Vajaa kymmenes suomalaisista kertoo ajaneensa sähköpotkulautaa päihtyneenä, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä. Alle 25-vuotiasta ja 25–34-vuotiaista vastaajista näin kertoi tehneensä lähes viidennes. Tutkimusyhtiö Verianin toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1 092 henkilöä*.
Luvut ovat hälyttäviä sekä liikenneturvallisuuden että -kulttuurin kannalta, sanoo LähiTapiolan liikenneturvallisuudesta ja autopalveluista vastaava johtaja Tapani Alaviiri.
– Jos tarkastellaan vain niitä vastaajia, joilla ylipäätään on kokemuksia sähköpotkulaudalla ajamisesta, heistä reilu viidesosa kertoo ajaneensa joskus päihtyneenä. Voi kuitenkin hyvin olla, että humalassa ajaminen on yleisempää kuin vastaajat suoraan myöntävät, sillä vain 11 prosenttia kertoi, ettei ole koskaan ajanut sähköpotkulaudalla päihtyneenä.
Sähköpotkulaudoille olisi tärkeää asettaa promilleraja, sillä se ehkäisisi vahinkoja, Alaviiri jatkaa.
– Sähköpotkulaudoilla ajetaan usein vilkkaiden jalankulkureittien lähellä, ja promilleraja vähentäisi merkittävästi myös kanssaliikkujille sattuvien vahinkojen riskiä. Vajaa viidennes kyselyn vastaajista kertoi joutuneensa läheltä piti -tilanteeseen sähköpotkulautailijan kanssa esimerkiksi jalankulkijana.
Sähköpotkulautaonnettomuudet ovat paikoin ruuhkauttaneet päivystyksiä, ja useat kaupungit ovat rajoittaneet sähköpotkulautojen käyttöä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mukaan sähköpotkulautatapaturmien määrä laski rajoitusten jälkeen, mutta humalassa ajamisen ongelma oli yhä merkittävä: tammi-elokuussa 2022 sähköpotkulaudalla loukkaantuneista 35 prosenttia oli humalassa.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti viime syksynä työryhmän valmistelemaan hallituksen esitystä tavallisia ja sähköavusteisia polkupyöriä sekä kevyitä sähköajoneuvoja, kuten sähköpotkulautoja, ohjaavasta lainsäädännöstä. Työryhmän on tarkoitus tarkastella myös promillerajan asettamista.
LähiTapiolan teettämän kyselyn mukaan jopa neljä viidesosaa suomalaisista pitää sähköpotkulautoja melko tai hyvin vaarallisina. Valtaosa vastaajista ei ollut itse ajanut sähköpotkulaudalla. Alaviiri korostaa, että kyse on myös liikennekulttuurista.
– Sähköpotkulaudat ovat osa ympäristöystävällistä lähiliikkumista, ja oikein käytettyinä ne ovat hyviä ja turvallisia menopelejä. Nuoret, jotka sähköpotkulautoja eniten käyttävät, kuitenkin vasta opettelevat turvallista liikennekulttuuria. Promillerajan puuttuminen on sekä kansalaisten oikeustajun että liikenneturvallisuuden ja -kulttuurin kannalta kestämätöntä. Promilleraja selkeyttäisi sitä, että humalassa ei pidä lähteä liikenteeseen sähköpotkulaudalla sen enempää kuin esimerkiksi mopolla tai autollakaan.
”Kypärän käyttö voi pelastaa loppuelämän mittaiselta vammalta”
Liikennevakuutuslaki uudistuu pian tavalla, joka muuttaa sähköpotkulautojen vakuuttamista.
Sähköpotkulaudat ja muut rekisteröimättömät sähköiset liikkumisvälineet on jatkossa vakuutettava, jos niiden paino on yli 25 kiloa tai nopeus yli 25 kilometriä tunnissa. Lisäksi kaikki vuokrakäyttöiset sähköpotkulaudat täytyy vakuuttaa painosta riippumatta. Lakiuudistus pohjautuu EU:n liikennevakuutusdirektiiviin.
Eduskunta hyväksyi hallituksen lakiesityksen 24. huhtikuuta. Laki tulee voimaan 1. kesäkuuta.
Uudistus tarkoittaa käytännössä sitä, että lain piiriin kuuluvilla sähköpotkulaudoilla ulkopuolisille tapahtuvat vahingot korvataan jatkossa potkulaudan liikennevakuutuksesta. Alaviiri pitää muutosta tervetulleena.
– Liikennevakuutuksen laajentaminen parantaa teillä liikkujien turvaa. Esimerkiksi jos jalankulkija jää liikennevakuutetun sähköpotkulaudan alle ja loukkaantuu, potkulaudan liikennevakuutus korvaa jatkossa terveydenhuollon kustannukset ja kuntoutuksen sekä tarvittaessa myös ansionmenetykset ja sairauseläkkeen. Liikennevakuutuksen korvaavuus on kattavampi kuin yhdenkään vapaaehtoisen vakuutuksen. Vuokrasähköpotkulaudan kuljettajan osalta sähköpotkulaudan liikennevakuutus korvaa onnettomuustilanteessa välittömät sairaanhoitokustannukset.
Tyypillisessä sähköpotkulautaonnettomuudessa kuski kaatuu laudalla. Sairaaloiden tietojen mukaan pään ja kasvojen alueen vammat ovat onnettomuuksissa yleisiä, ja joukossa on myös vakavia tapauksia.
– Vahinkojen ennaltaehkäisyssä ennakointi on ratkaisevan tärkeää. Etenkin vilkkailla kaupunkialueilla kannattaa laskea nopeutta. Ja vaikka kypärä ei ole pakollinen, jokainen voi kohdallaan miettiä, kuinka tarpeellinen se on. Kypärän käyttö voi pelastaa loppuelämän mittaiselta vammalta.
*Kyselyyn vastanneet edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1 092 henkilöä 12.–19.1.2024 välisenä aikana. Haastattelut kerättiin Kantar Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin + 3,0 prosenttiyksikköä.
Lue myös
Suomalaisista selvä enemmistö kannattaa promillerajaa sähköpotkulautailuun
Ministeriö haluaa sähköpotkulautailun kuriin muun muassa promillerajan avulla!
// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //
