Koti Blogi Sivu 484

Poliisi kirjoitti Kuopiossa toista sataa liikennevirhemaksua viikonlopun aikana!

Kuva: CvB.

Itä-Suomen poliisi valvoi viikonloppuna 26.-28.4. Kuopion keskustan ja sen lähialueiden liikennettä. Valvontaa tehtiin, koska poliisin havaintojen sekä poliisille tulleiden valvontapyyntöjen perusteella keskustan alueella oli tarve valvonnalle. Kuopion keskustassa on havaittu paljon liikennesääntöjen vastaista toimintaa ja etenkin ns. yöllisiä läpiajokieltoja on rikottu säännöllisesti.

Poliisi valvoi samaa asiaa jo aiemmin talvella ja tämänkertaisen valvonnan perusteella voidaan todeta, että valvonnan tarve oli edelleen olemassa.

Seuraamuksia kirjattiin lukuisia

Poliisi kirjoitti kahden illan aikana 120 liikennevirhemaksua moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty -liikennemerkin noudattamatta jättämisestä. Lisäksi poliisi kirjoitti kaksi sakkoa ajoneuvoa luistatelleille kuljettajille ja määräsi kaksi kuljettajaa ajokieltoihin kovien ylinopeuksien vuoksi. Nopeudet olivat 91 km/h viidenkympin rajoitusalueella ja 101 km/h kuudenkympin rajoitusalueella.

Valvonnassa havaittiin myös epäkuntoisia ajoneuvoja sekä ajoneuvoja joiden rakennetta oli muutettu säädösten vastaiseksi. Kuudesta ajoneuvosta poistettiin rekisterikilvet näistä syistä ja ajoneuvot määrättiin valvontakatsastuksiin. Valvonnassa jäi kiinni yksi rattijuoppo, jolle määrättiin ajokielto ja sakkoa. Kuljettaja puhalsi alkometriin 0,41 mg/l.

Valvonnan yhteydessä tehtiin myös 13 ulkomaalaistarkastusta, joissa ei tullut ilmi rikkomuksia.

Keskusta-alueen asukkaiden yörauha ja jalankulkijoiden turvallisuus

Poliisi muistuttaa tienkäyttäjiä siitä, että teille ja kaduille asetetut liikennemerkit on tehty noudatettaviksi. Poliisi valvoo jatkossakin Kuopion keskustan liikennöintiä ja puuttuu havaittuihin rikkomuksiin.

Kuopion keskustan yölliset ajokiellot on asetettu turvaamaan keskusta-alueen asukkaiden yörauhaa sekä kaikkien tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta. Kesän koittaessa keskustan yöaikainen jalankulkuliikenne lisääntyy ja vahinkojen riski nousee myös, jos ajoneuvot ajavat siellä vastoin sääntöjä.

Lue myös

Kuljettaja puhalsi ulosajon jälkeen yli kolmen promillen lukeman

Poliisilta harvinainen varoitus!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Kansan mielestä on hyväksyttävämpää ajaa humalassa polkupyörällä kuin sähköpotkulaudalla?

Kuva: Kaisa Tanskanen, Liikenneturva.

Suomalaisista lähes 80 prosenttia ei hyväksy sähköpotkulautailua humaltuneena. Pyöräilyn suhteen mielipiteet ovat välinpitämättömämpiä. Lähes puolet suomalaisista hyväksyy pyöräilyn pienessä humalatilassa.

Liikenneturva nostaa kissan pöydälle ja muistuttaa, että päihteet ja ajoneuvot – oli kyse autosta, pyörästä tai sähköpotkulaudasta – eivät kuulu yhteen.

Liikenneturvan teettämän kyselytutkimuksen* mukaan 79 prosenttia suomalaisista ei hyväksy sähköpotkulaudalla ajoa humaltuneena. Vastaavasti pyöräilyä humaltuneena ei hyväksy 47 % vastaajista.

Kun asiaa tarkastelee toiselta puolelta, pyöräilyn sallii − ainakin pienessä hiprakassa – 49 % suomalaisista ja sähköpotkulautailun 17 %.

Liikenneturvan koulutusohjaaja Pasi Pohjonen toteaa suoraan, että tulos mietityttää.

”Jos kuskilla ei ole edellytyksiä ajaa, esimerkiksi päihtymyksen tai väsymyksen vuoksi, ei tankoon tai rattiin saa tarttua. Tankojuopumuskin on rikos. Jos ajaa moottoritonta ajoneuvoa, pyörää tai skuuttia päihtyneenä ja se aiheuttaa vaaran toisen turvallisuudelle, kuski voidaan tuomita sakkoon tai jopa vankeusrangaistukseen.”

Eroja suhtautumisessa tankojuoppouteen eri ajoneuvojen välillä voi vain arvailla.

”Lähes jokainen meistä on pyöräillyt jossain vaiheessa elämäänsä, mutta sähköpotkulautailu on uudempi liikkumismuoto. Sähköpotkulautaonnettomuudet ovat olleet lehdissä näkyvästi viime vuosina. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta kumpikin tankojuopumus on aivan yhtä tuomittava – jo pieni määrä alkoholia laskee tarkkaavaisuutta”, Pohjonen pohtii.

Yli puolet suomalaisista tunnustaa ajaneensa humaltuneena polkupyörällä

Jopa 55 % suomalaisista tunnusti ajaneensa polkupyörällä humaltuneena. Vajaa viidesosa vastaajista arveli, että tulee pyöräilemään humaltuneena jatkossakin.

Vesiselvät pyöräilijät ovat vähemmistössä, mutta heitäkin onneksi löytyy. Vastaajista 42 % kertoi, ettei ole kertaakaan pyöräillyt humaltuneena.

”Kulttuurin ja tapojen muutos vie aikaa. Nykyiseen liikennekulttuuriin humalassa ajo ei sovi. On myös ristiriitaista, miksi alkoholi vaikuttasi eri tavalla skuuttaajan tai pyöräilijän turvallisuuteen. Parhaillaan selvittelyssä on promilleraja mikroliikkumiseen ja se taas voisi helpottaa asennemuutosta”, Pohjonen vahvistaa.

Kolme vinkkiä vapun liikkumisiin

  • Jos otat, et aja – mitään ajoneuvoa.
  • Suunnittele kulkemiset etukäteen, jos alkoholilla terästetyt vappujuomat kuuluvat ohjelmaan. Näin ei tule houkutusta napata vuokrapotkulautaakaan humalapäissään.
  • Käytä julkisia, ajokuntoisen kaverin autokyytiä tai taksia.

Sähköpotkulaudalla ajoon voit napata vinkit Aja oikein -kampanjan sivulta ja pyöräilyn vinkkilistaus löytyy pyöräilysivuilta.

*Liikenneturva selvitti suomalaisten mielipiteitä liikenteestä kyselytutkimuksella kesällä 2023. Kantar Publicin (nykyisin Verian) toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 1000 suomalaista, joista autoilevia oli 78 prosenttia, pyöräileviä 53 prosenttia ja sähköpotkulautailijoita 8 prosenttia.

Lue myös

Suomalaisista selvä enemmistö kannattaa promillerajaa sähköpotkulautailuun

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Kuljettaja puhalsi ulosajon jälkeen yli kolmen promillen lukeman

Kuva: CvB.

Henkilöauton kuljettaja menetti auton hallinnan Takumaantiellä Oulun Kiimingissä sillä seurauksella, että auto suistui tieltä ja törmäsi puuhun. Poliisi sai tapahtuneesta ilmoituksen sunnuntaina illalla hieman klo 20:n jälkeen.

Auton kyydissä oli kuljettajan lisäksi kaksi matkustajaa.

Poliisi otti tapahtumapaikalta yhden henkilön kiinni törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta epäiltynä. Hän puhalsi alkometriin yli kolmen promillen lukeman. Kuljettaja menetti ajokorttinsa toistaiseksi poliisin haltuun.

Poliisin saamien tietojen mukaan kenellekään autossa olleista ei tullut vakavia vammoja törmäyksen seurauksena.

Lue myös

Poliisilta harvinainen varoitus!

Hämeessä mitattiin kovia ylinopeuksia

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Asfalttisprintin SM-kausi käynnistyi Tammisaaren tuplakilpailulla

Mikko Koivula oli viikonloppuna omaa luokkaansa kaksivedoissa. Kuva: Loudlife Media / AKK.
Ensimmäistä kertaa tänä vuonna ajettava Asfalttisprint SM -sarja käynnistyi viikonloppuna Tammisaaressa. Sarja avattiin heti tuplakisalla, kun Ekenäs-Tammisaaren Sprint 1 ajettiin lauantaina iltapäivällä ja kakkoskisa sunnuntaina aamupäivällä.
Viikonlopun osakilpailut päästiin ajamaan varsin hienossa kelissä, eikä kilpailijoiden tarvinnut liukastella sateella kumpanakaan päivänä. Kaksivetojen yleisessä kategoriassa lauantaina tapahtumia hallitsi Mikko Koivula BMW M3:lla, joka kellotti Horsbäckin teollisuusalueelle rakennetulla katuradalla nopeimmat ajat molemmilla kierroksilla. Koivula otti yleiskilpailun ykköstilan lisäksi luokan 5 voiton.
Toiseksi yleiskilpailussa ajoi luokan 4 voittaja Matias Peippo Toyotan MR2:lla. Peippo jäi Koivulan ykkösajasta 2,04 sekuntia. Kolmanneksi 2,5 sekunnin erolla kärkeen kesti kilpailun voittaneen Mikko Koivulan veli, Juha-Pekka Koivula samaisella BMW M3:lla ennen Toyota Starlet -kuski Aki Mansikkamäkeä, joka oli puolestaan ykkönen luokassa 3.
Lauantaina luokkavoitot edellä mainittujen lisäksi kuittasivat Johan Dahlbacka (1) ja Jesse Niini (2).
Sunnuntaina luvassa oli vielä yhden kierroksen verran lisää autourheilumannaa, kun kilpailijat ajoivat perinteisen kahden sijaan kolme kierrosta. Mikko Koivulalle ei kuitenkaan yhdestä lisäringistä huolimatta löytynyt pysäyttäjää sunnuntainakaan. BMW M3 taittui jokaisella kolmella kierroksella kaksivetoisten nopeimpaan aikaan, parhaan ollessa kolmannen ringin 2:03,32.
Koivulat olivat kovia sunnuntaina, sillä Juha-Pekka paranteli lauantain kolmatta sijaa pykälän verran ja otti kakkostilan 1,42 sekunnin erolla velipoikaansa. Myös Aki Mansikkamäki kohensi sijoitustaan pykälän verran lauantaista ja oli nyt kolmas ennen neljänneksi jäänyttä Matias Peippoa.
Luokkavoitot sunnuntaina kirjattiin yleisessä Johan Dahlbackalle, Jesse Niinille, Aki Mansikkamäelle, Matias Peipolle ja Mikko Koivulalle.
Pisteissä kärkipaikkaa avausviikonlopun päätteeksi jakavat Mansikkamäki, Peippo ja Mikko Koivula, joilla on jokaisella kahden luokkavoiton myötä 22 pistettä plakkarissa.
Nelivetojen puolella lajilegenda Jari Lamminsivu Skoda Fabialla kesti hienosti ennakkosuosikin paineet ollen koko kilpailun nopein kuljettaja lauantain molemmilla kierroksilla. Sprinttiautojen luokassa 7 kilpaileva Lamminsivu sai kuitenkin hyvän vastuksen Juha Mäkelästä, joka jäi seitsemän kymmenystä voittajasta. Ralliautoluokan voitti Samuli Pokela.
Sunnuntain kisassa Lamminsivu jatkoi siitä mihin lauantaina jäi ja oli koko porukan nopein jokaisella kolmella kierroksella. Voittoaika syntyi toisella kierroksella, josta toiseksi jäänyt Mäkelä jäi lähes kolmen sekunnin päähän. Pokela otti myös sunnuntaina ralliautoluokan voiton. Pisteissä Lamminsivu otti ykköspaikan 22 pisteellä.
Junioreiden mestaruussarjassa kaksi luokkavoittoa viikonlopulta saalistivat Jimmy Rajalin, Jorma Laakso ja Marko Koli. Yhtä voittoa pääsivät juhlimaan Joni Rinnekari, Tero Kujamäki ja Juho Mäki. Rinnekari ja Kujamäki ottivat 20 pisteellä yhdessä sarjan kärkipaikan neljän pisteen erolla Koliin.
Senioreissa kilpaillaan kolmessa eri luokassa ja tänä viikonloppuna kategoriassa nähtiin pelkästään tuplavoittajia. Kimmo Peippo, Harri Hietala ja Jukka Tenho juhlivat kaikki voittoa niin lauantaina kuin sunnuntainakin. Sama oli tilanne naisten ja nuorten puolella, kun Marjo-Riitta Mansikkamäki ja Vili Hyytiäinen kuittasivat luokkavoitot molemmilta kisapäiviltä.
Asfalttisprintin Suomi Cup -joukkuekisassa kärkipaikan kahden osakilpailun jälkeen 62 pisteellä otti Team Etelä. Hämeen Hurjien tiimi on pisteen päässä toisena ennen KHK-Teamia, jolla on kasassa 46 pistettä.
Asfalttisprint SM -sarja jatkuu Hyvinkään Vauhtipuistossa ajettavalla kauden kolmannella osakilpailulla, Lohjan Asfalttisprintillä äitienpäivänä 12. toukokuuta.
Ekenäs-Tammisaaren Sprint 1&2, Tammisaari
Yleiskilpailun tulokset, 
2WD lauantai
1. Mikko Koivula (lk5) 1:53,11
2. Matias Peippo (4) +2,04
3. Juha-Pekka Koivula (5) +2,52
4. Aki Mansikkamäki (3) +2,58
5. Marko Heikkilä (3) +3,19
2WD sunnuntai
1. Mikko Koivula (lk5) 2:03,32
3. Juha-Pekka Koivula (5) +1,42
4. Aki Mansikkamäki (3) +1,93
2. Matias Peippo (4) +2,10
5. Marko Heikkilä (3) +2,83
4WD lauantai 
1. Jari Lamminsivu (lk7) 1:47,95
2. Juha Mäkelä (7) +0,73
3. Jukka Tenho (17) +2,59
4. Samuli Pokela (6) +16,97
4WD sunnuntai
1. Jari Lamminsivu (lk7) 1:56,82
2. Juha Mäkelä (7) +2,81
3. Jukka Tenho (17) +4,53
4. Eemeli Peltokangas (17) +9,18
5. Lasse Hiihtola (17) +9,80
Luokkavoittajat (LA / SU)
Yleinen
LK1: Johan Dahlbacka / Johan Dahlbacka
LK2: Jesse Niini / Jesse Niini
LK3: Aki Mansikkamäki / Aki Mansikkamäki
LK4: Matias Peippo / Matias Peippo
LK5: Mikko Koivula / Mikko Koivula
LK6: Samuli Pokela / Samuli Pokela
LK7: Jari Lamminsivu / Jari Lamminsivu
Juniorit
LK8: Joni Rinnekari / Tero Kujamäki
LK9: Jimmy Rajalin / Jimmy Rajalin
LK10: Jorma Laakso / Jorma Laakso
LK11: Marko Koli / Marko Koli
LK12: Saku Tammi / Juho Mäki
Seniorit
LK15: Kimmo Peippo / Kimmo Peippo
LK16: Harri Hietala / Harri Hietala
LK17: Jukka Tenho / Jukka Tenho
Naiset
LK18: Marjo-Riitta Mansikkamäki / Marjo-Riitta Mansikkamäki
Nuoret
LK21: Vili Hyytiäinen / Vili Hyytiäinen
Asfalttisprint SM -pisteet: 2/6 osakilpailua
2WD
1. Aki Mansikkamäki 22p
1. Matias Peippo 22p
1. Mikko Koivula 22p
4. Marko Heikkilä 18p
4. Juha-Pekka Koivula 18p
4WD
1. Jari Lamminsivu 22p
2. Juha Mäkelä 18p
3. Samuli Pokela 12p
Juniorit
1. Joni Rinnekari 20p
1. Tero Kujamäki 20p
3. Marko Koli 16p
4. Jorma Laakso 15p
5. Esa Jokela 14p
Seniorit
1. Jukka Tenho 22p
2. Kimmo Peippo 18p
3. Jukka Lifländer 16p
4. Matti Pietikäinen 14p
4. Harri Hietala 14p
Naiset
1. Marjo-Riitta Mansikkamäki 17p
2. Kaisa Sistonen 15p
3. Kati Eeva 13p
Nuoret
1. Vili Hyytiäinen 12p
Joukkuekilpailu
1. Team Etelä 62p
2. Hämeen Hurjat 61p
3. KHK Team 46
4. Team Jomaleisson 45
5. Vetomiehet 41p
Asfalttisprint SM -kalenteri
27.-28.4. Ekenäs-Tammisaaren Sprint 1 & 2, Tammisaari
12.5. Lohjan Asfalttisprint, Hyvinkää
15.-16.6. Transport Hosike SM-Asfalttisprint 1 & 2, Nokia
6.7. Happy Beach SM Asfalttisprint, Vaala
Lue myös

Poliisilta harvinainen varoitus!

Kuva: CvB.

Poliisi varoitti tänään hieman erikoisesta tilanteesta, eli itsetuhoisesta autoilijasta.

Poliisille oli tullut tieto mahdollisesti itsetuhoisesta henkilöstä, joka oli liikkeellä valkoisella Toyota-henkilöautolla Nelostiellä Iin ja Kemin välillä.

Poliisi tavoitti kuitenkin auton ja autoilija saatiin pysäytettyä.

Lue myös

Hämeessä mitattiin kovia ylinopeuksia

Hurja ylinopeus kuudenkympin alueella

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Yamahalta uusi täyssähköinen tieliikenteeseen sopiva kevytajoneuvo

Kuva: Yamaha.

Yamaha Motor Europe ja Quaddy SRL ovat laajentaneet 10-vuotista yhteistyötään esittelemällä uuden sähkökäyttöisen tieliikenteeseen tyyppihyväksytyn kevytajoneuvon. Uusi tieliikennemalli laajentaa työkäyttöön suunniteltujen sähkökäyttöisen vaihtoehtojen saatavuutta laajemmalle yleisölle.

UMQ-mallissa on kaksi eri versiota UMQ-L ja UMQ-T. Tyyppihyväksytyt ajoneuvot ovat läpäisseet eurooppalaisen hyväksymisprosessin joko tieliikenteeseen soveltuvana T2a-luokan ”traktorina” (T) tai VL7eCU-luokan ”nelipyöräisenä” (L).

UMQ-mallissa on herkästi reagoiva, hiljainen ja ympäristöystävällinen 5,0 kilowatin moottori, joka mahdollistaa ajoneuvon maksiminopeuden 31 km/h. Sen tilava ohjaamo tarjoaa suojaa sääolosuhteilta.

Alumiiniseen kipillä varustetulla kuljetustasoon, ja jonka kuormauskapasiteetti on 363 kg, mahtuu ”eurooppalainen” kuormalava.

Lisäksi vakiovarusteinen vetokoukku mahdollistaa enimmäisvetokyvyn 680 kg päivittäisessä työkäytössä. UMX-mallissa on myös kätevä 29 litran etusäilytyslaatikko, kestävä pohjapanssari ja jousitus, joka soveltuu erilaisille tienpinnoille.

Mallin tuotanto käynnistyy vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Hinnat alkaen 25 490 euroa.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

 

 

 

Autokorjaamo 2025 -messut järjestetään kuuden vuoden tauon jälkeen

Kuva: Messukeskus.

Autokorjaamo-messut palaa Helsingin Messukeskuksen ohjelmistoon ja tapahtuma järjestetään perjantaista lauantaihin 14. – 15.3.2025. Samaan aikaan Messukeskuksessa järjestetään Auto 2025 koeajo- ja myyntitapahtuma perjantaista sunnuntaihin 14. – 16.3.2025.

Autokorjaamo-messuilla korjaamoalan ammattilaiset kohtaavat ja saavat tärkeää tietoa alan kehityksestä ja uutuustuotteista.

Kuuden vuoden aikana alla on tapahtunut paljon ja alalle on myös tullut paljon uusia alan ammattilaisia, jotka eivät koskaan aikaisemmin ole alan ammattitapahtumassa käyneet. Toisaalta autokorjaamoala tarvitsee paljon uusia työntekijöitä. Autojen tekninen kehitys ja erityisesti autojen sähköistyminen edellyttävät alan ammattilaisilta uudenlaista osaamista.

Helsingin Messukeskus järjestää Autokorjaamo 2025 -messut Suomen Autoteknillisen Liiton toimeksiannosta yhteistyössä Teknisen Kaupan Liiton Korjaamolaitetoimittaja KLT-jaoston ja Suomen Varaosakaupan Keskusliiton kanssa.

Suomen Autoteknillisen Liiton toiminnanjohtaja Pasi Perhoniemi odottaa innolla tapahtumaa.

”Nyt on mennyt monta vuotta ilman koko alan yhteen keräävää ammattitapahtumaa, jollaista ala todellakin tarvitsee. Tällä hetkellä eletään edelleen taloudellisesti haasteellisia aikoja, mutta autoja täytyy kuitenkin aina huoltaa ja korjata. Investointeja on tehtävä, niin tarpeellisiin laitteisiin kuin osaamiseen ja tekijöihin, jotta yritykset menestyvät. Autokorjaamo-messuilla esitellään korjaamoiden koneita ja laitteita sekä varaosia, tarvikkeita ja renkaita. Rakennamme uutuustuotteiden esittelyn ja työnäytösten rinnalle ammattilaisohjelman, jossa tuetaan yrittäjien onnistumista ja päivitetään alan ammattilaisten tietoja. Nyt usean vuoden tauon jälkeen on paljon näytettävää ja uutta tietoa”, toteaa Perhoniemi.

Edellisen kerran tapahtuma järjestettiin vuonna 2018 ja silloin Autokorjaamo-messuilla vieraili yli 5600 ammattilaista.

Autokorjaamo 2025 -messut järjestetään 14.–15.3.2025 Helsingin Messukeskuksessa.

www.autokorjaamomessut.fi

Lue myös

Helsingin autonäyttely palaa ensi vuoden maaliskuussa

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

 

 

SKALin hallitus: Suomi ei saa tinkiä TEN-T-ydinverkosta

Arkistokuva. Kuva: Matti Sulanto.

Suomen tiestön kunto on rapistunut koko 2000-luvun. Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n hallitus korostaa, että väyliin on varattava riittävä rahoitus. Väyläverkostosta on pidettävä huolta eikä sen kehittämistä voi lopettaa. Lisäksi TEN-T-ydinverkkoverkko tulee saattaa EU-asetuksen edellyttämälle laatutasolle.

Hallituksen kehysriihessä päätettiin leikata väylärahoitusta 30 miljoonalla eurolla aikaistamalla suunniteltuja säästöjä vuodella. Sen lisäksi nimeämättömistä väylärahoista leikataan noin 50 miljoonaa euroa vuosittain vuosien 2026–2028 aikana. Rahoitusleikkaus kehyskaudella on yhteensä 190 miljoonaa euroa.

Kehyskaudella 2025–2028 siirretään rahoitusta kehittämisestä perusväylänpitoon. On tärkeää, että perusväylänpitoon panostetaan ja olemassa olevasta väyläverkosta pidetään huolta. Tiestön kehittämistä ei kuitenkaan voi lopettaa. Leikkaukset huomioiden SKAL on erittäin huolissaan kehittämisrahoituksen tasosta tulevaisuudessa.

Päätös leikata väylärahoitusta oli pettymys SKALille. Vaikka hallituksen investointiohjelman myötä toteutetaan muun muassa SKALin ajama korjausvelkapaketti, kuljetusyrittäjät ovat huolissaan tiestön määrärahoista pitkällä aikavälillä. SKALin hallitus korostaa, että tiestön kehittämisellä luodaan kasvun edellytyksiä Suomeen.

– Leikkaukset surkastuttavat kehittämisinvestoinnit. Meidän pitää kansakuntana päästä eroon näivettymisen kierteestä. Tiestöön panostaminen on kaikkien etu. Tarvitsemme vision, jossa 20 vuoden päästä ihmiset ja tavarat liikkuvat modernilla, turvallisella, nopealla ja energiaa säästävällä tieverkolla, sanoo järjestön vt. puheenjohtaja Jari Välikangas.

Liikenne 12-suunnitelman päivityksessä lisää rahoitusta tiestölle

Suomalaisille kuljetusyrityksille on tärkeää, että päivityksessä oleva valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne 12) tunnistaa tiestön tarvitseman rahoituksen.

Linjauksia seuraavasta Liikenne 12-suunnitelmasta tehdään vuoden 2024 lopussa. SKAL esittää, että tiestölle osoitetaan vähintään 55 prosentin osuus väylien kehittämisrahoista.

– Tiestön kehittämisen kunnianhimon tasoa on nostettava. Valtion ydintehtäviä on toimivasta infrasta huolehtiminen. Se koskettaa jokaista suomalaista, Välikangas sanoo.

Mikäli Suomen teiden rapistuminen halutaan estää ja kehittää tiestön kuntoa, rahoitusta on korotettava seuraavasti:  

  • 300 miljoonan euron tasokorotus perustienpidon rahoitustasoon siten, että asfaltointimäärät nostetaan pysyvästi 4 000 kilometrin tasolle.
  • 300 miljoonaa euroa vuosittain tiestön korjausvelan poistamiseen
  • 400 miljoonaa euroa, tiestön kehittämisinvestointeihin.

Raisio-Naantali-väli TEN-T-ydinverkkovaatimusten mukaiseksi

SKALin hallitus pitää tärkeänä, että EU:n TEN-T ydinverkkoon kuuluvan Turun kehätien (E-18) parantamisen rahoitus varmistetaan. Suomen kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että yhteydet tehtaisiin, terminaaleihin ja satamiin ovat luotettavia.

– E-18 kuuluu tuhansien kilometrien mittaiseen TEN-T-ydinverkkoon eli Scandinavian–Välimeren ydinverkkokäytävään. EU-asetuksen mukaan verkon tulee olla vaatimusten mukaisessa kunnossa vuonna 2030, sanoo SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala.

E-18-väylän puutteet Raisio–Naantali-osuudella saavat aikaan sen, että tämä noin 10 kilometrin mittainen kokonaisuus ei ole ydinverkkoa säätelevän asetuksen vaatimusten mukaisessa kunnossa. Nyt on viimeinen hetki tehdä konkreettiset rahoituspäätökset Suomen velvoitteisiin pääsemiseksi.

– Tieosuus palvelee kahden ydinverkkokäytävään kuuluvan sataman, Naantalin ja Turun, sekä yhden lentokentän, Turun, läheisyydessä olevia merkittäviä vientiin ja tuontiin liittyviä logistisia toimintoja, sanoo Kujala.

SKALin hallitus korostaa, että päätöksiä on tehtävä syksyn budjettiriihessä. Suomen on sitouduttava verkostolle asetettuihin laatutavoitteisiin kokonaisuudessaan.

Suomen tiet kuntoon – SKALin esitykset Liikenne 12 -suunnitelman toteuttamiseksi.

Lue myös

Euroopan laajuinen liikenneverkko näkyy Suomen kartalla

EU myönsi suomalaisyrityksille yli 6 miljoonaa euroa sähkön ja vedyn jakeluasemien rakentamiseen

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Luku 25 ratkaisee, pitääkö sähköisellä liikkumisvälineellä olla liikennevakuutus vai ei!

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Kesäkuussa voimaan astuvan lakiuudistuksen myötä osa sähköisistä liikkumisvälineistä tulee liikennevakuuttamisen piiriin, todetaan Liikennevakuutuskeskuksen tiedotteessa.

Jatkossa kaikki yli 25 kg painavat tai yli 25 kilometriä tunnissa kulkevat moottoroidut liikkumisvälineet tarvitsevat liikennevakuutuksen. Vain sähköpyörien osalta vakuuttamisvelvollisuus määräytyy osin erilaisten kriteerien perusteella.

Liikennevakuutuksen piiriin tulee jatkossa entistä useampi sähköinen liikkumisväline. Vakuuttamisvelvollisuus koskee mm. nuorten ja ruokalähettien suosimia sähköskoottereita, senioriskoottereita sekä aiemmin vakuuttamisvelvollisuudesta vapautettuja lasten sähköisiä ajoneuvoja. Olennaista on muistaa luku 25. Vakuutus tarvitaan, jos joko paino ylittää 25 kiloa tai nopeus 25 kilometriä tunnissa.

– Lähes kaikki Suomessa kuluttajille myytävät sähköpotkulaudat jäävät kuitenkin tietojemme mukaan laissa säädettyjen lukemien alle. Niitä ei siis vakuuteta jatkossakaan. Sekä painon että rakenteellisen huippunopeuden saa selville tuotetiedoista, Liikennevakuutuskeskuksen vakuutuspäällikkö Lauri Linna kertoo.

Poikkeuksen helposti muistettavaan 25-sääntöön tekevät sähköavusteiset polkupyörät. Vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle on rajattu sellaiset sähköavusteiset pyörät, jotka edellyttävät liikkuakseen myös polkemista, ja joissa moottorin avustus kytkeytyy pois, kun ajonopeus saavuttaa 25 km/h. Lisäksi moottorin suurin sallittu teho on 250 W.

Kaikkien muiden sähköpyörien kohdalla vakuuttamisvelvollisuus määräytyy kuten muissakin sähköisissä liikkumisvälineissä, eli vakuutus tulee hankkia yli 25 kg painaville tai moottorin avustamana kovempaa kuin 25 km/h kulkeville laitteille.

Liikennevakuutus antaa laajan turvan vahinkojen varalta. Se korvaa muille aiheutetut henkilö- ja omaisuusvahingot, ja lisäksi Suomessa myös vahingon aiheuttaneen kuljettajan henkilövahingot korvataan oman ajoneuvon liikennevakuutuksesta.

– Vakuuttamisvelvollisuuteen ei vaikuta se, missä liikkumisvälinettä käytetään. Vahinko voi sattua muuallakin kuin tieliikenteessä, joten on tärkeää, että myös vakuutus on voimassa aina, kun ollaan liikkeellä, Linna tarkentaa.

Vuokrattavilla sähköpotkulaudoilla laajempi vakuuttamisvelvollisuus ja suppeampi suoja

Valtaosa sähköpotkulaudoilla tapahtuvasta liikenteestä tapahtuu vuokrayritysten laudoilla. Vuokrafirmojen osalta vakuuttamisvelvollisuus on laajennettu koskemaan painosta riippumatta kaikkia sähköpotkulautoja.

Vuokratulla sähköpotkulaudalla ajavan kuljettajan henkilökorvaukset on rajoitettu kattamaan ainoastaan sairaanhoitokulut. Mahdollisesta vakavammasta vammasta aiheutuvia ansionmenetyksiä tai kuntoutusta ei korvata liikennevakuutuksesta.

– Sähköpotkulautojen kohdalla henkilövahingoista suurin osa kohdistuu kuljettajaan itseensä, ja kapeampi kuljettajapaikkasuoja vähentää vahingoista maksettavia korvauksia. Lainsäätäjän tarkoituksena on hillitä vuokrattavien sähköpotkulautojen kustannusten nousua, Liikennevakuutuskeskuksen johtaja Janne Jumppanen arvioi.

Liikennevakuutuksen voi ostaa mistä tahansa niitä myyvästä vakuutusyhtiöstä. Koska liikennevakuutuksen sisältö on määritelty laissa, on vakuutusturva samanlainen riippumatta vakuutusyhtiöstä. Vahingonkärsinyt voi hakea korvausta suoraan vahingon aiheuttajan vakuutusyhtiöstä. Liikennevakuutusta ei voi hankkia vakuuttamisvelvollisuuden ulkopuolelle jääville laitteille, vaan niille on tarjolla vapaaehtoisia vastuu- ja tapaturmavakuutuksia.

Uudistettu liikennevakuutuslaki tulee voimaan näillä näkymin 1.6.2024. Lakiuudistus pohjautuu EU:n liikennevakuutusdirektiivin kansalliseen täytäntöönpanoon. Lain mukaan vakuutettavia ovat moottoriajoneuvot, joiden paino on enemmän kuin 25 kg tai rakenteellinen nopeus ylittää 25 km/h. Rakenteellinen nopeus tarkoittaa laitteen valmistajan tai maahantuojan laitteelle asettamaa nopeutta.

Lue myös

Saako sähköpotkulaudalla ajaa jalkakäytävällä?

Näin uusi sähköpotkulautojen vakuutus vaikuttaa vuokrasähköpotkulautojen käyttäjiin

Yhä useampi mikroliikkumisväline pitää nyt liikennevakuuttaa!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //  

Hämeessä mitattiin kovia ylinopeuksia

Poliisi9
Kuva: CvB.

Hämeen poliisilaitoksen alueella on kulunut vuorokausi ollut poliisitehtävien osalta varsin tavanomainen viikonlopun. Tehtäviä vuorokaudelle kertyi kaikkiaan 297 kappaletta. Poliisi työllistivät mm. liikenneaiheiset tehtävät. Päihtymyksen tai muun häiriökäyttäytymisen vuoksi poliisin suojiin päätyi kuusi henkilöä.

Lauantai-iltana kello 23.00 aikaan Lahdessa liikennevalvontaa Lahdenkadulla suorittanut poliisipartio mittasi pohjoisen suuntaan menevälle henkilöautolle nopeudeksi 108 km/h, rajoituksen ollessa 50 km/h.

Autoa kuljettanut 2000 -luvulla syntynyt miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Mies määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja ajokortti otettiin poliisin haltuun.

Kello 23.20 aikaan poliisipartio mittasi Eteläisellä kehätiellä Liipolan tunnelissa kulkeneelle henkilöautolle nopeudeksi 151 km/h, rajoituksen ollessa 80 km/h.

Autoa kuljettanut 1990-luvulla syntynyt mies määrättiin tapahtuneen johdosta väliaikaiseen ajokieltoon. Miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Lue myös

Hurja ylinopeus kuudenkympin alueella

Poliisi suisti kaahailijan tieltä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //