Kaavailtu vähäpäästöisten työsuhdeautojen alennetun verotusarvon poisto vähentäisi tuoreen selvityksen mukaan työsuhdeautoilijoiden halukkuutta valita vähäpäästöinen tai päästötön auto, todetaan Secto Automotiven tiedotteessa.
Selvityksen mukaan työsuhdekäytössä olevien päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen verokannustimen vaikutus valtiontaouteen on huomattavasti arvioitua pienempi.
Liikenneministeri Lulu Ranne (ps.) on kertonut kannattavansa vähäpäästöisten työsuhdeautojen alennetun verotusarvon poistoa. Nykymallin on laskettu aiheuttavan 59 miljoonan euron vuosittaiset veromenetykset. Valtiovarainministeriön laskelma perustuu oletukseen, että työsuhdeautoilijoiden autoetu lisätään palkkaan, ja että vähäpäästöisen tai päästöttömän auton valitseminen pienentäisi näin työntekijän verotettavia tuloja.
Lue myös: Täyssähköauto yleistyy nopeaan tahtiin työsuhdeautona!
Autoleasingyhtiö Secto Automotiven tilaaman selvityksen perusteella laskelmien pohjana oleva oletus on virheellinen. Selvityksen mukaan lähes 80 prosentilla autoedun hyödyntäjistä on työsopimuksessaan kokonaispalkkamalli, jossa autoetu on osa kokonaispalkkaa eikä näin vaikuta lainkaan työntekijän verotettaviin kokonaistuloihin. Näin ollen myös alennetun verotusarvon poistosta saatavat säästöt olisivat todellisuudessa vain murto-osa valtiovarainministeriön laskelmassaan esittämästä arviosta.
Täyssähköisellä tai muulla vähäpäästöisellä työsuhdeautolla ajavalle alennetun veroarvon poistaminen aiheuttaisi 1000–2000 euron vuosittaisen lisälaskun. Secton selvityksen vastaajista 53 prosenttia arvioikin, että muutos vähentäisi työntekijöiden kiinnostusta valita työsuhdeautokseen ladattava tai täyssähköinen auto.
Selvitys toteutettiin lokakuun aikana ja siihen vastasi yhteensä 270 henkilöä organisaatioista, joilla on käytössään työsuhdeautoja. Selvityksen toteutti tutkimusyhtiö ValueClinic.
Työsuhdeautoilla on tärkeä rooli sähköautoilun yleistymisessä
– Verokannustimen poistaminen tarkoittaisi yksiselitteisesti sitä, että autoilun sähköistyminen hidastuu Suomessa. Tämä hidastaa liikenteen kokonaispäästöjen alentamista ja vaikeuttaa Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Samalla se lisää painetta kiristää polttoaineen hintaa nostavaa jakeluvelvoitetta, Secto Automotiven toimitusjohtaja Matias Henkola sanoo.
– Surullisinta olisi, jos vähäpäästöisten työsuhdeautojen alennetun verotusarvon poisto perustuisi virheellisiin oletuksiin. Todennäköisesti säästöjä ei synny lainkaan, jos otetaan huomioon, että sähköautot hyödyntävät käyttövoimanaan puhdasta kotimaista energiaa tuontipolttoaineen sijasta. Kaikista tänä vuonna Suomessa rekisteröidyistä uusista autoista 33 prosenttia on ollut täyssähköisiä. Uusista leasingautoista sen sijaan jo yli 70 prosenttia on täysin tai osin sähköisiä.
Lue myös: Kuka saa ajaa työsuhdeautoa?
– Vaikka Suomen runsaat 70 000 työsuhdeautoa edustavatkin pientä osuutta koko autokannasta, niiden rooli sähköautoilun yleistymisessä on tärkeä. Työsuhdeautoilijoilla on muita alempi kynnys kokeilla uusia teknologioita ja toimia edelläkävijöinä, Henkola sanoo.
Työsuhdeautojen keskimääräinen käyttöikä on noin kolme vuotta, minkä jälkeen ne siirtyvät kuluttajamarkkinoille käytettyinä autoina. Noin joka viides teillämme liikkuva auto on joko entinen tai nykyinen työsuhdeauto.
– On tärkeää muistaa, että käytöstä poistuvat työsuhdeautot tarjoavat myös omistusautolla ajaville mahdollisuuden vaihtaa hyväkuntoiseen vähäpäästöiseen tai päästöttömään vaihtoautoon kohtuullisella hinnalla, Henkola sanoo.
Lue myös: Työsuhdeauton käyttövoimalla on merkitystä!
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
