Nelostiellä Laukaassa sattui keskiviikkona 20.11.2024 kello 18 jälkeen liikenneonnettomuus. Alustavien tietojen mukaan henkilöauto oli päätynyt vastaantulevien kaistalle ja törmännyt vastaan ajavan säiliöyhdistelmän keulaan.
Henkilöauton kuljettaja menehtyi saamiinsa vammoihin onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut kyydissä muita matkustajia. Ajoneuvoyhdistelmän kuljettaja ei loukkaantunut vakavasti.
Tie oli onnettomuushetkellä liukas ja ajokeli huono.
Toimivat puhelin- ja mobiilidatayhteydet ovat kriittinen osa kuljetusten toimivuutta. Matkapuhelinverkkojen huonontunut toimintavarmuus on huomattu kuljetusalalla kuluneen vuoden aikana. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin tuoreen selvityksen perusteella huonot puhelinyhteydet aiheuttavat kuljetusyrityksille vakavaa haittaa.
Kuljetuksissa matkapuhelinverkkoa tarvitaan monin eri tavoin. Puheluilla hoidetaan muun muassa kuljetusten ajojärjestelyä. Puheluiden kuuluvuus on kuljettajille työturvallisuuskysymys, sillä puhelimella voidaan tarvittaessa hälyttää apua sinne, missä muut ihmiset eivät liiku.
Kuljetusten hallintaan tarvitaan myös mobiilidataa, jotta kuljetuksiin liittyvä tieto saadaan siirtymään kuorman lastausten ja purkujen yhteydessä. Yli 90 prosenttia SKALin kyselyyn vastanneista käyttää puhelinverkkoa tiedonsiirtoon ajoneuvoissa joko kuljettajien matkapuhelimissa tai muissa päätelaitteissa.
SKAL teki kyselyn jäsenyrityksilleen matkapuhelinverkkojen toimivuudesta. Jäsenkyselyyn vastasi 356 kuljetusyrittäjää. Kyselyn tulosten perusteella matkapuhelinverkkojen toiminnassa on laajasti ongelmia.
Lähes puolet vastaajista (49 %) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että matkapuhelinverkon toimimattaomuus aiheuttaa ongelmia yrityksen kuljetustoiminnalle.
Vain joka kymmenes (9 %) vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että mobiilidata mahdollistaa tiedonsiirron auton sijainnista riippumatta. Yli 60 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että puhelut matkapuhelimella katkeavat usein katvealueisiin.
Matkapuhelinverkon ongelmia erityisesti alempiasteisella tiestöllä ja harvaan asutussa Suomessa
Kyselyn perusteella matkapuhelinverkon ongelmat keskittyvät alempiasteiselle tieverkolle sekä yksityis- ja metsäautoteille, kun taas taajamien katuverkolla ongelmia on selvästi vähemmän. Alueellisesti tarkasteltuna ongelmia on erityisesti Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomessa. Näillä alueilla matkapuhelinverkon toimivuus oli myös heikentynyt eniten aiempaan verrattuna.
Kyselyn avoimista vastauksista välittyy kuljetusyritysten turhautuminen tilanteeseen puheluiden katketessa. Joissain vastauksissa viitataan jopa turvallisuuden vaarantumiseen heikkojen yhteyksien vuoksi: ”Matkapuhelinverkkojen toimimattomuus on hengenvaarallista. Yrityksessämme on sattunut työtapaturma katvealueella, jossa yhteyttä ei saanut mihinkään. Onneksi kuljettaja pystyi kävelemään 1,5 km paukkupakkasessa, jotta pystyi soittamaan apua paikalle.”
Puhelinverkkojen toimintavarmuus taattava
Kuljetuksia suoritetaan kaikkialla, minne tietä pitkin Suomessa pääsee. Puutavarakuljetuksissa kuorma haetaan joskus tiettömän taipaleen takaa. SKALin selvityksen perusteella puhelinverkkojen toimivuus ei vastaa sille kohtuudella asettuja odotuksia.
Sekä puhelinyhteydet että mobiilidatan liikkuvuus ovat kriittisiä kuljetusten toiminnan ja turvallisuuden kannalta. SKAL vetoaa niin matkapuhelinoperaattoreihin kuin viranomaisiinkin tilanteen pikaiseksi parantamiseksi.
– Digitalisaation hyöty jää saavuttamatta, jos kuljettajan työ estyy toimimattoman matkapuhelinverkon vuoksi. Kuljettaja tekee työnsä yksin välillä kaukanakin lähimmästä asutuksesta, minkä vuoksi toimiva puhelinyhteys on työturvallisuuden kannalta välttämättömyys, korostaa SKALin johtaja Petri Murto.
SKAL selvitti jäsenkyselyllään matkapuhelinveron toimintavarmuutta kuljetustoiminnassa. Kyselyyn vastasi 31.10.–11.11.2024 välisenä aikana 356 kuljetusyritystä. Kyselyn tulokset on saatavilla täältä.
J. Rinta-Jouppi jatkaa laajentumistaan avaamalla ketjun 19. toimipisteen Porvooseen keväällä 2025. Uusi toimipiste tarjoaa asiakkaille yli 200 käytetyn henkilö- ja pakettiauton valikoiman ja palvelee sekä Porvoon että sen lähialueen asiakkaita.
Uusi toimipiste sijaitsee osoitteessa Veckjärventie 5, keskeisellä paikalla hyvien kulkuyhteyksien varrella. Sijainti mahdollistaa sujuvan asioinnin niin paikallisille asiakkaille kuin myös muualta Uudeltamaalta saapuville.
– Porvoo on dynaaminen ja kehittyvä alue, joka tarjoaa meille erinomaisen mahdollisuuden laajentaa toimintaamme. Tavoitteenamme on tuoda laadukkaat vaihtoautot ja asiantunteva palvelu entistä lähemmäksi asiakkaitamme, toimitusjohtaja Juha Rinta-Jouppi toteaa.
Toimipisteen toiminnan tueksi tullaan palkkaamaan noin seitsemän henkilön tiimi. Porvoon sijainnin ja asiakaskunnan monikielisyyden vuoksi ruotsin kielen taito otetaan rekrytoinnissa huomioon, jotta asiakaspalvelua voidaan tarjota mahdollisimman sujuvasti molemmilla kotimaisilla kielillä.
– Uuden toimipisteen onnistuminen vaatii tiimin, jossa yhdistyy myynnin asiantuntemus, palvelualttius ja kyky ymmärtää paikallisen asiakaskunnan tarpeet. Porvoon toimipiste tukee tavoitettamme panostaa vahvasti asiakaslähtöiseen palveluun ja kasvattaa toimintaamme kannattavasti alueilla, joissa näemme merkittävää kasvupotentiaalia, kertoo myyntijohtaja Markku Ala-Hakuni.
Uuden myymälän avajaisia on tarkoitus juhlia keväällä vapun tienoilla. Tarkemmat tiedot tapahtumasta ja sen ohjelmasta julkaistaan lähempänä avajaisia.
Kummien Teemu-nalle sai osakseen monta halausta. Kuva: Scania.
Lokakuun alussa lähes sata päiväkotilaista kiipesi Scania 560 S:n ohjaamoon ja katsoi omin silmin, mitä sieltä näkyy. Iittalan päiväkodissa liikennekasvatuspäivä rakentui kuorma-auton ympärille.
Päiväkodin ikkunan alareunassa alkaa pompahdella pieniä nenänpäitä, kun kuorma-auto ajaa tiellä. Valppaimmat lapset olivat jo huomanneet, että liikennekasvatuspäivän vieras, Scania 560 S saapui paikalle.
”Tätä on odotettu koko viikko. Kivahan se, että lapset ovat innoissaan”, varhaiskasvatuksen opettaja Arja Auvinen sanoo.
Iittalan päiväkodissa on noin 130 lasta. Se on melko paljon, sillä Iittalaan muuttaa paljon lapsiperheitä.
”Päiväkodin henkilökunta on onnistunut työssään todella hienosti. Halusin järjestää heille jotain kiitokseksi”, Scania Suomen tuotepäällikkö ja kolmen lapsen isä Ari Hakala kertoo.
Niin syntyi idea lasten liikennekasvatuspäivästä. Hakala järjesti kuorma-auton lisäksi paikalle Teemu-nallen Lastenklinikoiden Kummeilta, jonka toimintaa Scania Suomi tänäkin vuonna tukee. Päiväkodin henkilökunta kehitti lapsille liikennekasvatukseen liittyviä tehtävärasteja, joissa opeteltiin mm. liikennemerkkejä.
Nelivuotias tunsi merkin opettajaa paremmin
Päiväkotilaiset saapuivat rasteille ryhmittäin ja jonottivat vuoroaan ohjaamoon. Yksi kuorma-auton renkaan korkuisista kyseli Arjalta, minkä merkkinen auto on.
”Se on Scania”, Arja vastasi.
”Eipäs vaan Scaania. Niin se kuuluu lausua”, vieressä oleva nelivuotias Julius korjasi.
Lupaava konemiehen alku osasi omien sanojensa mukaan lukea vain hyvin, hyvin pieniä kirjaimia, mutta tunnisti keulasta merkin. Julius pohti, olisiko sisällä kuorma-autossa nahkapenkit.
Hytissä Scanian sopimuspalvelujen tuotepäällikkö Janne Lauttia kertoi kuorma-autoista ja lapset saivat itse katsoa, mitä peileistä näkyy. Kuva: Scania.
Katvealue merkittiin nauhoin
Scanian viereen oli merkitty nauhoin katvealueet.
”Kun menee noiden nauhojen sisäpuolelle, kuljettaja ei näe teitä kuorma-auton hytistä”, Ari opasti jokaista ryhmää erikseen.
Katvealueet oli merkitty nauhoin. Kuva: Scania.
Tosin uusien älykkäiden Scanioiden ADAS-järjestelmät (Advanced Driver Assistance Systems) pystyvät havaitsemaan kevyen liikenteen myös katvealueista, joten lasten tulevaisuus on tältä osin entistä turvallisempi.
Puheen jälkeen alkoi hauskin osuus: Teemu-nalle levitti pehmeänkarvaisen sylinsä halattaviksi, ja Scania FMS-palveluiden tuotepäällikkö Lasse Lampinen auttoi halukkaat kipuamaan kuorma-auton hyttiin ja sieltä alas.
”Jos tulee nenä edellä pois, pitää mennä selkä edellä kyytiin, niin minulle joskus opetettiin”, Lasse hymähtää. Sitä ei kukaan yritä, vaan kiipeilytelineillä harjaantuneet päiväkotilaiset nousivat sujuvasti nenä rappusiin päin hyttiin.
Lapset tutustuivat katvealueisiin myös nauhojen sisäpuolelta. Kuva: Scania.
Pieni ele, joka ilahduttaa
”Ihana, että tällainen päivä järjestettiin. Liikennekasvatus on hyvä aloittaa varhain, vaikka pienimmät todennäköisesti muistavat päivästä vain nallen ja kiipeämisen hyttiin. Vaikka vanhemmat ovat yleensä tarkkoja, lapsi voi olla liikenteessä arvaamaton”, varhaiskasvatuksen opettaja Laura Joensuu kertoo.
Lauran havaintojen mukaan Iittalassa autoilijat huomioivat aika hyvin päiväkodin ja viereisen koulun alueen ja osaavat varoa lapsia liikenteessä. Jotta lapset näkyisivät aamujen hämärtyessä, Scania lahjoitti päiväkotilaisille turvaliivejä ja heijastimia.
”Turvaliiveille on aina tarvetta, sillä vanhat kuluvat pesussa. Toivoisin, että autoilijat muistaisivat, että päiväkotilaiset vasta harjoittelevat liikennesääntöjä. Joskus kuorma-autonkuljettaja hiljentää liikenteessä ja heilauttaa kättä sen merkiksi, että on havainnut meidät. Se on pieni asia, mutta tekee meidät tosi iloisiksi”, päiväkodin johtaja Elisa Stenvall sanoo.
Ari Hakala ojensi Iittalan päiväkodin Elisa Stenvallille turvaliivejä ja heijastimia. Kuva: Scania.
Entä mitä mieltä päiväkotilaiset itse olivat tapahtumasta ja kuorma-autosta?
”Ajattelinkin, että siellä on sisällä nahkapenkit”, Julius sanoo hyttivierailunsa jälkeen. Hän arvelee isona ajavansa työkseen koneilla, ehkä traktoreilla. Kaksi tytöistä ilmoitti ryhtyvänsä isona rekkakuskiksi.
Poliisipartio havaitsi 19.11.-20.11. välisenä yönä puolen yön aikaan Kuopion Pitkälahden ABC:n pihassa henkilöauton, joka ajoi parkkipaikalla noin 50 metrin matkan nelipyöräluisussa.
Tapahtuma-aikaan pihassa oli muita ajoneuvoja ja niiden luona liikkui ihmisiä.
Partiolle selvisi että kuljettaja oli parikymppinen paikkakuntalainen mies. Partio määräsi miehen ajokieltoon törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen vuoksi.
Tapahtumassa ei aiheutunut vahinkoja, eivätkä sivulliset joutuneet välittömään vaaraan.
Citroën C3/ë-C3, Dacia Duster, Kia EV3, Renault Scenic, Škoda Superb ja Suzuki Swift. Kuva: Jari Kohonen.
Vuoden Auto Suomessa 2025 -valinnan ensimmäinen valintakierros on päättynyt. Ennätyksellisestä 45 ehdokkaan joukosta kuuden auton finaaliin ylsivät aakkosjärjestyksessä Citroën C3/ë-C3, Dacia Duster, Kia EV3, Renault Scenic, Škoda Superb ja Suzuki Swift.
Finalisteista näkee hyvin sen, että Vuoden Auto Suomessa -valinnassa tärkeimpänä ominaisuutena pidetään rahalle saatavaa vastinetta: puolet finalisteista sijoittuu lähtöhinnaltaan 20–25 000 euron luokkaan, ja loppujen kolmen finalistin lähtöhinta on 40 000 euron tuntumassa.
Kolme eniten ääniä saanutta autoa erottuivat selvästi omaksi joukokseen, ja ne saivat ääniä noin 75 prosentilta tuomareista. Kuudes ja seitsemäs sija sen sijaan ratkesi yhdellä äänellä. 45 ehdokkaasta viisi ei saanut tuomareilta yhtään ääntä.
Vuoden Auto Suomessa -valinnan nyt jo 11. kerran tekevän Auto- ja liikennetoimittajat AuLi ry:n yli 110 jäsenestä tämänkertaiseen valintaan osallistuu 63 henkilöautojen testaukseen keskittyvää toimittajaa. Ensimmäisellä kierroksella kukin tuomari nimesi 45 ehdokkaan joukosta kuusi finalistiehdokasta. Ennen finalistiehdokkaiden nimeämistä tuomareilla oli mahdollisuus koeajaa kaikkia ehdokkaita Järvenpään Aino Areenalla järjestetyssä suuressa koeajotilaisuudessa.
Tuomareiden työn helpottamiseksi Järvenpäässä järjestetään 27.11. finalistien koeajotilaisuus. Sen jälkeen tuomariston jäsenet päättävät, miten he jakavat toisella kierroksella käytettävissään olevat 15 ääntä. Kaikille ehdokkaille ääniä ei tarvitse antaa, mutta yksi ehdokas on nostettava omassa pistejaossa voittajaksi.
Vuoden Auto Suomessa 2025 julkistetaan torstaina 12.12. Helsingin Koskenrannassa järjestettävässä Auto- ja Liikennegaalassa.
Eurooppalainen kuluttajatestijärjestö Euro NCAP on ensimmäistä kertaa arvioinut raskaiden kuorma-autojen turvallisuuden. Volvo FH ja Volvo FM saavuttivat testissä täydet viisi tähteä. Volvo FM sai myös koko testin parhaat pisteet.
Kuorma-autotestin laajuus oli seuraava:
Turvallinen ajotapa: Matkustajien seuranta, näkyvyys (sekä suora että epäsuora) ja ajoneuvon avustustoiminnot (esim. nopeusavustin)
Kolarien välttäminen: Etutörmäykset (auto, jalankulkija ja pyöräilijä), alhaisella nopeudella tapahtuvat törmäykset ja kaistanvaihtotilanteessa tapahtuvat kolarit
Onnettomuuden jälkeen: Pelastustiedot
Jokaiselle turvajärjestelmälle annettiin pisteet, jotka laskettiin yhteen kunkin alueen osalta. Näitä pisteitä käytettiin sitten laskettaessa koko ajoneuvon tähtiluokitus yhdestä viiteen tähteä.
Arviossa ei tehty kolaritestejä, kuten henkilöautojen Euro NCAP -testissä.
Arviossa oli mukana kaikkiaan yhdeksän kuorma-autoa. Viisi tähteä saivat vain Volvon autot. Neljä tähteä tuli Renault Trucks T -mallille ja Scanian G-sarjalle. Kolme tähteä saivat Mercedes-Benz Actros L, MAN TGX, Scanian R-sarja ja DAF XF.
Vain yhden tähden sai Iveco S-Way, mutta arviossa ei ollut mukana uusin versio, vaan vuoden 2022 malli *. Muiden merkkien autot olivat vuosimallia 2025. Ivecosta puuttui muun muassa monia turvallisuusjärjestelmiä.
*Päivitetty 2.12.: Ivecon S-Way malli oli vuosimallia 2022, eikä vuosimallia 2024 kuten ensin luki jutussa.
Kuorma-autojen Euro NCAP 2024
Volvo FH *****
Volvo FM *****
Renault Trucks T ****
Scania G-sarja ****
Mercedes-Benz Actros L ***
MAN TGX ***
Scania R-sarja ***
DAF XF ***
Iveco S-Way * (Vuosimalli 2022)
Tietoa Euro NCAP:sta
Belgiassa sijaitseva European New Car Assessment Program (Euro NCAP) perustettiin ensimmäisen kerran vuonna 1996, ja siitä tuli nopeasti eurooppalainen alan standardi henkilöautojen turvallisuuden arvioinnissa. Sitä tukevat useat Euroopan hallitukset, mukaan lukien Euroopan unioni.
Euro NCAP:n tavoitteena on asteittain laajentaa testialuetta kattamaan myöhemmässä vaiheessa myös törmäyssuoja sekä kuorma-autojen testaus eri kuljetussegmenteissä.
Suuren museokompleksin pihalla Milwaukeessa, Wisconsinissa, on tuhat parkkipaikkaa nimenomaan moottoripyörille, autoille vain muutama sata. Kaksipyöräisille varattujen paikkojen suuri määrä selittyy sillä, että alue kuuluu ehkä maailman tunnetuimman moottoripyörävalmistajan, Harley-Davidsonin, tehdasmuseolle.
Aulassa Harley-Davidson-museon työntekijä ottaa vastaan 24 dollarin sisäänpääsymaksun ja muistuttaa, ettei esineisiin saa koskea, mutta valokuvata saa mielin määrin.
H-D valmisti ensimmäisen 2-sylinterisensä vuonna 1909. Tämä yksilö on ainoa säilynyt. Kuva: Marko Mannila.
Esite kertoo, että museokompleksissa on kaikkiaan kolme rakennusta, yhteensä 12 000 neliötä. Yhdessä rakennuksista on varsinainen näyttely, muissa on ravintola-, myymälä- ja näyttelytiloja. Harley-Davidsoneja on alueella satoja, monilta eri vuosikymmeniltä, onhan tehdas perustettu vuonna 1903.
Näyttely alkaa toisesta kerroksesta, jossa vetonaulana on kolmisenkymmentä hienosti entisöityä pyörää. Vanhin niistä on vuodelta 1909. Tehdas valmisti ensimmäistä kaksisylinteristä mallia parikymmentä kappaletta, joista museon yksilö on ainoa säilynyt. Se ei kuitenkaan ole museon vanhin, sillä kokoelmissa on myös ”Malli numero 1” vuodelta 1903.
Vuoden 1918 J-malliin sai lisävarusteena Rogers-sivuvaunun. Kuva: Marko Mannila.
Vuonna 1918 yhtiö esitteli J-mallin, johon sai lisävarusteena sivuvaunun. C-malli vuodelta 1934 oli kevyt, edullinen ja taloudellinen, ja tarkoitettu työssäkävijöille, nuorille ja naisille. Vuoden 1939 ULH sivuventtiilisellä V2:llä esitteli vain uusia värejä ja muotoilua, sillä suuren laman aikana ei ollut varaa tekniseen kehitystyöhön.
G-mallin kolmipyöräinen Servi-Car vuodelta 1947 oli valmistettu poliisia varten. Pyörä oli käytössä etenkin pysäköinninvalvonnassa, jolloin sen pieni koko auttoi puikkelehtimaan ahtaissa tiloissa. Varusteina oli muun muassa liitua, joilla sai merkittyä pysäköityjen autojen renkaita. Lisäksi poliisimies sai kantapäällään aktivoitua sireenin, ja sytytystulpat oli suojattu radiohäiriöiden estämiseksi.
JDCA-malli valmistui kilpailemaan yleistyvien autojen kanssa. Kuva: Marko Mannila.
Toisessa kerroksessa on myös osasto, jossa esitellään moottoripyöriä erilaisina historiallisina jaksoina. Mukana on muun muassa sota-ajan moottoripyöriä varusteineen. Mielenkiintoinen ja tyylikäs on pitkä seinä, jossa on satakunta samanmuotoista, mutta eriväristä bensatankkia. Tankit esittävät, mitkä värit ja tyylit olivat kunakin vuonna muodissa. Yksi alue on pyhitetty moottorien esittelylle, jossa on muun muassa purettu osiin kuuluisa Knucklehead-moottori.
Pyöräparaati jatkuu alakerrassa. Pitkässä, kaiteiden erottamassa näyttelyosassa on reilut kuusikymmentä pyörää 1950-luvulta tähän päivään. Joukossa on vaikkapa vuoden 1958 FL Duo Glide tai 1968 FLHFB Electra Glide, jolla Harley-Davidson pyrki samaan osuutta kasvavista matkapyörämarkkinoista. Pikateiden kuninkaaksi kutsuttu pyörä on varustettu lasikuituisilla sivulaukuilla sekä moottorin suojalevyillä. Näyttelystä löytyy myös vaikkapa FLST Heritage Softail vuodelta 1986.
C-malli ei ollut menestys huolimatta keveydestään ja taloudellisuudestaan. Kuva: Marko Mannila.
Kustomointiosastolla on nähtävänä lukuisia uniikkeja pyöriä, muun muassa tarkat kopiot menopeleistä, joilla Dennis Hopper ja Peter Fonda ajoivat vuoden 1969 klassikkoelokuvassa Easy Rider. King Kong on neljämetrinen, kahdella moottorilla varustettu kustomoitu jättiläinen. Yksi osa näyttelystä on pyhitetty kilpapyörille.
Museossa on esillä myös paljon oheistavaraa, ajoasuja ja -laseja, kypäröitä, julisteita, uutisvideoita yhtiön historiasta ja vaikkapa työkaluja. Yhdellä seinällä näkyy erikoisia Harley-Davidsonin vuosien varrella valmistamia tuotteita: Vespa, moottorikelkka ja jopa pieni vene.
Teksti: Marko Mannila
Poliisi käytti Servi-Caria etenkin pysäköinninvalvontaan. Kuva: Marko Mannila.MC-65 vuodelta 1972 oli tehokas minipyörä, jonka mainostettiin mahtuvan farmariautoon. Kuva: Marko Mannila.Satavuotiaan yhtiön juhlapyörä Electra Glide lähetettiin osina ympäri maailmaa ja siihen kerättiin yli 6000 nimikirjoitusta. Kuva: Marko Mannila.Duo Gliden valkovihreä väritys oli erikoistilaus eräälle järjestölle. Kuva: Marko Mannila.1968 Electra Gliden mainonta kohdistettiin niille, jotka etsivät pyörää pitkille matkoille. Kuva: Marko Mannila.V-Rodissa oli kokonaan uusi moottori, voimansiirto ja runko. Kuva: Marko Mannila.FX Super Glide täytti 35 vuotta vuonna 2006. Kuva: Marko Mannila.Museossa on näyttävä Custom-osasto. Kuva: Marko Mannila.Moottori-osastolta löytyy muun muassa kuuluisa Knucklehead. Kuva: Marko Mannila.Bensatankit esittelevät eri vuosina suosittuja väriyhdistelmiä. Kuva: Marko Mannila.Museon seinillä on paljon vanhoja julisteita. Kuva: Marko Mannila.
Uuden teknologian avulla käytetyt litiumakut voidaan kierrättää turvallisesti ja ympäristöystävällisesti, ja esimerkiksi litiumin talteenottoaste voidaan nostaa muutamista prosenteista jopa yli 70 prosenttiin.
Energiatutkijat ovat kehittäneet uudenlaisia ratkaisuja, joiden he uskovat mullistavan täysin sähköautoissa käytettyjen akkujen kierrätyksen kuljetuksesta ja varastoinnista aina litiumin talteenottoon.
Sähköautoissa käytetyt litiumakut ovat haastavia kierrättää ja käsitellä, sillä ne aiheuttavat palovaaran kuljetuksen, varastoinnin ja kierrätysprosessin aikana. Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämän menetelmän avulla akkujen varaus voidaan purkaa automaattisesti jo varhaisessa vaiheessa, jopa ennen kuljetusta kierrätyslaitokselle tai heti kierrätyslaitokselle saavuttaessa.
”Ratkaisumme perustuu sähkövarauksen purkuun langattomasti eli sähkönsiirtoon. Sen avulla käytettyjä akkuja on mahdollista käsitellä turvallisesti ja tehokkaasti”, sanoo apulaisprofessori Annukka Santasalo-Aarnio Aalto-yliopistosta.
Toinen sähköautojen akkuihin liittyvä haaste on kierrätysprosessien tehottomuus ja niistä aiheutuvat ympäristöhaitat. Nykyiset kierrätysmenetelmät perustuvat korkeisiin lämpötiloihin ja vahvojen kemikaalien käyttöön, ja litiumin talteenottoaste on vain muutamia prosentteja. Kiristyvien EU-säädösten myötä myös käytettyjen akkujen materiaalit tulisi kuitenkin hyödyntää huomattavasti nykyistä paremmin.
”Kehitimme kierrätysmenetelmän, jossa akuista syntyvän mustan massan erottelussa hyödynnetään vettä ja ilmakuplia – ilman kemikaaleja. Ratkaisu on tehokas ja sen avulla akkujen litiumin talteenottoaste voidaan nostaa jopa 72 prosenttiin. Tutkimme lisäksi mahdollisuutta hyödyntää menetelmää muidenkin aktiivisten materiaalien talteenotossa tulevaisuudessa”, Santasalo-Aarnio sanoo.
Menetelmille on haettu patenttisuojaa ja ne on testattu toimiviksi Aalto-yliopistossa. Seuraavaksi tiimi hakee kumppania ratkaisun testaamiseksi käytännössä kaupallisessa mittakaavassa. Tutkimusprojektin ympärille on perustettu kansainvälinen tiimi tukemaan tulosten kaupallistamista.
”Sähköautojen akkujen kierrätys on nopeasti kasvava ala ja tarvitsee tehostamista. Tavoittelemme maailmanlaajuisia markkinoita alueilla, joilla sähköautoilu ja akkujen kierrätys on jo edistyksellistä ja kasvaa nopeasti. Käytännössä se tarkoittaa akkujen kierrättäjiä sekä -valmistajia Kiinassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa”, sanoo hankkeen kaupallistaja Juha Suojanen Aalto-yliopistosta.
Aalto-yliopisto esittelee Slushissa 12 maailmaa muuttavaa innovaatiota. Discharge Innovations -tiimi on tavattavissa Aallon osastolla torstaina 21. marraskuuta, kello 10–14.
