Koti Blogi Sivu 458

Puolet taksinkäyttäjistä pitää taksiuudistusta hyvänä

Kuva: CvB

02 Taksi toteutti huhtikuussa asiakaskyselyn, jolla selvitettiin suomalaisten suhtautumista taksiuudistukseen. Kyselyn perusteella 51 % taksinkäyttäjistä pitää taksiuudistusta hyvänä. Kehuja saivat hinnat, taksien lisääntynyt määrä ja kilpailu sekä mahdollisuus vertailla takseja.

Näitä asioita suomalaiset kiittävät taksiuudistuksessa – yksi ylitse muiden

Suurin yksittäinen asia, joka taksiuudistuksessa koettiin hyväksi, oli taksien parantunut saatavuus.

”Yleensä taksiuudistusta kritisoidaan kovin sanankääntein, mutta kyselyn tulokset paljastivat, että uudistusta ei koeta pelkästään negatiiviseksi asiaksi. On totta, että kilpailun vapautuminen näkyy niin taksien saatavuudessa kuin hinnoissa. Hintaskaalan laajuus näkyy kuluttajalle hyvin esimerkiksi 02 Taksin sovelluksessa, jossa kyytien hintoja pystyy vertailemaan”, sanoo 02 Taksin Business Lead Sami Kultala.

Yli puolessa vastauksissa mainittiin positiivisena uudistuksena kilpailu, entistä paremmat mahdollisuudet tilata taksi sovelluksella sekä hinnat. Taksin tilaaminen sovelluksella näyttäytyi monessa vastauksessa positiivisena asiana. Lisäksi kilpailun lisääntyminen sekä hinnoittelun selkeys ja hintojen edullisuus nousivat vastauksista esille.

Taksiuudistuksen hyvät puolet jakoivat mielipiteitä suomalaisten kesken, ja vastauksissa näkyi erilaisia paikallisia painotuksia. Esimerkiksi Lapissa ja Varsinais-Suomessa eniten kiitosta saivat hinnat ja lisääntynyt kilpailu.

Uudellamaalla ja Satakunnassa puolestaan sovellukset ja teknologian kehitys saivat eniten kiitosta. Pohjanmaalaiset pitivät hintojen muutosta ja alenemista taksiuudistuksen parhaana puolena, kun taas Pohjois-Pohjanmaalla lisääntynyt kilpailu koettiin parhaimmaksi muutokseksi.

Suurin osa valitsee yhä tolpalla jonon ensimmäisen taksin

Huolimatta siitä, että kyselyn tuloksissa kiiteltiin lisääntynyttä valinnanvaraa ja mahdollisuutta valita mieleisensä taksi, kertoi yli puolet vastaajista kuitenkin ottavansa taksitolpalla jonon ensimmäisen taksin tai valitsevansa taksin tutun brändin perusteella.

”Tolpalla seisovia takseja voi olla hankala vertailla, ja kenties vanha sääntö jonon ensimmäisen taksin ottamisesta ohjaa yhä kuluttajien toimintaa taksitolpalla. Uskon kuitenkin, että muun muassa sovelluksien kautta saatavien kiinteiden hintojen sekä brändin ja asiakaskokemuksen merkitys kasvavat kuluttajien valintakriteereissä jatkossa entisestään”, Kultala sanoo.

Vaikka hinnat saavat kiitosta, niiden koetaan nousseen

Yksi hyvä puoli taksiuudistuksessa ovat hinnat. Kiitosta saivat suurempi hintahaarukka, lisääntyneen kilpailun laskemat hinnat sekä mahdollisuus vertailla eri kyytivaihtoehtoja ja valita niistä halvin. Toisaalta kuitenkin 46 % kyselyyn vastaajista koki, että hinnat ovat taksiuudistuksen myötä kallistuneet. Todellisuudessa Traficomin mukaan taksimatkojen hinnat eivät ole merkittävästi muuttuneet vuodesta 2018, vaikka hintakehityksessä on alueellisia eroja.

Lue myös

Suomalaiset ovat luultua tyytyväisempiä taksikyyteihin

Sähkötaksien tilausmäärät ovat vuodessa lähes kolminkertaistuneet!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Matkailuautotuojilta jyrkkä ei hallituksen kaavailemalle autoverolle!

Arkistokuva: Kuva: Sunlight.
Suomen hallitus esitteli huhtikuussa 2024 kehysriihen tuloksena vuosille 2025–2028 julkisen talouden suunnitelman. Sen mukaan matkailuautojen verotusta kiristettäisiin poistamalla niiden autoverotuki asteittain 15 vuoden siirtymäajalla. Tämä nostaisi uusien matkailuautojen myyntihintaa merkittävästi ja johtaisi ei-toivottuun kehitykseen.
Alan toimialajärjestö Matkailuajoneuvotuojat ry (MAT) suhtautuu hallituksen suunnitelmaan erittäin huolestuneesti. Järjestö arvioi, että suunnitelmalla olisi toteutuessaan negatiivinen verovaikutus. Se vaikuttaisi erittäin haitallisesti kuluttajiin, markkinoihin ja toimialaan suoraan tai välillisesti. Se johtaisi pitkäjänteisesti ja vastuullisesti toimineiden alan yritysten konkursseihin ja työpaikkojen menetyksiin. Vaikutukset olisivat täysin päinvastaiset, mitä hallitus tavoittelee, todetaan MAT:n tiedotteessa.
Autovero vähentäisi merkittävästi uusien matkailuautojen myyntiä ja ohjaisi kysyntää käytettynä muista EU-maista tuotaviin matkailuautoihin. Tällä olisi negatiivinen vaikutus valtion verokertymään, koska käytettyinä maahantuoduista autoista ei makseta täyttä arvonlisäveroa. Vaikutus myös leasingmarkkinaan olisi suuri ja harmaantalouden riski kasvaisi merkittävästi. Käytettyjen matkailuautojen kasvava tuonti avaisi uusia mahdollisuuksia järjestäytyneelle rikollisuudelle ja harmaan talouden toimijoille. MAT esittää hallituksen suunnitelmalle vaihtoehdon.
Matkailuautoilijat ovat merkittävä matkailusegmentti
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) huhtikuussa julkaiseman tuoreen kansallisen ja alueellisen matkailutilinpidon ja matkailukysynnän arvioiden mukaan matkailun kokonaiskysyntä ennen koronapandemiaa (vuonna 2019) oli 16,3 miljardia euroa ja siitä kotimaanmatkailun osuus oli 8,7 miljardia euroa (53 %).
Vuonna 2020 kotimaanmatkailun kysynnän osuus nousi 77 prosenttiin ja edelleen vuonna 2021 lähes 84 prosenttiin. Jos matkailua verrataan Suomessa perinteisesti merkittävänä toimialana pidettyyn metsäteollisuuteen, työllistää matkailu suoraan nelinkertaisen määrän ihmisiä. Kerrannaisvaikutukset muihin toimialoihin ovat myös merkittävät – yksi matkailuun sijoitettu euro tuo muille toimialoille kerrannaisvaikutuksina 61 senttiä.
Tilastokeskuksen vuoden 2022 majoitustilaston mukaan matkailuajoneuvojen osuus kaikista leirintäalueiden yöpymisistä oli 64 %. Matkailuautoilijoiden tuottama positiivinen vaikutus koskee poikkeuksellisen laajasti koko Suomea, mikä tekee harrastusmuodosta erityisen tärkeän.
Matkailuautoilijat käyttävät liikkuessaan paljon alueellisia palveluita 
Se luo paikallista hyvinvointia myös niille alueille, jotka eivät hyödy samalla tavalla muista elinkeinoelämän muodoista. Yritysten matkailusta saama tuotto sekä matkailun välittömästi ja välillisesti työllistämän henkilökunnan palkkatulot lisäävät kohdepaikkakunnan saamia verotuloja. Palkkatulojen vaikutus on kerrannallinen, sillä osa tuloista kulutetaan ao. paikkakunnalla. Tästä syntyvä työllisyysvaikutus aiheuttaa vuorostaan lisäyksen kohdepaikkakuntien taloudessa. Matkailuautojen avulla voidaan myös helpottaa syrjäisten alueiden saavutettavuutta. Negatiivinen kehitys lisäisi syrjäisten alueiden eristyneisyyttä.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy toteutti vuonna 2022 yhdessä Suomen Leirintäalueyhdistys ry:n ja SF-Caravan ry:n kanssa seurantatutkimuksen, johon vastasi 3 349 henkilöä. Leirintäalueyöpymisissä pääasiallinen kulkuneuvo oli matkailuajoneuvo (88 %). Matkailuautoja näistä oli 50 % ja niiden osuus on kasvanut tasaisesti. Leirintämatkailu on vientialaan rinnastettava toimiala, joka maksaa arvonlisäveroa Suomeen. Leirintämatkailijoiden tuoma liikevaihto vieraspaikkakunnilla oli vuonna 2022 235 milj. euroa.
Päiväkohtainen rahankulutus paikkakunnalla oli 107 euroa / vrk / hlö. Leirintämatkailun työllistävä kokonaisvaikutus oli 2 957 henkilötyövuotta. Verotuloja leirintämatkailu tuotti 87,9 milj. euroa. Mikäli matkailusegmentti supistuisi, sillä olisi negatiivinen vaikutus matkailukohteisiin ja palveluiden saatavuuteen – matkailukohteiden määrä vähenisi ja niiden haluttavuus heikkenisi.
Matkailuautoilu kiinnostaa myös nuoria matkailijoita
Alkukesästä 2024 julkaistu Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoma ry:n toteuttama tutkimus kertoo, että erityisesti nuoret aikuiset ovat nyt erityisen kiinnostuneita ja halukkaita matkustamaan kotimaassa ja kokevat Suomen matkailutarjonnan erityisen kiinnostavaksi.
Harrastamisen mahdollisuuksien heikentäminen vähentäisi nuorten matkailumahdollisuuksia ja sillä olisi merkittävä vaikutus myös nuorten hyvinvointiin ja kotimaan tuntemukseen. Matkailualan monimuotoisuus ja harrastusmatkailu vähenisi. Se on ollut vuosikymmeniä merkittävässä roolissa suomalaisten hyvinvoinnin ja kansakunnan yhteisen identiteetin rakentamisessa.
Korkeammat kustannukset voisivat estää ihmisiä harrastamasta matkailuautoilua, mikä vaikuttaisi negatiivisesti myös erilaisiin yhteisöihin ja tapahtumiin. Korkeammat kustannukset myös kannustaisivat ihmisiä valitsemaan muita matkustusmuotoja matkailuautoilun sijaan ja kulutuksen kohdemaana olisi usein muu kuin Suomi. Kuluttajat ovat entistä tiedostavampia ja haluavat tehdä vastuullisia valintoja – uudet entistä vähäpäästöisemmät matkailuautot ovat ympäristön kannalta järkeviä, ja ne tarjoavat ympäristöystävällisen tavan matkustaa kotimaassa.
Hallituksen kaavailema autovero vähentäisi merkittävästi uusien matkailuautojen myyntiä Suomessa 
Se ohjaisi kysyntää käytettynä muista EU-maista tuotaviin matkailuautoihin. Tällä olisi erittäin negatiivinen vaikutus valtion verokertymään, koska käytettyinä maahantuoduista autoista ei pääsääntöisesti makseta täyttä arvonlisäveroa.
Lisäksi käytettyjen matkailuautojen tuonti avaisi uuden pelikentän järjestäytyneelle rikollisuudelle ja harmaan talouden toimijoille, kuten on jo nähty käytettyjen henkilö- ja pakettiautojen tuonnin yhteydessä.
Toimialan hidastuvalla kasvulla ja yritysten kannattavuuden laskulla olisi vaikutusta kotimaan talouteen
Matkailuautojen kysynnän ja käytön lasku johtaisi työpaikkojen menetyksiin. Se myös vähentäisi investointeja, jolla olisi vaikutusta tuotteiden ja palveluiden kehitykseen. Matkailuajoneuvoalan yritykset ovat usein merkittävä tekijä alueellisissa talouksissa, joten niiden toimintaedellytysten heikentäminen vaikuttaisi myös alueiden talouteen.
Matkailuautojen ostamisen väheneminen vaikuttaisi myös niihin liittyvien tarvikkeiden ja palveluiden kysyntään. Uusia matkailuautoja maahantuotiin vuonna 2023 noin 1 400 kpl, käytettyjä noin 700 kpl. Yrityksiä toimialalla toimii noin 60 ja niillä on noin 93 liikettä. Henkilökuntaa on kaikkiaan noin 550.
Matkailuautoille ei tällä hetkellä peritä autoveroa
Autoverovapaus on edistänyt matkailuautojen hankintaa ja ajoneuvokannan uudistumista, sekä matkailun kasvua Suomessa​. Suomessa oli 31.12.2023 rekisterissä 65.716 matkailuautoa. Niiden määrä 10 000 asukasta kohden on ollut Suomessa jo usean vuoden ajan Euroopan suurin.
Matkailuauto ei ole henkilöauto. Se on liikkuva koti, jonka veromallin ei tarvitse olla samanlainen henkilöauton kanssa. On tärkeää ymmärtää, miksi uudet matkailuautot ovat perusteltua ja järkevää pitää autoverovapauden piirissä.
Valtion verokertymän kannalta olisi järkevää toteuttaa sellainen malli, joka ei aiheuttaisi markkinahäiriöitä ja kasvavaa rikollisen toiminnan uhkaa. Autovero johtaisi myös leasing- ja vuokramarkkinoiden haitalliseen muutokseen. Henkilö- ja pakettiautojen kaltaisen autoveron tuominen matkailuautoihin ei ole järkevää, eikä se ole oikea tapa kasvattaa valtion verotuloja. Se MAT:n laskelmien mukaan toteutuessaan päinvastoin vähentäisi verotuloja.
Vaihtoehto hallituksen suunnitelmalle
MAT esittelee hallituksen suunnitelmalle vaihtoehdon. Matkailuautojen osalta oikea ratkaisu olisi maltillinen käyttövoimaveron korotus, ei autoverotuen poisto. Muutos olisi helppo toteuttaa, eikä se vaatisi lisäresursseja tai investointeja, niin kuin autoveron käyttöönotto vaatisi.
Autoveron käyttöönottoa matkailuautoihin on harkittu aiemminkin. Silloin ymmärrettiin, että autoverolla olisi ollut negatiivinen edellä kuvatun kaltainen haitallinen vaikutus – myös valtion verokertymään. Haitalliset kokemukset Tanskasta ja Ruotsista tukevat MAT:n esitystä.
Uusien matkailuautojen hankintaedellytyksiä tukemalla tuetaan myös vihreän siirtymän tavoitteisiin pääsyä.
MAT työryhmineen tapaa 18.6. Eduskunnassa Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Matias Marttisen. MAT esittelee erilaisine skenaarioineen hallituksen suunnitelmalle vaihtoehdon, joka pohjautuu maltilliseen matkailuautojen käyttövoimaveron korotukseen ja jolla olisi positiivinen vaikutus sekä valtion verotuloihin, että matkailu- ja matkailuajoneuvoalaan.
MAT haluaa myös tuoda esille matkailuajoneuvojen merkityksen poikkeusoloihin varautumisessa. Niiden suuri määrä Suomessa, itsenäinen liikkuvuus ja mahdollisuus varustaa ne välttämättömillä tarvikkeilla tekevät niistä arvokkaan resurssin kriisitilanteissa.
Useissa maissa matkailuajoneuvot ovat olleet ratkaisevassa roolissa kriisitilanteissa. Esimerkiksi maanjäristysten, tulvien tai muiden luonnonkatastrofien aikana matkailuajoneuvoja on käytetty onnistuneesti väliaikaisena majoituksena ja tukikohtina.
Matkailuajoneuvoilla on merkittävä potentiaali parantaa Suomen huoltovarmuutta poikkeusoloissa. Suomessa matkailuajoneuvoihin voidaan tarvittaessa majoittaa jopa 500 000 suomalaista, mikä tekee niistä arvokkaan resurssin huoltovarmuusjärjestelyissä.
MAT on matkailuajoneuvotoimialan eurooppalaisen kattojärjestön ECF (European Caravan Federation) ja CIVD:n (Caravaning Industry Association) jäsen. Se on myös Suomen Yrittäjät toimialajärjestöjäsen. Lisäksi yhdistyksellä on yhteistyö- ja kumppanuussopimuksia, sekä laajaa yhteistyötä eri toimijoiden, kuten SF-Caravan ry:n kanssa.

Täyssähköinen Renault Scenic E-Tech electric on nyt Suomessa

Kuva: Renault.

Renault Scenic E-Tech 100 % electric, Car of the Year 2024 -voittaja on nyt Suomessa ja autot ovat koeajettavissa jälleenmyyjillä. Lisäksi asiakastoimituksiin on saatavilla autoja myös nopeaan toimitukseen.

Kaikki Suomessa myydyt versiot ovat erillisiä kylmien olosuhteiden versioita ja Suomessa on vakiona mm. istuinlämmitys edessä, lämmitettävä ohjauspyörä sekä nopea 22 kW Type 2 -lataus.

Hinnat alkavat Scenic E-Tech electric 170 hv comfort range (60 kWh) evolutionin 41 390 eurosta.

Toisena vaihtoehtona perusmoottorin ja pienemmän ajoakun kanssa on 44 390 euroa maksava (lisähinta 3 000 euroa) techno.

Tehokkaamman moottorin ja energiasisällöltään suuremman ajoakun lisähinta on techno-varustetasossa 5 000 euroa (49 390 €). Voimalinjayhdistelmän kanssa voi valita myös 51 390 euron hintaisen esprit Alpinen tai 52 990 euroa maksavan iconicin.

Lue lisää näistä jutuista

Renault Scenic E-Tech electricin viralliset hinnat putosivat ennakkohintoihin nähden!

Tänään julkistettiin Genevessä The Car of the Year 2024

Tällainen täyssähköinen uusi Renault Scenic tulee Suomeen ensi keväänä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuljettaja menehtyi auton ulosajossa Kouvolassa

Kuva: CvB.

Henkilöauton kuljettaja menehtyi lauantaina 8. kesäkuuta kello 15 jälkeen tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa Kouvolan Sippolassa.

Henkilöauto oli ajautunut ulos suoralla tieosuudella toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Kuljettaja oli autossa yksin. Onnettomuudella ei ole poliisin tietojen mukaan silminnäkijöitä.

Onnettomuustutkintalautakunta on aloittanut onnettomuuden syiden tutkinnan.

Lue myös

Kuolettavista tieltä suistumisista yhdeksän kymmenestä tapahtuu hyvällä ajokelillä

Alakouluikäinen tyttö menehtyi auton ulosajossa Saarijärvellä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

F1: Tuttu voittaja Kanadan GP:ssä

Max Verstappen. Kuva: Mark Thompson, Getty Images.

Red Bullin Max Verstappen ajoi Kanadan GP:n voittoon ja kakkoseksi tuli McLarenin Lando Norris. Miesten välinen ero oli maalissa vajaa 4 sekuntia.

Kolmanneksi ajoi Mercedeksen George Russell ja neljänneksi tallikaveri Lewis Hamilton.

Kick Sauberin Valtteri Bottas lähti varikolta muiden perään ja onnistui nousemaan sijalle 13.

Ennen kisaa tullut sade pakotti talleja käyttämään alkuvaiheessa välikelin renkaita. Lopussa voitiin kuitenkin ajaa kuivan kelin renkailla.

Kanadan GP 2024

1 Max Verstappen Red Bull Racing
2 Lando Norris McLaren +3.879
3 George Russell Mercedes +4.317
4 Lewis Hamilton Mercedes +4.915
5 Oscar Piastri McLaren +10.199
6 Fernando Alonso Aston Martin +17.510
7 Lance Stroll Aston Martin +23.625
8 Daniel Ricciardo RB +28.672
9 Pierre Gasly Alpine +30.021
10 Esteban Ocon Alpine +30.313
11 Nico Hulkenberg Haas F1 Team +30.824
12 Kevin Magnussen Haas F1 Team +31.253
13 Valtteri Bottas Kick Sauber +40.487
14 Yuki Tsunoda RB +52.694
15 Guanyu Zhou Kick Sauber +1 kier.
16 Carlos Sainz Ferrari Kesk.
17 Alexander Albon Williams Kesk.
18 Sergio Perez Red Bull Racing Kesk.
19 Charles Leclerc Ferrari Kesk.
20 Logan Sargeant Williams Kesk.

Lue myös

F1: Kanadan GP:ssä yllätyksellinen aika-ajo

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Hedinin Scandia Rent -osto vahvistui

Kuva: MABI.

Hedin on saanut päätökseen Scandia Rentin oston ja vahvistaa osuuttaan pohjoismaisilla autonvuokrausmarkkinoilla

Hedin Mobility Groupiin kuuluva MABI Mobility AB ilmoittaa Scandia Rent -brändillä toimivan, suomalaisen autonvuokrausyrityksen Scredo Oy:n hankinnan vahvistumisesta.

Strategisen kaupan myötä MABI laajentaa verkostoaan ja tarjoaa jatkossa autovuokraamopalveluja myös Suomessa.

Lue lisää

Hedinin autovuokrausyritys ostaa suomalaisen autovuokraamoketjun

 

Kuolettavista tieltä suistumisista yhdeksän kymmenestä tapahtuu hyvällä ajokelillä

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Onnettomuustietoinstituutin juuri julkaistussa teemaraportissa on tarkasteltu vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita suistumisonnettomuuksia.

Viiden vuoden aikana tapahtui 180 suistumisonnettomuutta, joissa menehtyi 198 henkilöä. Suistumisia aiheuttivat pääasiassa kuljettajien ajokunnon puutteet, eivät olosuhteet. Raportin tiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.

Yhdeksän kymmenestä kuolemaan johtavasta suistumisonnettomuudesta maanteillä tapahtuu hyvällä ajokelillä. Tutkijalautakuntien tutkintojen perusteella tie oli tyypillisesti sula ja kuiva (72 % onnettomuuksista), ja oli valoisaa (88 % onnettomuuksista). Maanteiden suistumisonnettomuudet painottuvat kesäkuukausille, kesäkuusta elokuuhun, jolloin tapahtui 45 prosenttia onnettomuuksista. Tammi-maaliskuussa kuolemaan johtavia suistumisia tapahtui maanteillä kaikkein vähiten.

Kuolemaan johtaneista suistumisonnettomuuksista kolme neljäsosaa tapahtui henkilö- ja pakettiautojen kuljettajille. Raportissa tarkasteltiin tieltä suistumisia, joissa ei törmätty muihin osapuoliin tai ajoneuvoihin. Yleisin onnettomuustyyppi oli suistuminen oikealle vasemmalle kääntyvässä kaarteessa. Suurin osa suistumisista tapahtui teiden kaarteissa (63 %). Suoralta tieltä suistui 35 prosenttia ajoneuvoista ja risteysalueilla 2 prosenttia.

− Se voi yllättää, että tyypillinen kuolemaan johtanut tieltä suistuminen tapahtuu kesällä, hyvällä säällä ja kolmanneksessa tapauksista jopa suoralla tiellä. Ilmiötä selittävät kuljettajien ajokunnon puutteet ja riskinotto. Kuljettajat ajavat väsyneinä ja päihtyneinä. Lisäksi moni ajaa merkittävää ylinopeutta ja jättää turvavyön kiinnittämättä, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty selventää.

Vain harva turmakuljettaja oli ajokunnossa ja ajoi kohtuullisella nopeudella

Kuolemaan johtaneen suistumisonnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 26 prosentilla oli ajo-oikeus kunnossa, he ajoivat selvin päin ja ylinopeutta oli korkeintaan 20 km/h. Selvästi suurempi osuus tieltä suistuneista kuljettajista oli päihtyneitä ja ajoi huomattavaa ylinopeutta. Lähes joka neljäs kuljettajista oli ajokiellossa tai muuten vailla ajo-oikeutta.

Suistumisonnettomuuksissa henkilö- ja pakettiautoissa menehtyneistä henkilöistä 86 ei ollut kiinnittänyt turvavyötä. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien arvioiden mukaan heistä suurin osa, 61 henkeä, olisi voinut pelastua turvavyötä käyttämällä.

Erilaisiin esteisiin kuten kiviin, kantoihin, ojanpenkkoihin ja sivutien luiskiin törmääminen yleensä pahensi tieltä suistumisen seurauksia, sillä kovassa vauhdissa luisuva auto pyörähtää herkästi ympäri tai kyljelleen esteeseen osuessaan. Auto pysyi pyörillään alle puolessa tapauksista (40 %).

− Moni ajoneuvon tieltä suistumisessa menehtynyt olisi selvinnyt hengissä, jos turvavyö olisi ollut kiinni. Onnettomuustutkinnan perusteella ajoneuvo harvoin meni edes ympäri pyöriessään niin ruttuun, etteikö ajoneuvossa olisi voinut selvitä hengissä, jos turvavyö olisi ollut pitämässä paikoillaan, Räty kertoo.

Moottoripyöräilijät suistuivat päihtyneinä ja kovalla vauhdilla alemmalla tieverkolla

OTIn teemaraportissa on tarkasteltu 27 vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtunutta moottoripyöräilijän kuolemaan johtanutta suistumisonnettomuutta. Moottoripyöräilijöiden suistumisonnettomuudet tapahtuivat enimmäkseen alemmalla tieverkolla eli seutu- ja yhdysteillä.

Moottoripyöräilijät suistuivat yleensä teiden kaarteissa. Joka kolmas moottoripyörän kuljettaja oli päihtynyt ja 40 prosenttia ajoi ylinopeutta vähintään 20 km/h.

Kuljettajien ajokunnon varmistaminen on tärkeintä onnettomuuksien vähentämiseksi

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat esittäneet tutkintojensa perusteella, että kuljettajien ajokunnon varmistaminen ehkäisisi tehokkaimmin kuolemaan johtavia tieltä suistumisia. Lautakunnat ehdottavat muun muassa, että lääkärien ja poliisin yhteistyötä ajoterveydenvalvonnassa tulee syventää, liikennevalvontaa tehostaa päihteiden ja ylinopeuksien osalta ja alkolukkoja asentaa toistuvasti rattijuopumuksesta kärähtäneille.

Suistumisonnettomuuksissa olleista kuljettajista hieman useampi kuin joka neljäs (28 %) oli alle 25-vuotias.

− Maanteiden kuolemaan johtaneissa suistumisonnettomuuksissa menehtyi usein nuori kuljettaja. Kuten muillakin turmakuljettajilla, myös nuorten kuljettajien onnettomuuksien taustalla on usein erilaisia elämänhallintaan liittyviä haasteita, kuten päihdeongelmia. Liikenne ei ole muusta elämästä erillinen saareke, joten ongelmia ennaltaehkäisevä työ kasvatuksen saralla ja sosiaali- ja terveydenhuollossa vaikuttaa myös liikenneturvallisuuteen, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari muistuttaa.

Lisäksi suistumisten seurauksia voidaan lieventää suunnittelemalla erityisesti uudet väylät aiempaa turvallisemmiksi. Onnettomuustutkinnan perusteella esimerkiksi törmäysesteiden poistaminen ja turvalliset kaideratkaisut ovat avainasemassa.

− Ei ole realistista olettaa, että koko nykyiselle maantieverkolle saataisiin rakennettua kaiteet, riittävän loivat luiskat ja törmäysesteistä raivatut suoja-alueet. On siis panostettava siihen, että kuljettajat ovat ajokuntoisia ja ajoneuvot pysyvät kuljettajien hallinnassa. Työtä teiden reunaympäristöjen pehmentämiseksi on kuitenkin jatkettava. Uudet väylät tulee alusta alkaen rakentaa mahdollisimman turvallisiksi, ja siinä työssä voidaan hyödyntää myös onnettomuustutkinnassa kerättyä tietoa, Räty toteaa.

OTIn teemaraportti: Suistumisonnettomuudet maanteillä 2018-2022

Raportin aineistosta:

  • Raportissa on tarkasteltu taajamien ulkopuolisilla maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita suistumisonnettomuuksia vuosina 2018–2022
  • Aineisto perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin
  • Mukana on vain moottoriajoneuvo-onnettomuuksia
  • Aineistosta on rajattu pois tietoisesti aiheutetut onnettomuudet sekä onnettomuudet, joissa kuljettaja menehtyi sairauskohtaukseen

Lue myös

Yli kolmannes kuolonkolareista ajetaan päihtyneenä! Katso tästä onnettomuustutkijoiden keinoja onnettomuuksien vähentämiseksi

Onnettomuustutkinta valottaa kuolonkolarien taustoja

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

SKAL sai uuden puheenjohtajiston

SKALin tuore puheenjohtajisto: puheenjohtaja Jari Välikangas (kesk.), 1. varapuheenjohtaja Jani Salmela (oik.) ja 2. varapuheenjohtaja Tomi Roimola (vas.). Kuva: SKAL.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n liittokokous on valinnut uuden puheenjohtajiston välittömästi alkavalle kaksivuotiskaudelle. Puheenjohtajan nuijaan tarttuu kauhavalainen kuljetusyrittäjä Jari Välikangas, 65.

Yrittäjäneuvos Jari Välikangas on SKALin hallituksen ja puheenjohtajiston pitkäaikainen jäsen. Välikangas on toiminut SKALin vt. puheenjohtajan roolissa joulukuusta 2023 alkaen. Lisäksi hän on toiminut muun muassa SKAL Pohjanmaan hallituksen jäsenenä ja SKAL Suoritealat säiliöjaoston puheenjohtaja. Välikankaan yritys Välikangas Logistics Oy liikennöi kolmellatoista yhdistelmällä.

Lue myös: Vuoden 2024 SKAL Kuljetusyritys on erikoistunut pylväskuljetuksiin!

Välikangas korostaa, että työ organisaation keskeisissä luottamustoimissa antaa hyvät valmiudet tehtävään.

– Minulla on tehtävän vaatima kokemus, osaaminen ja laajat verkostot. Ennen kaikkea minulla on palo edistää suomalaisten kuljetusyrittäjien asiaa. Olen SKALin jäsenyrittäjien käytettävissä ja teen heille töitä – yhdessä heidän kanssaan, sanoo Välikangas.

Jari Välikangas sai puheenjohtajavaalissa 2 960 ääntä (57 %). Toiseksi tullut espoolainen Harri Sandell sai vaalissa 2 200 ääntä (43 %). Ääniä annettiin yhteensä 5 160 kpl.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Jani Salmela ja toiseksi Tomi Roimola

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajiksi valittiin kurikkalainen Jani Salmela, 48. Logistiikkainsinööri Jani Salmela on toimitusjohtaja 12 ajoneuvon M.J. Salmela Oy:ssä, jossa on 20 kuljettajaa. Hänen yrityksensä on ollut SKALin jäsenenä vuodesta 1979.

– Arvoni ovat samoja mitä uudessa strategiassamme. Pidän itseäni luotettavana ja vastuullisena. ja olen jäsenen puolella. Haluan olla myös rohkea, kun haluan mennä eteenpäin järjestössä, Salmela sanoo.

Salmela sai vaalissa 3 080 ääntä ja vastaehdokkaana ollut nilsiäläinen Timo Käsnänen sai 2 000 ääntä.

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin haminalainen Tomi Roimola, 59. Roimola on kuljetusyrittäjä Autoyhtymä Roimola Ky:ssä, jossa on kolme kuljettajaa. Hänen yrityksensä on ollut SKALin jäsen vuodesta 1962 alkaen.

– Jatkan innolla järjestötyötäni SKALin puheenjohtajistossa. Olen järjestömies henkeen ja vereen, joten haluan olla valvomassa kumipyöräliikenteen etuja, sanoo Roimola.

Roimola sai vaalissa 2 560 ääntä. Salista esitettiin vastaehdokkaaksi SKAL Länsi-Suomi ry:n puheenjohtajaa Marjut Koskista, joka sai vaalissa 2 520 ääntä.

Hallituksen muut jäsenet

Etelä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry
Timo Immonen, Marko Järvimäki

Helsingin Seudun Kuljetusyrittäjät ry
Kalle Karttunen, Seppo Laurila

Sisä-Suomen Kuljetusyrittäjät ry
Mikko Aaltonen, Pasi Saarinen

SKAL Itä-Suomi ry
Mirkka Kekäläinen, Kimmo Halonen

SKAL Kaakkois-Suomi ry
Mikko Räsänen, Antti Tiippana

SKAL Keski-Suomi ry
Lasse Flyktman, Tommi Koljonen

SKAL Länsi-Suomi ry
Marjut Koskinen, Jouni Pusa

SKAL Pohjanmaa – Österbotten ry
Rauno Heinonen, Staffan Molander

SKAL Pohjois-Suomi ry
Jarmo Nahkala, Jarmo Tyni

Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry
Antti Finnilä, Mikko Pitkänen

Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry
Jarkko Vartiamäki, Timo Tukiainen

SKAL Suoritealat ry
Harri Sandell, Heikki Rantala

SKAL Ympäristöyritykset ry
Laura Muhonen, Samuli Laine

KKL ry (neuvotteleva jäsen)
Mika Laurén, Jyri Kuivala

Logistiikkayritysten Liitto ry (neuv.jäsen)
Riku Vainio, Petri Angervuori

Kahden vuoden välein liittokokous valitsee jäsenyrittäjien keskuudesta puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa sekä hallituksen jäsenet SKALille.

Lue myös

 

SKALin hallitus: Suomi ei saa tinkiä TEN-T-ydinverkosta

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Tampereen seudun taksivalvonnassa luvat ja ajoneuvot kunnossa

Kuva: CvB.

Tampereen seudulla toteutettiin perjantaina laaja taksiliikenteen yhteisvalvonta, jonka suorittivat yhteistyössä Sisä-Suomen poliisi, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom ja Verohallinto. Valvonnan aikana tarkastettiin yhteensä 63 taksia. Suurimalla osalla asiat olivat kunnossa. Eniten puutteita havaittiin tietojen esittämisessä.

Perjantaina 7.6.2024 Tampereen seudulla toteutetussa valvontaiskussa tarkastettiin 63 taksia. Puutteita oli 18:ssa oli taksissa, joille määrättiin poliisin toimesta liikennevirhemaksu.

Yleisimmät puutteet koskivat tietojen esilläpitoa, kuten kuljettajan ja luvanhaltijan nimen sekä yhteystietojen puuttumista. Myös hintatietojen esilläpidossa oli vähäisiä puutteita.

Valvonnan positiivinen anti oli, että ajoneuvot olivat hyväkuntoisia, kaikilla kuljettajilla oli voimassa oleva ajolupa ja ajoneuvoissa oli asianmukaiset taksivalaisimet. Kaikilla tarkastetuilla takseilla oli voimassa olevat liikenneluvat.

Havaitut rikkeet tai puutteet:

  • Kuljettajan nimi ei ollut matkustajan nähtävillä 8
  • Luvanhaltijan nimi ja yhteystiedot eivät olleet matkustajan nähtävillä 7
  • Hintatietojen esittämisessä puutteita 3
  • Taksiliikennöintiin oikeuttavaa asiakirjaa ei ollut esittää 3

Vakavia puutteita ei havaittu, pientä korjattavaa kylläkin ilmeni

”Valvontaa suoritettiin Tampereen, Lempäälän, Valkeakosken, Kangasalan, Ylöjärven, Nokian sekä Pirkkalan alueella. Pieniä puutteita havaittiin, kuten aiemmillakin valvonnoilla. Kuljettajan ja liikenneluvan haltijan tietoja ei ollut kaikissa takseissa matkustajan näkyvillä. Tästä puutteesta määrättiin useita liikennevirhemaksuja”, kommentoi ylikonstaapeli Petri Tynjälä Sisä-Suomen poliisilaitoksen liikenneyksiköstä.

Taksiautoilijat suhtautuivat erittäin myönteisesti valvontaan. Viranomaisyhteistyö toimi valvonnassa hyvin ja valvonnalle on tarvetta jatkossakin.

Tietojen esittämisessä parannettavaa

Valvonnassa ilmeni useita pieniä puutteita tietojen esittämisessä. Taksiliikenneluvan haltijoiden tulee varmistaa, että taksimatkustajat voivat nähdä luvanhaltijan nimen ja yhteystiedot sekä kuljettajan nimen selkeästi.

”Vaikka nämä puutteet eivät suoraan vaikuta liikenneturvallisuuteen, ne ovat tärkeitä ammattimaisen liikenteenharjoittamisen kannalta. Tietojen asianmukainen esilläpito on olennainen osa taksipalvelun laatua,” toteaa Traficomin asiantuntija Tiina-Liisa Ruotsalainen.

Verohallinto hyödyntää kerättyjä tietoja asiakkaiden riskiperusteisessa verovalvonnassa

Verohallinnon tehtävänä on varmistaa, että verot hoidetaan oikea-aikaisesti ja oikean määräisinä. Annettujen tietojen oikeellisuuden varmistamista varten harmaan talouden torjuntaan erikoistuneet verotarkastajat keräsivät valvonnassa tietoja taksialalla toimivilta yrityksiltä ja kuljettajilta. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään mm. palkanmaksuun, maksuliikenteeseen ja kalustoon liittyviä asioita.

Valvonnan yhteydessä kerätyt vertailutiedot tuottavat tietoa verovalvonnan riskienhallintaan. Tarvittaessa asiakkaita valvotaan tarkoituksenmukaisin tavoin ja keinoin. Käytännössä tämä tarkoittaa toimia asiakkaiden ohjaamisesta aina verotarkastuksiin riippuen siitä, onko kyse osaamattomuudesta vai tarkoituksellisesta verojen välttelystä.

Apulaisjohtaja Tarja Valsi Verohallinnosta toteaa yhteisvalvonnan muiden viranomaisten kanssa mielekkääksi ja tarkoituksenmukaiseksi tavaksi toimia.
”Toimintamalli luo edellytykset toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Olemme oikein toimivien yrittäjien puolella, ja tavoitteemme on turvata yritysten reilu kilpailu puuttumalla epärehelliseen toimintaan alalla”, sanoo Valsi.

Lue myös

Tampereen taksiratsiassa todettiin jonkin verran puutteita

Myös Tampereella ja Jyväskylässä puutteita taksiliikenteessä

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mobiliassa ostoskärryille keksitty aivan uusi käyttö!

Kuva: Mobilia.

Monet reissaavat etenkin kesäaikaan lemmikkiensä kanssa. Kesähelteet ja automatkailu tuo haasteita taukojen aikana lemmikkien kanssa matkatessa. Koska lemmikkiä ei voi jättää museovierailun ajaksi kuumenevaan autoon, Auton ja tien museo Mobilia Kangasalla on päättänyt ottaa kokeiluun lemmikkikärryt.

Mobilia tarjoaa lemmikin kanssa reissun päällä oleville asiakkaille mahdollisuuden museovierailuun lemmikin kanssa. Lemmikkikärry on käytännössä ostoskärry, johon lemmikin voi laittaa museovierailun ajaksi.

Lue myös: Uskomatonta — tämä Pappatunturi on pienoismalli!

– Eniten asiakaspalvelustamme kysytään koiran mukaan ottamisesta museoon, mutta tietysti kärryyn voi laittaa minkä tahansa kärryyn sopivan ja hyvin käyttäytyvän lemmikin vaikka omassa kuljetuskopassaan, kertoo Mobilian yleisötyönpäällikkö Elina Toukola.

Mikäli lemmikki ei ole kuljetuskopassa, se tulee kiinnittää kärryyn omalla hihnallaan. Aivan kaikkia lemmikkejä mukaan ei voi ottaa, sillä kärryn koko luo raamit mukaan otettavalle lemmikille. Noin polvenkorkuinen koira kärryyn sopii.

– Allergisten ja eläimiä pelkäävien asiakkaidemme oloa helpottaaksemme kärryjä on tarjolla rajoitettu määrä, eikä montaa lemmikkiä ole isossa näyttelyhallissamme samanaikaisesti. Lemmikit eivät missään olosuhteissa liiku tiloissamme vapaasti, vaan aina kärryjen kyydissä kytkettynä, lukuun ottamatta työssä olevia avustaja- ja opaskoiria, jotka nekin ovat tietenkin kytkettyjä, Toukola toteaa, – rohkaistuimme lähtemään tähän kokeiluun, koska näyttelytilamme eivät tähänkään asti ole olleet täysin steriilejä.
Näyttelyissämme on lainassa paljon esineitä, jotka tulevat ei-museaalisista säilytystiloista.

On lemmikin omistajan omalla vastuulla tuntea oma lemmikkinsä ja miettiä sopiiko se kärryssä museoon mukaan otettavaksi. Mikäli lemmikki jännittää vieraita asioita tai ahdistuu ihmisten joukossa, on parasta jäädä lemmikin kanssa ulkoilemaan. Museovieraiden viihtyvyyden vuoksi lemmikin on myös osattava olla hiljaa vierailun aikana.

– Keräämme palautetta kärryn toimivuudesta tähän käyttötarkoitukseen lemmikkien kanssa matkustavilta, mutta luonnollisesti kuulemme myös muiden museoasiakkaidemme mielipiteitä asiasta. Toivomme, että kokeilua ei tarvitse keskeyttää, vaan että lemmikkikärrystä tulisi pysyvä lisäpalvelu, Toukola miettii.

Mobilian ravintolan tiloihin ei ulkoterassia lukuun ottamatta oteta jatkossakaan lemmikkejä.

Lue myös

 

Mobiliassa avautuu Jopo-näyttely!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //