosta kohti Inaria matkanneeseen henkilöautoon. Valtatietä 4 ajaneen auton kuljettaja oli havainnut Rahajärventieltä tulleen auton, joka ei pysähtynytkään risteykseen.

Kaksi matkustajaa loukkaantui vakavasti ja heidät kuljetettiin Norjan pelastuksen kopterilla jatkohoitoon Norjaan. Muut osalliset kuljetettiin jatkohoitoon Ivalon terveyskeskukseen.

Lisäksi onnettomuudessa oli osallisena ajoneuvo, joka oli ajanut Valtatietä 4 kohti pohjoista ja kolariautoja väistäessään osunut tiellä olleeseen kaiteeseen. Tässä ajoneuvossa oli kuljettajan lisäksi yksi matkustaja. Autossa olleet henkilöt eivät loukkaantuneet.

Tien pinta oli tapahtuma-aikaan liukas. Ilman lämpötila oli noin +1 astetta ja yön aikana oli satanut vettä.

Rahajärventietä tulleen auton kuljettajalla ei ole vaadittavaa ajo-oikeutta. Häntä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, törkeästä vammantuottamuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta. Hän on 19-vuotias ulkopaikkakuntalainen henkilö.

Lue myös

Rovaniemellä rikottiin jouluyönä matkailuauton ikkunoita

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rovaniemellä rikottiin jouluyönä matkailuauton ikkunoita

Kuva: CvB.

Ulkomaalaisperhe ilmoitti 25.12.2025 klo 3.45 poliisille, että heidän matkailuauton ikkunoita oli rikottu heidän nukkuessaan parkkialueella Rovaniemen Vaattunkikönkäällä.

Kolmihenkinen perhe oli ollut nukkumassa ja herännyt koviin paukauksiin. Retkeilyauton kolmea ikkunaa oli vahingoitettu. Tekijä tai tekijät olivat tulleet paikalle autolla ja poistuneet välittömästi teon jälkeen.

Yhdestä rikotusta ikkunasta löytyi ilmakiväärin luoti, joten mahdollisesti vahingot oli aiheutettu ilmakiväärillä ampumalla. Asiaa tutkitaan vahingontekona ja vaaran aiheuttamisena.

Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdolliset vihjetiedot ja havainnot Lapin poliisilaitoksen sähköpostiosoitteeseen vihjeet.lappi@poliisi.fi, puhelinvastaajan numeroon 029 546 6259 ääniviestinä tai numeroon 050 415 5803 WhatsApp-viestinä.

Lue myös

Vuonna 2024 liikennevahingon korvausmäärä oli keskimäärin 4 500 euroa!

Poliisi takavarikoi kortittoman huumekuskin auton

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vuonna 2024 liikennevahingon korvausmäärä oli keskimäärin 4 500 euroa!

Kuva: CvB

Vuonna 2024 tapahtui yhteensä 88 831 liikennevakuutuskorvauksiin johtanutta vahinkoa. Vahinkomäärä laski prosentilla edellisvuoteen verrattuna ja oli kuusi prosenttia pienempi kuin vuosien 2015–2023 keskiarvo. Korvauksia viime vuonna tapahtuneista liikennevahingoista maksetaan arviolta 430 miljoonaa euroa eli keskimäärin 4 500 euroa vahinkoa kohden.

Onnettomuustietoinstituutti (OTI) saa vakuutusyhtiöiltä vuosittain tiedot liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista. Vuoden 2024 liikennevahinkotilasto on nyt julkaistu.

− Viime vuonna liikennevahinkomäärä laski prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Vahinkomäärä oli kuusi prosenttia pienempi kuin vuosien 2015–2023 keskiarvo, summaa Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty.

Moottorikelkkailijoiden ja moottoripyöräilijöiden aiheuttamat henkilövahingot vähenivät eniten

Liikennevakuutuksesta korvatut vahingot jakautuvat omaisuus- ja henkilövahinkoihin.
Korvatuista liikennevahingoista 14 450 eli 16 prosenttia johti henkilövahinkokorvauksiin (2023: 17 %).

− Vahinkojen ja niissä osallisten määrät osoittavat selvää laskutrendiä. Kaikkiaan ne olivat viime vuonna 14 prosenttia alhaisemmat kuin vuosien 2015–2023 keskiarvo. Eniten vähenivät moottorikelkkailijoiden ja moottoripyöräilijöiden aiheuttamat henkilövahingot, Räty kertoo.

Henkilövahinkokorvauksen saaneista joka viides (22 %) oli alle 18-vuotias. Heistä joka kolmas (34 %) oli mopoilija ja 29 prosenttia henkilöauton matkustajia.

Vaikeasti vammautui ennätysvähän

Liikenneonnettomuuksissa vammautui vaikeasti 219 henkilöä viime vuoden aikana. Määrä on ennätyksellisen alhainen. Vuotta aiemmin vaikeasti vammautuneita oli 320.

Pysäköintialueet ja pihat yleisimpiä vahinkopaikkoja

Lähes puolet (46 %) kaikista viime vuoden liikennevahingoista sattui pysäköintialueilla, huoltoasemilla, pihoilla ja muilla vastaavilla alueilla. Peruutusvahingot muodostivat suurimman vahinkotyypin, niitä oli lähes kolmannes (29 %) kaikista vahingoista.

Vahinkopiikit haastavilla keleillä ja juhlapyhinä

Vuoden vilkkain vahinkojakso ajoittui torstaihin ja perjantaihin 18.–19. tammikuuta, jolloin kahden päivän aikana tapahtui yli 1 300 vahinkoa.

− Lumisateet, räntä ja paikoin liukkaat tienpinnat heikensivät tuolloin ajokeliä erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa. Haastavilla ajokeleillä kannattaa aina harkita, onko matka välttämätön, Räty muistuttaa.

Myös tiistaina 23. huhtikuuta tapahtui paljon liikennevahinkoja. Tuolloin Etelä- ja Länsi-Suomeen osui lämpimän keväisen jakson jälkeen sakea lumipyry. Uudellamaalla lunta satoi paikoin yli 20 senttiä.

Juhlapäiviin liittyvä liikenteen vilkastuminen näkyy usein kohonneina vahinkomäärinä. Juhannuksen aatonaattona 20.6.2024 tapahtui 336 liikennevahinkoa, mikä ylittää keskimääräisen päivän vahinkomäärän lähes sadalla. Viikonpäivistä vahinkoja tapahtuu eniten perjantaisin ja vähiten sunnuntaisin.

Taustatietoja OTIn Liikennevahinkotilastosta

Onnettomuustietoinstituutti saa vakuutusyhtiöiltä vuosittain tiedot korvatuista liikennevahingoista. Vahinkomäärältään OTIn liikennevahinkotilasto on maan laajin liikenneonnettomuustilasto. Se sisältää noin nelinkertaisen määrän henkilövahinkoja viralliseen liikenneonnettomuustilastoon verrattuna. Tilastossa ovat mukana myös maastoliikenneonnettomuudet.

− Liikenneturvallisuuden kehityksestä saa kattavamman kuvan, kun tarkastellaan vakavien turmien lisäksi myös lievempiä kolareita, kertoo OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Erilaisten tilastointiperusteiden vuoksi liikennevahinkotilasto eroaa virallisesta liikenneonnettomuustilastosta. Liikennekuolemien osalta liikennevahinkotilasto ei ole yhtä kattava kuin esimerkiksi virallinen liikenneonnettomuustilasto. Liikennevahinkotilastossa käytettävä vammautumisten luokittelu ei myöskään vastaa virallisen tilaston luokittelua.

Tämän tilaston luvuissa eivät ole mukana Liikennevakuutuskeskuksen käsittelemät vahingot, kuten tuntemattoman, vakuuttamattoman tai ulkomaisen ajoneuvon aiheuttamat vahingot sekä vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettujen ajoneuvojen aiheuttamat vahingot.

Pitkän aikavälin kehitys tiiviisti: ajoneuvokanta kasvoi, vahingot vähenivät

  • Moottoriajoneuvon yhteenlaskettu vakuutuskanta: +7 % (2024 vs. 2015)
  • Liikennevahinkojen kokonaismäärä: −7 % (2024 vs. 2015)
  • Henkilövahinkojen määrä: lähes −20 % (2024 vs. 2015)
  • Moottoripyöräilijöiden aiheuttamat vahingot: −30 % (2024 vs. 2015)
  • Mopoilijoiden aiheuttamat vahingot: – 40 % (2024 vs. 2015)
  • Traktorimönkijöillä aiheutetut liikennevahingot: 977 vuonna 2024 (1 009 vuonna 2023); pitkän aikavälin nousutrendissä näkyy ensimmäistä kertaa tasoittumisen merkkejä.

Tutustu Liikennevahinkotilastoon 2024 (pdf)

Liikennevahinkotilasto 2024 aihepiireittäin verkkosivuilla
Sisältää automallitaulukon ja kuntaliitteen (kohdassa Liitteet).

Liikennevahinkoportti
Vakuutusyhtiöiden liikennevahinkoaineistoa voi tarkastella myös OTIn portaalissa (tiedot 10 viimeisen vuoden vahingoista).

Lue muita juttuja OTIsta.

 

Poliisi takavarikoi kortittoman huumekuskin auton

Poliisi9
Kuva: CvB.

Hätäkeskus antoi Oulun partioille perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 01 rattijuopumustehtävän Hiirosen kaupunginosaan.

Tehtäväilmoituksen mukaan todennäköisesti päihtynyt kuljettaja oli ollut törmätä ajokillaan opastekylttiin.

Partio tapasi kuljettajan ja totesi, että hänellä ei ole voimassa olevaa ajo-oikeutta. Ratin takana ollut silminnähden sekava, noin 40-vuotias mies puhalsi partion seulonta-alkometriin puhtaan nollan, mutta hänelle tehty huumausainepikatesti oli positiivinen amfetamiinille.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä. Hänen kuljettamansa ja omistamansa henkilöauto takavarikoitiin toistuvien rattijuopumusten vuoksi. Asiaa tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena, liikenneturvallisuuden vaarantamisena, huumausaineen käyttörikoksena sekä kulkuneuvon kuljettamisena oikeudetta.

Lue myös

Talvirengaskauden pidentymisellä ikäviä ympäristövaikutuksia

Raskaan liikenteen rengasongelmat ratkaistaan uudella palveluautolla

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Talvirengaskauden pidentymisellä ikäviä ympäristövaikutuksia

Kuva: Matti Sulanto.

Talvirengaspakko muuttui keliperusteiseksi viitisen vuotta sitten tieliikennelain uudistuksen myötä. Nykyään talvirenkaita on käytettävä marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana, jos sää tai keli sitä edellyttää. Uusien talvirengasmääräysten toimivuutta ja muutostarpeita arvioidaan parhaillaan liikenne- ja viestintäministeriössä osana tieliikennelain kokonaisuudistuksen jälkiarviointia.

Autoliiton tiedotteessa (9.12.2025) todettiin, että moni kuljettaja on ajanut talvirenkailla jo vähintään pari kuukautta.

”Toivottavasti ei kuitenkaan nastarenkailla, sillä eteläisessä Suomessa talvirenkaille on ollut toistaiseksi tarvetta vain muutamana yksittäisenä päivänä. Ja tuolloinkin autoilijat olisivat pärjänneet liikenteessä aivan yhtä hyvin kitkarenkailla”, tutkiva viestintäkonsultti Jouko Lahti parahtaa.

”Liikenneturvallisuuden kannalta on toki hyvä, että talvirenkaat ovat alla syksyn ensiliukkailla. Sen sijaan ympäristövaikutusten kannalta on ikävää, että muutaman talvisen päivän jälkeen nastarenkaat rouhivat viikkotolkulla paljaita tienpintoja etenkin Etelä-Suomessa. Vastaavahan toistuu keväisin, kun nastarenkaita käytetään varmuuden vuoksi huhtikuun lopulle saakka.”

Mitä uusilla talvirengasmääräyksillä tavoiteltiin?

Henkilö- ja pakettiautojen talvirengasmääräykset uudistettiin vuonna 2020 vastaamaan paremmin Suomen vaihtelevia keliolosuhteita. Talvirengasvaatimus haluttiin kohdentaa olosuhteisiin, joissa talvirenkaiden käytöstä on hyötyä. Tavoitteena oli lisätä tienkäyttäjien omaa vastuullisuutta turvallisesta, sujuvasta ja ympäristöystävällisestä liikenteestä.

Uuden sääntelymallin arvioitiin vähentävän talvirenkaiden käyttöä ja lisäävän kitkarenkaiden suosiota erityisesti eteläisessä Suomessa. Lakiuudistus voisi näin vähentää nastarenkaiden tarpeetonta käyttöä, tiestön kulumista, ympäristöpäästöjä ja liikennemelua. Sen ei kuitenkaan arveltu johtavan merkittäviin muutoksiin suomalaisautoilijoiden rengastottumuksissa.

Ovatko autoilijoiden rengastottumukset muuttuneet?

Traficomin seurantatutkimuksessa arvioitiin tieliikennelain uudistuksen vaikutuksia talvirenkaiden käyttöön ja liikenneturvallisuuteen vuosina 2019–2021. Seurannassa ei havaittu merkittäviä muutoksia rengaskäytännöissä, sillä suomalaisautoilijat tottuivat vaihtamaan renkaat ensisijaisesti kelien mukaan etenkin syksyisin jo aiempien rengasmääräysten aikana.

Kaksivuotisella seurantajaksolla vallinneet olosuhteet olivat sekä säiden ja kelien että koronapandemian osalta niin poikkeuksellisia, että tutkimustulosten pohjalta ei voinut tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Sittemmin rengassesonkien ajoittumista ja aiheesta käytyä julkista keskustelua on seurattu tiiviisti osana Renkaat kelin mukaan -hanketta.

Uuden tieliikennelain jälkiarviointi valmistumassa

”Käsittääkseni uudet talvirengasmääräykset ovat toimineet pääosin odotusten mukaisesti. Hieman yllättäen talvirengaskausi näyttäisi viime vuosina pidentyneen, sillä lainvalmistelussa talvirenkaiden käytön arvioitiin vähentyvän erityisesti eteläisessä Suomessa. Kitkarenkaiden osuus talvirenkaiden käytöstä on kasvanut jopa ripeämmin kuin etukäteen arvioitiin”, Lahti kommentoi.

Liikenne- ja viestintäministeriössä on parhaillaan meneillään tieliikennelain kokonaisuudistuksen jälkiarviointi, jossa arvioidaan myös uusien talvirengasmääräysten toimivuutta. Valitettavasti rengasvalintojen ympäristövaikutukset jäänevät tässä yhteydessä vähemmälle huomiolle, kun lain vaikutuksia arvioidaan erityisesti liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden osalta.

Ministeriön erityisasiantuntija Sofia Johansson tarkentaa jälkiarvioinnin olevan viimeisteltävänä ja sen tuloksista tiedotetaan ensi vuoden puolella.

”Jälkiarvioinnin ensimmäisessä osassa keskityttiin tieliikennelain uudistuksen vaikutusten arviointiin pääasiassa tilastoaineistojen kautta. Toisessa osassa kysyttiin sidosryhmien näkemyksiä myös muuttuneista talvirengassäännöksistä.”

Hankekuvaus:

Renkaat kelin mukaan -hanke on kiinnittänyt huomiota rengasvalintojen turvallisuuteen ja ympäristövaikutuksiin vuodesta 2021 alkaen. Hanke pyrkii edistämään erityisesti pohjoismaisiin oloihin tarkoitettujen kitkarenkaiden talvikäyttöä osana kansallista ilmansuojeluohjelmaa 2030. Hankkeesta vastaa konsulttitoimisto JL Interaction Oy.

Lue tästä muita juttuja talvirenkaista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //