Koti Blogi Sivu 237

Tekniikan Maailmassa neljän noin 30 000 euron sähköauton vertailu

Kuva: CvB.

Tekniikan Maailmassa 11-12/2025 julkaistiin neljän sähköauton vertailun. Vertailussa mukana olleet autot maksavat noin 30 000 euroa.

Vertailussa mukana ovat Citroën ë-C3 Full Electric 113 Max, Dongfeng Nammi Box, Hyundai Inster 49 kWh 115 hv In ja Renault 5 E-Tech 150 hv Comfort Range Techno.

Voittajan yleisarvosana on 8,6 ja seuraavaksi tulleet mallit saivat arvosanat 8,3 ja 7,9. Neljänneksi jäänyt auto sai yleisarvosanaksi vain 6,2.

Vertailun voittajaksi saatiin Renaultin auto ja kakkoseksi tuli Hyundai. Kolmanneksi tuli Citroën ja neljänneksi jäi Dongfeng.

Testaajien mukaan Renaultissa hyvää on ajettavuus ja laatuvaikutelma. Huonoa on takaistuimen tilat ja tavaratila. Vertailuauton hinta on 33 220 euroa.

Hyundaissa hyvää on sähkötekniikka ja muunneltavuus. Huonoa on ääritilanteet ja se, että auto on vain neljän hengen auto. Vertailuauton hinta on 33 410 euroa.

Citroenissa hyvää on tilat ja käytettävyys. Huonoa on toimintamatka ja pikalataus. Vertailussa mukana ollut auto maksaa 28 200 euroa.

Dongfengissa hyvää on jousitus ja tilat. Huonoa on ohjaus ja toimintamatka. Vertailuauton hinta on 27 390 euroa.

Juttu on luettavissa Tekniikan Maailman numerossa 11-12/2025.

Testi on luettavissa myös verkossa, ja ellei ole tilaaja pääsee lehteä lukemaan tilaamalla TM Digin kolmeksi kuukaudeksi hintaan 15 euroa.

Lue tästä muita Tekniikan Maailman juttuja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

OTI: Mikroliikennelaki parantaa turvallisuutta — seuranta alkaa

Kuva: Kaisa Tanskanen, Liikenneturva.

Onnettomuustietoinstituutti tukee 17.6. voimaan tullutta mikroliikennelakia ja pitää sitä tärkeänä askeleena liikenneturvallisuuden parantamisessa. Lain vaikutuksia seurataan, ja OTI:n mukaan jatkossakin on syytä arvioida sääntelyn tarkentamistarpeita.

Lakiuudistuksen myötä sähköpotkulautojen ja muiden kevyiden sähköajoneuvojen käyttöön tuli 15 vuoden alaikäraja. Ajoneuvon luovuttaminen alle 15-vuotiaalle on nyt kiellettyä. Lisäksi kevyen sähköajoneuvon ja moottorilla varustetun polkupyörän kuljettamiseen asetettiin 0,5 promillen raja, ja poliisilla on oikeus puhalluttaa kuljettajia. Jatkossa voidaan arvioida, onko promillerajan ulottaminen myös tavalliseen polkupyöräilyyn perusteltua.

-Tuemme vahvasti voimaan tullutta mikroliikennelainsäädäntöä. Se tuo ratkaisuja keskeisiin liikenneturvallisuusongelmiin etenkin nuorten osalta. Lain vaikutuksia tulee seurata ja tarvittaessa harkita lisätoimia, sanoo OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari.

Kypärävelvoitetta kiristettävä?

Mikroliikennelain myötä kypärän käyttövelvoite laajennettiin koskemaan myös kevyitä sähköajoneuvoja ja moottorilla varustettuja polkupyöriä.

−Kypärän käytön aktiivisuutta tulee seurata. Mikäli käyttö jää vähäiseksi tulee harkita käyttövelvoitteen kiristämistä ja mahdollisesti vastaavaa toimenpidettä myös tavalliseen polkupyöräilyyn, Parkkari toteaa.

Sähköpotkulaudoilla tapahtuneiden kuolemantapausten tutkinnan yhteydessä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat antaneet parannusehdotuksia siitä, miten liikenneturvallisuutta voisi sähköpotkulautojen osalta parantaa. Suomi on sitoutunut puolittamaan tieliikennekuolemat vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan nollavision vuonna 2050.

Lue muita juttuja mikroliikenteestä.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poliisi puuttuu aikaisempaa herkemmin nopeusrajoitusten ylityksiin!

Arkistokuva. Kuva: Poliisi.

Liikenneturvallisuuden edistäminen on yksi poliisin keskeisistä tavoitteista, ja tästä syystä valvontaa tehostetaan entisestään.

Liikenneturva tiedotti 2023 kansainvälisestä ESRA3-tutkimuksesta, jonka mukaan suomalaiset kuljettajat ajavat ylinopeutta selvästi enemmän kuin eurooppalaiset keskimäärin. Tutkimushetkeä edeltävän 30 päivän aikana kolme neljästä suomalaiskuljettajasta kertoi ajaneensa ylinopeutta niin taajamassa kuin maantiellä vähintään kerran, mikä ylittää vastaajamaiden keskiarvon huomattavasti.

Lisäksi tutkimus osoitti, että Suomessa ylinopeuden ajamista pidetään hyväksyttävämpänä kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Fintrafficin vuonna 2023 Ajonopeudet maantiellä 2023 selvityksessä automaattisilta mittausasemilta kerätty nopeustieto kertoo laajasta ylinopeuden kulttuurista. Suomalaisista autoilijoista noin puolet ajaa ylinopeutta kesäisin ja talvisin tai tietyypistä huolimatta.

Suojaamattoman liikenteen riski

Suojaamattoman liikenteen eli kävelijöiden, pyöräilijöiden ja sähköpotkulautailijoiden turvallisuuden kannalta ero 30 km/h ja 40 km/h nopeuksien välillä on dramaattinen. Siinä missä 30 km/h nopeudella ajanut kuljettaja sekunnin reaktioajan jälkeen jarruttamalla on saanut ajoneuvonsa pysähdyksiin, on vastaavassa kohdassa 40 km/h ajaneella kuljettajalla nopeutta jäljellä reilusti yli 30 km/h.

− Törmäysnopeus ratkaisee, millaiset mahdollisuudet suojaamattomalla liikenteellä on selviytyä hengissä. Tämä korostaa nopeusrajoitusten merkitystä erityisesti taajama-alueilla, joissa jalankulkijat ja pyöräilijät ovat eniten vaarassa. Taajama-alueilla kulkee myös monen lapsen koulutie, toteaa poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen.

Yhä useampi suomalainen kaupunki on laskenut viime vuosina nopeusrajoituksia muun muassa keskustoissaan. Näiden nopeusrajoitusten noudattamista on syytä valvoa.

Positiiviset vaikutukset nopeuden pienentämisestä

On tärkeää huomioida, että tie- ja katualuekohtaiset nopeusrajoitukset asettaa tienpitäjä, kun taas poliisin tehtävänä on asetettujen nopeusrajoitusten valvonta. Nopeuden alentaminen tuo merkittäviä etuja liikenneturvallisuudelle.

Tutkimusten mukaan nopeuden laskeminen vähentää henkilövahinko-onnettomuuksia ja pienentää liikenteessä kuolleiden sekä vakavasti loukkaantuneiden määrää. WHO:n mukaan viiden prosentin lasku keskinopeuksissa voi vähentää liikennekuolemia jopa 30 prosenttia.

Lisäksi matka-aikojen kasvu pysyy maltillisena, ja polttoaineenkulutus sekä hiilidioksidipäästöt vähenevät, mikä tukee kestävää liikennejärjestelmää.
Miksi nopeudella on aina merkitystä?

Tutkimusten mukaan, kun suuri joukko kuljettajia nostaa ajonopeuttaan edes hieman, vaikutukset näkyvät suoraan onnettomuustilastoissa. Nopeuden kasvu lisää jarrutusmatkaa, pienentää kuljettajan reaktioaikaa ja kasvattaa törmäysenergiaa, mikä voi lisätä vakavien onnettomuuksien riskiä. VTT:n Turvallinen liikenne 2025 -tutkimusohjelmassa on tuotu esiin, että laajamittaiset, pieniltä tuntuvat nopeusrajoitusten ylitykset voivat muodostaa merkittävän turvallisuushaasteen.

Valvonnan tavoite

− Valvonnan tehostaminen ei ole vain seuraamusten jakamista, vaan myös ennaltaehkäisevää toimintaa, toteaa poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen. Kun kuljettajat tiedostavat aiempaa paremmin pienienkin ylitysten merkityksen, saadaan liikenneympäristö turvallisemmaksi kaikille tienkäyttäjille.

Nopeusvalvonnan tarkoitus on varmistaa, että kaikki kuljettajat ymmärtävät nopeusrajoitusten merkityksen liikenneturvallisuudelle ja noudattavat niitä johdonmukaisesti. Poliisilla ja liikennevalvonnalla on tärkeä tehtävä suomalaisten liikenneturvallisuuden varmistajana. Kansallisen liikenneturvallisuusstrategian mukaan Suomella on tavoitteena liikenneturvallisuuden nollavisio vuoteen 2050 mennessä eli nolla kuolemaa liikenteessä. Aktiivisempi ylinopeuksiin puuttuminen vie meitä kohti yhä turvallisempaa liikennettä.

Poliisi rohkaisee kaikkia kuljettajia kiinnittämään huomiota ajonopeuksiinsa ja noudattamaan rajoituksia tinkimättä. Pienet muutokset ajotavassa voivat merkitä suurta eroa liikenneturvallisuudessa.

Lue muita juttuja ylinopeudesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Vuokraskuuttien aiheuttamat kolarit korvataan liikennevakuutuksesta

Arkistokuva. Kuva: CvB.

Vuokrattavilla sähköpotkulaudoilla tulee olla lakisääteinen liikennevakuutus. Jos vuokralaudalla kolaroi, vakuutus korvaa vahingot. Viime päivinä julkisuudessa on ollut tapaus, jossa alaikäinen lapsi törmäsi vuokratulla sähköpotkulaudalla henkilöautoon.

Vuokraskuutilla aiheutetut vahingot korvataan ensisijaisesti laudan liikennevakuutuksesta, eikä laudan kuljettaja ole lähtökohtaisesti korvausvelvollinen.

Liikennevakuutus tuli viime kesänä pakolliseksi vuokrattaville sähköpotkulaudoille. Lautoja vuokraavat yritykset vastaavat itse oman kalustonsa vakuuttamisesta. Liikennevakuutus korvaa liikennevahingossa aiheutuneet henkilövahingot ja ulkopuolisille aiheutuneet omaisuusvahingot. Vuokralaudan kuljettajan omaa turvaa on rajattu: vakuutus korvaa ainoastaan sairaanhoitokulut.

– Vuokrasähköpotkulautojen lakisääteinen liikennevakuutus on ollut käytössä vuoden verran, ja käytännöissä on vielä opettelemista. Lakisääteisenä liikennevakuutus on aina vahinkotilanteissa ensisijainen korvaaja, Liikennevakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Antti Tuulensuu muistuttaa.

Kun esimerkiksi vuokrasähköpotkulauta ja henkilöauto kolaroivat, kyseessä on kahden vakuutetun ajoneuvon välinen liikennevahinko. Yhteenajotilanteessa syytön osapuoli voi itse hakea korvausta suoraan vahingon aiheuttaneen ajoneuvon liikennevakuutuksesta. Tällöin korvattavuuden edellytyksenä on, että vahinko on aiheutunut esimerkiksi vastapuolen ajoneuvon kuljettajan huolimattomudesta tai ajoneuvon liikennesääntöjen vastaisesta kulusta.

– Liikennevakuutuksen tärkein tehtävä on suojata sivullisia vahingonkärsineitä. Se myös varmistaa, että lähtökohtaisesti kukaan ei joudu itse korvaamaan aiheuttamiaan vahinkoja. Lakisääteisiin korvauksiin eivät vaikuta vahingon aiheuttaneen varallisuus, ikä tai muut seikat, vaan korvaus on tasapuolinen kaikille, Tuulensuu painottaa.

Lue muita juttuja liikennevakuutuksesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Poikkeusluvalla ajokortin saanut ajoi rajusti ulos Säkylässä

Kuva: CvB

Lounais-Suomen poliisi selvittää Säkylässä torstaiyönä tapahtunutta rajua ulosajoa, missä nuori kuljettaja menetti henkilöauton hallinnan liian suuren nopeuden vuoksi. Kuljettaja ja mukana olleet matkustajat eivät loukkaantuneet vakavasti.

Poliisi sai ilmoituksen henkilöauton ulosajosta Säkylän Virttaantiellä keskiviikon ja torstain välisenä yönä kello kahden jälkeen.

Kuljettaja ja hänen kyydissään olleet kolme matkustajaa olivat matkalla Loimaan suunnasta kohti Säkylää. Noin 150 metriä ennen Säkyläntien risteystä kuljettaja menetti suuren ajonopeuden vuoksi auton hallinnan, ja auto paiskautui voimakkaasti ojaan.

Alueella on kahdeksankympin nopeusrajoitus.

Kuljettaja ja kaikki kyydissä olleet matkustajat selvisivät onnettomuudesta ilman vakavia loukkaantumisia. Kaikki osalliset ovat alaikäisiä.

”Liikenne ei ole oikea paikka testata rajojaan”

Lounais-Suomen poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, josta epäillään 17-vuotiasta poikkeusluvalla ajanutta kuljettajaa.

Poliisi muistuttaa, että ajo-oikeuden myöntäminen tuo mukanaan myös velvollisuuksia.

– Liikenneturvallisuus lähtee meistä jokaisesta, ja liikennesäännöt on luotu suojaamaan meitä kaikkia. Tie- eikä myöskään vesiliikenne ole koskaan oikea paikka esiintyä, hakea hyväksyntää tai testata rajojaan, muistuttaa Säkylän ulosajon tutkinnanjohtaja, ylikonstaapeli Jenni Lindfors Lounais-Suomen poliisilaitokselta.

Poliisi toivoo, että kodeissa keskustellaan tienkäyttäjän vastuista sekä turvallisesta ja asianmukaisesta liikkumisesta.

– Kuljettaja vastaa aina kaikkien kyydissä olevien ja samalla myös muiden tienkäyttäjien turvallisuudesta, Lindfors painottaa.

Lue muita juttuja 17-vuotiaista kuljettajista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Ötököiden jäljet syytä poistaa tuulilasista pikimmiten

Arkistokuva. Kuva: Autoalan tiedotuskeskus.

Vain noin joka kolmas (35 %) prosenttia suomalaisista poistaa ötököistä jäävät jäljet tarpeeksi nopeasti tuulilasista, kertoo lasiturvallisuuteen, vaihtoon ja korjaamiseen erikoistuneen Carglass-ketjun suomalaisten liikennekäyttäytymistä ja turvallisuutta mittaava barometritutkimus. Etenkin helteillä hyönteisten jättämät jäljet jämähtävät nopeasti tuulilasiin ja pahimmillaan luovat turvallisuusrikin haittamaalla autoilijan näkökenttää.

Kyselyn mukaan 20 prosenttia vastaajista poistaa ötökät heti auton pysähdyttyä, mikäli ne eivät lähde sitä ennen lasinpesunesteellä. Vastaavasti 14 prosenttia vastaajista pyrkii poistamaan ne muutaman tunnin sisällä. Kyselyyn vastasi tuhat 18-75 -vuotiasta auton omistavaa suomalaista.

Sen sijaan loput vastaajista ovat auttamatta myöhässä. Vastaajista 17 prosenttia kertoo poistavansa hyönteisten jäljet seuraavana päivänä ja 14 prosenttia seuraavalla viikolla. Hämmentävästi suurin osa vastaajista (34 %) ilmoittaa ettei koskaan poista lasiin osuneita hyönteisiä erikseen, mikäli ne eivät peseydy pois lasinpesunesteellä.

”Kesän helteillä hyönteiset ”palavat” lasiin kiinni todella nopeasti ja jo muutamassa tunnissa voi olla myöhäistä. Tässä suhteessa on todella hämmentävää, että enemmän kuin joka kolmas kuljettaja jättää ne vain lasiin, eikä edes yritä poistaa niitä. Se voi tuntua pieneltä asialta, mutta kun raatoja kertyy tarpeeksi tuulilasiin, se voi aidosti haitata kuljettajan näkökenttää. Itse siis pyrkisin poistamaan lasiin jääneet hyönteiset mahdollisimman nopeasti”, Carglassin avainasiakaspäällikkö Teemu Tallqvist toteaa.

Ötököiden puhdistamiseen Tallqvist kehottaa käyttämään mikrokuituliinaa, sillä se on lasille hellävaraisin.

”Pesua voi lähteä ensin yrittämään ihan vedellä, mutta mikäli hyönteinen on jämähtänyt lasiin, suosin etsimään ihan tätä varten käytettäviä pesuaineita.”

Näissä tilanteissa suomalaiset käyttävät lasinpesunestettä

Kyselyn mukaan suomalaiset ovat tunnollisia lasinpesunesteen käyttäjiä, sillä hiukan alle puolet (43 %) täyttää säiliön kerran kuukaudessa ja 40 prosenttia kerran puolessa vuodessa.

Ylivoimaisesti suurin osa vastaajista (86 %) käyttää lasinpesunestettä kurakelillä ajaessa ja toiseksi eniten (75 %) käyttää sitä juurikin ötököiden poistamiseen lasista. Vastaajat saivat valita useita vaihtoehtoja.

”Yleisesti lasinpesunestettä kannattaakin käyttää matalalla kynnyksellä, eli juuri esimerkiksi heti hyönteisen osuessa tuulilasiin. Tällöin on paras mahdollisuus saada jälki pois ennen sen pinttymistä. Lasinpesunesteen aktiivinen käyttö myös pitää tuulilasinpyyhkijät paremmassa kunnossa, kun ne eivät hankaa jatkuvasti kuivaa pintaa vasten. Tätäkin voi ajatella ennakoivana säästönä, sillä lasivakuutus ei korvaa itse naarmutettua tuulilasia”, Tallqvist muistuttaa.

Kyselytutkimuksen toteutti tammi-helmikuussa 2025 tutkimusyhtiö Bilendi. Tutkimukseen vastasi tuhat 18-75 -vuotiasta auton omistavaa suomalaista ympäri maan. Tutkimus toteutettiin Bilendi Oy:n ylläpitämässä M3 Paneelissa. Otanta: Kansallisesti edustava sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.

Lue muita Carglass-juttuja.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Mies menetti tajunsa kaaduttuaan sähköpotkulaudalla

Kuva: CvB.

Poliisi sai aamuyöllä hieman ennen klo 03 ilmoituksen Seinäjoella sähköpotkulaudalla kaatuneesta miehestä.

Poliisille tulleen ilmoituksen mukaan mies oli lähtenyt ajamaan sähköpotkulaudalla Seinäjoen keskustassa sijaitsevan ravintolan edestä ja kaatunut lähes välittömästi lyöden päänsä asfalttiin.

Mies menetti tajunsa ja hänet kuljetettiin vakavasti loukkaantuneena Tampereen keskussairaalaan jatkohoitoon.

Miehen mahdollisesta päihtymystilasta ei ole vielä varmuutta. Poliisi tutkii asiaa liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Lue muita juttuja sähköpotkulaudoista.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Uusi liikenneturvallisuusohjelma alkaa televisiossa loppukesästä

Ari Parkkonen. Kuva: Turvavyö-ohjelma.

Viikolla 31 käynnistyy uusi viikoittainen televisiosarja Turvavyö, joka tarjoaa ajankohtaista asiaa liikenneturvallisuudesta ja sen vierestä. Ohjelma esitetään Eveo tv-kanavalla, ja sen juontajana sekä asiantuntijana toimii kokenut liikenneturvallisuuden ammattilainen Ari Parkkonen.

Parkkosella on yli 30 vuoden kokemus liikenneturvallisuuden kehittämisestä Suomessa. Hän on työskennellyt liikenneopettajana ja moottoripyöräkouluttajana sekä valmentanut yrityksiä ja yhteisöjä liikenneturvallisuusasioissa. Hän on tunnettu myös sähköautoilun asiantuntijana ja esiintynyt aiemmin mm. tv-ohjelmissa Via Baltica ja Moottoripyöräpäiväkirjat.

– Liikenneturvallisuus koskettaa meitä kaikkia vauvasta vaariin. Ensimmäisen kerran turvavyö kiinnitetään jo synnytyslaitokselta lähdettäessä. Televisiossa ei ole vuosiin nähty ohjelmaa, joka keskittyisi kattavasti liikenneturvallisuuteen, Parkkonen toteaa.

Turvavyö tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä, esittelee turvallisuusinnovaatioita ja nostaa esiin kiinnostavia vieraita – rennosti mutta asiantuntevasti. Ohjelmassa ei saarnata, vaan herätellään ajatuksia otsaa rypistämättä.

Ohjelman tuotannosta ja visuaalisesta ilmeestä vastaa kokenut media-alan osaaja ja useasti palkittu AD Miikka Tikka. Hän toimii pääasiassa kameran takana, mutta piipahtaa tarpeen mukaan myös sen edessä.

Turvavyö tarjoaa yhteistyökumppaneille näkyvyyttä vastuullisessa ja myönteisessä viitekehyksessä, jossa yhdistyvät turvallisuus, asiantuntijuus ja ajankohtaisuus.

Eveo on kotimainen, yksityinen, valtakunnallinen ja kaupallinen tv-kanava. Kohderyhmänä ovat yli 40-vuotiaat.

Lue juttuja liikenneturvallisuudesta.

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Sotkamossa

Kuva: CvB.

Sotkamossa Parkuantiellä sattui eilen noin klo 17.30 liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö.

Henkilöauto ajautui ohitustilanteessa kulkusuunnassaan vasemmalle tien pientareelle, jonka jälkeen heittelehti tien oikealle puolelle pois ajoradalta törmäten puuhun katto edellä.

Onnettomuusautossa oli kolme henkilöä, joista kuljettaja menehtyi ja molemmat matkustajat loukkaantuivat.

Poliisi tutkii tapausta liikenneturvallisuuden vaarantamisena, vammantuottamuksina ja kuolemansyyn selvittämisenä.

Lue myös

Poliisi on edistynyt Laitilan louhosturman tutkinnassa

Poliisin liikenteenvalvonta paljasti nuorten kuljettajien huolestuttavia ajotapoja!

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //

 

Poliisi on edistynyt Laitilan louhosturman tutkinnassa

Kuva: CvB.

Poliisi on edistynyt 10. kesäkuuta Laitilassa tapahtuneen louhosonnettomuuden tutkinnassa. Onnettomuudessa menehtyi kaksi 17-vuotiasta nuorta.

Esitutkinnassa tehtyjen selvitysten perusteella Laitilassa viime viikolla tapahtuneen louhosturman tutkittavat rikosnimikkeet ovat tarkentuneet. Asian esitutkinta jatkuu muun muassa veteen pudonneen auton tarkemmilla tutkimuksilla.

Poliisi tutkii asiaa nyt epäiltynä kahtena törkeänä kuolemantuottamuksena, vaaran aiheuttamisena sekä vahingontekona.

– Epäillyn törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen osalta esitutkintaa ei suoriteta, koska selvityksen perusteella kyseinen tapahtuma-alue ei ole tieliikennelain soveltamisalan mukainen tie, sanoo komisario Arttu Visuri Lounais-Suomen poliisilaitokselta.

Lähitalosta hälytettiin apua

Tähänastisen esitutkinnan perusteella poliisilla on hyvä käsitys tapahtumien kulusta.

Viranomaiset saivat hälytyksen tehtävälle Laitilan Tarvaistentien läheisyydessä sijaitsevalle louhokselle kello 18.40. Ilmoituksen perusteella vedellä täyttyneeseen louhokseen oli pudonnut henkilöauto ja autossa oli edelleen ihmisiä sisällä.

– Ilmoituksen hätäkeskukseen teki lähialueen asukas, jonka luo veteen pudonneesta henkilöautosta pois päässeet nuoret olivat tulleet pyytämään apua, Visuri taustoittaa.

Pelastuslaitoksen sukeltajat löysivät veteen uponneesta henkilöautosta kaksi poikaa, jotka lääkäri paikan päällä totesi menehtyneiksi. Toinen pelastautuneista oli henkilöautoa kuljettanut 17-vuotias poika, toinen auton takapenkillä istunut 19-vuotias matkustaja.

Uponneesta autosta ulos päässeet henkilöt kuljetettiin jatkohoitoon. Heidän vammansa eivät ole vakavia.

Esitutkinta jatkuu tulosten analysoinnilla

Louhokseen pudonnut henkilöauto on nostettu ylös, ja se on poliisin hallussa. Poliisi suoritti paikalla tapahtuneen jälkeen paikkatutkintaa ja on puhuttanut osallisia.

– Esitutkinta jatkuu paikkatutkinnan tulosten analysoinnilla, ajoneuvon tarkemmilla tutkimuksilla sekä asiaan liittyvien henkilöiden kuulusteluilla, Visuri kertoo.

Tutkinnallisista syistä johtuen asiasta ei tässä vaiheessa ole mahdollisuutta antaa yksityiskohtaisempia tietoja. Poliisi tiedottaa tapauksesta seuraavan kerran aikaisintaan heinäkuun alkupuolella.

Lue myös

Kuljettaja selvisi hengissä Laitilan ulosajossa

Nuorten auto ajautui veteen Laitilassa — kaksi henkilöä kuoli

// TILAA TÄSTÄ AUTOTODAYN UUTISKIRJE //