8.6.2018 09.30
SKAL Kuljetusbarometri mittaa yritysten kuljetusmäärien ja taloudentilan kehitystä ja heijastelee vallitsevia suhdanteita.
Kun useampi yrittäjä raportoi noususta kuin laskusta, erotus asemoi viisarin vihreälle sektorille, todetaan SKALin tiedotteessa.
Nyt barometrissä nähdäään pelkää vihreää sektoria, niin kevään toteumassa kuin kesän ennusteessakin.
Myönteisyys koskee liikevaihtoa sekä kuljetuksia kilometreissä ja tonneissa mitattuna. Myös kannattavuusennuste on selvästi plussalla, vaikka sen toteuma ei ollut aivan yrittäjien toivomalla tasolla, tiedotteessa todetaan.
Joka kolmas kyselyyn vastanneista raportoi kasvaneista kuljetusmääristä ja yhtä moni arvioi volyymien kasvavan kesäkaudella.
Vihreä suhdanne näkyy myös ajosuoritteessa – kilometrejä kertyy kuukautta kohden aiempaa enemmän yli 30 prosentilla vastanneista. Kolmannes odottaa ajomäärien lisääntyvän kesältäkin.
Liikevaihto on kehittynyt suotuisaan suuntaan tammikuusta huhtikuuhun 41 prosentilla vastanneista ja kasvua ennustaa 42 prosenttia. Nämä ovat poikkeuksellisia lukemia.
Joka neljäs odottaa kannattavuuden paranemista toukokuusta syyskuuhun ulottuvalla jaksolla. Kuljetusalan kustannuskehitys on ollut maltillista, joten kysynnän kasvun tulisi terveillä markkinoilla näkyä myös viivan alla.
Joka viides on palkannut lisää kuljettajia keväällä ja yhtä moni aikoo rekrytoida kesän aikana. Joka kolmannella on ollut vaikeuksia löytää henkilöitä töihin.
Kuljettajapula estää yrityksiä kasvamasta ja menestymästä.
Tieverkko ja talvihoito huolena
Kyselyyn vastanneista yrittäjistä hieman alle viidennes on ottamassa käyttöön asetusluonnoksen* mukaisia ajoneuvoyhdistelmiä, jos ne sallitaan.
Investointiaikeet ovat maltillisia. Esimerkiksi varsinaisen perävaunu- ja moduuliyhdistelmän nykyistä 25,25 metriä pidemmistä yhdistelmistä suosituin pituus on vain 28 metriä.
Kaikkein pisimpiä 34,5 metrin yhdistelmiä oli ottamassa käyttöön joka neljäs muutoksiin etenevistä.
Puoliperävaunuyhdistelmissä kiinnosti eniten pituuden nostaminen 16,5 metristä noin 19 metriin. Pisin vaihtoehto 22,25 metriä sai vähiten kannatusta.
Yrittäjät nostaisivat puoliperävaunun massaa varovaisimman vaihtoehdon mukaisesti 52 tonnista 58 tai 59 tonniin, vaikka nosto jopa yli 64 tonniin olisi mahdollista.
Suurimmaksi huoleksi yhdistelmäpituuksien kasvattamisessa muodostuu kuljetusyrittäjien mielestä tiestö.
Yli 90 prosenttia yhdistelmillä liikennöivistä katsoo, että kuljetuskaluston kasvattaminen edellyttää tiestön talvihoidon tason merkittävää parantamista.
Lähes 80 prosenttia pitää tuntuvia panostuksia liikenneinfrastruktuuriin välttämättöminä muutosten johdosta. Terminaalien ja tavarankäsittelyalueiden määrän kasvattamista vaatii nelisenkymmentä prosenttia vastanneista.
Noin kolmannes kaikista vastanneista ei ole ryhtymässä muutoksiin suoritealaan liittyvistä syistä ja viidennes liikennöi muilla kuin yhdistelmillä.
Seuraavaksi suosituin syy olla tekemättä mitään on yrittäjien epäluottamus investoinnin kannattavuuteen.
Monella on tuoreessa muistissa vuoden 2013 asetusmuutoksen seuraukset. Painojen nosto 60 tonnista 76 tonniin edellytti mittavia kalustoinvestointeja.
Kaikki eivät saaneet omiaan takaisin, sillä kuljetusreittien painorajoitukset, kuljetusten täyttöaste tai asiakassopimukset painoivat kannattavuutta alas. Silloinen muutos markkinoilla johti muun muassa yritysten lopettamiseen. Osa pärjäsi muutoksessa hyvin.
Joka viides aikoo laajentaa taksiliikenteeseen
Heinäkuussa voimaan tuleva liikennepalvelulaki muuttaa pakettiautoliikenteen sääntelyä**.
Liikennelupavelvoite poistuu. Kaluston on oltava kotimaan ajoneuvorekisterissä ja yrityksen rekisteröityneenä Trafiin.
SKAL vaati näitä yksityiskohtia lausuntovaiheessa ja on tärkeää, että ne otettiin mukaan. Liikennepalvelulain myötä tavaraliikenteen yrityksille avautuu uusia mahdollisuuksia muun muassa taksiliikenteen harjoittamiseen yhteisöluvalla. Muutokseen on reagoimassa noin joka kuudes kaikista vastanneista.
Yrittäjistä, jotka suunnittelevat muutoksia liikennepalvelulain vuoksi, joka viides aikoo laajentaa taksiliikenteeseen.
Yhteisöluvista pidetään yrityksissä kiinni. Tämä johtuu siitä, että yrityksissä on useimmiten myös kuorma-autoja, joilta edelleen edellytetään liikennelupaa.
Avoimissa vastauksissa on esitetty muutoksen lisäävän kilpailua ja harmaata taloutta sekä alentavan kannattavuutta. Yrittäjät pelkäävät valvonnan vähenevän olennaisesti lain rekisteröinti- ja kotimaisuusvelvoitteesta huolimatta.
Euroopan unioni kirjoittaa parhaillaan liikenteen säädöksiä uudelleen liikkuvuuspaketissaan. EU:ssa pakettiautoille ollaan kaavailemassa liikennelupavaadetta ainakin kansainväliseen liikenteeseen.
Ajankohtaiskysymysten taustaa:
*Valtioneuvoston asetusluonnoksessa (valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä) esitetään raskaan kaluston mittojen ja massojen muuttamista siten, että muun muassa ajoneuvoyhdistelmien pituuksia ja puoliperävaunuyhdistelmien pituuksia ja enimmäispainoja korotettaisiin.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180206
SKAL antoi esityksestä lausuntonsa 17.4.2018 ja kysyi Kuljetusbarometrissa jäseniltään heidän suunnitelmiaan ja näkemyksiään esitetyistä muutoksista.
**1.7.2018 voimaan tuleva laki liikenteen palveluista (320/2017) muun muassa poistaa pakettiautoilta liikennelupavelvoitteen kaupallisessa tavaraliikenteessä. Tilalle tulee yrityksen rekisteröitymisvelvoite Trafiin. Pakettiautokaluston on oltava Suomen ajoneuvorekisterissä. Lainmuutoksen myötä yhteisöluvalla liikennöivä kuljetusyritys voi alkaa harjoittaa taksiliikennettä tekemällä ilmoituksen Trafiin ja hankkimalla kuljettajalle ajoluvan sekä täyttämällä muut velvoitteet.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170320
