ABC-lataus tuo lisää tehoa valtateille, kun ketjun ensimmäiset jättiasemat avataan vilkkaiden väylien varsille.
S-ryhmään kuuluva Osuuskauppa Hämeenmaa laajentaa loppuvuoden aikana yhteensä neljää ABC-latausasemaa, jotka kaikki tulevat olemaan kokonaisteholtaan ennätykselliset 2 400 kW.
Laajennukset ovat merkittävä päänavaus kotimaisessa latausmarkkinassa – ja laajemminkin.
– Hämeeseen avattavat ABC-latauksen jättiasemat ovat Suomen suurimmat julkiset suurteholatausasemat. Ne ovat Euroopankin mittakaavassa poikkeuksellisen isoja ja tehokkaita. Hienoa, että voimme mahdollistaa asiakkaillemme tehokasta latausta entistä laajemmin vilkkaimmilla asemillamme, kertoo ABC-latauksesta SOK:lla vastaava Head of eMobility Olli Tervonen.
ABC-latausasemien kokoja ja tehoja on pitkin vuotta nostettu useiden osuuskauppojen alueilla kysynnän jatkuvasti kasvaessa. Suunnitteilla on uusia 1 000–2 000 kW:n asemia eri puolille Suomea.
ABC-lataus avaa yhteensä noin 300 uutta latauspistettä tämän vuoden aikana. Suomen suurin teholatausverkosto rakentuu S-ryhmän toimipaikkojen yhteyteen. Verkostoa rakennetaan vastaamaan nykyistä asiakastarvetta, mutta myös etupainotteisesti tulevaisuuteen katsoen.
– Kattavalla latausverkostolla on merkittävä rooli liikenteen päästöjen vähentämisessä. S-ryhmä on sitoutunut vähähiilisen liikenteen edistämiseen, ja ABC:n tavoitteena on, että suomalaiset voivat ajaa vähäpäästöisemmin käyttövoimasta riippumatta, kertoo polttoneste- ja latausliiketoiminnoista vastaava kehitysjohtaja Tiina Viksten SOK:lta.
Hämeen jättiläiset maantieteellisesti merkittävillä sijainneilla
Loppuvuoden aikana valmistuvat jättiasemat tulevat Suomen vilkkaimmin liikennöityjen valtateiden varsille eli kakkostien ABC Forssan, kolmostien ABC Tiiriö Hämeenlinnan sekä nelostien ABC Heinolan ja ABC Renkomäki Lahden yhteyteen. ABC Riihimäelle vastaava jättiasema tulee vuoden 2025 aikana.
– Laajennukset ovat odotettu uudistus sähköautoilijoille, jotka toivovat lisää tehoja ja latauspisteitä. Asemamme ovat logistisesti huippupaikoilla, ja ne tavoittavat suuren määrän tien päällä liikkujia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta matkaan lähtenyt voi hyvillä mielin pysähtyä meille lataamaan ja latautumaan matkalla mökille tai pohjoiseen. Latauspisteiden määrän merkittävä lisäys tuo helpotusta etenkin ruuhkahuippuihin nyt ja myös tulevaisuudessa sähköautoilun edelleen yleistyessä, kertoo Osuuskauppa Hämeenmaan ryhmäpäällikkö Sami Kovanen.
Ensimmäinen laajennuksista valmistuu Heinolaan ja loput syksyn edetessä. Heinolassa latauspisteitä on jatkossa 32 kappaletta: 27 suurteholatauspistettä, yksi CHAdeMO-latauspiste sekä neljä peruslatauspistettä. Renkomäessä, Tiiriössä ja Forssassa tulee olemaan jokaisella asemalla 26 suurteholatauspistettä.
Asemilla voi maksaa latauksen ABC-mobiililla, mutta uudistusten myötä myös korttimaksulla.
Tesla julkistaa uuden lisäyksen Model 3 -mallistoon Euroopassa: Model 3 Long Range Rear-Wheel Drive -ajoneuvon.
Model 3 Long Range Rear-Wheel Drive, jonka toimintasäde on 702 km (WLTP) ja kulutus 12,5 kWh/100 km, on pisimmän toimintasäteen omaava Model 3 ja kaikkien aikojen energiatehokkain Tesla-ajoneuvo.
Model 3 Long Range Rear-Wheel Drive -mallilla on Teslan mukaan on paras hinnan ja toimintasäteen välinen suhde Suomen sähköautomarkkinoilla. Saatavilla alkaen hintaan 45 590 €.
Model 3 Long Range Rear-Wheel Drive pysyy Teslan tiedotteen mukaan uskollisena sille, mikä on tehnyt Model 3 -ajoneuvosta suositun koko maailmassa: siinä yhdistyvät huipputason toimintasäde, energiatehokkuus, urheiluauton suorituskyky ja käsittely sekä edistyksellinen teknologia – kaikki tämä edulliseen hintaan. Uusi versio sisältää kaikki viime vuonna Model 3 -mallistoon tehdyt parannukset.
Teslan suunnittelemassa yhdeksän kaiuttimen äänentoistojärjestelmässä on tuki suoratoistopalveluille, kuten Spotifylle, Apple Musicille ja YouTube Musicille. Toisen istuinrivin 8 tuuman näytöstä takamatkustajat voivat ohjata ilmastointia ja viihdesisältöä.
Etumatkustajat voivat nauttia ilmastoitujen istuinten tuomasta lisämukavuudesta, kun taas lämmitetyt istuimet sekä ensimmäisellä että toisella rivillä tuovat lämpöä, kun lämpötila laskee.
Korealainen automerkki Hyundai ui autoalan ahdingossa vastavirtaan ja on kasvattanut ensirekisteröintejään tammi-syyskuussa 41 prosenttia.
”Kuten koko autoala, myös me olemme kärsineet viimeiset pari vuotta autojen heikosta saatavuudesta. Nyt tilanne on kuitenkin korjaantunut ja olemme päässeet luovuttamaan autoja. Syyskuussa Hyundain markkinaosuus oli 4,7 prosenttia. Ladattavien autojen osuus rekisteröinneistämme on yli 50 prosenttia ”, kertoo Hyundai Motor Finlandin toimitusjohtaja Esa Kurikka.
Hyundain kysynnän ollessa hyvässä nosteessa Hyundain myynti- ja huoltoverkostoa kasvatetaan uusilla pitkäaikaisilla kumppanuuksilla Oulussa, Rovaniemellä, Keminmaalla, Ylivieskassa, Kajaanissa, Kuusamossa, Iisalmessa ja Kuopiossa.
Vuoden 2025 alusta Hyundai-myynti ja -huolto alkaa Kuopiossa keskustan tuntumassa Väänäsen Auto Oy:llä, muissa uusissa pisteissä liiketoiminnasta vastaa jo aiemminkin Hyundai-pisteenä toiminut pohjoisen alueella tuttu toimija Pörhön Autoliike Oy.
Väänäsen Auto Oy on perustettu vuonna 1963, jolloin Kauko Väänänen perusti liikkeen Kuopioon. Perheyhtiö palvelee asiakkaita nyt kolmannessa sukupolvessa. Väänäsen Auto on täyden palvelun autotalo, joka tarjoaa uusien autojen ja vaihtoautojen myynnin lisäksi huolto- ja varaosapalvelut, korikorjaamon sekä kunnostuspalvelut. Hyundai on Väänäsen viides merkkiedustus.
Pörhön Autoliike Oy:n perustivat Aino ja Esko Pörhö Torniossa vuonna 1956. Pörhö-ketjuun kuuluu 14 autoliikettä sekä tytäryhtiö RealAuto Oy. Täyden palvelun autotalot sijaitsevat yhdeksällä paikkakunnalla Oulussa, Rovaniemellä, Keminmaalla, Ylivieskassa, Kajaanissa, Kuusamossa, Iisalmessa, Raahessa ja Kokkolassa. Palveluvalikoimassa ovat uudet ja käytetyt autot sekä huoltopalvelut ja varaosat. Pörhö myy vuosittain 9 000 autoa ja työllistää 400 autoalan ammattilaista.
Kaakkois-Suomen poliisilaitos sai valmiiksi esitutkinnan kokonaisuudesta, jossa neljän nuoren epäillään syyllistyneen törkeisiin liikennerikoksiin Imatralla ja Lappeenrannassa. Tapaus on siirtynyt syyteharkintaan Itä-Suomen syyttäjälaitokseen.
Kaakkois-Suomen poliisilaitos alkoi kesäkuussa tutkia sosiaalisessa mediassa julkaistuja videoita, joissa ajettiin kaksipyöräisillä ylinopeutta ja eturengas ilmaan nostettuna muun liikenteen seassa. Videoiden perusteella oli syytä epäillä, että julkaisuissa esiintynyt kuljettaja olisi vaarantanut liikenneturvallisuutta useita kertoja.
Tapauksessa oli ensin epäiltynä yksi nuori, mutta esitutkinnan aikana poliisi sai selville myös kolme muuta epäiltyä. Nyt syyteharkintaan siirtyneessä kokonaisuudessa on mukana neljä nuorta, joista jokainen on epäiltynä yhteen tai useampaan törkeään liikennerikokseen.
Esitutkinta alkoi somevideoista
Somessa julkaistun videomateriaalin avulla poliisi selvitti ensimmäisen epäillyn henkilöllisyyden nopeasti. Nuoren kuljettajan epäillään syyllistyneen 11:een törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja yhtä moneen kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.
Muista epäillystä yksi on epäiltynä viiteen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen sekä viiteen kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta. Toinen on epäiltynä neljään törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen sekä yhtä moneen kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta, ja kolmas yhteen törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen ja yhteen kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Oili Saarelainen Kaakkois-Suomen poliisilaitoksesta toteaa, että liikennerikokset ovat vakavia ja tuomiot ovat sen mukaisia. Esimerkiksi törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta maksimirangaistus voi olla jopa kaksi vuotta vankeutta. Lievimmilläänkin tuomio on 30 päiväsakkoa.
-Liikennerikoksiin syyllistymisestä seuraa myös ajokieltoa. Törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen perusteella määrättävä ajokielto on yleensä vähintään neljä kuukautta, Saarelainen kertoo.
Ajokielto voi vaikuttaa nuoren elämään monin tavoin. Se voi ensinnäkin viivästyttää B-ajokortin saamista, koska ajokiellon aikana ei voi osallistua ajo-opetukseen. Opiskeluihinkin voi tulla haasteita, jos oman alan opinnoissa tarvitsee ajokorttia.
-Syyllistyminen liikennerikoksiin voi vaikuttaa myös varusmiespalveluksen aikaisiin mahdollisuuksiin päästä kuljettajakoulutukseen, tutkinnanjohtaja lisää.
Liikenneturvallisuus kuuluu jokaiselle
Rikoskomisario Saarelainen toteaa, että tapaus on hyvä muistutus siitä, että poliisi seuraa sosiaalisen median sisältöjä aktiivisesti ja pystyy paljastamaan rikoksia myös digiympäristössä. Liikennesääntöjen rikkomista ei katsota läpi sormien, vaan lain rikkomisesta joutuu vastuuseen.
-Liikenne perustuu luottamukseen. Jokaisen tienkäyttäjän on voitava luottaa siihen, että viereinen auto pysyy omalla kaistallaan ja risteyksen voi ylittää turvallisesti silloin, kun valo näyttää itselle vihreää. Liikenteen seassa temppuilu osoittaa vakavaa piittaamattomuutta muiden liikenteessä liikkujien turvallisuutta kohtaan ja seuraukset voivat olla todella vakavia.
Renault Groupin esitellessä uuden Renaulution-strategiansa kerrottiin, että Dacia lähtee valloittamaan C-segmenttiä entistä vahvemmin. Päätös oli luonteva, sillä Dacia on noussut B-segmentissä markkinajohtajaksi. Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Dacia Sandero on Euroopan eniten rekisteröity automalli ja Duster kokoluokkansa suosituin katumaasturi.
Nyt Dacia lähtee valloittamaan C-segmenttiä Bigsterillä, täysin uudella katumaasturilla, joka on uskollinen Dacian arvoille. Bigster on tehty kuin mittatilaustyönä kasvaville markkinoille. Se on vastaus tässä luokassa katumaasturia pohtiville, jotka haluavat ostaa uuden auton mukavuudesta, ominaisuuksista ja tiloista tinkimättä.
Lupaus lunastetaan
Tammikuussa 2021 paljastettiin Bigster Concept osana Renaulution-strategiaa kuvaten Dacian kunnianhimoa siirtyä uusiin korkeuksiin, konkreettisemmin tarjoamaan pykälää isompaa katumaasturia. Bigster Concept antoi lupauksen, joka herätti valtavasti odotuksia. Nyt täysin uusi Bigster täyttää nuo odotukset.
Bigsterin muotoilu on tarkoituksenmukainen, että se tukisi parhaalla mahdollisella tavalla asiakkaita heidän työssään, vapaa-aikanaan ja perheen kanssa liikkuessa. Suuret mitat hälvenevät geometrisissä muodoissa, ja kaikessa on pyritty suuriin, käytännöllisiin tiloihin.
Mitoiltaan Bigster on huomattavan kookas omassa luokassaan. Akseliväli on 2,7 metriä ja korilla on mittaa 4,57 metriä, mikä on peräti 23 senttiä Dusteria enemmän. Leveyttä Bigsterillä on 1,81 metriä ja korkeutta 1,71 metriä.
Kuva: Dacia.
Edessä ja takana pohjapanssarit ovat värjättyä massaa, joka tekee niistä paremmin kolhuja kestäviä. Suojaus korin ympärillä, kyljissä, pyöräaukoissa ja puskurien alaosissa on Starkle-materiaalia. Se on ympäristön kannalta hyvä materiaali, sillä se on valmistettu osittain kierrätysmuovista, eikä sitä tarvitse käsitellä tai maalata.
Kohtuullisen suurelle katumaasturille ovat omiaan suuret pyörät, joissa on aina joko 17- tai 18-tuumaiset kevytmetallivanteet, minkä lisäksi Journey-varustetasoon saa lisävarusteena 19-tuumaiset. Ensimmäistä kertaa Dacian historiassa auton voi saada myös mustalla katolla, eli kaksivärisenä. Uutta on myös Bigsteriin suunniteltu sininen metalliväri Indigo sininen, joka sopii erinomaisesti katumaasturiin tuoden siihen tyylikkyyttä.
Matkustamossa korostuvat suuret tilat
Bigsterin perusrakenteena on CMF-B, joka on Dacian strategian ydin. Sen muunneltavuus on tehnyt mahdolliseksi luoda todella suuret sisä- ja tavaratilat. Kaikessa suunnittelussa ovat olleet keskipisteessä asiakkaiden odotukset tämän kokoluokan katumaasturilta.
Täysin uusi Bigster on yksi luokkansa tilavimmista autoista. Tilaa on viidelle matkustajalle ja heidän tavaroilleen. Korkealle sijoitettu muodoiltaan vaakasuora kojelauta lisää omalta osaltaan tilan tuntua. Tyylikäs vihreä linja yhdistää 10-tuumaisen (alemmissa varustetasoissa 7-tuumainen) digitaalisen mittariston ja yhtä suuren kosketusnäytön.
Keskikonsolia on kolmea tyyppiä varustetason mukaan. Ensimmäistä kertaa Daciassa on myös korkea kyynärnojana toimiva keskikonsoli. Sen sisällä on viilennettävä säilytyslokero, ja sen varusteisiin kuuluu myös langaton latausalusta älypuhelimelle.
Kuva: Dacia.
Tavaratila on peräti 667 litran (VDA) kokoinen, kun se lastataan tavaratilan näkösuojaan saakka. Erityisesti tavaratilan syvyys ja korkeus luovat uuden standardin Bigsterin kokoluokkaan. Tärkeää on myös monikäyttöisyys. Essential-perusvarustetasoa lukuun ottamatta takapenkin selkänoja on jaettu kolmeen osaan (40/20/40), mikä auttaa vaikkapa suksien kuljettamista neljän matkustajan kanssa. Takapenkin selkänojan keskiosassa on mukitelineet ja puhelimen teline.
Kun koko selkänoja kaadetaan eteen, saadaan tasainen tavaratila, jossa voi kuljettaa jopa 2,7 metriä pitkiä esineitä. Tavaratilan käyttöä helpottaa helposti puhdistettava kumimatto, joka on vakiona Extreme-varustetasossa ja saatavana lisävarusteena muihin. Ensimmäistä kertaa Dacian historiassa saatavissa on sähkötoiminen takaluukku.
Täysin uuden Dusterin yhteydessä esitellyt YouClip-varusteet ovat saatavilla myös Bigsteriin. Löydät autosta viisi kiinteää kiinnityspistettä (yksi kojelaudassa, yksi keskikonsolin matkustajan puolella, yksi keskitunnelin päässä takamatkustajille, yksi tavaratilan sivulla ja yksi takaluukussa), joiden lisäksi voi lisätä pääntukiin erillisellä adapterilla kaksi kiinnityspistettä lisää.
YouClip-kiinnityspisteisiin voi kiinnittää esimerkiksi tabletti- tai älypuhelintelineen, puhelimen induktiolaturin, lampun tai 3in1-paketin (mukiteline, kassikoukku ja ladattava taskulamppu). Viimeksi mainittu on vakiona Bigster Extremessä.
Jo aiemmin Dacia Joggerissa ja vastikään myös täysin uudesta Dusterissa esitellyt Pack Sleep -varusteet tulevat saataville myös täysin uuteen Bigsteriin. Kahden hengen retkivuode mahtuu mainiosti Bigsterin tavaratilaan tarjoten mukavan mainiot nukkumatilat (vuoteen pituus 1,90 m ja leveys 1,30 m).
Vuodepaketti pitää sisällään säilytystilan matkatavaroille, memory foam -patjan sekä taittopöydän esimerkiksi aamiaishetkiä varten. Saatavilla on myös Bigsteriin räätälöity pimennysverhosarja sekä teltta, jonka voi kiinnittää auton perään.
Sähköä voimalinjoissa ja mahdollisuus lähteä maastoon
Bigster tuo tullessaan aivan uusia voimalinjoja, joista yksi nähdään ensimmäistä kertaa koko Renault-konsernissa. Lisäksi Bigsterin nelivetoversio on Dacia Dusterin tapaan yksi luokkansa parhaita maastureita, vaikka se kuuluukin katumaasturien joukkoon.
Täysin uusi voimalinja on Hybrid 155, jollaista ei ole aiemmin ollut missään Renault-konsernin automallissa. Bensiinimoottori kehittää 79 kilowattia, minkä ohella sähkömoottorin teho on 37 kilowattia ja toinen sähkömoottori on starttigeneraattori. Ne saavat virtaa energiasisällöltään 1,4 kilowattitunnin akulta. Voimalinjassa on automaattivaihteisto, jossa on neljä vaihdetta bensiinimoottorissa ja kaksi vaihdetta sähkömoottorissa.
Kuva: Dacia.
Lähtökohtana on Dusterissa ja Joggerissa käytettävä Hybrid 140, mutta nyt tehoa on 11 kilowattia ja vääntömomenttia 20 newtonmetriä enemmän. Sen ansiosta hybrid-voimalinjalla varustetun Bigsterin perävaunumassaa on voitu nostaa 250 kilolla Dacian muihin hybrid-malleihin verrattuna, eli täyteen tonniin.
Lisäksi polttoaineenkulutus ja päästöt ovat pienentyneet kuudella prosentilla uuden moottorin edistyksellisen ohjausjärjestelmän avulla. Muiden Dacian hybridien tapaan liikkeelle lähdetään aina sähköllä ja kaupungissa edetään parhaimmillaan jopa 80 prosenttia ajasta pelkästään sähköllä.
Dacia Bigsterin perusmoottorina on uusi TCe 140, joka perustuu uudessa Dusterissa käytettävään TCe 130 -moottoriin. Sähköistettyjen voimalinjojen ensimmäisessä tasossa on uuden sukupolven kolmesylinterinen 1,2-litrainen bensiiniturbo, jossa käytetään Miller-työtahtia.
Voimalinjassa on lisäksi 48 voltin kevythybridijärjestelmä ja 6-vaihteinen käsivalintainen vaihteisto. Sähköistys auttaa bensiinimoottoria liikkeellelähdöissä ja kiihdytyksissä tehden ajamisesta miellyttävämpää säästäen samalla polttoainetta.
Yhdistetty kulutus on 5,6 litraa sadalla ja CO2-päästö 129 g/km, jotka ovat kymmenen prosenttia pienempiä pelkkään bensiinimoottoriin verrattuna.
Kolmantena voimalinjana Bigsterissä on TCe 130 4×4. Se on vähän tehokkaamman TCe 140:n tapaan kevythybridi, jossa vauhtia hidastettaessa ja jarrutettaessa ladataan 0,8 kilowattitunnin lisäakkua.
Nelivetoisessa Bigsterissä on Dusterin tapaan 4×4 Terrain Control, jossa on viisi ajotilaa. Auto-ajotilassa vaihteisto jakaa automaattisesti voimaa etu- ja takapyörien välillä pidon ja nopeuden mukaan. Snow-ajotila optimoi pidon liukkaalla ja siinä on omat säädöt ajonvakautukselle sekä luistonestolle. Mud/sand-ajotila on tarkoitettu nimensä mukaisesti mudassa ja hiekassa ajoon.
Off-road-ajotila antaa parhaan mahdollisen pidon maastoajossa. Eco-ajotila optimoi toimintoja pyrkien mahdollisimman alhaiseen polttoaineenkulutukseen. Maastossa viihtyvälle paras valinta Bigster-valikoimassa on Extreme, jossa on vakiona alle 30 km/h nopeuksissa toimiva alamäkihidastin, joka toimii myös peruutettaessa.
Runsaasti varusteita jo perusmallissa
Mallin vakiovarustelu on varsin hyvä jo edullisimmassa Essentialissa.
Bigsterissä on runsaasti kuljettajaa avustavia järjestelmiä, kuten edistyksellinen aktiivinen hätäjarrutustoiminto, liikennemerkkien tunnistus ylinopeusvaroituksella, peruutustutka takana, kaistanvaihtovaroitin, kaista-avustin ja hätäpuhelujärjestelmä. Dacia haluaa tehdä asiakkaiden elämän helpommaksi, minkä takia Bigsterissä on My Safety -katkaisin, jonka avulla valitut järjestelmät (kuten ylinopeusvaroituksen) saa pois päältä yhdellä napin tuplapainalluksella.
Bigsterissä on aina joko 7- tai 10-tuumainen digitaalinen mittaristo, johon voi valita valitsemansa tiedot. Kosketusnäyttö on jo Essentialissa 10,1-tuumainen, ja siinä on Media Display, minkä lisäksi järjestelmään voi kytkeä langattomasti älypuhelimen. Kevytmetallivanteet ovat 17-tuumaiset ja autossa on kiinteät kattokaiteet. Käyttöä helpottavat sähkösäätöiset ulkopeilit, sähkötoimiset ikkunannostimet kaikissa ovissa ja peruutuskamera.
Keskimmäinen varustetaso on Expression, jonka käytännöllisyyttä lisää kolmeen osaan jaettu takapenkin selkänoja Easy Fold -toiminnolla. Matkustajat nauttivat kaksialueisesta automaatti-ilmastoinnista, kun taas kuljettajalle on iloa sähköisestä käsijarrusta, tuulilasinpyyhkimien sadetunnistimesta ja koria vasten taittuvista ulkopeileistä.
Dusterin tapaan täysin uuden Bigster-mallisarjan huipulla ovat samanhintaiset Extreme ja Journey, jotka poikkeavat toisistaan tyyliltään. Kaksikosta Extreme on enemmän maastoajoon tarkoitettu. Siinä on 18-tuumaiset pyörät ja kattotelineeksi kääntyvät monitoimikattokaiteet.
Extremen tunnistaa kuparinvärisistä koristeista korissa ja matkustamossa. Sisällä on helposti puhdistettava synteettinen kierrätysmateriaalista tehty Microcloud-verhoilu sekä kumimatot edessä, takana ja tavaratilassa. Ensimmäistä kertaa Daciassa vakiona on 1,2 metrin pituinen panoraamalasikatto, josta 35 senttiä on avattavissa.
Kosketusnäyttö on 10,1-tuumainen, ja siinä on Media Nav Live -järjestelmä, johon kuuluvat ilmaiset päivitykset kahdeksan vuoden ajan. Äänentoistona on Arkamys 3D Sound.
Bigster Journeyssa on paljon samaa kuin Extremessä, mutta painotus on ylellisyydessä. Siihen viittaa ensimmäistä kertaa Daciaan saatava kaksivärisyys, joka on saatavilla Journey-varustetasolla. Käyttöä helpottaa älyavain, joka on myös Extremessä, mutta vain Journeyssa on sähkötoiminen takaluukku, joka toimii rekisterikilven valon vieressä, kojelaudassa ja avaimessa olevista painikkeista.
Kuljettajan istuimessa on sähkösäädöt korkeudelle ja selkänojan kallistukselle sekä manuaalinen ristiseläntuen sekä etäisyyden säätö. Mukavuutta lisää vielä keskikonsoli kyynärnojalla ja langattomalla älypuhelimen latausalustalla. Tieto-viihdejärjestelmä ja äänentoisto ovat yhteiset Extremen kanssa.
Dacia esittelee täysin uuden Bigsterin ensimmäisen kerran lokakuun 9. päivänä. Yleisön nähtävänä se on myöhemmin lokakuussa Pariisin autonäyttelyssä.
Henkilöauto suistui tieltä Nurmeksessa Karhunpääntiellä. Autosta löytyi menehtyneenä vuonna 2003 syntynyt mieshenkilö
Hätäkeskus ilmoitti 09.10.2024 kello 09.55 poliisipartiolle liikenneonnettomuudesta Karhunpääntiellä Nurmeksessa. Ilmoituksen mukaan henkilöauto on mennyt kaiteen yli rotkoon katolleen.
Matkalla tehtävälle pelastuslaitoksen yksikkö ilmoitti poliisipartiolle, että autossa on menehtynyt henkilö.
Poliisin suorittamassa paikkatutkinnassa todettiin asvalttipintaisella tiellä näkyvistä luisunta- ja ulosajojäljistä päätellen, että autolla oli ajettu Karhunpääntietä Valtimon suunnasta Nurmeksen suuntaan.
Jyrkästi oikelle kääntyvässä mutkassa auton hallinta oli jäljistä päätellen menetetty ja auto oli suistunut mutkassa kaiteeseen ja siitä edelleen jyrkässa piennarluiskassa olevaan paksuun koivuun. Koivussa oli nähtävillä auton törmäysjäljet.
Poliisi selvittää tapahtunutta kuolemansyyn selvittämisenä sekä tutkimalla epäiltyä törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamista.
Kolmekymppinen mies tunkeutui luvatta henkilöautoon Hämeenlinnan Parantolankadulla aikaisin tiistain puolella.
Vartija oli kiinnittänyt huomioita miehen tekemisiin ja puuttui tapahtumaan. Mies pinkaisi vartijaa karkuun mutta poliisi tavoitti hänet Hämeensaaren alueelta.
Poliisi tutkii tapausta moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta.
Mopo ja henkilöauto kolaroivat lauantai-iltana Polvijärvellä. Asiaa tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisina.
Poliisi sai lauantai-iltana hieman ennen kello kahdeksaa tiedon mopon ja henkilöauton välisestä nokkakolarista Polvijärvellä. Poliisin saapuessa paikalle oli siellä jo ensihoidon ja pelastuksen yksiköitä sekä FinnHEMS:n helikopteri, joka kuljetti loukkaantuneen mopon kuljettajan sairaalaan jatkohoitoon.
Muita henkilövahinkoja ei kolarista aiheutunut.
Alustavien tietojen perusteella 17-vuotiasta mopon kuljettajaa epäillään törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Myös henkilöauton kuljettajaa epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Tutkinta on alkuvaiheessa ja tutkittavat nimikkeet voivat esitutkinnan aikana muuttua.
Onnettomuustietoinstituutti (OTI) on tehnyt teemaraportin, jossa on tarkasteltu vuosina 2018–2022 maanteillä tapahtuneita kuolemaan johtaneita kohtaamisonnettomuuksia. Kohtaamisonnettomuuksilla tarkoitetaan vastakkaisista ajosuunnista tulleiden ajoneuvojen törmäyksiä, onnettomuudet ovat tyypillisesti niin sanottuja ”nokkakolareita”.
Onnettomuuksista reilu kolmannes tapahtui lumisella tai jäisellä kelillä. Raportin tiedot perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimiin onnettomuuksiin.
Raportissa tarkasteltiin 170 kohtaamisonnettomuutta, joissa menehtyi 204 henkilöä. Aineistosta on rajattu pois tietoisesti aiheutetut onnettomuudet sekä sairauskohtaukset.
Kohtaamisonnettomuuksia tapahtui vuosina 2018–2022 eniten valtateillä (55 % onnettomuuksista). Vähiten kohtaamisonnettomuuksia tapahtui pienemmillä teillä, kuten yhdysteillä. Onnettomuuksia tapahtui enemmän kaarteissa kuin suorilla tieosuuksilla. Viiden vuoden aikana tapahtuneista nokkakolareista 20 oli ohittamisen yhteydessä tapahtuneita.
Onnettomuuden aiheuttaneista henkilö- ja pakettiauton kuljettajista neljännes oli päihtyneitä. Joka viides ajoi vähintään 20 km/h ylinopeudella. Joka kymmenes kuljettaja oli vailla ajo-oikeutta.
Hallinnanmenetyksiä talvikeleillä
Kohtaamisonnettomuuksia tapahtui eniten talvikuukausina. Reilu kolmannes henkilö- ja pakettiautoilijoiden aiheuttamista kohtaamisonnettomuuksista tapahtui lumisella tai jäisellä ajokelillä. Näissä onnettomuuksissa oli yleensä kyse auton hallinnan menettämisestä. Lautakunnat arvioivat usein, että onnettomuuden taustalla oli renkaisiin liittyviä riskitekijöitä, kuten kuluneet renkaat tai ajokeliin sopimaton rengastyyppi.
− Yleisimmät kuolonkolarit ovat tieltä suistumisia ja vastaantulijoihin törmäämisiä eli kohtaamisia. Kuolettavat tieltä suistumiset tapahtuvat usein riskejä ottaville, päihtyneenä ja kovaa ajaville kuljettajille. Kohtaamisonnettomuuksissa sen sijaan olosuhteilla kuten liukkaudella ja renkaiden kunnolla on enemmän merkitystä. Myös selvin päin ja rajoitusten mukaan ajava kuljettaja saattaa menettää ajoneuvonsa hallinnan ja törmätä vastaantuleviin, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty vertailee.
Kohtaamisonnettomuuksien aiheuttajista valtaosa (89 %) oli henkilö- ja pakettiautojen kuljettajia. Ajokorttitilastoihin suhteutettuna nuoret, alle 25-vuotiaat ja toisaalta ikääntyneemmät yli 74-vuotiaat kuljettajat korostuivat onnettomuuden aiheuttajissa.
Nokkakolareiden perimmäinen syy jää tutkijoiltakin usein epäselväksi
Noin puolessa kohtaamisonnettomuuksista liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat eivät pystyneet määrittämään tarkkaa syytä, miksi ajoneuvo siirtyi vastaantulijoiden kaistalle. Tähän vaikutti muun muassa se, että kukaan ei ollut todistamassa yksin ajavan kuljettajan onnettomuutta edeltäneitä toimia.
Tutkijalautakunnat esittivät mahdollisina syinä muun muassa kuljettajan nukahtamista tai huomion siirtymistä pois ajamisesta. Tahallisesti aiheutetuiksi onnettomuuksiksi arvioidut tapaukset ovat rajattu tarkastelusta pois.
− Uudemmat autot tallentavat enemmän dataa, jota hyödyntämällä onnettomuustutkijat pääsevät parempaan ymmärrykseen onnettomuutta edeltäneistä tapahtumista. Tietoja onkin jo hyödynnetty tutkinnoissa, mutta toistaiseksi onnettomuuksissa on mukana enimmäkseen niin vanhoja autoja, ettei ajoneuvodataa ole vielä läheskään aina hyödynnettävissä, Räty kertoo.
Liikenneympäristö suunniteltava niin, että virheet eivät johda kuolemaan
− Kuolettavien nokkakolareiden suuri osuus onnettomuuksista on keskeinen ongelma suomalaisten liikenneturvallisuudessa. Hetkellinen virhe voi johtaa vakaviin seurauksiin. Eurooppalaisessa liikenneturvallisuustyössä korostetaan safe system -ajattelua, jonka mukaan inhimillisen virheen liikenteessä ei tulisi johtaa kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen. Suomessakin on tärkeää panostaa siihen, että liikenneympäristö minimoi virheiden seurauksia. Huomattavaa on, että vastakkaisista ajosuunnista tulevien ajoneuvojen törmäyksiä ei tapahtunut lainkaan sellaisilla tieosuuksilla, joissa oli keskikaiteet. Ajosuuntien fyysinen erottelu on esimerkki turvallisesta liikennesuunnittelusta, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari tuo esiin.
Keskeisiä teemoja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ehdotuksissa kohtaamisonnettomuuksien vähentämiseksi:
Ajosuuntien erottelu, esimerkiksi keskikaitein.
Heräteraidat tiessä.
Ajoneuvokannan uudistuminen, jotta kuljettajien tukijärjestelmät yleistyisivät.
Ylinopeus- ja päihtymysvalvonta liikenteessä.
Tiedotus vaihteleviin ja liukkaisiin ajokeleihin liittyvistä riskitekijöistä.
Ensilumi on jo satanut pohjoiseen, ja myös maan eteläosissa suomalaiset ovat joutuneet tottumaan yöllisiin pakkasasteisiin. Tämä tarkoittaa, että kolmen miljoonan autonomistajan on aika vaihtaa talvirenkaisiin, vaikka aina ei ole täysin selvää, milloin se kuuluisi tehdä. Ohjeistuksia on kuitenkin olemassa, ja on viisasta toimia ajoissa.
”Jos tulet vaihtamaan renkaasi ensimmäisenä lumisadepäivänä, olet auttamattomasti myöhässä. Silloin kaikki suuntaavat palvelupisteisiin ja kiireen ollessa kovimmillaan renkaiden vaihtoaikaa voi olla vaikea saada heti. Suomessa on myös laitonta ajaa kesärenkailla, mikäli sää ja ajo-olosuhteet vaativat talvirenkaita. Viisas kuljettaja ennakoi ja luo turvaa liikenteeseen vaihtamalla renkaat ajoissa,” sanoo Vianorin Suomen kuluttajakaupan johtaja Vesa Laitinen.
Suomen lain mukaan talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos keli sitä edellyttää. Lisäksi nastarenkailla saa ajaa muulloinkin kelien niin vaatiessa.
Pidä lämpömittaria silmällä
Monet odottavat talvirenkaiden vaihtoa siihen asti, kunnes näkevät teiden pinnalla jäätä tai lunta. Se tarkoittaa usein sitä, että kesärenkaista talvirenkaisiin vaihdetaan aivan liian myöhään.
Yksinkertainen vinkki oikean ajankohdan ennakoimiseksi on pitää lämpömittaria silmällä. Kun lämpötila laskee nollan alapuolelle, riski talvisille tieolosuhteille kasvaa. Esimerkiksi sade voi nopeasti muuttua mustaksi jääksi, kun se osuu kylmään maahan.
Talvirenkaiden vaihtaminen hyvissä ajoin sekä lisää kuljettajan ja muiden tienkäyttäjien turvallisuutta että vähentää jonoja rengasliikkeissä kiireisimpään aikaan.
Tarkasta renkaidesi urasyvyys ja ilmanpaine
Talvirenkaita käytetään tavallisesti monta vuotta, mutta sekä nastat että kulutuspinta kuluvat ajan myötä. Laissa määrätty pienin sallittu talvirenkaiden urasyvyys on kolme millimetriä, mutta turvallisuuden varmistamiseksi on suositeltavaa hankkia uudet renkaat, kun urasyvyys lähestyy viittä millimetriä.
Vuodenajasta huolimatta on tärkeää tarkastaa rengaspaineet säännöllisesti. Erityisen tärkeää se on talvella, sillä kylmät ilmat alentavat rengaspaineita. Alhaiset rengaspaineet vaikuttavat renkaan suorituskykyyn ja lyhentävät niiden käyttöikää, koska kulutuspinnan ja nastojen kuluminen jakautuu epätasaisesti renkaaseen.
Nastarenkaat, kitkarenkaat vai all-season-renkaat?
Markkinoilla on sekä all-season-renkaita että Keski-Euroopan markkinoille suunniteltuja kitkarenkaita, jotka on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön. Ne eivät kuitenkaan sovellu eikä niitä suositella Suomen talviolosuhteisiin.
“Ympärivuotisten renkaiden mukavuus vetoaa moniin, mutta meille pohjoisessa asuville suositus on aina hankkia kaksi rengassarjaa – yksi kesäksi ja toinen talveksi. Ympärivuotiseen käyttöön suunnitellut renkaat kehitetään yleensä Keski-Eurooppaan, jossa talvi tarkoittaa tyypillisesti märkiä ja sohjoisia teitä. Ne eivät ole yhtä toimivia ilmastossa, jossa lumi ja jää hallitsevat. Ympärivuotiset renkaat myös kuluvat varsinaisia kesärenkaita nopeammin kesällä ja tarjoavat vähemmän pitoa märillä teillä. Lisäksi renkaiden kunto tulee tarkastettua säännöllisesti, kun ne vaihdetaan kaksi kertaa vuodessa,” Vesa Laitinen sanoo.
Joulukuun ensimmäisestä päivästä alkaen Suomen talvirengaslaki tiukentuu, eikä pelkkä M+S-merkintä enää riitä talvirenkaalle. Talvirenkaan tulee olla hyväksytty vaativiin talviolosuhteisiin, eli talvirenkaassa tulee olla lumipitomerkintä tai renkaan tulee olla nastoitettu.
Kun kesä- tai talvirenkaita ei käytetä, ne tulee säilyttää viileässä, pimeässä ja ilmavassa paikassa, jotta renkaan ominaisuudet säilyvät. Rengashotelllit ovat loistava vaihtoehto heille, joilla ei ole tilaa säilyttää renkaita tai arvostavat nopeaa ja helppoa renkaanvaihtoa. Lisäksi rengashotellit lähettävät usein muistutuksen, kun on aika renkaanvaihdolle.
