Aamuyöllä 1. toukokuuta Oulun Kaakkurinojantiellä henkilöauto suistui ulos ajoradalta. Henkilöauto ajautui vasemmalle kaartuvassa mutkassa oikealle törmäten ensin puuhun ja sen jälkeen katupylvääseen, joka katkesi törmäyksen voimasta.
Auto meni törmäyksessä kahtia.
Kuljettaja, yli 20-vuotias mies, pääsi autosta omin avuin ulos.
Kuljettaja puhalsi poliisin alkometriin rattijuopumuksen rajan ylittävän lukeman ja kertoi ajaneensa huomattavaa ylinopeutta.
Poliisi epäilee kuljettajaa rattijuopumuksen lisäksi törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Tapahtumapaikalla nopeusrajoitus on 40 km/h.
Onnettomuuden jälkeen kuljettaja vietiin tarkastettavaksi sairaalaan.
Henkilöautojen rekisteröinnit ovat viime vuosina jääneet selvästi viime vuosikymmenen keskiarvostaan, ja autokanta on ikääntynyt aiempaa nopeammin.
Autokannan hidas uusiutuminen uhkaa liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja hyvin alkamassa olevaa sähköistymiskehitystä, todetaan Autoalan tiedotteessa.
Vahvasta tilauskannasta huolimatta kuluvan vuoden ensirekisteröintien arvioidaan jäävän jo toisena vuonna peräkkäin noin 80 000 henkilöautoon, kun keskimäärin viime vuosikymmenellä rekisteröitiin noin 112 000 autoa vuosittain.
Auto- ja liikennealan vaalikoneessa selvitettiin maaliskuussa ehdokkaiden näkemyksiä liikennepolitiikan ajankohtaisiin kysymyksiin, muun muassa autokantaa uudistavaan liikenteen verotukseen ja liikenteen päästövähennystoimiin.
Noin neljännes ehdokkaista osallistui vaalikoneeseen – yhteensä 610 eduskuntavaaliehdokasta vastasi vaalikoneen kysymyksiin.
Kansalaisten vaalikonevastausten avulla voidaan lisäksi peilata, mitä mieltä suomalaiset ovat yleisesti liikennepolitiikan suuntaviivoista. Vaalikoneen täytti 2 677 kansalaista.
Tieliikenteen verotuksella on haluttu suosia vähäpäästöisiä autoja. Mitä vähäpäästöisempiä ja energiatehokkaampia autot ovat ja mitä vähemmän liikenteessä käytetään fossiilisia polttoaineita, sitä vähemmän liikenteestä syntyy verotuloja.
Liikenteen erillisverotulot olivat vuonna 2022 noin 4,2 mrd. euroa. Vuoteen 2030 mennessä verokertymän arvioidaan alenevan noin 1,5 mrd. eurolla, jos liikenteen verotukseen ei tehdä muutoksia.
– Verotuksen aleneva suunta osoittaa, että tieliikenteen verotuksen ympäristöohjaus toimii. Vuoden 2030 alentunutkin verokertymä olisi edelleen eurooppalaisittain korkea. Se vastaisi kansantalouden kokoon suhteutettuna suurin piirtein Ruotsin nykytasoa, kertoo toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta.
Vaalikoneen vastauksissa tieliikenteen verotason alentamisen nähtiin yleisesti olevan hyvä kehityssuunta päästöjen vähentyessä. Kansalaisista lähes 70 prosenttia piti mahdollisena, että verotason annettaisiin vähitellen alentua.
Myös suurin osa ehdokkaista olisi valmis arvioimaan uudelleen liikenteen verotasoa.
Ehdokkaista myönteisimmin verotason alenemiseen suhtautuivat Perussuomalaisten, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien ehdokkaat, jotka suhtautuvat myönteisimmin myös auton hankinnan yhteydessä maksettavan autoveron alentamiseen.
Lähes 80 prosenttia vaalikoneeseen vastanneista kansalaisista alentaisi autoveroa autokannan kierron nopeuttamiseksi.
Päästövähennystoimista suosituimpia ovat romutuspalkkio ja sähköistymisen nopeuttaminen
Suurin osa ehdokkaista arvioi, että liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää autokannan uusiutumista nopeuttavia lisätoimia.
Myös edellisen hallituksen laatima Fossiilittoman liikenteen tiekartta ja liikenne- ja kuljetusalan toimialojen omat tiekartat osoittavat, että liikenteelle asetettuja päästövähennystavoitteita ei saavuteta nykytoimilla.
– Päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää lähivuosina sähköistymisen nopeutumista. Myös suurin osa vaalikoneeseen vastanneista kansalaisista ja ehdokkaista oli sitä mieltä, että nykyinen sähköistymiskehitys ei ole riittävä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Tieliikenteen päästöjen vähentämistoimista eniten kannatusta niin kansalaisilta kuin ehdokkailtakin saivat autoveron alentaminen, autokannan kiertoa nopeuttavat romutuspalkkiot ja liikenteen sähköistymisen nopeuttaminen hankintakannusteilla, kertoo toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä.
Riian automuseo on näyttävä rakennus. Kuva: Arto Kivinen.
Latvian pääkaupungissa, Riiassa, sijaitsee automuseo, joka tarjoaa autojen kehityksestä ja historiasta kiinnostuneille hienon matkailukohteen. Museossa voi esimerkiksi tutustua Stalinin ja Brezhnevin aitoihin menopeleihin ja hämmästellä autojen nopeaa kehitystä.
Latvia on suomalaiselle helppo lähimatkailukohde, jonne on helppo päästä autolla. Tallinasta Via Balticaa pitkin matka pääkaupunkiin Riikaan on lyhyempi kuin Helsingistä Kuopioon, reilut 300 kilometriä.
Riian vanhakaupunki on täynnä jugend-taloja. Kuva: Arto Kivinen.
Vaihtoehtoisesti Riikaan on päivittäin lukuisia edullisia lentoja ja monet matkanjärjestäjät tarjoavat eri pituisia ja -hintaisia bussikuljetuspaketteja.
Valitettavasti laivayhtiöt eivät tarjoa risteilyitä Latviaan tänä vuonna.
Latviassa on muutenkin lukuisia kiinnostavia matkakohteita. Jos on jo kyllästynyt Tallinnan nouseviin hintoihin, on vierailu Latviassa yhä suhteellisen edullista.
Maa on jopa silmiin pistävän siisti, sekä hyvin korjattu ja uudelleen rakennettu. Neuvostoaikaista brutalismia ei juurikaan ole enää nähtävissä.
Riika on täynnä viehättäviä kahviloita ja ravintoloita. Kuva: Arto Kivinen.
Ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja englannin kielellä pärjää hyvin, ja myös saksan kieltä osataan.
Riika tarjoaa loistavan kattauksen erilaisia ravintoloita ja kahviloita, eikä Tallinnassa yleistynyttä ylihinnoittelua ole havaittavissa. Käynti Riikan valtavassa kauppahallissa on hyvä läpileikkaus paikallisesta ruokakulttuurista.
Sukellus itäautoilun historiaan
Riian moottorimuseo tarjoaa mahtavan elämyksen sellaisellekin ihmiselle, joka ei välitä autojen teknisistä yksityiskohdista. Museo sijaitsee noin 15 minuutin ajomatkan päässä keskustasta. Rakennus on moderni ja näyttävän näköinen ihan itsessäänkin.
Valtava kauppahalli pursuaa kaikenlaista ruokaa. Kuva: Arto Kivinen.
Museossa pääsee näkemään koko automobiilin kehityksen historian ja siellä on näytillä hyvinkin harvinaisia menopelejä. Samoin pääsee tutustumaan niin Neuvostoliiton kuin koko itäisen Euroopan automalleihin 1900-luvulla.
Museossa on esillä lukuisia autoja historian varrelta. Kuva: Arto Kivinen.
Museo on sitä paitsi ajankohtainen, koska se avaa ikkunan neuvostoaikaiseen elämään, josta monen mielestä nyky-Venäjä ei ole koskaan päässyt kunnolla eroon.
Stalin suojautui panssarein
Yksi museon näyttävimmistä ajopeleistä on panssaroitu, seitsemän tonnia painava ZIS-115 -mallin auto (https://en.wikipedia.org/wiki/ZIS-115), joita tehtiin aikoinaan vain seitsemän Neuvostoliiton ylimmän johdon käyttöön.
Stalinin panssaroitu kulkuneuvo. Kuva: Arto Kivinen.
Museon auto oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (NKP) ensimmäisen pääsihteerin Josef Stalinin (1922–53) käytössä vuodesta 1949.
Stalin johti noihin aikoihin kommunistisia valtioita yksinvaltiaana, vaikka Jugoslavia irtaantui Neuvostoliitosta. Kiina ja Pohjois-Korea olivat tuolloin kuitenkin heikkoja.
Generrallismus Stalin istuu yhä autossaan. Kuva: Arto Kivinen.
Asemastaan huolimatta Stalin epäili kaikkea ja kaikkia ympärillään. Hän pelkäsi salamurhaansa niin, että hankki panssaroidun ajoneuvon, jonka huippunopeus oli 140 kilometriä tunnissa. Tästäkin heijastuu yhtäläisyys nyky-Venäjään.
Brezhnev kolaroi itse ratissa
Toinenkin museon kuuluisuus kuului aikoinaan pitkäaikaiselle neuvostojohtajalle. Museossa on nimittäin esillä NKP:n pääsihteerin Leonid Brezhnevin (1966–82) kolaroima Rolls-Royce Silver Shadow vuosimallia 1966.
Leonid Brezhnevin itse ajama ja kolaroima Rolls-Royce. Kuva: Arto Kivinen.
Brezhnev romutti auton Moskovassa ”karattuaan” Kremlistä autoilemaan Moskovan keskustaan. Brezhnev oli innokas kuski, mutta erittäin kehno sellainen. Brezhnev kolaroi usein – tietenkin ilman seuraamuksia.
Museossa oleva auto salakuljetettiin aikoinaan Moskovasta Latviaan ja on entisöimättömänä museon tiloissa.
Kuva: Arto Kivinen.
Museossa on myös viimeinen tehdastuotantoinen Moskvitsh, joka todellisuudessa oli kopio Opel Kadettista. Moskvitsheja eli Mosseja tuotettiin Neuvostoliitossa yli neljä miljoonaa.
Näyttelystä löytyy myös aito gangsteri-Buick 1920-luvulta ja erilaisia kilpa-autoja Latvian autoiluhistoriasta.
Ggangsteri-Buick 1920-luvulta. Kuva: Arto Kivinen.
Automuseo on erittäin hyvin suunniteltu ja sinne on etenkin autojen historiasta kiinnostuneiden hyvä varata reilusti aikaa.
Vuoden ensimmäisten neljän kuukauden aikana on rekisteröity kaikkiaan 8 934 sähköautoa. Maaliskuussa rekisteröitiin kaikkein eniten, peräti 2 872 autoa. Maaliskuun veturina oli Tesla, joita rekisteröitiin 720 autoa. Huhtikuussa Teslan lukema oli enää 202 autoa.
Tesla ModelY on alkuvuoden selvästi suosituin sähköautomalli. Kyseistä mallia on rekisteröity neljän ensimmäisen kuukauden aikana peräti 1 246 autoa.
Toisella sijalla oleva Volkswagen ID.4 on saanut rekisteriin 793 autoa ja kolmannella tilalla on Škoda Enyaq lukemalla 672.
Seuraavina tulevat Volvo XC40 (501), Volkswagen ID.3 (438), Audi Q4 (385), Nissan Leaf (364), Volvo C40 (362), Polestar2 (341) ja BMW i4 (329).
Merkeissä kaksikko karussa muilta
Merkkien välillä on paljon tiukempi kisa. Kärjessä on Tesla, mutta kakkospaikalla oleva VW on vain 72 autoa perässä. Tesla lukema on 1 554 ja Volkswagenin 1 482.
Kolmannella paikalla oleva Volvo on selvästi perässä lukemalla 863.
Seuraavina tulevat Škoda (672), Mercedes-Benz (615), BMW (560), Audi (551), Nissan (524), Hyundai (388) ja Polestar (341).
Huhtikuussa rekisteröitiin 7 304 uutta henkilöautoa, mikä on 13,6 prosenttia enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa. Henkilöautoja on tammi-huhtikuun aikana rekisteröity yhteensä 28 273, joka on 0,4 prosenttia viime vuoden alkua vähemmän.
Pitkän aikavälin keskiarvosta on alkuvuonna jääty noin 23 prosenttia, sillä komponenttipula on jarruttanut autojen tuotantoa jo useamman vuoden ajan. Autojen saatavuus on vähitellen paranemassa, ja viime vuosien aikana kertynyt tilauskanta purkautuu rekisteröinneiksi pääosin kuluvan vuoden aikana.
Käytettyjen henkilöautojen on alkuvuoden aikana ollut viime vuotta vilkkaampaa, ja sama suuntaus jatkui myös huhtikuussa. Autoliikkeissä käytettyjen autojen kauppaa on tammi-huhtikuussa käyty noin 3,2 prosenttia viime vuoden alkua vilkkaammin.
Pakettiautoja ensirekisteröitiin huhtikuussa 805, joka on 2,2 prosenttia enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana on rekisteröity yhteensä 3 350 pakettiautoa, mikä on 11,3 prosenttia viime vuotta vähemmän.
Kuorma-autojen rekisteröinnit ovat muita ajoneuvolajeja selvemmässä kasvussa. Kuorma-autoja ensirekisteröitiin huhtikuussa yhteensä 313, joka on 34,9 prosenttia enemmän kuin viime vuoden huhtikuussa.
Yli 16 tonnin painoluokan kuorma-autoja on tammi-huhtikuussa rekisteröity yhteensä 999, joka on 23,2 prosenttia enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.
Keskiraskaita 6–16 tonnin kuorma-autoja rekisteröitiin tammi-huhtikuussa 61, joka on 29,8 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kevyitä alle 6 tonnin kuorma-autoja rekisteröitiin 285, joka on 21,8 prosenttia viime vuotta enemmän.
Uusia linja-autoja on tammi-huhtikuussa rekisteröity 81, joka on 6,0 prosenttia enemmän kuin pitkän aikavälin keskimääräinen alkuvuoden rekisteröintien määrä.
Valmet Automotive on tänään ottanut käyttöön Uudenkaupungin autotehtaan yhteyteen rakennetun innovaatiokeskuksen.
Yhtiö kehittää ja pilotoi teknologiaratkaisuihin keskittyvässä innovaatiokeskuksessa tulevaisuuden ratkaisuja autotehtaan toimintaan. Keskus on myös tärkeä osa autotehtaan Intelligent Manufacturing -ohjelmaa.
Intelligent Manufacturing -ohjelman avulla Valmet Automotive vastaa autoteollisuuden muutoksiin, jotka monimutkaistavat alan toimintaympäristöä ja vaikeuttavat ennakoitavuutta. Valmet Automotive etsii ratkaisuja, joilla tuotantoprosesseista saadaan aiempaa joustavampia ja tehokkaampia, ja joilla varmistetaan tuotantokapasiteetin optimaalinen käyttö tulevaisuudessa.
Innovaatiokeskuksella on ohjelman toteutuksessa tärkeä rooli, sillä keskuksessa Valmet Automotive kehittää ja testaa ratkaisuja, jotka lisäävät yhtiön kykyä useiden tuotteiden yhtäaikaiseen valmistukseen, erilaisten prosessien hyödyntämiseen, tuottavuuden parantamiseen sekä tarpeiltaan erilaisten asiakkaiden palvelemiseen.
Käyttöönottovaiheessa innovaatiokeskuksessa pilotoidaan muun muassa joustavaa hitsaussolua ilman perinteisiä jigejä, sekä korihitsaamon asiantuntijoiden koulutukseen hankittua virtuaalista hitsausjärjestelmää. Sisälogistiikan tarpeisiin tutkitaan sensoreiden avulla liikkuvia automaattisia AGV-kuljettimia.
Keskuksessa tutkitaan myös oman 5G-verkon tarjoamia mahdollisuuksia nopeaan tiedonsiirtoon ja toimintojen ohjaamiseen. Lisäksi kehitetään ratkaisuja, joilla kerättyä tietoa voidaan louhia eri tarkoituksiin. Ratkaisuja haetaan myös kestävään kehitykseen esimerkiksi valaisinratkaisulla, joka antaa valoa vain alueille, joissa on henkilöitä.
– Käynnistimme autotehtaan Intelligent Manufacturing -ohjelman jo pari vuotta sitten, ja uudella innovaatiokeskuksellamme on ohjelman toteutuksessa keskeinen rooli. Teemme täällä asioita, jotka tähtäävät autojen valmistamiseen Uudessakaupungissa pitkälle tulevaisuuteen, kertoo Valmet Automotiven valmistustoiminnan johtaja Pasi Rannus.
Autojen sopimusvalmistajana Valmet Automotivella tarvitsee kyvykkyyttä tuotannon joustavuuteen, nopeuteen ja määriin liittyviin asiakastarpeisiin. Perinteisten jäykkien, valmistusmalliin sidottujen tuotantolinjojen sijaan joustavien tuotantosolujen verkosto mahdollistaa pitkälle automatisoidun tehtaan, joka sopeutuu tuotannon tarpeisiin.
Yli kolmannes kuljetusyrittäjistä kärsii työvoimapulasta, käy ilmi SKALin kuljetusbarometrista. Joustoja tarvitaan muun muassa ammattipätevyyden hankkimiseen, ja Puolustusvoimissa on otettava käyttöön koemalli.
Työperäisen maahanmuuton vauhdittaminen on tarpeen myös kuljetusalalla. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ehdottaa tuoreessa raportissaan seitsemää ratkaisua osaavan työvoiman turvaamiseksi.
Kuljetusbarometriin vastasi 641 kuljetusyrittäjää, joka on kattava otos alan yrittäjien näkemyksistä. Barometri toteutettiin 19.12.2022-9.1.2023.
Yli kolmannes (33 prosenttia) kuljetusyrityksistä kertoo, että henkilökunnan palkkaamisessa on ollut viimeisen vuoden aikana vaikeuksia. Lähivuosina myös kuljetusala kilpailee muiden toimialojen kanssa vähenevästä työvoimasta – myös liikenne- ja logistiikka-alan sisällä.
– Ala tarjoaa töitä jopa 4 000 uudelle kuljettajalle vuosittain. Samaan aikaan joillakin toimialoilla nähdään irtisanomisia. Osaavaa työvoimaa olisi saatavilla, mutta koska kuljetusala on runsaasti säännelty, siirtyminen kuljetusalalle on vaikeaa, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.
Kujalan painottaa alan merkitystä: mikäli kumipyörät pysähtyvät, myös muut toimialat kärsivät. Hänen mukaansa alan houkuttelevuutta on lisättävä ja liian jäykkää sääntelyä joustavoitettava. Yhtenä keinona sen välttämiseksi on nähtävä riittävät joustot aloilta toisille siirtyessä.
Vuodesta 2020 alkaen tavarankuljettajan ammattipätevyyden on voinut säädösten mukaan hankkia myös koemallilla. Malli ei ole tällä hetkellä toimiva, sillä ammattipätevyyskokeen järjestäjille on asetettu liian tiukat koulutusvaatimukset. SKAL esittää, että kokeen järjestäjälle asetettuja vaatimuksia kevennetään.
– Esimerkiksi ammattipätevyyskokeen arvioijalle ja kokeesta vastaavalle johtajalle on asetettu liian tiukat vaatimukset. Kaksi kokeen arvioijaa on tarpeeton ja kustannuksia lisäävä vaatimus. Yksi arvioija kykenee tekemään arvioinnin, kun hänellä on riittävä työkokemus tai koulutus, sanoo SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala.
Herralan mukaan myös kokeesta vastaavan johtajan pätevyysvaatimuksena toimisi sama vaatimus kuin on asetettu perustason ammattipätevyyskoulutuksen vastaavalle johtajalle.
Puolustusvoimat kouluttaa noin 3 000 kuljettajaa vuodessa. Heistä kolmasosalle annetaan täysi perustason ammattipätevyyskoulutus ja kahdelle kolmasosalle nopeutettu ammattipätevyyskoulutus. Kuljettajien saatavuutta alalle voitaisiin parantaa, jos puolustusvoimat ottaisivat kuljettajien ammattipätevyyden koemallin käyttöön.
– Tämä mahdollistaisi sen, että kaikilla puolustusvoimissa koulutetuilla kuljettajilla olisi myös raskaampia ajoneuvoja koskeva ammattipätevyys voimassa heti asepalveluksen päätyttyä. Se helpottaisi alalle jäämistä, ja mahdollistaisi kuljettajan osaamisen säilymisen myös varusmiespalvelun jälkeen, Herrala sanoo.
Kuljettajakoulutus vaatii resursseja
Kuljettajakoulutuksen kustannukset ovat keskimääräistä ammattikoulutusta suuremmat, sillä koulutuksen järjestäminen edellyttää oppilaitoksilta ajoneuvokalustoa ja ajo-opetus on pääasiassa yksilökoulutusta. Oppimisen laadun turvaamiseksi kuljettajakoulutukseen tulee varata riittävä rahoitus.
– Kuljettajakoulutuksen kustannukset ovat keskimääräistä ammattikoulutusta suuremmat. Jotta koulutuksen laatu, määrä ja tehokkuus voidaan säilyttää, tulee kuljettajakoulutukseen varata riittävä rahoitus, sanoo Herrala.
SKALin julkaisema työvoiman saatavuus -ohjelma kattaa kuljetusalan näkemykset alan työvoiman saatavuuden haasteista. Ohjelma esittää keinoja, joilla työvoiman saatavuus voidaan turvata. Raportti on luettavissa SKALin verkkosivuilla.
Seitsemän ratkaisua työvoiman saatavuuteen
Alan vetovoimaisuutta on parannettava ja työvoimaa houkuteltava: yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä.
Kuljettajakoulutukseen on varattava riittävä rahoitus.
Oppisopimuskoulutuksen palkanmaksua on uudistettava, jotta yrityksillä on kannustimia ottaa opiskelijoita koulutukseen.
Työperäistä maahanmuuttoa on vauhditettava, Suomeen saapuville on tarjottava riittävästi koulutusta.
Ammattipätevyyden suorittamista koemallilla koskevia säädöksiä on kevennettävä.
Koemalli käyttöön myös Puolustusvoimien kuljettajakoulutuksessa.
Ruotsissa harrastaja on koonnut laajan kokoelman autoja ja moottoripyöriä. Kokoelmasta ei ole tiedetty paljonkaan, mutta nyt se tulee myyntiin Sajab Vintage -huutokaupassa.
Kokoelmaan kuuluu noin 100 moottoripyörää ja 18 harvinaisia autoja. Lisäksi myyntiin tulee paljon varaosia ja kylttejä.
Myyntiin tulee muun muassa näitä merkkejä
Delorean
ACE
Rolls-Royce
Harley-Davidson
Indian
Mercedes-Benz
Koska huutokauppa on erittäin laaja, se tullaan jakamaan kahteen useampipäiväiseen osaan. Kaikkiaan myynnissä on noin 1 500 tuotetta. Ensimmäinen osa on toukokuussa ja toinen syyskuussa.
Toukokuun huutokaupassa myydään autoja ja autonosia.
Syyskuun huutokaupassa myydään moottoripyöriä ja moottoripyöriin liittyviä osia.
Kokoelman omistaja myy tuotteet ikääntymisen johdosta.
Tarkka huutokaupan aika ja paikka ilmoitetaan tässä.
