Koti Blogi Sivu 56

Tuukka Kauppisen huikea loppukiri toi kakkossijan Rovaniemellä

Tuukka Kauppinen. Kuva: Hannu Rainamo.

Rautio Motorsportin Tuukka Kauppinen ja kartanlukijansa Topi Luhtinen ajoivat Arctic Lapland Rallyssa SM1-luokan toiselle sijalle Toyota GR Yaris Rally2:lla. Kauppisen tiimitoveri Roope Korhonen aloitti huippuvauhdilla, mutta perjantain ajovirhe vesitti mahdollisuudet voittoon.

Kauppisen ja Luhtisen kilpailu alkoi haasteellisesti, kun Yaris sammui Aittajärven erikoiskokeen lähtöön. Alun hankaluuksien jälkeen Kauppinen pääsi oivaan vauhtiin ja saapui ensimmäiseen huoltoon SM1-luokan neljäntenä, 7,9 sekuntia kärkeä perässä.

– Ykkösen lähtöön se sammui, mutta oikeastaan kaikki hävittiin siinä lähdössä. Loppupätkä tuli hyvin ja hyvällä rytmillä. Kaikki pelaa hienosti, että eiköhän tässä ala tulla ihan hyvää tulosta, Kauppinen ennusti päivähuollossa.

Tauon jälkeisellä lenkillä Kauppinen sammutti auton jälleen erikoiskokeen lähtöön, mutta isommilta vastoinkäymisiltä vältyttiin. Nuorukainen tikkasi aikoja kärjen tuntumaan, parhaana suorituksena päivän päättäneelle Mäntyvaaran erikoiskokeelle ajettu toiseksi nopein aika.

– Puhtaasti on tultu ja varmasti, että siinä mielessä homma on hallussa. Pito on hyvä ja nuotti toimii, niin koitetaan huomenna pitää auto käynnissä ja vähän parantaa, Kauppinen kertoi iltahuollossa.

Kauppisen vauhti parani selkeästi lauantaina. Heti päivän avanneelle Veittivaaran erikoiskokeelle Kauppinen kellotti toiseksi nopeimman ajan. Jyrhämäjärven ja Murtotunturin legendaaristen erikoiskokeiden jälkeen Kauppinen oli SM1-luokassaan jo kolmantena.

Hanhikoskella Kauppinen kärsi hieman aikatappiota, mutta onnistui jälleen kahdella viimeisellä pätkällä nostamaan tasoaan. Lyhyen Kemijärven yleisöerikoiskokeen jälkeen ajettiin rallin päättänyt Sarriojärven erikoiskoe, joka sopi Kauppiselle erinomaisesti. Toiseksi nopein aika toi toisen sijan SM1-luokassa Esapekka Lapin viedessä voiton.

– Tultiin aivan täysillä, en pääse kovempaa. Tänään onnistuttiin nostamaan tasoa ja päästiin hyvään vauhtiin, vaikka siellä vielä onkin paikkoja, joissa voi parantaa. Tästä on hyvä jatkaa Ruotsiin, Kauppinen suunnitteli.

 Yksi töppäys pudotti Korhosen voittotaistelusta

Roope Korhonen ja kartanlukijansa Anssi Viinikka aloittivat kilpailun SM1-luokassa toiseksi nopeimmalla ajalla, jääden 0,7 sekuntia Esapekka Lapin pohja-ajasta Aittajärven erikoiskokeella. Heti seuraavalla pätkällä laukaalainen sortui pieneen virheeseen, ja Toyota GR Yaris Rally2 lipsahti hetkeksi hankeen.

– Lähti ihan hyvin, ja pito oli jopa odotettua parempi, mutta meille tuli tuulilasiin jäätä pätkän loppupuolella, ja siinä jäätiin vähän. Mäntyvaarassa sattui ihan typerä virhe. Oli vain huono linja, mentiin leveäksi ihan harmittomasti, mutta siellä oli metallinen kaide, joka osui oveen, Korhonen summasi huollossa.

Auto saatiin kuntoon, ja seuraavalla Kellolammen erikoiskokeella Korhonen kellotti kuudenneksi nopeimman ajan, jota seurasi kaksi pohja-aikaa. Päivän päättäneen Mäntyvaaran erikoiskokeen jälkeen Korhonen saapui huoltoon hieman pettyneenä, SM1-luokan viidennellä sijalla.

– Ajettaisiin voitosta ilman yhtä töppäystä. Muuten on tultu hyvällä rytmillä, ja vauhti on kohdallaan. Ajetaan vielä huominen samalla tavalla, mutta ei me mitään verenmaku suussa lähdetä yrittämään, Korhonen kertoi.

Lauantaina erikoiskokeet ajettiin Kemijärven suunnalla. Korhonen onnistui ajamaan useamman pohja-ajan, mutta paras isku oli poissa voittotaiston typistyttyä jo perjantaina. Korhonen saapui maaliin SM1-luokan viidentenä.

– Meidän rallimme meni pilalle jo perjantaina, mutta oli tässä paljon hyvääkin. Ei tietenkään saatu sellaista parasta iskua enää päälle, mutta silti vauhti oli ihan hyvää. Tämä antaa hyvän pohjan Ruotsin MM-ralliin, Korhonen päätti.

Lue muita juttuja SM-rallista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Evans voitti Tunturirallin — Lappi SM1-luokan kärkeen

Elfyn Evans. Kuva: Taneli Niinimäki.

Toyotan WRC-kuljettaja Elfyn Evans ajoi Arctic Lapland Rallyn nopeimpana kuljettajana läpi Esapekka Lapin ottaessa SM1-luokan ja yleiskilpailun voiton. Lapin takana käytiin kovaa vääntöä lopuista podium-sijoista Tuukka Kauppisen kuitattua Lauri Joonan kakkossijasta viimeisellä erikoiskokeella.

Arktisissa olosuhteissa ajetun reilun 220 kilometrin pituisen reitin nopein oli Toyotan Rally1-autollaan Elfyn Evans. Brittikuljettajan keskinopeus vauhdikkaalla reitillä oli huimat 126,2 kilometriä tunnissa. Luokassa 7 kilpailevan ja Ruotsin MM-ralliin valmistautuvan MM-tähden suoritusta ei kuitenkaan oteta huomioon yleiskilpailussa, jolloin taistelu poronsarvista käytiin kovatasoisessa SM1-luokassa.

SM1-luokassa podium-paikoista väännettiin aina finaalierikoiskokeelle saakka

SM1-luokka päätettiin perjantaina neljän kuljettajan ollessa 20 sekunnin sisällä toisistaan. Esapekka Lappi, Lauri Joona, Tuukka Kauppinen ja Mikko Heikkilä olivat omilla sekuntiluvuillaan viidentenä yötauolle tulleen Roope Korhosen jäätyä hetkeksi lumihankeen perjantaiaamun erikoiskokeella 2.

Lauantain avauksessa Heikkilä oli herännyt jopa liiankin hyvin. Pohja-aika irtosi 3,2 sekunnin erolla, mutta vilppilähtö tarkoitti 10 sekunnin aikasakkoa. Kärjessä Lappi piti eron tasaisena muihin, ja kakkossijasta käytiin kovaa edestakaista vääntöä Joonan ja Kauppisen välillä. Heikkilä pisti iskuvaihteen silmään erikoiskokeella 9 ajaen pohja-ajan, ja nousi Hanhikoskella toiseksi Lapin pitäessä johtopaikkaa. Ero Joonaan oli hiuksen hieno, vain 0,7 sekuntia Kauppisen ollessa 1,9 sekuntia Joonasta.

Letkan siirtyessä Kemijärvelle vuorossa oli lyhyt yleisöerikoiskoe. Korhonen suoritti erikoiskokeen nopeinta vauhtia ennen Esapekka Lappia. Heikkilän auto sammui lähtöviivalle, ja Skoda-kuljettaja menetti aikaa tippuen tiukassa podium-kamppailussa neljänneksi.

Viimeisellä erikoiskokeella Sarriojärvellä Lappi ei pidätellyt, vaan ajoi päätöspätkälle nopeimman ajan. Tuukka Kauppinen pisti kaiken peliin Sarriojärvellä, ja 19-vuotiaan kuljettajan onnistui nousta toiseksi ennen Lauri Joonaa. Ilman lisävaloja hämärään lähtenyt Heikkilä joutui taipumaan neljänneksi ennen viidenneksi ajanutta Roope Korhosta.

Kärkiviisikon takana vahva ulkomaalaisedustus

Kärkiviisikon takana Jaspar Vaher voitti Viron nuorten lupausten keskinäisen kilpailun ollen kuudes ennen Patrick Enokia. Toyotan WRC Challenge Programin japanilaiskuljettaja Takumi Matsushita ajoi kahdeksanneksi ennen maanmiestään Shotaro Gotoa. Kärkikymmenikön SM1-luokassa täydensi Arctic Lapland Rallyssä debyyttinsä tehnyt 19-vuotisa puolalaiskuljettaja Adrian Rzeznik.

Alustavat tulokset: 61. Arctic Lapland Rally

Kokonaiskilpailu

1. Elfyn Evans (GBR) 1:45:31,0
2. Esapekka Lappi +3:56,3
3. Tuukka Kauppinen +4:21,5
4. Lauri Joona +4:28,8
5. Mikko Heikkilä +4:32,7

SM1

1. Esapekka Lappi 1:49:27,3
2. Tuukka Kauppinen +25,2
3. Lauri Joona +32,5
4. Mikko Heikkilä +36,4
5. Roope Korhonen +1:02,7

SM2

1. Kanta Yanaguida (JPN) 2:00:16,2
2. Pekka Keski-Korsu +23,0
3. Jarkko Nikara +1:51,7
4. Tuomas Skantz +7:20,4
5. Markus Kolari +13:20,5

SM3

1. Roope Hirvonen 2:08:03,6
2. Tuomas Huikuri +9:49,6
3. Verneri Aallontie +32:34,2
4. Hugo Arendi (EST) +42:55,5

SM4

1.Matias Nevalainen 2:17:17,3
2. Miska Tuomisto +52,5
3. Rasmus Pentti +1:59,3
4. Asseri Lindroos +8:02,1
5. Eemil Piira +9:13,0

SM5

1. Jarkko Hosike 2:17:46,4

SM-luokkien epäviralliset pisteet 2/7 osakilpailua

Tiimit

1. KSL Experience 53p
2. RTE Motorsport 50p
3. Ouneva Oy 32p
4. TGS 29p
5. Printsport 22p

SM1

1. Esapekka Lappi 50p
2. Lauri Joona 33p
3. Tuukka Kauppinen 18p
4. Benjamin Korhola 15p
5. Takumi Matsushita 14p

SM2

1. Kanta Yanaguida (JPN) 43p
2. Pekka Keski-Korsu 33p
3. Rio Ogata (JPN) 25p
4. Tuomas Skantz 20p
5. Jarkko Nikara 15p

SM3

1. Roope Hirvonen 43p

2. Tuomas Huikuri 28p

3. Verneri Aallontie 27p
4. Vili Hakala 25p
5. Sander-Erik Tiits 15p

SM4

1. Miska Tuomisto 36p

2. Rasmus Pentti 27p

3. Matias Nevalainen 25p

4. Aaron Holopainen 25p
5. Nuutti Korhonen 16p

SM5

1. Jarkko Hosike 25p
2. Juha Koljonen 25p

 

Lue muita juttuja SM-rallista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kolarissa kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus

Kuva: CvB.

Pellontiellä Kolarissa, hieman Koivumaantien risteyksen eteläpuolella tapahtui lauantaina noin kello 10.30 kahden henkilöauton välinen liikenneonnettomuus.

Alustavan onnettomuuspaikkatutkinnan mukaan pohjoisesta tulleen henkilöauton kuljettaja menetti ajoneuvonsa hallinnan noin 80 kilometrin tuntivauhdissa. Hänen kuljettamansa auto suistui vastaantulevien kaistalle ja törmäsi etelästä tulleen henkilöauton keulaan.

Etelästä tulleen auton iäkäs naiskuljettaja kuoli tapahtumapaikalle. Pohjoisesta tulleessa autossa oli kuljettajan lisäksi yksi matkustaja. Heidät kuljetettiin sairaalaan tarkastettavaksi, mutta poliisin tietojen mukaan heidän vammansa ovat lieviä. Ajoneuvot vaurioituivat pahoin.

Poliisipartion havaintojen mukaan tie oli tapahtumapaikalla jäinen ja liukas. Paikalla oli poliisin lisäksi useita pelastuslaitoksen ja ensihoidon yksiköitä.

Asiaa tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena. Alkoholilla ei epäillä olleen osuutta asiaan.

Lue myös

Katso tästä automallit, joiden matkamittareita on peukaloitu eniten

Kahden auton törmäys Oulussa

Nyt pääsee matkustajana kokemaan Suomessa Teslan robottiajoa

Päivitetyssä Mercedes-Benzin S-sarjassa on yli puolet uutta!

Pakkanen puree myös tankkia — 20 vinkkiä säästää polttoainetta kylmässä talvisäässä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Katso tästä automallit, joiden matkamittareita on peukaloitu eniten

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Luotettavan käytetyn auton ostaminen ei ole aina niin helppoa kuin luulisi, koska joidenkin käytettyinä myytävien ajoneuvojen ajokilometrejä on peukaloitu. Epärehelliset myyjät laskevat matkamittarilukemaa auton arvon nostamiseksi keinotekoisesti. Tällöin uusi omistaja ei vain maksa ajoneuvosta liikaa vaan joutuu maksamaan myös korjauskuluista myöhemmin luultavasti kalliimman hinnan.

Autoalan tietoyrityksen Carverticalin kuudetta kertaa tekemässä tutkimuksessa pyritään selvittämään automallit, joiden ajokilometrejä on peukaloitu useimmiten Suomessa vuonna 2025.

Ajokilometrejä on peukaloitu useimmiten Fordin, Toyotan ja Land Roverin malleissa

Vuonna 2025 auto, jonka ajokilometrejä oli peukaloitu eniten Suomessa, oli Ford Mustang. Matkamittarilukemaa oli peukaloitu 22,9 %:sta kaikista Carverticalin kautta tarkistetuista Mustangeista. Keskimäärin tämän mallin ajokilometrejä oli alennettu 56 869 km. Seuraavaksi eniten matkamittaria oli peukaloitu näistä malleista: Toyota Land Cruiser (6,8 %) ja Land Rover Range Rover (5,7 %). Toyota Land Cruiserin matkamittaria oli peukaloitu keskimäärin 184 368 km ja Range Roverin ajokilometreistä oli vähennetty 46 289 km.

Monet näistä malleista ovat myös suosittuja muissa Euroopan maissa. Monissa tapauksissa epärehelliset myyjät tuovat ajoneuvoja yhdestä maasta toiseen ja alentavat ajokilometrejä matkan varrella.

Koska maat eivät vaihda ajoneuvon historiatietoja eikä sitä koskevaa sääntelyä ole muutettu, paikalliset rekisteröintiviranomaiset eivät aina näe aiempia matkamittarilukemia. Sen vuoksi auton historian tarkistaminen ennen ostamista voi auttaa ostajia arvioimaan paremmin ajoneuvon todellisen kunnon.

”Ajokilometrit, vahinkohistoria, omistajuusmuutokset ja muut ostajien kannalta tärkeät tiedot pysyvät yleensä valtion virastojen ja yksityisten yritysten tietokannoissa. Ostajat eivät saa helposti näitä tietoja, joten kuljettajat ympäri Eurooppaa saattavat ostaa pahasti vaurioituneita autoja tai ajoneuvoja, joiden ajokilometrejä on merkittävästi muutettu. Ajokilometrien peukalointi on myös yksi pääsyistä, joiden vuoksi kuljettajat ja maat menettävät vuosittain rutkasti rahaa”, toteaa Carverticalin automarkkinoiden asiantuntija Matas Buzelis.

Ajokilometrien vähennykset eivät aina ole suurimpia niistä malleista, joiden matkamittareita peukaloidaan useimmiten. Suomessa ajokilometrejä vähennetään keskimäärin eniten malleista: Toyota Land Cruiser, Mercedes-Benz Sprinter ja Volvo V70. Toyota Land Cruiserin matkamittarilukemia oli vähennetty keskimäärin 184 368 km ja Mercedes-Benz Sprinterin 167 329 km. Seuraavalla sijalla oli Volvo V70, jonka ajokilometreistä oli poistettu 133 044 km.

”Kuljettajat voivat nähdä ajoneuvon historiaraportista, miten auton ajokilometrimäärä on muuttunut vuosien kuluessa, milloin sitä on peukaloitu ja montako kilometriä on vähennetty. Joidenkin autojen ajokilometrimäärää on vähennetty useamman kerran, jotta ne olisivat houkuttelevampia käytettyjen autojen markkinoilla. Saattaa vaikuttaa siltä, ettei matkamittaripetos olisi mitenkään pelottava asia. Tällaisten autojen huoltotarvetta on vaikea ennakoida. Kun seuraavat omistajat taas ovat valmiita myymään auton, ajoneuvon myyntiarvo heikkenee varmasti”, selittää Buzelis.

Alhaisempi riski ostettaessa BMW 3-sarjan autoja

Epärehelliset myyjät eivät ole kiinnostuneita yhtäläisesti kaikista autoista. BMW 3-sarjan mallit ovat niiden 20 mallin joukossa, joiden matkamittaria oli vähiten peukaloitu Suomessa – Carverticalin kautta tarkistetuista BMW 3-sarjan malleista ajokilometrejä oli peukaloitu 2,2 %:sta.

Vaikka BMW 3-sarjan mallia ostettaessa todennäköisyys matkamittarin peukalointiin on yli kymmenen kertaa alhaisempi kuin Ford Mustangin kohdalla, prosenttiosuus on silti korkea. Tämä tarkoittaa karkeasti ottaen sitä, että jokaista 46 Suomessa tarkistettua BMW 3-sarjan autoa kohden yhdessä ajokilometrejä on peukaloitu.

Seuraavina olivat Honda CR-V (2,2 %) ja Audi A4 (2,3 %).

Kaikissa tutkimukseen kuuluneissa Euroopan maissa ajokilometrejä oli useimmiten peukaloitu seuraavista malleista: Toyota Prius (14,3 %), Audi A8 (12,2 %) ja Volvo V70 (9,3 %).

Metodologia

Carverticalin tutkimuksessa analysoitiin yrityksen käyttäjien ostamia ajoneuvojen historiaraportteja vuoden 2025 tammikuun ja joulukuun väliseltä ajalta. Raporttien sisältämät ajokilometrien peukalointitiedot ryhmiteltiin auton merkin ja mallin mukaan, ja tietoja analysoitiin, muunnettiin prosenttiosuuksiksi ja luokiteltiin saatujen tulosten mukaisesti.

Carvertical toimii 35 maassa. Ajoneuvojen historiaraporteissa hyödynnetään tietoja yli 900 kansainvälisestä tietokannasta, jotka kuuluvat lainvalvontaviranomaisille, rahoituslaitoksille, kansallisille ja osavaltion rekistereille, vakuutusyhtiöille ja luokitellun ilmoittelun portaaleille. Käsittelemällä miljoonia ajoneuvon historiaraportteja vuosittain yritys voi tunnistaa käytettyjen autojen markkinoilla vallitsevat suuntaukset ja tarjota ennusteita ja analytiikkaa.

Lue muita Carvertical-juttuja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Lyhtypylväs katkesi rattijuopon ulosajossa

Kuva: CvB.

Hätäkeskus ilmoitti partioille lauantaiaamuna hieman ennen kuutta liikenneonnettomuudesta Nivalan Ylivieskantiellä. Ilmoituksen mukaan henkilöauto oli suistunut tieltä ja törmännyt lyhtypylvääseen.

Partio tapasi tapahtumapaikalta nuoren mieskuljettajan, joka puhalsi poliisin seulonta-alkometriin lukemat 0,96 mg/l, eli yli kaksi promillea.

Paikalla partio havaitsi, että kuljettaja oli oikealle kaartuvassa mutkassa suistunut ajosuunnassaan oikealle pientareelle ja törmännyt puiseen valaisinpylvääseen.

Pylväs oli katkennut törmäyksen voimasta ja auto oli jatkanut matkaansa syvälle ojaan.

Kuljettaja ei loukkaantunut ulosajossa. Asiaa tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena

Lue myös

Kahden auton törmäys Oulussa

Nyt pääsee matkustajana kokemaan Suomessa Teslan robottiajoa

Päivitetyssä Mercedes-Benzin S-sarjassa on yli puolet uutta!

Pakkanen puree myös tankkia — 20 vinkkiä säästää polttoainetta kylmässä talvisäässä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kahden auton törmäys Oulussa

Kuva: CvB.

Oulussa Koskelantiellä sattui eilen illansuussa kahden henkilöauton välinen kolari.

Toinen osallisista oli tulossa Rajakylän suunnasta Tuiran suuntaan ja oli tuntemattomasta syystä ajautunut vastaantulevien kaistalle ja törmännyt vastaan tulleeseen henkilöautoon.

Toisen henkilöauton kuljettaja valitti kipua rintakehässä sekä huonoa oloa. Ajoneuvot vaurioituivat onnettomuudessa pahoin.

Alkoholilla ei ollut osuutta onnettomuuteen.

Lue myös

Elfyn Evans selvästi Tunturirallin kärjessä

Maailmanlaajuinen autotuotanto supistuu vuonna 2026

Taistelu yläjarruvaloista — punainen piste takalasissa jakoi Suomen

Nyt pääsee matkustajana kokemaan Suomessa Teslan robottiajoa

Päivitetyssä Mercedes-Benzin S-sarjassa on yli puolet uutta!

Pakkanen puree myös tankkia — 20 vinkkiä säästää polttoainetta kylmässä talvisäässä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Elfyn Evans selvästi Tunturirallin kärjessä

Elfyn Evans. Kuva: Taneli Niinimäki, AKK.

Rallin suomenmestaruussarjan kauden 2026 toinen osakilpailu Arctic Lapland Rally käynnistyi perjantaina kylmissä merkeissä. Paukkupakkaset eivät haitanneet WRC-kuljettaja Elfyn Evansia, joka nostatti tunnelmaa runsaslukuisen yleisön keskuudessa Rally1-autollaan. Yleiskilpailua johtaa Esapekka Lappi neljän kärjen ollessa vain 20 sekunnin sisällä.

Reittiä avaamaan lähti Toyota Gazoo Racingin Rally1-autolla britti Elfyn Evans, joka odotetusti piti kovinta vauhtia yllä yleisön iloksi. Luokassa 7 ajava Evans ei kuitenkaan ole oikeutettu kilpailemaan yleiskilpailun voitosta, vaikka onkin näyttävällä autollaan omilla minuuteilla tuloslistoilla.

SM1-luokassa Lapin komennossa yötauolle – kärki 20 sekunnin sisällä

Kilpailu poronsarvista käynnistettiin Aittajärven perinteisellä erikoiskokeella. Kärjen erot olivat todella pieniä, eikä kuumin kärki tehnyt virheitä. Toisella erikoiskokeella, Venni-Mäntyvaaralla, Ruotsin MM-ralliin valmistautuva Roope Korhonen kuitenkin ajautui leveäksi osuen porttiin ja jääden hetkeksi jumiin lumihankeen menettäen 47 sekuntia.

Päivän edetessä neljän kärki alkoi erottautua: Esapekka Lappi, Lauri Joona, Mikko Heikkilä, sekä Tuukka Kauppinen. Päivän toiseksi viimeisellä Aittajärvi 2:lla Lappi hyökkäsi nostaen eron Joonaan 12,7 sekuntiin. Joona vastasi päivän päättäneellä Mäntyvaaralla kaventaen eron 10,7 sekuntiin. Lisävalojen toimintahäiriöstä kärsinyt, pitkään kolmantena ollut Heikkilä joutui taipumaan Mäntyvaarassa Tuukka Kauppisen noustua kolmanneksi ohi Heikkilän. Tiukasta kilvanajosta kertoo se, että neljän kärki on alle 20 sekunnin sisällä toisistaan. Arctic Lapland Rallyn voitto onkin vielä täysin auki ennen päätöspäivää.

Kuumimman kärjen takana Aittajärvi 2 otti veronsa. Hyvää rallia ajaneen Anssi Rytkösen kilpailu keskeytyi Aittajärven penkkoihin. Läheltä piti-tilanteita oli myös muun muassa Patrick Enokilla ja Takumi Matsushitalla. Tilanteista hyötyi kymmenentenä käynyt Korhonen, joka päättää kovan kirin jälkeen avauspäivän SM1-luokan viidentenä Jaspar Vaherin pysyttyä poissa ongelmista ollen varmalla ajolla kilpailullisessa Tunturi-debyytissään kuudentena.

SM2-luokka jälleen japanilaiskomennossa – SM3-luokassa Hirvonen johdossa

SM2-luokassa käytiin Japanin jäsentenvälisiä. Toyotan WRC Challenge Programin nuoret lupaukset Rio Ogata ja Kanta Yanaguida hallitsivat luokkaa taistellen keskenään lähes koko päivän ajan. Yötauolle tultaessa Ogata johti ennen Jarkko Nikaraa, kun Yanaguida joutui tuskailemaan auton tekniikan kanssa toiseksi viimeisellä erikoiskokeella pudoten neljänneksi. Pekka Keski-Korsu nousi kolmanneksi. Tunturissa aina loistanut Tornion Urheiluautoilijoiden Miikka Vuokila joutui keskeyttämään kilpailun tekniikkamurheisiin.

SM3-luokassa yötauolle mennään Roope Hirvosen suvereenissa komennossa. Kauden avauskilpailussa Mikkelissä voitokkaasti ajanut Vili Hakala kärsi teknisistä murheista heti avauserikoiskokeesta alkaen tippuen tuloslistoilla kauas podiumista. Tekniikkamurheet selätettyään Hakala pääsi taas vauhtiin, mutta SM-pistejohtajan auto lipsui vielä päivän viimeisellä erikoiskokeella Mäntyvaaran lumipenkkaan. Myös voittotaistelussa päivän alussa mukana ollut Lauri Halonen teki odottamattoman vierailun lumipenkkaan, eikä miehistön onnistunut kaivaa autoa pois hangesta.

Perjantai oli Holopaisen päivä SM4-luokasa

SM4-luokassa Aaron Holopainen nappasi johdon avauserikoiskokeella ja piti tahtipuikkoa kädessään koko päivän ajan. 17-vuotiaan kuljettajan johtomarginaali on 12 sekuntia ennen toisena olevaa Matias Nevalaista. SM5-luokassa konkarikuljettaja Jarkko Hosike ulkoilutti Toyota GR Yaristaan nopeinta kyytiä.

Arctic Lapland Rally jatkuu lauantaina 31.1. kuudella erikoiskokeella ja 121,75 erikoiskoekilometrillä. Kilpailupäivä alkaa kello 9:13 Veittivaaran erikoiskokeella. Ratkaisun hetket nähtäneen 24-kilometrisellä Murtotunturin erikoiskokeella sekä kilpailun päättävällä, rallin pisimmällä klassikkopätkällä Sarriojärvellä, jolla on mittaa 32,05 kilometriä. Maalikaarelle Lordinaukiolle ensimmäisiä kilpailijoita odotetaan saapuvaksi kello 18:18.

Kaudella 2026 Ralli SM -sarjan suorat lähetykset esitetään FlyingFinn.tv -palvelussa. Tulospalvelu, GPS-seuranta ja väliajat sekä kaikki muu rallin seuraamiseen löytyy sarjan verkkosivuilta osoitteesta rallism.fi. Koostelähetykset esitetään kilpailun jälkeisenä sunnuntaina Yle TV2 -kanavalla ja Yle Areenassa.

Tulokset EK 6/12: 61. Arctic Lapland Rally

Kokonaiskilpailu

1. Elfyn Evans (GBR) 48:08,5
2. Esapekka Lappi +1:47,5
3. Lauri Joona +1:58,2
4. Tuukka Kauppinen +2:04,6
5. Mikko Heikkilä +2:06,7

SM1

1. Esapekka Lappi 49:56,0
2. Lauri Joona +10,7
3. Tuukka Kauppinen +17,1
4. Mikko Heikkilä +19,2
5. Roope Korhonen +43,9

SM2

1. Rio Ogata (JPN) 53:54,5
2. Jarkko Nikara +45,1
3. Pekka Keski-Korsu +1:19,8
4. Kanta Yanaguida (JPN) +1:27,0
5. Tuomas Skantz +3:46,1

SM3

1. Roope Hirvonen 57:55,7
2. Tuomas Huikuri +4:31,0
3. Jesse Laukkanen +13:30,8

SM4

1. Aaron Holopainen 1:01:53,2
2. Matias Nevalainen +12,0
3. Miska Tuomisto +53,7
4. Rasmus Pentti +1:59,3
5. Asseri Lindroos +4:25,5

SM5

1. Jarkko Hosike 1:01:56,1
2. Yrjö Martti +1:27,2

Lue muita juttuja SM-rallista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mobilia-palkinto myönnettiin autoalan historiikin kirjoittajalle!

Mobilia-palkinto myönnettiin tänä vuonna Jukka Saastamoisen teokselle Sata lasissa, Autotuojat ja -teollisuus ry 1925–2025. Kunniamaininnalla tuomaristo muisti Tiitu Takalon ja Tiina Männistö-Funkin teosta Polkimilla – nyt, ennen ja tulevaisuudessa. Kunniapalkinnon otti vastaan Tiitu Takalo. Kuva: Mobilia.

Vuoden 2026 tieliikennehistorian Mobilia-palkinto on myönnetty teokselle Sata lasissa, Autotuojat ja -teollisuus ry 1925–2025 (Autotuojat ja -teollisuus ry, 2025). Toimittaja ja tietokirjailija Jukka Saastamoisen kirja on enemmän kuin yhdistyksen 100-vuotishistoriikki. Se on kertomus siitä, miten suomalaisen autoalan toimintaympäristö on ajan mittaan muuttunut. Ääneen pääsevät niin autoalan ammattilaiset kuin autoihin liittyvää lainsäädäntöä valmistelleet virkamiehet ja poliitikotkin.

Jukka Saastamoinen on palkittu toimittaja ja tietokirjailija, joka on työskennellyt päätoimisesti useissa Alma Median, Otavamedian ja Sanoma Media Finlandin lehdissä, muun muassa Kauppalehdessä, Tekniikka&Taloudessa ja Suomen Kuvalehdessä. Sata lasissa on hänen kahdeksas tietokirjansa. Kokenut tietokirjailija on koostanut teokseensa sujuvasti kirjoitetun, mutta kattavan kuvauksen autoalan muutoksista sadan vuoden ajalta. Teoksen kustantaneen Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtajan Tero Kallion sanoin:

– On tärkeää tallettaa paitsi autoalan historiaa, myös autoilun merkitystä ja toisaalta niitä yhteiskunnallisia pohjavirtauksia, jotka autokauppaan vaikuttavat.

Suomalaisen autoalan järjestön 100-vuotinen historiikki – ja paljon muuta

Tuomaristo luonnehti voittajateosta hyvin kirjoitetuksi historiikiksi, joka tarjoaa paljon tietoa yhteiskunnan muutoksista, lainsäädännön kehityksestä ja maailman muutoksesta. Samalla kuitenkin yhdistyksen kova ydin, tarkoitus ja käytännön toiminta tulee selväksi. Teos todettiin hyväksi ja asiantuntevan kattavaksi paketiksi autoteollisuudesta.

Sisältö myös yllätti positiivisesti – kirjassa kuvataan koko autoalan ja sen vaikuttajien, sidosryhmien ja yhteistyökumppanien toimintaa menneiden vuosikymmenien aikana ja siinä samassa kaiken keskipisteessä toimivaa edunvalvontajärjestöä.

Kirjan sisältö on mukavasti jaoteltu erilaisiin teemaosioihin, joihin on osuvasti yhdistetty myös alan vaikuttajien haastattelutietoja ja haastateltavien henkilökuvia. Teksti on sujuvasti ja mukaansatempaavasti kirjoitettu, aihe on mielenkiintoinen ja ajankuva kiinnostava, teoksen kuvat on hyvin valittu.

Teoksen todettiin olevan ammattimaisesti laadittu ja historiikkina hyvä, silti lukijaa kiinnostava yhdistelmä lehtijuttuja, tutkimusta ja historiaa. Tuomaristo totesi korkean tietoarvon lisäksi teoksen kiinnostavuutta lisäävän sen, että lähes kaikilla on henkilökohtainen suhde autoon ja autoiluun – siksi teoksen sisältö tulee lähelle lukijaa ja suhde teokseen syntyy helposti.

Jukka Saastamoinen sanoo, että Sata lasissa pyrkii kertomaan autoalan taustoista ja ilmiöistä ymmärrettävästi ja kiinnostavasti niillekin lukijoille, jotka eivät ole tienneet niistä mitään. Toisaalta se koettaa antaa uutta tietoa myös lukijoille, joille toimiala on vanhastaan tuttu. Kirjoitustyyliksi hän oli valinnut letkeän lehtimiesotteen siksi, että teksti olisi mahdollisimman luettavaa.

– Mutta se ei missään nimessä tarkoita, että tekstiin olisi sävelletty jotakin. Kirja on tarkistettua faktaa kannesta kanteen, kirjailija sanoo.

Kunniamaininta virkistävän tuoreelle tavalle tuottaa tietoa pyöräilyn historiasta ja arvoista

Tuomaristo huomioi kunniamaininnalla Tiitu Takalon ja Tiina Männistö-Funkin teoksesta Polkimilla – nyt, ennen ja tulevaisuudessa (Suuri Kurpitsa, 2023). Kirjan tekijät, sarjakuvataiteilija Tiitu Takalo ja FT, tekniikan historian dosentti ja akatemiatutkija Tiina Männistö-Funk, yhdistävät teoksessaan osaamisensa vaikuttavalla tavalla.

Kunniamaininnan saanut teos todettiin virkistävän luovalla tavalla toteutetuksi tietoteokseksi, jossa fiktiivinen muisteluun pohjautuva ja faktatieto on lomitettu miellyttävällä ja luovalla tavalla. Tietoa välitetään luovasti sarjakuvien välityksellä, mikä lisää teoksen kiinnostavuutta ja edesauttaa tiedon välittämistä matalalla kynnyksellä.

Teoksessa valotetaan laajasti ja syvällisesti pyöräilyn kehittymistä omakohtaisten kokemusten ja arvomaailman kautta. Sarjakuvat on piirretty ajatuksella ja ajan kanssa, liikenne- ja katukuvat ovat uskottavia ja tarkkoja. Teos todettiinkin virkistävän erilaiseksi ja uudeksi tavaksi toteuttaa tietoteos.

Tuomaristo kuvaili vuoden 2026 kilpailua tasaiseksi ja kilpailuteoksia kiinnostaviksi ja tietoarvoltaan laadukkaiksi. Kaikkien kilpailuteosten osalta oli löydettävissä omat vahvuutensa ja kiinnostavat lähestymistapansa tieliikenteen historian ja ilmiöiden kuvaamiseen ja niiden parissa oli helppo viihtyä.

Kilpailuun osallistuneista teoksista kuitenkin kaksi erottui joukosta tuomariston painottaessa arvioinnissa luettavuutta, tiedon tasoa ja luotettavuutta, yleisilmettä sekä luovuutta. Voittajateos menestyi hyvin kaikilla arvioinnin tasoilla, kunniamaininnan saanut teos loisti erityisesti luovuudellaan.

Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimi Suomen historian dosentti Marko Tikka ja jäseninä FT Tiina Miettinen, toimituspäällikkö Harri Domonyi, ajoneuvoharrastaja DI Juhani Intosalmi, pitkäaikainen matkailualan järjestötoimija Timo Piilonen sekä yrittäjä Tommy Oesch. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 6 eri teosta. Mobilia säätiö jakaa 4 000 euron arvoisen tieliikennehistorian Mobilia-palkinnon joka toinen vuosi. Tavoitteena on edistää korkealaatuisen historiatiedon tuottamista, kansantajuistamista ja julkaisemista tieliikenteen alalta. Palkinnon lahjoittavat Mobilia säätiön taustayhteisöt.

Lue myös

Maailmanlaajuinen autotuotanto supistuu vuonna 2026

Taistelu yläjarruvaloista — punainen piste takalasissa jakoi Suomen

Nyt pääsee matkustajana kokemaan Suomessa Teslan robottiajoa

Päivitetyssä Mercedes-Benzin S-sarjassa on yli puolet uutta!

Pakkanen puree myös tankkia — 20 vinkkiä säästää polttoainetta kylmässä talvisäässä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Maailmanlaajuinen autotuotanto supistuu vuonna 2026

Kuva: Matti Sulanto.

Luottovakuutusyhtiö Atradiuksen globaalin raportin mukaan maailmanlaajuinen autotuotanto kääntyy 1,2 prosentin laskuun vuonna 2026. Lasku selittyy ennen kaikkea Yhdysvaltojen, Saksan, Japanin ja Etelä-Korean autoteollisuuden heikolla kehityksellä.

“Autoteollisuus on jo pitkään kamppaillut vaikeuksien kanssa. Kiinalaiset sähköautot haastavat perinteiset länsimaiset valmistajat, ja kauppasota vaikuttaa niin autoihin, raaka-aineisiin kuin tuotannossa tarvittavaan elektroniikkaankin. Samalla kuluttajakysyntä on pysynyt heikkona”, kuvaa Atradius Suomen maajohtaja Juhani Laitala.

Samaan aikaan kun muissa maanosissa autotuotanto supistuu tänä vuonna, Euroopan tuotannon odotetaan kääntyvän 1,6 prosentin kasvuun eli noin neljään miljoonaan ajoneuvoon. Positiiviset lukemat eivät kuitenkaan pelasta mannerta vaikeuksilta.

Haasteita eurooppalaiselle autoteollisuudelle tuottaa muun muassa hidas siirtyminen sähköautojen tuotantoon, jota jarruttavat etenkin lakisääteiset vaatimukset ja niiden noudattamisesta aiheutuvat korkeat kustannukset. Kiinalaiset sähköautotuottajat uhkaavat porskuttaa ohitse asetetuista rangaistustulleista huolimatta.

Atradius varoittaa autoalalla vaikuttavia yrityksiä viivästyneistä maksuista ja lisääntyvistä konkursseista.

“Ala elää poikkeuksellisen suurta murrosvaihetta. Valmistajien on samaan aikaan sopeuduttava heikentyvään kysyntään, investoitava uusiin teknologioihin ja hallittava geopoliittisia riskejä. Tämä yhdistelmä näkyy väistämättä myös luottoriskeissä. Yritysten maksuvalmius heikkenee herkästi ja pienetkin häiriöt toimitusketjuissa tai rahoituksessa voivat eskaloitua nopeasti merkittäviksi ongelmiksi. Samalla riskien ennakointi korostuu: menestyvät toimijat tulevat olemaan niitä, jotka varautuvat useisiin mahdollisiin kehityskulkuihin.”, Laitala päättää.

Lue myös

Taistelu yläjarruvaloista — punainen piste takalasissa jakoi Suomen

Nyt pääsee matkustajana kokemaan Suomessa Teslan robottiajoa

Katso tästä vinkit luiston välttämiseen ja hallitsemiseen

Päivitetyssä Mercedes-Benzin S-sarjassa on yli puolet uutta!

Pakkanen puree myös tankkia — 20 vinkkiä säästää polttoainetta kylmässä talvisäässä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Taistelu yläjarruvaloista — punainen piste takalasissa jakoi Suomen

Kuva: Matti Sulanto.

Suomalaisessa liikennekeskustelussa on erityinen alalaji. Siinä uusi, pieni ja näennäisen viaton asia ilmestyy autoihin, ja yhtäkkiä koko kansa seisoo henkisesti parkkipaikalla kädet taskuissa, tuijottaa sitä ja kysyy: onko tuo nyt varmasti hyvä idea?

Näin kävi myös ylhäällä takaikkunassa sijaitsevalle jarruvalolle, tuolle yksinäiselle punaiselle pisteelle, joka nykyään tuntuu yhtä itsestään selvältä kuin vilkku. Mutta sitä ennen käytiin pitkä ja paikoin kiivas vääntö.

Kun jarruvalo tiesi paikkansa

Vielä 1970-luvulla ja 1980-luvun alkuun asti jarruvalon paikka oli selvä ja kiistaton. Se kuului alas, takavalojen yhteyteen, symmetrisesti ja nöyrästi. Jarruvalo oli osa kokonaisuutta, ei sooloartisti.

Ajatus ylös takaikkunan tuntumaan sijoitetusta jarruvalosta kuulosti monen korvaan vähintään epäilyttävältä. Auton takapäässä oli jo tarpeeksi valoja. Miksi yksi pitäisi nostaa ylemmäs, lähemmäs silmien tasoa?

Jarruvalo ei ollut tarkoitettu herättämään huomiota. Sen piti vain kertoa, että nyt hidastetaan. Asiallisesti ja hillitysti. Korkeintaan sumuvalon tehtäväksi hyväksyttiin huomion herättäminen, mutta senkin paikaksi määritettiin takapuskurinseutu.

Uusi punainen ilmestyy horisonttiin

Ensimmäiset ylhäällä sijaitsevat jarruvalot alkoivat näkyä 1980-luvun puolivälissä, aluksi erityisesti Yhdysvalloissa. Siellä asia ratkaistiin suorasukaisesti: vuonna 1986 Yhdysvalloissa määrättiin kolmas jarruvalo pakolliseksi uusissa henkilöautoissa.

Suomessa tämä herätti välittömästi kysymyksiä. Tarvitaanko tällaista täällä? Häikäiseekö se pimeällä? Entä talvella, kun aurinko on jo valmiiksi matalalla ja silmät sirrissä?

Monen mielestä yläjarruvalo vaikutti siltä, kuin joku olisi unohtanut sammuttaa takalampun. Tai ripustanut joulukuusen valon keskelle takaikkunaa.

Vastustus järjestyy

1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa Suomessa käytiin aivan oikeaa julkista keskustelua. Vastustajien huoli kiteytyi kolmeen pääkohtaan.

Ensinnäkin häikäisy. Punainen valo korkealla, suoraan silmien tasolla, pimeällä ja sateessa. Eikö se rasita takana ajavan näköä?

Toiseksi totutut käytännöt. Jarruvalot olivat aina olleet alhaalla. Miksi muuttaa toimivaa järjestelmää?

Kolmanneksi epäiltiin turhuutta. Kaksi jarruvaloa riitti ennenkin. Eikö tämä ollut vain amerikkalaista liioittelua, joka ei sopinut suomalaiselle, rauhalliselle autoilijalle?

Puolustajat painavat jarrua ja argumenttia

Puolustajat vetosivat tutkimuksiin. Jo 1980-luvun lopulla oli saatu kansainvälisiä tuloksia, joiden mukaan ylhäällä oleva jarruvalo havaittiin nopeammin, erityisesti ruuhkassa ja silloin, kun edessä olevan auton alavalot peittyivät muun liikenteen, lumen, lian, tai sumun taakse.

Yläjarruvalo oli korkeammalla, lähempänä kuljettajan katsekenttää, paremmassa suojassa roiskeilta. Se ei korvannut vanhoja valoja, vaan täydensi niitä.

Argumentti oli yksinkertainen ja tehokas: jos yksi ylimääräinen valo voi estää edes osan peräänajoista, miksi siitä pitäisi luopua esteettisten, tai tottumukseen liittyvien syiden takia?

Hyväksyntä hiipii hiljaa

Suomessa ratkaisu ei tullut yhdessä yössä. 1990-luvun alussa yläjarruvalot sallittiin ensin vapaaehtoisina lisävarusteina, kunhan ne täyttivät tietyt kirkkaus- ja sijoitusvaatimukset.

Varsinainen läpimurto tapahtui 1990-luvun puolivälissä, kun EU-tyyppihyväksynnät alkoivat ohjata myös Suomen ajoneuvolainsäädäntöä. Vuonna 1998 EU:ssa hyväksyttiin sääntely, jonka jälkeen yläjarruvalo tuli käytännössä pakolliseksi uusissa henkilöautomalleissa.

Suomessa tämä vahvistui osaksi ajoneuvoasetuksia 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Keskustelu vaimeni lähes huomaamatta. Kun uudet autot tulivat maahan yläjarruvalolla varustettuina, asia muuttui mielipiteestä arjeksi.

Mitä siitä seurasi

2000-luvulle tultaessa yläjarruvalo oli jo arkipäivää. Peräänajokolareiden määrä laski monissa tutkimuksissa maltillisesti, mutta johdonmukaisesti. Erityisesti ruuhka-ajossa ja monikaistaisilla teillä vaikutus oli selvä.

Häikäisyhuolet osoittautuivat pitkälti liioitelluiksi. Valojen kirkkaus standardoitiin, ja kuljettajat tottuivat nopeasti uuteen normaaliin.

Yläjarruvalo ei vienyt mitään pois. Se vain lisäsi yhden varoituskerroksen.

Rauha maassa tänään

2020-luvulla yläjarruvalo on vakiovaruste lähes kaikissa henkilöautoissa. EU:n ajoneuvosääntely edellyttää sitä uusissa M1-luokan ajoneuvoissa, ja Suomessa tämä on suoraan osa kansallista lainsäädäntöä ajoneuvolain ja sitä täydentävien asetusten kautta.

Katsastuksessa yläjarruvalo tarkastetaan siinä missä muutkin jarruvalot. Jos se on asennettu, sen on toimittava. Poikkeuksia on lähinnä vanhemmissa ajoneuvoissa, jotka on hyväksytty liikenteeseen ennen vaatimusten voimaantuloa.

Yläjarruvalon tarina on klassinen suomalainen liikennekertomus. Ensin epäillään, sitten vastustetaan, lopulta hyväksytään. Ja muutaman vuosikymmenen kuluttua ihmetellään, miten ilman sitä koskaan pärjättiin.

Pieni punainen valo takaikkunassa ei enää herätä tunteita. Se vain syttyy, kun on syttymisen aika. Ja ehkä juuri siksi se on yksi onnistuneimmista muutoksista suomalaisessa liikenteessä. Hiljainen, tehokas ja täysin arkinen. Niin kuin parhaat ratkaisut yleensä ovat.

Lue myös

Nyt pääsee matkustajana kokemaan Suomessa Teslan robottiajoa

Katso tästä vinkit luiston välttämiseen ja hallitsemiseen

Päivitetyssä Mercedes-Benzin S-sarjassa on yli puolet uutta!

Pakkanen puree myös tankkia — 20 vinkkiä säästää polttoainetta kylmässä talvisäässä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //