Koti Blogi Sivu 363

Epäonni vaivasi Jesse Salmenaution autokuntaa Barcelonassa

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Jesse Salmenaution tiedotus.

23-vuotias kilpa-autoilija Jesse Salmenautio kilpaili viikonloppuna Lamborghini Super Trofeo Europen kauden viimeistä edellisessä osakilpailussa Barcelonassa. Normaalisti kaksi lähtöä sisältävään kilpailuviikonloppuun kuului tällä kertaa myös kolmas, korvaava lähtö Le Mansissa kesäkuussa perutun toisen lähdön sijasta. Kilpailuviikonloppu oli Iron Lynx -tallissa ajavalle alajärveläiselle haastava.

Viikonlopun avauslähtöön Salmenautio sekä ensimmäisenä ajovuorossa ollut tiimikaveri Giorgio Amati lähtivät sijalta 10. Lupaavasti alkanut kilpailu lähti sivuraiteille avauskierroksella kilpakumppanin osuttua Amatin autoon. Nousu kuitenkin alkoi nopeasti, ja Salmenaution hypätessä puikkoihin oli tiimin sijoitus 12. Turva-auto keskeytti kilvanajon, ja kilpailun jatkuessa Salmenautio oli heti hereillä nousten heti neljä sijaa ja jatkaen rynnistystä maaliin asti. Ruutulipulle Salmenautio ajoi kuudentena, mutta kilpakumppanin aikarangaistus nosti tiimin lopulta sijalle 5.

Toisessa lähdössä Salmenautio aloitti kilpailun lähtöruudusta 13. Hyvä lähtö nosti Salmenaution hetkellisesti yhdenneksitoista, mutta alajärveläinen joutui taipumaan takaisin lähtöpaikalleen. Turva-auto saapui jälleen radalle, ja uusintalähdössä Salmenautio hyödynsi tilaisuutensa nostaen osakkeitaan ennen varikkopysähdyksiä. Lopulta autokunta ajoi ruutulipulle kuudentena.

Le Mansissa peruttu toinen lähtö ajettiin sunnuntaina kilpailuviikonlopun päätteeksi. Lähtökohdat korvaavaan lähtöön olivat huonot, sillä Ranskassa aika-ajoissa kärsitty rengasrikko tiputti autokunnan viimeisen lähtöriviin. Avauskierroksella edempänä tapahtunut pyörähdys yllätti kilpailuun startanneen Amatin, joka joutui osaksi viiden auton joukkokolaria. Näin ollen Barcelonan kilpailuviikonloppu päättyi Salmenaution osalta keskeytykseen suomalaisen seuratessa varikolta.

Salmenautio jatkaa sarjan pisteissä viidentenä kauden huipentavaa Jerezin kilpailuviikonloppuun. Samalla ajetaan myös Super Trofeo -sarjojen maailmanfinaali. Askelmerkit kauden päätökseen ovat selvät.

-Pronssiin on vielä mahdollisuudet, mutta se vaatii onnistumista molemmissa lähdöissä. Finaaliosakilpailussa on luvassa hieman enemmän ajoaikaa, joten koitetaan ratkoa auton säätöjen ongelmat siellä. Maailmanfinaaliin satsataan kovasti, ja toivotaan myös, että olisi aimo annos tuuria vaihteeksi matkassa, Salmenautio lupaa.

Lamborghini Super Trofeo Europen kauden päätös sekä maailmanfinaali ajetaan Espanjan Jerezin radalla 14.-15. marraskuuta.

Lamborghini Super Trofeo Europen Barcelonan tulokset

Lähtö 1:

1. Michelotto & Franchinetti 22 kierrosta
2. Söderström & Ali +0,552
3. Maloigne & Dimitrov +2,576
4. Orudzhev +3,177
5. Salmenautio & Amati +3,941

Lähtö 2:

1. Bonduel 26 kierrosta
2. Orudzhev +4,935
3. Söderström & Ali +8,928
4. Eriksson +9,272
5. Michelotto & Franchinetti +9,916
6. Salmenautio & Amati +11,477

Lähtö 3.

Keskeytys  Salmenautio & Amati

Lamborghini Super Trofeo Europen epäviralliset pisteet 5/6 osakilpailua:

1. Ali & Söderström 97
2. Bonduel 93,5
3. Orudzhev 58
4. Michelotto & Franchinetti 54,5
5. Salmenautio & Amati 39,5

Lue tästä muita juttuja Salmenautiosta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Renault Trucks T, C ja K-sarjojen mallivuosi 2025 kulkee vähemmällä!

Tekijä
Clas von Bell
-
Mallivuosi 2025. Kuva: Renault Trucks.

Renault Trucks esittelee uudistuneet vuosimallin 2025 raskaat kuorma-autot. Uudet Renault Trucks T, T High, C ja K -mallit on suunniteltu optimoimaan energiatehokkuutta, turvallisuutta ja ajomukavuutta. Polttoaineen kulutus pienenee jopa 3 % edelliseen sukupolveen verrattuna, mikä lisää kannattavuutta ja pienentää ympäristövaikutuksia.

Renault Trucks esitteli kaksi vuotta sitten Turbo Compound -moottoritekniikan, joka säästää jopa 10 prosenttia polttoainetta. Renault Trucks jatkaa ajoneuvojen energiatehokkuuden kehittämistä ja vuoden 2025 raskaat mallit lisäävät polttoainesäästöä jopa kolme prosenttia, todetaan Renaultin tiedotteessa.

Renault Trucks on optimoinut voimansiirron komponentteja, kuten moottorin, vaihteiston ja akselit. Uusissa TCK 2025 malleissa on myös A+-luokan renkaat vakiona.

TCK 2025 -sarjan T-, T High- ja T E-Tech -malleissa perinteiset taustapeilit on korvattu kameroilla, mikä parantaa aerodynamiikkaa ja vähentää polttoaineenkulutusta entisestään. Taittuviin varsiin sijoitetut kamerat on kytketty kahteen ohjaamon sisällä olevaan näyttöön, jotka esittävät ajoneuvon ympäristön ja sisältävät infrapunatilan helpottamaan näkyvyyttä pimeällä. Kamerapeilijärjestelmä on myös saatavilla lisävarusteena Renault Trucks C, K ja Renault Trucks C E-Tech -malleihin.

Kuva: Renault Trucks.

Kaukoliikenteeseen Renault Trucks tarjoaa uuden polttoaineenkulutuksen kannalta optimoidun version: Renault Trucks T Smart Racer.

T ja T High -malleihin saatava uusi Smart Racer yhdistää DE13 Turbo Compound-moottorin sekä päivitetyn Optivision-toiminnolla varustetun Optidriver -vaihteiston, joka optimoi nopeuden, vaihteenvaihdot ja rullauksen reitin mukaan. Tämä pienentää polttoaineenkulutusta 14 prosenttia ja vähentää CO2-päästöjä 15 prosenttia* verrattuna vakiomalliin.

Parannettu turvallisuus ja ajomukavuus

Vuosimallin 2025 Renault Trucks kuorma-automalliston säädettävä ohjaustehostinjärjestelmä lisää ajoneuvon vakautta suurilla nopeuksilla ja parantaa ohjattavuutta hitailla nopeuksilla, mikä helpottaa ajamista kaupunki- ja esikaupunkiympäristössä. Tässä järjestelmässä yhdistyvät hydraulinen ohjaustehostin ja sähkömoottori. Sensorit säätävät ajoneuvon käyttäytymistä reaaliajassa kuorma-auton liikkeiden ja kuljettajan aikomusten perusteella.

Kuva: Renault Trucks.

Saatavilla on myös kaistallapitoavustin korjaavalla ohjauksella. Tämä palauttaa ajoneuvon kaistalleen tahattoman poikkeaman sattuessa ja tarjoaa lisäsuojaa tienkäyttäjille, jotka ovat kuljettajan näkökentän ulkopuolella.

Kaukovaloautomatiikka aktivoi kaukovalot automaattisesti ulkoisten olosuhteiden mukaisesti ja täydentävät automaattisia lähivaloja, jotka ovat jo vakiona saatavilla Renault Trucksin edellisen sukupolven kuorma-autoissa. Parhaan näkyvyyden takaamiseksi alustaan tai ohjaamon takaosaan voidaan asentaa lisätyövaloja.

Vuosimallin 2025 Renault Trucks T, T High C, K -sarjat ja täyssähköversiot T E-Tech, ovat nyt tilattavissa.

Verkoston yhteystiedot: www.renault-trucks.fi/yhteystiedot

*Tulos on saatu Vehicle Energy Consumption Calculation Toolilla (VECTO)

Katso tästä muita Renault Trucks -juttuja.

Tutkielma Alpine A390_β kertoo jo miltä tuotantomalli näyttää

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Alpine.

Alpine A390_β on vielä tutkielma, mutta se kertoo jo hyvin pitkälti, miltä vuonna 2025 esiteltävä tuotantomalli näyttää. Tutkielma ennakoi miltä intohimoisen autoihmisen unelma-autotallin toinen Alpinen malli näyttää. Se on viisiovinen sporttinen viistoperä, jossa urheiluauton DNA yhdistyy hienostuneisuuteen ja suurin tiloihin.

Ensimmäisen A290:n esittelyn jälkeen ja ennen sähkömoottorista A110-urheiluautoa nyt esiteltävä A390_β paljastaa Alpinen Dream Garagen eli unelma-autotallin toisen vaiheen. Tallissa on aikanaan urheiluautotrio kertomassa Alpinen siirtymisestä mallistossaan sähköaikakauteen.

Kuva: Alpine.

Uuden A390_β:n mallimerkintä noudattaa merkin filosofiaa, jossa A-kirjaimen perässä on kolme numeroa. Niistä ensimmäinen 3 viittaa auton kokoon ja 90 kertoo kyseessä olevan monikäyttöinen arkiajoon tarkoitettu auto. Tutkielman kreikkalainen β-kirjain paljastaa auton olevan vielä kehitysvaiheessa ennen varsinaisen tuotantomallin esittelyä.

Alpine A390_β kertoo jo paljon tulevasta arkiajoon tarkoitetusta henkilöautosta, joka muuntuu aina haluttaessa ikonisen A110:n kaltaiseksi urheiluautoksi. Alpine painottaakin tutkielman olevan urheiluauto ikään kuin piilossa, kuin mittatilauspukuun puettu kilpa-auto.

Lähtökohtana ovat Alpinen perinteet ja autourheilulla rakennettu DNA, jotka on liitetty ranskalaisella tietotaidolla täydelliseen yhdistelmään uskallusta ja innovaatiota. Siirryttäessä autoissa vähäpäästöiseen liikkumiseen, Alpine A390_β -tutkielma on enemmän kuin pelkkä lupaus. Se todistaa Alpinen sitoutumista korkealuokkaiseen, jännittävään ja ympäristön huomioon ottavaan urheilullisuuteen.

Sataprosenttinen Alpine uudessa kuosissa

Alpine A390_β -tutkielman valot ovat persoonalliset jatkaen kaksi vuotta sitten Alpenglow-tutkielmassa esiteltyä tyyliä. Etu- ja takavalojen alla oleva valaistujen kolmioiden parvi, Cosmic Dust, kuvaa komeettoja tunkeutumassa ilmakehään. Edessä ja takana kapeat ohuet valonauhat ovat kuin ilmaa leikkaavat terät.

Kuva: Alpine.

Aerodynamiikka on sanellut pitkälti A390_β:n linjat. Keulassa on ylhäällä eräänlainen lentävä silta ohjaamassa ilmavirtaa. Alempana rei’itetty etusäleikkö hoitaa samaa tehtävää ja sen sivuilla olevat aukot huolehtivat etujarrujen jäähdyttämisestä.

Takana valot korostavat auton aerodynamiikkaa. Evä auton keskellä on muistutus Alpinen Le Mansissa käyttämistä kilpa-autoista, joka samalla lisää suuntavakavuutta suurissa nopeuksissa. Alempana diffuusori muuttaa asentoaan venyen 80 mm taaksepäin, jolloin autossa on joko lyhyt tai pitkä perä. Diffuusorilla pienennetään ilmanvastusta, mikä pidentää toimintamatkaa.

Kuva: Alpine.

Vanteiden muotoon on haettu monen muun A390_β -tutkielman yksityiskohdan tapaan inspiraatio luonnosta. Vanteiden kristallimainen tyyli muistuttaa lumihiutaletta, joka on yhtä aikaa vahva ja kevyt. Edessä 22- ja takana 23-tuumaisten vanteiden keskiö on valaistu, jolloin se loistaa kuin sininen jalokivi. Sen läpinäkyvä rakenne viittaa ohueen jääkerrokseen ja muistuttaa taustalla toimivasta aktiivisesta väännönhallinnasta (Active Torque vectoring).

Alpinen A390_β on vielä mallimerkinnän mukaisesti tutkielma, mutta sen korin muodoista 85 prosenttia vastaa lopullista tuotantomallia. Alpinen filosofian mukaisesti muoto seuraa tehtävää ja tekniset sekä aerodynaamiset elementit ovat tarkoituksellisesti urheilullisia.

Sisätilat

Siinä missä Alpine A390_β:n ulkonäkö on lähellä tuotantomallia, sisällä on harkitusti otettu vapauksia futuristisempaan ajatteluun.

Vastakkain aukeavat ovet ja puuttuva keskipilari vahvistavat kutsua istuutua A390_β:aan. Samalla ne paljastavat Alppien inspiroiman symboliikan sisätiloissa. Matkustamo on suunniteltu vuoristomaisemaksi, joka hyödyntää kaikkia niitä tuntemuksia mitä tuo ympäristö voi herättää mielikuvituksessa.

Kuva: Alpine.

Matkustamo on jaettu kahteen osaan, jossa etuosan luonnonmateriaalit kohtaavat teknisyyden ja terävät linjat luovat formula 1 -ohjaamon tunnelmaa. Mahdollisuus kahteen hyvin erilaiseen ajoasentoon on yhtä aikaa dynaaminen ja oivaltava. Takana tahraton pulverimainen valkoisuus tuo mieleen vuoriston lumihuiput kuvaten puhtautta ja äärimmäistä mukavuutta. Erittäin kevyestä kierrätetystä hiilikuidusta tehty lattia viittaa alla vierivään asvalttiin.

Ohjaamossa pyritään siihen, että ajaja yhdistyy auton kanssa. Näyttönä on valaistu kolmio, jossa näytetään graafisesti kaikki ajamiseen liittyvät tiedot. Ohjauspyörän takana olevat kolme lasisälettä luovat holografisen moniulotteisen efektin. Ohjauspyörä on melkein kuin formula 1 -autosta ja siinä on kaksi eri geometriaa sen mukaan, ajetaanko arjessa vai haetaanko äärimmäistä urheilullisuutta.

Avaimena on jääkristalli, joka sijoitetaan ohjauspyörän keskelle, minkä jälkeen auto herää. Avain on kuin korkealta vuoristosta löytynyt kristalli. Ohjauspyörän erikoisuuksiin kuuluu suoraan F1-maailmasta lainattu OV-nappi, joka esiteltiin aiemmin tänä vuonna A290:ssä. Sitä painamalla saadaan voimalinjasta enemmän tehoa ohituksiin (OV=overtake). Muut ohjauspyörän katkaisimet vaikuttavat jousitukseen, mittaristoon, regeneratiiviseen jarrutukseen ja tieto-viihdejärjestelmän tiloihin.

Kuva: Alpine.

Keskikonsolissa vaihteiston P-R-N-D-napit ovat kuin leikattuja ja kiillotettuja kiviä. Istuimen säätimet ovat aivan ajajan oikealla puolella ohjaamon ytimessä. Niillä ajoasento voidaan muuttaa F1-tilaan. Kuljettajan istuinta varten Alpinen muotoilutiimi skannasi F1-auton kuppi-istuimen urheilullisen ajokokemuksen saavuttamiseksi.

Perusasennossa istutaan korkealla ja polkimet ovat lähempänä lattiaa. Toisessa tilassa istuin siirtyy ja muuttaa istuma-asennon F1-auton tyyppiseen makaavaan asentoon. Samalla polkimet nousevat ylös ja ohjauspyörä muuntautuu urheilullisemmaksi. Silloin erittäin kevyt hiilikuiturakenteinen istuin ikään kuin leijuu lattian yllä.

Takapenkillä on aivan toisenlainen tunnelma, sillä siellä korostetaan mukavuutta. Yhtenäinen penkki antaa tunteen, että on astumassa puhtaalle vastasataneelle lumelle. Ovipaneeleiden, keskiosan ja pääntukien muodot kuvaavat laskettelurinteitä. Istuimen yläpuolella kaiuttimet ovat kuin jääpaloja.

Tulevaisuuden A390

Alpinelle on ollut tärkeää pitää yllä se henki, mikä on vienyt yhtiötä eteenpäin vuodesta 1995 alkaen, myös nyt siirryttäessä aivan uuteen teknologiaan. Haasteena on ollut keksiä urheilullisuus uudestaan sähköön siirryttäessä. Alpine A290:n jälkeen uudessa A390:ssä tuodaan A110-urheiluauton ajamisen ilo viisioviseen viistoperään, jossa on tilaa viidelle.

Alpinen tuleva A390-sähköauto tehdään Amperen AmpR Medium -perusrakenteelle, jota on muutettu merkittävästi Alpinen ideologian mukaisesti. Perusrakenteen edistyksellisyys ja muunneltavuus ovat antaneet insinööreille mahdollisuuden kehittää merkin DNA:n henkeen sopivan auton. Esimerkiksi ajoakku on sijoitettu niin alas kuin mahdollisesti, millä on saatu pudotettua painopistettä. Samalla matkustajille on saatu enemmän tilaa.

Kuva: Alpine.

Tulevassa A390:ssä on kolme Alpinen kehittämää sähkömoottoria, joista yksi on edessä ja kaksi takana. Autossa on innovatiivinen nelivetojärjestelmä, joka ei ole jatkuva. Voimaa siirretään älykkäästi etu- ja taka-akselien sekä takapyörien välillä. Alpine on antanut järjestelmälle nimen Active Torque Vectoring.

Sillä saadaan paras mahdollinen suorituskyky, ja samalla auto on erittäin helppo hallita kaarteissa. Auton tasapainoinen käytös tekee sen yhtä kevyen tuntuiseksi kuin A110. Ajotuntuma on erilainen kaikissa ajotiloissa. Aiemmin vastaavaa teknistä ratkaisua on käytetty vain kaikkein kalleimmissa ja tehokkaimmissa hyperurheiluautoissa.

Tuotantomalli Alpine A390:n valmistus alkaa vuonna 2025 Alpinen omalla tehtaalla Dieppessä. Auton kolme sähkömoottoria tulevat Cléonin Megafactorysta ja ajoakut kootaan Douain tehtaalla. Näin kaikki komponentit tehdään lähellä toisiaan, mikä omalta osaltaan pienentää tulevan urheilullisen Alpine A390:n hiilijalanjälkeä.

Lue muita juttuja Alpinesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

 

Autoilija törmäsi ratsukkoon Sastamalassa — hevonen jouduttiin lopettamaan

Tekijä
Clas von Bell
-

Lauantaina 12.10 illan suussa tapahtui Sastamalassa liikenneonnettomuus, jossa autoilija törmäsi Kärppäläntiellä tien oikeassa laidassa kulkeneeseen ratsukkoon. Nuori ratsastaja sai tämän hetken tietojen mukaan vain lieviä vammoja törmäyksen aiheuttaman putoamisen seurauksena. Ratsuhevonen sai vakavia jalkavammoja ja eläinlääkäri lopetti hevosen tapahtumapaikalla.

Törmäys tapahtui suoralla tieosuudella. Ratsukkoa takaa lähestynyt auto törmäsi ratsuun, joka sai pahimmat vammat vasempaan takajalkaan. Alustavan puhutuksen perusteella auton kuljettaja ei ollut havainnut edellään mennyttä ratsukkoa matalalta paistaneen ilta-auringon aiheuttaman häikäisyn seurauksena. Poliisi ei epäile kuljettajan rikkoneen tiellä olevaa nopeusrajoitusta.

Poliisi epäilee auton kuljettajaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Hämärtyvät illat ja matalalta auton tuulilasiin paistava aurinko aiheuttavat häikäisyä, joka on syytä ottaa huomioon liikenteessä. Erityisen vaarallisia nämä tilanteet ovat tien laidassa liikkuvien, mm. jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannalta. Sastamalassa tapahtui aiemmin tänä vuonna tapaus, jossa autoilija törmäsi tien oikeaa laitaa ajaneeseen polkupyöräilijään auringon häikäistessä auton kuljettajaa.

Sastamalassa liikkuu suhteellisen paljon ratsukoita ja hevosvaljakoita tiealueilla, mutta vakavilta onnettomuuksilta on aiemmin vältytty. Sen sijaan vaaratilanteista tulee aika ajoin poliisille tietoa. Yleensä vaaratilanteisiin liittyy auton lähestyminen ratsukkoa tai valjakkoa tilanteeseen nähden liian kovalla nopeudella ja kohtaaminen tai ohittaminen liian läheltä.

Lue muita juttuja hevosista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Kuljetusalan näkymät kertovat talouden piristymisestä

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Clas von Bell.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n barometrikyselyt jäsenyrityksille kuvaavat logistiikan nykytilaa ja tulevaisuuden odotuksia. Tämän syksyn SKAL Kuljetusbarometrissä ennusteet kuljetusten kysynnästä ja liikevaihdosta ovat edelleen miinusmerkkisiä, mutta verrattuna esimerkiksi vuoden takaiseen suunta on selkeästi ylöspäin. Kyselyyn vastasi 529 kuljetusyritystä. Arviot kertovat talouden piristymisestä.

– Ajat ovat edelleen vaikeat, mutta näkymät eivät ole yhtä synkät kuin viime vuonna. Kuljetuskaluston ja henkilöstön määrä näyttäisi olevan lisääntymään päin, mikä kertoo aina valoisammista odotuksista, kuvaa SKALin puheenjohtaja Jari Välikangas.

Vuoden takaiseen nähden myös odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden suhteen ovat positiivisempia:

– Kuljetussektorin suhdanneodotus on hyvä mittari siitä, mitä Suomen taloudessa tapahtuu. Nyt pitäisi varmistaa vakaa toimintaympäristö huolehtimalla esimerkiksi tiestön kunnosta sekä kohtuullisesta energian hinnasta, sanoo Välikangas.

Investointiaikeet nousivat, dieselin lisäksi kiinnostusta kaasuun ja sähköön

Myös yritysten investointiaikeet ovat hienoisessa kasvussa, ja uuteen kalustoon investoivien yritysten osuus nousi prosenttiyksiköllä verrattuna vuoden 2024 kahteen aiempaan barometriin.

Autoihin investoivista edelleen 90 prosenttia on valitsemassa käyttövoimaksi dieselin. Kaasuun investoivien yritysten osuus on kääntynyt lievään laskuun, sähköön investoivien puolestaan pieneen nousuun.

– Kun yhteiskunnassa halutaan voimakkaasti vähentää liikenteen päästöjä, vaatii se myös panostuksia ja varsinkin alkuvaiheessa kannusteita. Kaasu- ja sähkökuorma-autojen hankintatuki on jo käytetty loppuun ja uutta rahoitusta ei ole. Hankintatuelle on saatava jatkoa, huomauttaa toimitusjohtaja Anssi Kujala.

Kujala muistuttaa myös, että kotimaisen biokaasun käyttäminen raskaan liikenteen käyttövoimana on hyvä keino tavaraliikenteen päästöjen vähentämiseen. Biokaasun hyödyntäminen vahvistaa myös kotimaista energiantuotantoa.

Osaavien kuljettajien saamisessa haasteita

Kuljettajien rekrytointihaasteet ovat lisääntyneet. Nyt rekrytointihaasteita kohtasi 26 prosenttia yrityksistä. Alimmillaan osuus oli vuoden 2024 alussa 18 prosenttia. Tämä kertoo osaltaan kuljetusmarkkinan piristymisestä, mutta toisaalta myös siitä, että kuljettajien ja yleisemmin työvoiman saatavuus alkaa vaikeutua.

SKALin mukaan pitkällä aikavälillä toisen asteen oppilaitosten kuljettajakoulutuksessa on varmistettava valmistuvien ja osaavien kuljettajien määrä. Järjestö korostaa, että rahoitustaso toisen asteen ammattikoulutukselle on varmistettava siksi, että opetuksen laatuun ja määrään voidaan panostaa.

Lisäksi ammattipätevyyden jatkokoulutusta tulisi kehittää monipuolisemmaksi ja laadukkaammaksi.

– SKALin jäsenyritysten keskuudessa puhutaan todella paljon työvoimatarpeesta. Me olemme ottaneet sen järjestössä uuden strategiamme yhdeksi tärkeimmistä teemoista ja tulemme myös omassa toiminnassa panostamaan eri keinoin haasteen taklaamiseksi, sanovat Välikangas ja Kujala.

SKAL julkaisee loppuvuonna näkemyksiä työvoiman saatavuuteen. SKAL pyrkii myös itse panostamaan siihen, että oppilaitoksissa lisätään nuorten tietoisuutta kuljetus ja logistiikka-alasta.

SKAL Kuljetusbarometri 3/2024

Vuoden 2024 kolmas SKAL Kuljetusbarometri toteutettiin 18.9. ja 6.10.2024 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 529 jäsenyrittäjää eri suoritealoilta ja eri puolilta Suomea.

Kyselyn taustatiedot ja tulokset

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Rallin F-cup: Latvala tanssahteli voittoon Keravalla — Lindroosille kolmas nuottimestaruus

Tekijä
Clas von Bell
-
Jari-Matti Latvala ja Janni Hussi olivat Hakevuori-rallin nopein autokunta. Kuva: Taneli Niinimäki / AKK.

F-Cupin kauden päätösosakilpailu, Hakevuori-ralli ajettiin lauantaina 12. lokakuuta. Kilpailijakaravaani suuntasi Keravalta kohti Mäntsälän, Askolan ja Pukkilan alueen ralliteitä. Päivästä kehketyi monilta osin varsin jännittävä, eikä epämieluisiltakaan tapahtumilta vältytty. Seitsemän erikoiskokeen ja 59,2 kilometrin reitti, sekä ennusteista poiketen ajoittain kiusannut sade pitivät huolen, että helppoja osuuksia ei ollut luvassa.

Kilpailun seuratuin kaksikko oli varmastikin Neliveto Cupissa numerolla 37 ajanut pari, Jari-Matti Latvala (AlavUA) – Janni Hussi (HeiUA). Kaksikon käskyttämä Toyota Celica GT-Four (ST 165 ) liikkuikin erikoiskokeilla odotetun rivakasti, kilpailun nopeinta vauhtia. Toiseksi ajoi 56,9 sekunnin erolla samassa luokassa Renault Clio Rally3:lla ajaneet Jussi Lindberg (SiAK) – Toni Nuikka (PoSUA).

Kolmanneksi ripeiten sora siirtyi kaksivetoisten nuottikategorian voittanut parivaljakko Markus Hellström (SaloUA) – Tapio Järvi (SaloUA), joiden ero Latvalaan verraten oli 1.19,4 minuuttia.

Latvalan ajamista erikoiskokeilla voisi verrata rytmikkääseen tanssahteluun rytminmuutoksineen, kenties Jari-Matti tulevaisuudessa nähdään suositussa tv-ohjelmassa tanssahtelemassa auton kanssa.

Hellström nuottikategorian voittaja, Lindroos mestariksi jo kolmatta kertaa

Nuottikategorian kolmessa luokassa oli kovaa kilpailua luvassa, kokonaispisteissä Joonas Lindroos ja Eetu Kortelainen eivät voineet pudota mitaleilta, mutta Juuso Jorvala, sekä Markus Hellström olivat myös tyrkyllä pakkaa sekoittamaan.

Väliluokassa ajanut Kortelainen (K-KUA) – Krister Suhonen (K-KUA) olivat Honda Civic Type R:llään erinomaisessa vauhdissa läpi päivän, johtaen luokkaansa lähes koko päivän. Vain Heikki Koski-Lammi (JaMoKe/UA) – Matti Hämäläinen (LprRT) olivat avauspätkällä nopeampia, heidän matkansa kuitenkin päättyi jo seuraavalla erikoiskokeella etutukivarren hajotessa ja Ford Escortin ajautuessa tieltä harmillisen näyttävästi.

Hyvässä vauhdissa oli sen jälkeen myös Janne Korhonen (NokUA) – Jukka Jämsen (HRCF) Opel Astralla, mutta latausvika päätti matkan myöhemmin. Siinä kohtaa Kortelaisen luokkavoiton uhkaajaksi jäi Peetu Patajoki (TeisUA) – Juha Lummaa (NokUA) Opel Astralla, eroa ennen viimeistä erikoiskoetta oli 22,3 sekuntia.

Huomionarvoista on, että tässä kohtaa Kortelainen johti koko nuottikategoriaa 0,8 sekunnin erolla Hellströmiin. Viimeisellä erikoiskokeella Kortelaisen kohtaloksi koitui vasemmalle kääntyvä mutka. joka meni leveäksi. Auto kaatui pystyvoltin kyljittäin ja kilpailu jäi kesken. Patajoki korjasi luokkavoiton ja siitä saatavat sarjapisteet.

Isossa luokassa voittotaistossa oli tuttu kaksikko, Hellströmin autokunta vastaan Joonas Lindroos (TullUA) – Jouni Lampinen (TullUA). Sarjamestaruuden kannalta Lindroosille riitti toinenkin sija, joten pakkovoittoa ei ollut, Hellströmillä olisi taasen luokkavoitolla mahdollisuus nousta sarjan pronssille. Isoa eroa kaksikko saanut toisiinsa tehtyä, Hellström oli maalissa vain 9,7 sekuntia nopeampi. Kolmospaikan ottivat Kalle ja Sari Asikainen (Juvan UA), täydentäen BMW M3 -rintaman tasan 30 sekuntia Hellströmin takana.

Pikkuluokassa Juuso Jorvala (TerUA) -. Pasi Törmä (RiiUA) olivat Toyota Corolla GT:llä ennen kisaa pronssissa kiinni. Teoreettinen mahdollisuus oli hopealle, mutta myöskin putoamiseen mitaleilta. Oman luokan voitto oli vähimmäistavoite päivään ja se toteutuikin, luokan voitto irtosi 20 sekunnin erolla Ford Fiestalla kisanneisiin Janne ja Jukka Toivoseen (RiiUA).

Kortelaisen ulosajo viimeisellä erikoiskokeella mylläsi sarjan pistekärkeä tehokkaasti. Ennen viimeistä erikoiskoetta Markus Hellström oli tiputtamassa Juuso Jorvalan pronssipaikalta. Kortelaisen ulosajon myötä kuitenkin Jorvala nousi koko kategorian viiden joukkoon, saaden sen myötä luokkansa voitosta täydet 11 pistettä. Se nosti Jorvalan pisteissä ohi Kortelaisen hopealle, mutta Kortelaisen pisteet riittivät kuitenkin Hellströmiä vastaan ja Honda-kuljettajalle lohdukkeeksi pronssia. Mestaruuden, jo kolmantensa, nappasi Lindroosin autokunta.

Nelivedoissa Koljoselle korkeimmat pisteet matkaan

Neliveto-Cupissa Latvala ja Lindberg päästelivät sarjan ulkopuolisina muilta karkuun. Sarjakuljettajista voittoon ajoi RiiUA:n kaksikko Juha Koljonen – Mikko Tuhkanen, Subaru Impreza WRX Sti kiisi erikoiskokeet läpi reilun minuutin erolla Teemu Vesala (MhMK) – Riikka Hokkanen (AL-Kangasniemi) kaksikon Mitsubishi EVO 9:iin nähden. Kolmospaikan sarjalaista otti Timo Partanen (TTR) – Milla Pasanen (TTR) Subaru Impreza WRX Sti:llä.

Sarjan mestaruus oli jo aiemmin varmistunut Pekka Karjalainen (MikUA) – Riikka Hokkanen kaksikolle, joten Hokkanen nähtiinkin nyt pahimman kilpakumppanin Vesalan kyydissä vauhdittamassa kuljettajaa sarjahopealle ennen Partasen autokuntaa, joka otti sarjasta pronssia.

Yleisessä Forsgren vieraili voittoon, mestaruus Tikanmäelle

Yleisessä luokassa ei ole osanottajamäärillä pullisteltu, tällä kertaa mukana oli muutamia vierailevia kuljettajia, jotka toivat mukavaa lisäväriä. Kategorian mestaruuskamppailu säilyi jännittävänä aivan viimeiselle erikoiskokeelle asti.

Pikkuluokassa Eetu ja Petri Kainulainen (LahUA) olivat Toyota Starletillaan lopputuloksissa jo tutusti luokkansa voittajia ja kamppailu sarjamestaruudesta oli käynnissä aivan kisan loppuun asti. Hyvän päivän ajoi myös toiseksi sijoittuneet Jani Laaksonen (MäntsMK) – Tero Keltti (MäntsMK) VW Pololla, eroa Kainulaisiin 19,4 sekuntia.

Sarjalaisista Aki Laakkio Corolla GT:llään piti myös päivän aikana kärkipaikkaa hallussaan, mutta kuvioluistelut pudottivat päivän aikana sijoitusta ja lopulta pari keskeytti viimeisen erikoiskokeen jälkeen. Starleteilla ajaneet Krister Sjölund ja Jari Kavander toivat päivään mukavaa nostalgiaa takavuosien F-Cupeista, tällä kertaa molemmilla kuitenkin tekniikka jätti matkan kesken.

Väliluokassa vierailijat veivät kolme kärkisijaa järjestyksessä Toni Koskela (MäntsMK) – Miikka Jauhiainen (HyUA) Ford Escort RS 2000:lla, toiseksi ennätti Mika ja Ari Seppälä (LopUA) Opel Astralla, kolmospaikan otti takavuosien mestaripari Petri Vihervuori (OriUA) – Jarno Mannertie (OriUA) Ford Escort RS 2000:lla.

Sarjalaisista kovan väännön luokan korkeimmista pisteistä kävivät Tomi Tikanmäki (NHD) – Lauri Hartikainen (LprRT) VW Golf Gti:llä, sekä Niko Jousi (NuUA) – Ville Kumpulainen (NuUA) Volvo 240:llä. Tikanmäki vei taiston lopulta vaivaisen 2 sekunnin erolla.

Sarjatilanteen kannalta tässä kohtaa Tikanmäki ja Kainulainen päätyivät tasapisteisiin, mutta sarjasäännön mukaisesti siinä tilanteessa korkeampi pistemäärä siitä kisasta, joka jäi loppupisteiden ulkopuolelle, on ensisijaisesti ratkaiseva ja Tikanmäki mestariksi ennen Kainulaista, Jousi otti pronssin.

Isossa luokassa ei kauden mittaan pisteitä ajaneita nähty, mutta Keravalla luokassa oli mukana muutama autokunta, joilla takavuosilta on historiaa F-Cupin kiertämisestä.

SM-sarjan ohessa ajettavan Suomi Cupin tänä vuonna voittanut Kim ”Henkka” Forsgren (MäntsMK) oli mukana BMW M3:lla, kartanlukijana oli ensikertalainen Antti Kankaanpää (MäntsMK). Nuottikisoihin tottunut kuljettaja tunsi hetkittäin tarvetta ”arpomiseen”.

Vauhti oli kuitenkin sikäli kohdallaan, että se oli kaikkien nuotittomien kisaajien nopeinta ja olisi kaksivetoisten nuottikategoriassakin riittänyt viiden sakkiin. Toisen sijan isosta luokasta otti samaa seuraa edustavat Jarkko Mustonen – Ilmari Tenhunen BMW 325:lla. Juha Forsström ja Pasi Mäittälä Bemareineen keskeyttivät päivän aikana teknisiin vikoihin.

Senioreissa Hosionaho ajoi voittajaksi

Seniorien mestaripari Reijo Muhonen (K-KUA) – Henri Kallioniemi (AUK-J-äijät) olivat varmistaneet mestaruuden jo aiemmin ja ajoivat Keravalla Nuottikategorian puolella pienemmällä numerolla, eivätkä olleet siis senioreissa mukana.

Senioreissa pisteitä ajetaan kahdessa luokassa, toisessa on nuotit, toisessa ei.

Nuotillisten kisaa hallitsi Heikki Hosionaho (NivUA) – Jan Pousi (RoiUA) BMW M3:lla, voittomarginaali oli lähes kaksi minuuttia. Sarjan ulkopuolisina toiseksi ajoivat Timo Hinkkala (RiiUA) – Urpo Ikonen (LohUA) BMW 325i:llä, ennen ”Crazy Mike” Uuskoskea (RiiUA) ja Sara Uuskoskea (MhMK) BMW 320i:llä.

Luokan kakkospisteet menivät Pekka Ripatti (MHJ-RT) – Petteri Soini (MHJ-RT) kaksikolle, jotka joutuivat päivän aikana hieman Toyota Corolla GT-ajokkiaan remontoimaankin.

Nuotittomissa voittoon peräti neljä ensimmäistä sijaa meni sarjan ulkopuolisille. Voittoon Timo Puhakka (AnkUA) – Ville Puhakka (ValUA) BMW 328i:llä, toiseksi Aimo Jaakkola (MhMK) – Marko Niemi (LprRT) Ford Escort RS 2000:lla ja kolmanneksi Seppo Kovanen (PaiUA) – Juho Lehtinen (RaisUA) BMW M3:lla.

Luokan korkeimmat pisteet menivät Ford Fiesta-kaksikolle Erkki Koskivirta (TAUK) – Päivi Välilä (TAUK), jotka olivat viidensiä. Mika Korhonen (NaSU) – Tommi Koskinen (NaSU) nappasivat seiskatilalla luokan toiseksi korkeimmat pisteet. Korhosen autokunnassa päivä tuntui varmasti pitkältä, maaliin ajaminen varmistaisi sarjahopean ennen Hosionahoa, mutta Honda Civic Type R:n tekniikka oireili sulakkeiden palamisena rajusti kisan loppua kohden, eikä ajokin eteneminen näyttänyt siltä, että pääseminen maaliin olisi mitenkään selviö. Maaliin kuitenkin suoriuduttiin ja Korhosen autokunnalle hopeaa ennen Hosionahon autokuntaa.

Junioreissa Laurila nopein, mestaruus ratkesi surkealla tavalla

Lähtökohdat päätöskisaan olivat ne, että ison luokan puolelta Tomi Hämäläisen autokunta kamppailisi mestaruudesta väliluokan puolella ajavaa Timo Viitasen autokuntaa vastaan. Hämäläisen tulisi olla omassa luokassaan kahden parhaan joukossa, Viitasen puolestaan oli pakko voittaa oma luokkansa säilyttääkseen mahdollisuutensa.

Pronssin osalta pikkuluokan puolelta Tommi Lämsä olisi vahvoilla, mutta maaliin olisi kuitenkin päästävä. Juniorien osanottajamäärät ovat kuluneen kauden aikana olleet vuosien painuman jälkeen konaisuutena hyvällä tasolla. Pieniksi kulmakiviksi sarjan kannalta muodostui, että väliluokassa oli määrien puolesta kaudella hetkittäin vajautta ja pikkuluokassa voitot jakautuivat puolestaan peräti viidelle eri kuljettajalle.

Pikkuluokassa Lämsä (LakUA) ja Jussi Syväranta (LahUA) olivat Toyota Starletillaan pari luokkavoittoa kauden mittaan napanneet, maaliin ajetut kisat eivät olleet kauden mittaan tuottaneet luokan kakkostilaa huonompia sijoituksia. Sen myötä pronssi olisi melko varma, päätöskisassa voisi riskit vältellä, maaliin olisi kuitenkin päästävä.

Käytännössä kotikisaa ajanut Sami Laurila (MäntsMK) oli Arttu Vastamäen (HuiUA) kartturoimana melko vahva ennakkosuosikki. Toyota Corolla GT ottikin paikkansa luokan kärjestä heti alussa, eikä sijoituksesta luovuttu päivän aikana. Viimeisen kisan korotetut pisteet nostivat Laurilan sarjan neloseksi.

Lämsän vauhti riitti hulluttelematta luokan kakkospaikalle ja sarjan pronssiin. Pitkään näytti että luokan kolmoseksi on ajamassa myöskin kotikisassaan Antti Laakkio (MäntsMK) – Matias Toivanen (MäntsMK) Toyota Starletilla. Tekniikka kuitenkin päätti matkan ja kolmospaikan otti Eetu Suokas (AUK-J-äijät) – Jere Mannoja (HamUA) Toyota Starletilla. Voittaja Laurilan vauhti oli kaikkien juniorien päivän nopeinta.

Väliluokassa Timo Viitanen (HoMK/UA) – Jouni Juhola (HoMK/UA) olivat Honda Civic Type R:llään pakkovoiton edessä ja vauhti olikin alusta alkaen kohdallaan. Luokan voittajasta ei päivän aikana syntynyt mitään epäilystä, luokkapohjat syntyivät kaikille pätkille.

Sarjan ulkopuolisina samaa seuraa edustavat Mikko Viitanen – Jonne Viitanen olivat vastaavalla Hondalla liikkeellä ja ajoivat toiseksi 54,2 sekunnin päähän. Honda-rintamaan kiilan löi kolmospaikallaan Toni Ketomäki (KokeUA) – Henri Heinimaa (ÄetUA) Citroen Xsara VTS:llä.

Ketomäen ottaessa toisiksi korkeimmat pisteet, nappasi seuraavaksi korkeimmat Petteri Kauppinen (RiiUA) – Lauri Koskinen (RiiUA) Civicillään. Korotettujen pisteiden ansiosta Kauppinen nousi sarjakutoseksi.

Isossa luokassa kaikki näytti sujuvan kuten koko kauden, Tomi Hämäläinen (LMM) – Sami Raatikainen (SaaUA) olivat BMW M3:llaan johtopaikalla ennen viimeistä erikoiskoetta ja vielä viimeisen jälkeenkin. Kaarle Karttunen (EMSC) – Arttu Romppanen (EMSC) BMW 328i:llä olivat 9,8 sekunnin päässä toisena. Kolmospaikalla oli Mikko Ylämäki (HamUA) – Sami Brofors (KSAU) BMW M3:lla, vain 6,8 sekunnin päässä Karttusesta. Nelospaikalla oli Toni Hagelin (NuUA) – Jere Nikkinen (HyUA) BMW 328i:llä, eroa kolmospaikalle vain 6,5 sekuntia.

Kilpailun jälkeen virallisten tulosten kanssa odoteltiin pitkään. Hämäläisen autokunta oli toiseksi viimeisen erikoiskokeen jälkeen ajanut siirtymäreitiltä kohtuullisen pitkälle harhaan. Kilpailijapari kuitenkin erheensä huomattuaan käänsi ajokin ympäri ja palasi siirtymälle kohtaan, josta oli harhaan lähtenyt ja ennätti omalle lähtöajalleen viimeisen erikoiskokeen lähtöön.

Kilpailunjohtajan päätöksellä Hämäläisen autokunta suljettiin harhailun myötä kilpailusta, mutta autokunta teki tapahtuneesta vastalauseen. Tuomaristo käsitteli vastalauseen ja kilpailusta sulkeminen jäi voimaan. Tämän myötä mestaruuden osoite vaihtui väliluokassa ajavalle Viitaselle. Sarjan pistesäännön mukaisesti tasapisteissä seuraava ratkaiseva kohta on se kilpailu, joka on jätetty loppupisteisiin huomiotta. Sillä perusteella vastakkain oli Viitasen 9 pistettä Tuusniemeltä ja Hämäläisen ”suljettu kilpailusta”.

V1600 Cupissa Koskenala voittoon, Korhonen nappasi mestaruuden myös kartturilleen

V1600 Cupin pistekamppailuihin viimeiseen kilpailuun lähti vain sarjan kahden kärki. Panosta ei kisalla enää oikeastaan ollut muuta kuin se, että onnistuuko Nuutti Korhonen (MäntsMK) ajamaan mestaruuden myös kartanlukija Teppo Söderströmille (MäntsMK), joka ei yhdessä osakilpailussa ollut kyydissä.

Luokkavoiton otti sarjan ulkopuolisena kaksikko Henri Koskenala (LahUA) – Jonas Isaksson (RiiUA) Renault Cliolla. Korhosen autokunta jäi Ford Focuksellaan 15,7 sekuntia, mutta nappasi sarjalaisista voiton ja korotetut pisteet talteen.

Otto Järvinen (JouSUA) – Mikko Halinen (JousUA) pari jäi Suzuki Igniksellään Korhosesta 59,8 sekuntia ja nappasi sarjahopeaa. Pronssiin nimensä kaivertaneet Lauri Ahoketo (PokyUA) – Juha Ahoketo (PokyUA) eivät siis olleet Nissan Almeralla enää päätöskisassa mukana.

Nuorissa Vili Hyytiäinen nosti voitolla itsensä sarjapronssille

Nuorten Cupissa Veikka Koskinen (EurUA) – Jussi Koskinen (EurUA) olivat jo varmistaneet mestaruutensa Toyota Auriksella edellisessä osakilpailussa, joten Keravalle ei enää matkattu pisteitä muilta syömään.

Edellisen osakilpailun Tuusniemellä voittanut pari Miska Tuomisto (KeurUA) – Jukka Rasi (KeurUA) olivat hopean syrjässä kiinni ja vahvassa vauhdissa Toyota Auriksellaan nytkin. Neljännelle erikoiskokeelle asti mentiin niukasti Tuomiston johdolla, sen jälkeen tahtipuikon nappasi selkeästi Vili Hyytiäinen (HyUA) – Jouni Mäkinen (RiiUA) Opel Astralla G CC:llään.

Voittomarginaali maalissa oli lopulta 19,6 sekuntia. Kolmospaikan kisassa nappasi Rasmus Pentti (LMM) – Anssi Tawast (LMM) Toyota Auriksella, eroa Tuomistoon hieman reilu minuutti.

Hyytiäisen hyvä vauhti nosti hänet viidenneltä tilalta pronssille, Tuomisto puolestaan säilytti hopeasijan yhden pisteen erolla Hyytiäiseen.

F-Cupissa ajetaan ensi vuonna viisi osakilpailua. Kausi 2025 käynnistyy 25. tammikuuta Imatralla ja päättyy 4. lokakuuta Lammilla.

Hakevuori-ralli, Kerava

Nuotti
1. Markus Hellström (lk3) 25:45,1
2. Joonas Lindroos (3) +9,7
3. Peetu Patajoki (2) +23,0
4. Kalle Asikainen (3) +30,0
5. Juuso Jorvala (1) +1:02,9

Yleinen
1. Kim Forsgren (lk6) 26:26,6
2. Toni Koskela (5) +26,8
3. Eetu Kainulainen (4) +1:00,4
4. Mika Seppälä (5) +1:04,2
5. Petri Vihervuori (5) +1:09,9

Seniorit
1. Heikki Hosionaho (lk7) 29:30,0
2. Timo Puhakka (8) +48,9
3. Aimo Jaakkola (8) +1:08,2
4. Seppo Kovanen (8) +1:13,2
5. Timo Hinkkala (7) +1:53,3

Juniorit
1. Sami Laurila (lk9) 27:07,0
2. Timo Viitanen (10) +34,1
3. Tommi Lämsä (9) +36,1
4. Eetu Suokas (9) +55,4
5. Kaarle Karttunen (11) +1:03,0

Neliveto Cup
1. Jari-Matti Latvala 24:25,7
2. Jussi Lindberg +56,9
3. Juha Koljonen +1:55,7
4. Teemu Vesala +3:01,7
5. Jarmo Honkanen +3:28,9

V1600 Cup
1. Henri Koskenala 29:57,6
2. Nuutti Korhonen +15,7
3. Otto Järvinen +1:15,5
4. Erno Peltomäki +1:21,8

Nuorten Cup
1. Vili Hyytiäinen 29:45,4
2. Miska Tuomisto +19,6
3. Rasmus Pentti +1:24,1
4. Aatu Nikusaari +1:28,1
5. Eveliina Lindroos +3:51,4

F-Cup-luokkavoittajat: Hakevuori-ralli, Kerava

Nuotti
LK1: Juuso Jorvala
LK2: Peetu Patajoki
LK3: Markus Hellström

Yleinen
LK4: Eetu Kainulainen
LK5: Toni Koskela
LK6: Kim Forsgren

Seniorit
LK7: Heikki Hosionaho
LK8: Timo Puhakka

Juniorit
LK9: Sami Laurila
LK10: Timo Viitanen
LK11: Kaarle Karttunen

Neliveto Cup
LK12: Jari-Matti Latvala

V1600 Cup
LK13: Henri Koskenala

Nuorten Cup
LK14: Vili Hyytiäinen

Pistetilanne: 6/6 osakilpailua

Nuotti
1. Joonas Lindroos 58,5p
2. Juuso Jorvala 56,5p
3. Eetu Kortelainen 56,5p
4. Markus Hellström 54,5p
5. Iiro Litjo 41,5p

Yleinen
1. Tomi Tikanmäki 57,5p
2. Eetu Kainulainen 57,5p
3. Niko Jousi 53,5p
4. Jani Laaksonen 36p
5. Juha Högström 27p

Seniorit
1. Reijo Muhonen 55,5p
2. Mika Korhonen 44,5p
3. Heikki Hosionaho 43,5p
4. Ari Sorsa 36p
5. Pekka Ripatti 26p

Juniorit
1. Timo Viitanen 60,5p
2. Tomi Hämäläinen 60,5p
3. Tommi Lämsä 54,5p
4. Sami Laurila 49,5p
5. Joakim Löfvik 45,5p

Neliveto Cup
1. Pekka Karjalainen 48,5p
2. Teemu Vesala 40,5p
3. Timo Partanen 34p
4. Teuvo Niskala 20p
5. Juha Koljonen 20p

V1600 Cup
1. Nuutti Korhonen 47,5p
2. Otto Järvinen 43,5p
3. Lauri Ahoketo 40p
4. Timo Rajala 24p
5. Teemu Varjo 22p

Nuorten Cup
1. Veikka Koskinen 55,5p
2. Miska Tuomisto 48,5p
3. Vili Hyytiäinen 47,5p
4. Rasmus Pentti 41p
5. Aatu Nikusaari 36,5p

Tiimimestaruus
1. Fast Orange 89p
2. Nilsiän Sora Motorsport 51,5p
3. Luumäen UA 42p
4. Laukaan Energia 32p
5. AM Metsätyö 10p

F-Cupin mestarit 2024

Nuotti
Joonas Lindroos – Jouni Lampinen

Yleinen
Tomi Tikanmäki – Lauri Hartikainen

Seniorit
Reijo Muhonen – Henri Kallioniemi

Juniorit
Timo Viitanen

Neliveto
Pekka Karjalainen – Riikka Hokkanen

V1600
Nuutti Korhonen – Teppo Söderström

Nuoret
Veikka Koskinen – Jussi Koskinen

Tiimimestaruus
Fast Orange

Katso tästä muita juttuja F-Cupista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Lappeenrannassa hyviä kokemuksia sähköbusseista

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Scania.

Suomen ensimmäisillä Scania Citywide LF BEV -sähköbusseilla on ajettu yli kaksi vuotta. Miten ne ovat käytännössä toimineet Lappeenrannassa, jonka joukkoliikenne on tekemässä tänä vuonna matkustajaennätystä?

Ensimmäiset täyssähköiset Scania Citywide LF BEVit saapuivat parisen vuotta sitten Suomeen. Nykyään niitä voi bongata kulkemasta Saimaan rannoilla, Suomen 13. suurimman kaupungin kaduilla. Ja hyvin ne Salpausselän maisemiin sopivatkin, sillä Lappeenranta on voittanut kahdesti Suomen ilmastopääkaupungin arvonimen.

Kuusi Citywide LF BEViä aloitti ajonsa Lappeenrannassa Savonlinjan liikennöiminä toukokuussa 2024. Mutta miten sähkö-Joukoiksi leikkisästi nimetyt joukkoliikenteen bussit ovat selvinneet Etelä-Karjalan maakuntakeskuksen kaduilla?
Yleensä suoran vastauksen saa ammattikuljettajalta, jollainen juuri saapuu Savonlinjan Lappeenrannan varikolle.

Ekiksi esittäytyvä ripeäliikkeinen kuljettaja laittaa muutamassa sekunnissa Joukon parkkiin latautumaan, ja näin on Ekin työvuoro ohi. Jouko taasen jatkaa kuljetustehtäviään muiden Joukojen kanssa latauksen jälkeen.

Eki, millainen ajettava Scania Citywide LF BEV on ollut, jota myös sähkö-Joukoksi kutsutaan?

”Hyvä. Saisivat kaikki olla samanlaisia. Tämä menee tasaisesti eikä nyi”, savolainen toteaa harvinaisen suorasanaisesti.

Yrityksen Lappeenrannan liikennepäällikkö Juha Meuronen on haastatellut muitakin kuljettajia. Palaute on ollut samansuuntaista. Sähkö-Scaniat ovat rivakoita lähtijöitä, eivät heilu eivätkä tutise.

”Ne ovat kokonaisuudessa toimineet hyvin. Linja-autot ovat teknisiä laitteita, joten niissä voi olla jotain pientä vikaa, mutta mitään suurta vikaa ei näissä ole ollut”, Meuronen sanoo.

Myös sähkölinja-autojen matkustajilta on tullut hyvää palautetta Lappeenrannan kaupungille.

”Asiakkaat ovat pitäneet niistä: ovathan sähköautot hiljaisempia. Tiedossani ei ole, että niistä olisi loppunut akku kesken ajon tai ne olisivat muusta syystä hyytyneet. Toisaalta kaikki autot hyytyvät joskus: se on sama kulkevat ne dieselillä tai sähköllä”, Lappeenrannan kaupungininsinööri Olli Hirvonen hymähtää.

Lataus vaatii suunnittelua

Vaikka sähkölinja-autolla meno on mukavaa, niiden reittisuunnittelu ja käyttö vaativat erilaista osaamista kuin perinteinen dieselkalusto. Etukäteen on mm. mietittävä, miten pitkälle linjalle sähköbussin voi sijoittaa, koska, missä ja millä laitteella lataus tapahtuu. Meuroselle ja Lappeenrannan seudun joukkoliikenteelle on näistä kertynyt hyvää kokemusta.

”Tavoitteenamme on ajaa sähkölinja-autolla 300 km päivässä. Se pitäisi onnistua yönylilatauksen ja yhden päivällä tulevan välilatauksen myötä, kun olemme saaneet asennettua uudet latauslaitteistot. Nyt käytössämme ovat olleet väliaikaiset, siirrettävät latausasemat, jotka eivät ole yhtä tehokkaita. Niiden ja välilatauksen avulla on kuitenkin päästy hieman vajaaseen 300 kilometriin”, Meuronen kertoo.

Linja-autojen akut ja ajosuoritteet (range) ovat olleet sitä, mitä etukäteen luvattiin. Kuuden auton välillä on ollut pieniä eroja, mutta Meuronen arvelee sen johtuvan erilaisista renkaista. Liikennepäällikkö tietää talven lyhentävän ajosuoritetta, mutta ei ole ottanut siitä paineita. Päivittäisiä ajoreittejä ja latauskertoja muutetaan tarvittaessa.

Lappeenrannan tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Joukkoliikenne on Hirvosen mukaan hyvä tapa vähentää CO2-päästöjä, sillä tieliikenteen osuus niistä on jopa yli 40 prosenttia.

Joukon suosio kasvoi

Lappeenrannan joukkoliikenteen suosio on kasvanut. Hirvonen veikkaa, että kahden miljoonan matkan vuosittainen raja rikotaan tänä vuonna.

”Oli hyvä, että saimme sähköbussit ajoon. Kaikki sujui hyvässä yhteistyössä liikennöitsijän kanssa”, Hirvonen sanoo.

”Idea sähkölinja-autoista tuli liikennöitsijältä. He kertoivat, että heillä olisi mahdollisuus hankkia niitä kuusi kappaletta. Liikennöitsijällä on jo ajossa kaksi kaasukäyttöistä linja-autoa ja meillä kaupungilla oli oma sähköbussikokeilu, joten tietoa vaihtoehtoisista käyttövoimista oli ennestään”, Hirvonen kertoo.

Kaupunki otti käyttöön sopimuksen kaksi optiovuotta ja korvasi liikennöitsijälle osan infran rakentamisesta ja muista sähkölinja-autoista aiheutuneista menoista. Seuraavaksi Savonlinjalle on tulossa 15 biokaasulla kulkevaa uutta Scania Fenceriä ajoon Joensuun seudulle.

Lue muita juttuja sähkölinja-autoista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vaihda talvirenkaat alle ajoissa!

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Clas von Bell.

Autoilijoiden jokasyksyinen pohdinta renkaanvaihdon sopivasta ajankohdasta on taas käsillä. Talvirenkaat kannattaa laittaa alle mieluummin reilusti etuajassa kuin päivä liian myöhään. Pakkasyöt ja sen myötä tulevat jäiset aamut saattavat yllättää, vaikka päivällä ei talvikelejä olisikaan.

Lokakuun alku on tuonut tullessaan ajoittaisia pakkasaamuja eteläistä Suomea myöten ja Lapissa on satanut jo lumi maahan. Nyt on jo etelämmässäkin syytä miettiä talvirenkaiden vaihdolle sopivaa ajankohtaa. Päivälämpötilat alkavat olla yleisesti sen verran viileitä, että talvirenkaat toimivat varsin hyvin. Vastaavasti yllättävissä jäisissä kohdissa talvirenkaat ovat ylivertaiset.

Lain mukaan talvirenkaita on pakko käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos keli sitä edellyttää. Autoliiton barometrin mukaan noin puolet autoilijoista vaihtoi viime vuonna renkaansa lokakuun loppuun mennessä. Oulun ja Lapin läänien alueella lähes 80 prosentilla oli talvirenkaat autossaan marraskuun alkaessa. Marraskuussa talvirenkaisiin vaihtoi 44 % autoilijoista.

”Alueelliset erot kertovat siitä, että suomalaiset autoilijat osaavat käyttää omaa harkintaansa ja suurin osa vaihtaa renkaat ajoissa kelien muuttuessa”, Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen toteaa.

Vaikka erilaisten rengashotellien ja renkaanvaihtopalveluiden suosio on vuosien saatossa kasvanut, niin 75 % autoilijoista säilyttää renkaansa edelleen itse ja 60 % vaihtaa tai vaihdattaa renkaat kotona.

”Renkaanvaihto vaikuttaisi olevan miesten vastuulla, sillä 91 % miehistä, joiden autoon vaihdetaan renkaat kotona, tekevät työn itse. Vastaavasti 81 % naisista kertoo perheenjäsenensä vaihtavan renkaat, jos ne vaihdetaan kotona”, Tolvanen sanoo.

Suomalaisilla tuntuu olevan edelleen selvä mielipide siitä, kummat ovat paremmat talvirenkaat, nastat vai kitkat. Peräti 80 % autoilijoista ilmoitti ajavansa talvella nastarenkailla. Pohjoisessa Suomessa nastarenkaiden osuus on jonkin verran suurempi kuin etelässä – Oulun ja Lapin lääneissä yli 90 %. Sähköautoilijoista vain alle 40 % on valinnut nastarenkaat.

”Nastarenkaat ovat tietyissä keleissä, kuten vetisellä jäällä, pidoltaan usein selvästi parhaat, mutta moni valitsee nastarenkaat vain vanhasta tottumuksesta. Laadukkaat nastattomat renkaat ovat erittäin hyvä vaihtoehto ja monissa yleisissä talviolosuhteissa jopa nastarenkaita paremmat. Tärkeintä talviliikenteessä on kuitenkin renkaista riippumatta sovittaa ajotapa ja -nopeus kelin mukaiseksi”, Tolvanen painottaa.

Autoliiton barometrin tiedonkeruu toteutettiin online-kyselynä Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Paneelissa 28.12.2023-3.1.2024.
Kohderyhmänä olivat 16–79-vuotiaat suomalaiset, ja tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimushaastatteluja tehtiin yhteensä 1000.
Tulosten virhemarginaali kaikkien vastaajien tasolla (n=1000) on suurimmillaan +/- 3 %.

Lue myös

Helsingin Sanomien nastarengastestissä jaettu ykkössija!

Selvät voittajat TM:n suuressa talvirengasvertailussa!

Moottori-lehden kitkarengastestissä selvä ero parhaimman ja huonoimman välillä!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Tasoristeysonnettomuuksia tapahtui vuonna 2023 ennätyksellisen vähän

Tekijä
Clas von Bell
-
Kuva: Traficom.

Suomen rautateiden turvallisuustilanne pysyi hyvänä myös vuonna 2023. Matkustajaturvallisuus säilyi erinomaisella tasolla ja tasoristeysonnettomuuksien määrä oli seurantahistorian alhaisin. Tasoristeysonnettomuuksista seurasi valitettavasti edellistä vuotta enemmän henkilövahinkoja. Tasoristeysturvallisuuden parantamiseksi tehdään töitä koko rataverkon kattavasti. Tiedot käyvät ilmi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin rautateiden turvallisuuden vuosikertomuksesta.

Vuonna 2023 junaliikenteen määrä väheni hieman edellisen vuoden tasosta. Tavaraliikenteen määrä jatkoi edellisen vuoden tapaan vähenemistään, kun taas matkustajaliikenteen määrä kasvoi ja palasi hyvin lähelle koronapandemiaa edeltävien vuosien tasoa.

Vuosikertomuksessa tarkastellaan muuan muassa matkustajaturvallisuutta, tasoristeyksiä ja henkilövahinkoja sekä muita rautatieturvallisuuden osa-alueita. Lisäksi vuosikertomuksessa esitellään EU-määritelmän mukaiset merkittävät rautatieonnettomuudet.

Tasoristeysonnettomuuksien määrä ennätyksellisen alhainen

Vuonna 2023 tapahtui 14 tasoristeysonnettomuutta, mikä on seurantahistorian alhaisin luku. Näistä tasoristeysonnettomuuksista kuusi luokiteltiin merkittäviksi rautatieonnettomuuksiksi. Kyseisissä onnettomuuksissa kuoli kolme henkilöä ja kolme loukkaantui vakavasti.

Merkittäviä rautatieonnettomuuksia edellistä vuotta enemmän

Vuonna 2023 Suomen rautateillä tapahtui yhteensä 21 merkittävää onnettomuutta, joissa kuoli neljä henkilöä ja kolme loukkaantui vakavasti. Merkittävien onnettomuuksien lukumäärä oli edellisvuotta suurempi ja pitemmän aikavälin tarkastelussa suurempi kuin edeltävän kymmenen vuoden keskiarvo.

Vuoteen 2022 verrattuna vähenemää tapahtui liikkeessä olevan liikkuvan kaluston aiheuttamissa henkilövahinko-onnettomuuksissa (7 kpl vuonna 2022 vs. 1 kpl vuonna 2023). Lisäystä sen sijaan tapahtui useissa onnettomuustyypeissä ‒ eniten törmäyksissä, joita tapahtui viisi vuonna 2023. Yksi näistä törmäyksistä oli kalustoyksiköiden välinen törmäys ja neljässä muussa tapauksessa juna törmäsi esteeseen.

Merkittävien onnettomuuksien lukumäärän lisääntymisestä huolimatta matkustajaturvallisuus on Suomessa edelleen erinomaisella tasolla. Junaliikenteessä, ratatöissä tai vaihtotöissä ei tapahtunut vuoden 2023 aikana yhtään matkustajien tai henkilökunnan kuolemaan johtanutta onnettomuutta.

Henkilövahingoista suurin osa on allejääntejä

Valtaosa Suomen rautateillä kuolleista henkilöistä kuolee jäätyään junan alle luvattoman rautatiealueella oleskelun seurauksena. Allejäänneissä menehtyy vuosittain noin 50‒60 henkilöä ja suurin osa allejäänneistä on tahallisia. Allejääntien vuosittaisissa lukumäärissä ei ole havaittavissa selkeää kehityssuuntaa. Vuonna 2021 allejäänneissä kuolleiden henkilöiden lukumäärä oli keskimääräistä alhaisempi, mutta vuosina 2022 ja 2023 palattiin takaisin aikaisemmalle tasolle.

Vaihto- ja ratatöiden turvallisuus parantunut pidemmän ajanjakson tarkastelussa

Vaihtotöissä, eli esimerkiksi vaunujen siirtelyssä ja järjestelyssä tapahtuvien onnettomuuksien ja vaaratilanteiden vuosittainen lukumäärä väheni edellisvuoteen verrattuna ja vaihtotyöpoikkeamien vuosittainen lukumäärä on vähentynyt myös viimeisen 10 vuoden lukuja tarkasteltaessa.

Vähenemää on nähtävissä erityisesti törmäysten ja Seis-opasteen ohitusten lukumäärissä. Yhtenä keskeisenä taustatekijänä vaihtotyöpoikkeamien lukumäärän vähenemiseen vuonna 2023 arvioidaan olevan vaihtotyönopeuksien alentamiskokeilu, joka aloitettiin vuonna 2022.

Radanpidon turvallisuus on viime vuosina parantunut selkeästi ‒ turvallisuuspoikkeamien vuosittainen lukumäärä on vähentynyt kaikissa poikkeamakokonaisuuksissa. Vuonna 2023 tämä positiivinen kehitys hieman notkahti ja turvallisuuspoikkeamien kokonaismäärä kasvoi kymmenellä edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäystä havaittiin mm. ratatyön suojaamisvirheiden lukumäärässä ja niiden vähentämiseksi onkin viime aikoina tunnistettu ja toteutettu useita kehitystoimenpiteitä. Ratatyölupia annetaan yli 100 000 vuosittain.

Yli 2 500 tasoristeystä ‒ Miten niiden turvallisuutta parannetaan?

Valtion rataverkolla olevien tasoristeysten turvallisuuden parantamiseksi on käynnissä tasoristeysten poisto- ja parannusohjelma, minkä lisäksi tasoristeysturvallisuutta pyritään parantamaan mm. muiden hankkeiden yhteydessä sekä radan kunnossapidon toimenpiteillä. Väylävirasto poisti vuoden 2023 aikana 30 tasoristeystä, 15 tasoristeyksen turvallisuutta parannettiin ja kolmeen tasoristeykseen lisättiin tasoristeyslaitokset.

Vuoden 2023 lopussa valtion rataverkolla oli 2 468 tasoristeystä. Valtion rataverkon lisäksi tasoristeyksiä sijaitsee yksityisraiteilla, joilla arvioidaan olevan joitakin satoja tasoristeyksiä.

Yksityisraiteilla tasoristeysturvallisuuden kehittäminen yksityisraiteen haltijoiden vastuulla
Yksityisraiteiden tasoristeykset sijaitsevat pääasiassa teollisuuslaitoksilla ja satamissa. Kyseisillä alueilla kulkeminen on tyypillisesti rajoitettua, mutta siltikin tasoristeyksiin liittyviä vaaratilanteita ja onnettomuuksia tapahtuu melko usein ja ne on tunnistettu yhdeksi keskeiseksi toimintaan liittyväksi turvallisuusriskiksi.

Yksityisraiteilla sijaitsevissa tasoristeyksissä tapahtuvat onnettomuudet ovat tyypillisesti seurauksiltaan pienempiä, koska sekä juna- että autoliikenteen nopeudet ovat melko pieniä.

Yksityisraiteen haltijat ovat pyrkineet parantamaan tasoristeysten turvallisuutta mm. sisällyttämällä aiheeseen liittyvää informaatiota työntekijöiden turvallisuusperehdytyksiin sekä asentamalla STOP-merkkejä, tasoristeyslaitoksia tai erilaisia ääni- ja/tai valovaroituslaitteita raiteistollaan oleviin tasoristeyksiin. Lisäksi joissain kohteissa on muutettu alueen liikennejärjestelyjä siten, että tarve liikkua tasoristeyksen yli vähenee.

”Yksityisraiteiden haltijoiden toimintaympäristöt vaihtelevat suuresti ja siten on tärkeää, että tasoristeysten parantamistoimia pohditaan paikkakohtaisesti. Toimijoiden tulee entistä paremmin huomioida tasoristeyksiin liittyvät riskit osana riskiarviointejaan ja parannustoimien kartoittaminen tulee tehdä yhteistyössä yksityisraiteen haltijan ja alueen toimijoiden kesken”, toteaa maaliikennejohtaja Heidi Niemimuukko.

Linkki rautateiden turvallisuuden vuosikertomukseen 2023.

Merkittävä onnettomuus: onnettomuus, jossa on osallisena vähintään yksi liikkeessä oleva raidekulkuneuvo ja jonka seurauksena vähintään yksi henkilö kuolee tai loukkaantuu vakavasti tai jonka seurauksena syntyy merkittäviä kalustoon, rataan, muihin laitteistoihin tai ympäristöön kohdistuvia vahinkoja (aiheutuu vähintään 150 000 euron kustannukset) tai laajoja liikennehäiriöitä (vähintään kuuden tunnin ajan), lukuun ottamatta verstaissa, varastoissa ja varikoilla tapahtuvia onnettomuuksia.

Lue tästä muita juttuja tasoristeyksistä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mika Lemmetti ja Tuukka Hallia rallisprintin Suomen mestareiksi

Tekijä
Clas von Bell
-
Mika Lemmetti otti Laitilassa toisen kaksivetojen Suomen mestaruutensa, Ensimmäinen tuli vuonna 2017. Kuva: Janette Taskinen / AKK.

Rallisprintin suomenmestaruussarjan viimeinen osakilpailu kaudella 2024 ajettiin lauantaina 12. lokakuuta SM Oili Jalonen Sprintissä. Mestaruuksista kaksi oli ratkennut jo ennen viimeistä kisaa, mutta vielä neljä oli jaossa Laitilan Vidilänkylässä ajetussa kisassa.

Kaksivetoisten yleisessä sarjassa Mika Lemmetti (LaihUA) oli hallinnut kauden tapahtumia ja saapui Laitilaan plakkarissa luokkavoitot kauden jokaisesta osakilpailusta. Mestaruuden ottaminen oli siis täysin omissa käsissä.

Luokassa 2 BMW 325:lla kilpaileva Lemmetti ei erehtynyt Laitilassakaan. Tuloksena luokkavoitto täysin ylivoimaisella, yli 20 sekunnin erolla. Ja kun yleiskilpailussa sijoitus oli lopulta toinen, pääsi Lemmetti juhlimaan uransa toista kaksivetojen Suomen mestaruutta 60,5 SM-pisteellä.

PokyUA:n Juha Lusa starttasi kisaan kahden pisteen takamatkalta. Toyota Starlet kiisikin Laitilassa komeasti luokkavoittoon ja yleiskisan kolmanneksi. Näin Lusan loppupisteet kirjattiin samoille numeroille kuin Lemmetin.

Rallisprintin SM-sarjassa lopulliseen pistepottiin huomioidaan kuudesta osakilpailusta viiden parhaimman pisteet. Mestaria jouduttiin hakemaan tässä tasapisteiden tapauksessa loppupisteistä pudotetusta osakilpailusta, sillä kaksikon viisi parasta kisaa olivat täysin identtiset. Tämä käänsi edun Lemmetille, jolla on pelkkiä luokkavoittoja täysillä pisteillä tältä kaudelta. Lusan tilaistoista löytyy puolestaan yksi kakkossija.

Pronssille nousi Laitilassa yleiskisan voittanut Ville Reuter (KaMK) Volvo S40:llä, kultainen ananas meni tänä vuonna Jere Pensaalle (LaihUA).

Nelivetojen yleisessä Rasmus Tuominen (AUK J-äijät) ja Tuukka Hallia (MäntsMK) ratkoivat mestaruuden. Molemmat olivat ajaneet tähän asti pelkkiä luokkavoittoja ja jakoivat kärkipaikkaa 55 pisteellä. Todellista taistelua ei lopulta saatu, kun Tuominen joutui Laitilassa taipumaan luokassaan kolmanneksi.

Hallia pääsi näin tuulettamaan täydellä 60,5 SM-pisteen potilla jo kolmatta perättäistä nelivetojen Suomen mestaruuttaan, joka tuli näytöstyyliin. Mitsubishi laukkasi nimittäin kauden jokaisessa osakilpailussa koko kilpailun nopeimpaan aikaan. Tuominen kesti 55 pisteellään kuitenkin hopealle ennen Aarni Mertasta (KajUA), joka keräsi kauden aikana 49,5 pistettä.

Kilpailukokemukseen perustuvassa junioreiden SM-sarjassa mestaruutta kauden päätteksi juhli Ari-Pekka Koivisto (YUA). Koivisto voitti sarjan viime vuonnakin, joten mestaruus on BMW M3 -kuskille toinen perättäinen. Yhden kilpailun tällä kaudella väliin jättänyt Koivisto voitti loput viisi kisaa ja pistepottiin merkattiin näin maksimit, eli 60,5. Junnuhopeaa 58,5 pisteellä otti Juho Väisänen (PuMK/UA) ja pronssia 51 pisteellä Aki Ala-Varvi (JaMoKe/UA).

Senioreiden mestariksi ajoi Veini Kämppi (MhMK), joka oli Laitilassa myös nopein sarjassaan. Mestaruus irtosi viiden pisteen erolla Jukka Lifländeriin (ImUA). Veijo Viitanen (RaaUA) kuittasi viimeisen mitalisijan ennen Tarmo Ollilaa (NokUAUA).

Naisissa ja nuorissa mestaruudet olivat ratkenneet jo ennen kauden päätöskisaa. Raahen UA:n Meiju Viitanen kävi vielä kuin kirsikaksi kakun päälle voittamassa Laitilan osakilpailussa luokkansa, eikä mestarista jäänyt näin mitään epäselvyyksiä. Hopeaa ottaa Kaisa Sistonen (NokUA) ja pronssia Marjo-Riitta Mansikkamäki (HämUA).

Nuorten mestari Ville Vatanen (K-KUA) ei ollut enää Laitilassa mukana. Poissaololla loistivat myös hopeamitalisti Miska Tuomisto (KeurUA) ja pronssimitalisti Aaron Holopainen (TTR). Luokkavoiton viimeisessä kisassa nappasi Veikka Koskinen (EurUA).

Suomi Cupin puolella BMW Rallisarjan mestariksi ajoi Ville Mäntynen (AUK J-äijät) ja joukkuekisassa mestaruutta juhlii Raakateippi, jossa ajoivat Lemmetti, Hallia ja Pensas.

SM Oili Jalonen Sprint, Laitila

Yleiskilpailun tulokset

2WD
1. Ville Reuter (lk5) 2:20,56
2. Mika Lemmetti (2) +1,19
3. Veini Kämppi (16) +2,06
4. Ari-Pekka Koivisto (9) +2,34
5. Veijo Viitanen (16) +2,34

4WD
1. Tuukka Hallia (lk7) 2:06,79
2. Aleksi Röyhkiö (7) +4,11
3. Jooa Iivari (13) +4,43
4. Samuli Pokela (7) +8,31
5. Niko Riikonen (17) +9,79

Luokkavoittajat

Yleinen
LK1: Jere Pensas
LK2: Mika Lemmetti
LK3: Juha Lusa
LK4: Jarno Virta
LK5: Ville Reuter
LK6: Aarni Mertanen
LK7: Tuukka Hallia

Juniorit
LK8: Santeri Rantatalo
LK9: Ari-Pekka Koivisto
LK10: Riku Rantasalo
LK11: Petri Väyrynen
LK12: Aki Ala-Varvi
LK13: Jooa Iivari

Seniorit
LK15: Mika Rantasalo
LK16: Veini Kämppi

Naiset
LK18: Meiju Viitanen

Nuoret
LK21: Veikka Koskinen

BMW-Rallisarja
LK22: Ville Mäntynen

Rallisprint SM -pisteet: 6/6 osakilpailua

2WD Yleinen
1. Mika Lemmetti 60,5p
2. Juha Lusa 60,5p
3. Ville Reuter 53,5p
4. Jere Pensas 47,5p
5. Ville Keljo 47p

4WD Yleinen
1. Tuukka Hallia 60,5p
2. Rasmus Tuominen 55p
3. Aarni Mertanen 49,5p
4. Aleksi Röyhkiö 49,5p
5. Samuli Pokela 41p

Juniorit
1. Ari-Pekka Koivisto 60,5p
2. Juho Väisänen 58,5p
3. Aki Ala-Varvi 51p
4. Petri Väyrynen 44p
5. Sami Takala 43p

Seniorit
1. Veini Kämppi 57,5p
2. Jukka Lifländer 52,5p
3. Veijo Viitanen 43,5p
4. Tarmo Ollila 42p
5. Markku Lindblom 39,5p

Naiset
1. Meiju Viitanen 42p
2. Eeva-Kaisa Sistonen 28p
3. Marjo-Riitta Mansikkamäki 27,5p
4. Kati Vinni 12p
5. Liisa Sutinen 7p

Nuoret
1. Ville Vatanen 44p
2. Miska Tuomisto 32p
3. Aaron Holopainen 30p
4. Rasmus Pentti 19p
5. Veikka Koskinen 10,5p

Suomi Cup -pisteet: 6/6 osakilpailua

BMW-Rallisarja
3. Ville Mäntynen 53,5p
1. Petri Harjula 47p
2. Sami Laurila 43p
4. Anssi Luoma-Aho 30p
5. Kai Nurmi 15,5p

Joukkueet
1. Raakateippi 198,5p
2. Ämmälänkylän Rallyrings 162,5p
3. Koivisto & Viitanen Racing Team 158p
4. RPM Team Kajaani 148p
5. PTP Motorsport 112,5p

Lue muita juttuja rallisprintistä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

1...362363364...2 671Sivu 363 / 2 671