9.9.2018 22.22

Liikenne soljuu Suomessa yhä turvallisemmin. Ennakkotietojen mukaan viime vuonna liikenteessä kuoli 230 ihmistä, mikä on ennätyksellisen vähän. Myös ylinopeutta ajavien määrä on sekin kääntynyt laskuun.

Silti liikenteessä iskevä äkillinen tunneryöppy aiheuttaa vaarallisia läheltä piti –tilanteita tuon tuosta.

Aggressiivisesti ajava kuski roikkuu yleensä edellä ajavan takaluukussa kiinni ja kyttää mahdollisuutta vaaralliseen ohitukseen. Kun hermot menevät, avuksi saatetaan ottaa myös kansainväliset käsimerkit ja töötti.

– Suomessa noudatetaan sääntöjä yleisesti ottaen niin hyvin, että jos joku poikkeaa liikenteessä totutusta kaavasta ja ajaa esimerkiksi alle nopeusrajoitusten, niin aika nopeasti naapuriautosta keskisormi heilahtaa. Toki tilanne ei ole meillä missään tapauksessa niin paha kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa tapaukset ovat huomattavasti räikeämpiä, toteaa Trafin johtava asiantuntija Jussi Pohjonen.

Rattiraivoksi kutsuttu ilmiö ei ole uusi mutta viime vuosina siitä on tullut entistä näkyvämpää. Pinnaa kiristävät monet asiat, kuten ruuhkaiset tienpätkät, stressi – ja niin, ne toiset kuskit.

– Kovin herkästi tulkitaan, että toinen autoilija toimii väärin tahallaan tai jopa ilkeyttään, vaikka kyseessä voi olla puhdas inhimillinen virhe. En tiedä, miksi asia otetaan niin henkilökohtaisesti, vaikka ei tunneta toista kuskia tai tiedetä syitä hänen toiminnalleen.

Kiireinen painaa kaasua

Kanssa-autoilijoita liikenteessä totisesti riittää, sillä liikennemäärät ovat nykyään aivan toista luokkaa kuin vielä 30 vuotta sitten. Myös yleinen elämäntahti on nopeutunut, mikä aiheuttaa kiirettä paikasta toiseen.

– Kiireessä vauhtia lisätään ja oletetaan, että näin päästään nopeammin perille. Ajamalla aikataulua ei saa kuitenkaan kovin nopeasti kurottua kiinni. Kannattaa miettiä, onko oikeasti niin kiire, että kaasua kannattaa lisätä ja sen varjolla ottaa turhia riskejä, Pohjonen sanoo.

Kaahailun hyöty lasketaan usein vain minuuteissa mutta seuraukset voivat olla sitäkin kohtalokkaammat. VTT:n mukaan tyypillisillä maantienopeuksilla keskinopeuden viiden prosentin nosto (esimerkiksi 80 km/h:stä 84 km/h:iin) lisää henkilövahinkojen lukumäärää 10 prosentilla. Kuolemaan johtavissa onnettomuuksissa kasvua on 20 prosenttia.

Jos esimerkiksi 30 kilometrin matka ajetaan 100 kilometrin tuntinopeudella 90 tuntinopeuden sijaan, on ajansäästö todella pieni, vain noin pari minuuttia.

Repivä ajotapa kuluttaa ja käy kukkaron päälle

Aggressiivinen ajotapa, jossa liikkeelle lähdetään renkaat vinkuen, kiihdytetään ja hetken päästä taas jarrutetaan, käy myös kukkaron päälle. Kiivas ajotyyli lisää auton, renkaiden ja polttoaineen kulumista.

– Repivä ajotapa kuluttaa renkaita huomattavasti enemmän ja nopeammin. Jos haluaa ajaa taloudellisesti ja turvallisesti, kannattaa välttää kiivaita kiihdytyksiä, jarrutuksia ja terävää kurvailua, painottaa Nokian Renkaiden teknisen asiakaspalvelun päällikkö Matti Morri.

Toiset huomioon liikenteessä ja arjessa

Liikenneturva pyrkii osaltaan parantamaan liikenteen vuorovaikutusta keväällä alkaneen ”Näe ihminen liikenteessä” -kampanjan avulla. Liikenne on yhteispeliä ja toisten huomiointi tienpäällä, kuten muussakin arjessa, on välttämätöntä.

– Riskikäyttäytyminen, kuten kaahaus, tarpeettomat ohitukset tai perässä roikkuminen, vähenee, jos liikenteessä pystyy käyttäytymään rennolla asenteella. Sillä, ettei itse kihise kiukusta, on myönteinen vaikutus myös kaikkien muiden tielläliikkujien ilmapiiriin, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Jyrki Kaistinen.

Trafin Pohjonen on samoilla linjoilla.

– Toisten kiihkoiluun ei pidä lähteä itse mukaan eikä virheistä provosoitua. Liikenteessäkin kannattaa jakaa enemmän hyvää kuin huonoa mieltä.

9.9.2018 21.30

Poliisi valvoo ensi viikolla 10. – 14.9. erityisesti suojatieturvallisuutta ja suojatiesääntöjen noudattamista varsinkin koulujen läheisyydessä.

Valvontaviikko on samaan aikaan valtakunnallisen koulujen liikenneturvallisuusviikon kanssa.

Viime vuosien aikana taajamissa on tapahtunut lähes kaksi kolmesta jalankulkijan kuolemantapauksesta ja huomattava osa loukkaantumiseen johtaneista jalankulkijan onnettomuuksista, todetaan poliisin tiedotteessa.

Uhreista lähes kolmannes on menehtynyt suojatiellä. Lisäksi jalankulkijoiden loukkaantumisista puolet on tapahtunut suojatiellä ja näistä reilu neljännes on tapahtunut lapsille tai nuorille ja lähes kolmannes iäkkäille.

– Suojatieonnettomuudet ovat yleensä monen tekijän summa. Autoilijoiden tekemät tarkkaamattomuus- tai ajotapavirheet kasvattavat riskiä suojatiellä tapahtuvaan onnettomuuteen. Mutta suurin yksittäinen syy on tavallisesti siinä, ettei ajoneuvon kuljettaja ymmärrä suojatien todellista merkitystä ja omaa velvollisuuttaan lähestyessään suojatietä, poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta arvioi.

Kuljettajan annettava esteetön kulku jalankulkijalle

Kallion mukaan laki on selkeä ja sen mukaan suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä.

– Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille. Jos ohitettava ajoneuvo tai raitiovaunu on pysähtynyt suojatien eteen tai peittää näkyvyyden suojatielle, sitä ei saa ohittaa pysähtymättä, ellei ohittajan ja ohitettavan väliin jää suojakoroketta tai vapaata ajokaistaa, Kallio sanoo.

Kallio kehottaa ajoneuvojen kuljettajia huomioimaan velvollisuutensa antaa esteetön kulku jalankulkijoille suojatiellä siten, ettei omalla toiminnalla kuitenkaan vaarannettaisi tarpeettomasti jalankulkijoiden turvallisuutta (aikaansaamalla ns. giljotiini-ilmiö). Koska pysähdyttäessä suojatien etureunan kohdalle on mahdotonta varmistua siitä, että ohittava ajoneuvo pysähtyy myös, vaikka sen totta kai pitäisi.

Kallion mukaan liikenneturvallisuuden kannalta olisi kannatettavampaa tarjota ylitysmahdollisuus jalankulkijalle useampikaistaisella tiellä siten, että ajoneuvo pysäytettäisiin vähintään 5-10 metrin päähän suojatiestä. Tällöin suojatien ylittäminen on jalankulkijalle turvallisempaa, ja viereistä kaistaa ajaville jää enemmän aikaa ennakoida tulevaa liikennetilannetta.

– Tällä toimintatavalla on vaikutuksia myös liikenteen sujuvuuteen. Esimerkiksi ruuhkaliikenteessä liikenteen sujuvuus paranisi, kun suojatien ylityksessä olisi enemmän aikaa huomioida ja reagoida suojatiellä olevaan jalankulkijaan. Lisäksi suojatiehen jätetty 5-10 metrin väli ei edellytä viereistä kaistaa samaan suuntaan ajavaa pysähtymään, mutta siitä huolimatta varautumaan edelleen antamaan esteetön kulku jalankulkijalle, Kallio sanoo.

Ajoneuvon kuljettajan pitää hiljentää aina

Kallio muistuttaa, että, ajoneuvon kuljettajan, myös moottorittoman eli pyöräilijän, on aina hiljennettävä vauhtiaan ennen suojatietä, jos suojatien läheisyydessä on jalankulkijoita, jotka voivat pyrkiä tai ovat selkeästi pyrkimässä suojatielle ja valmistauduttava antamaan esteetön kulku jalankulkijalle, jos hän on jo suojatiellä tai astumassa sinne.

Valvontaa keskitetään koulujen läheisyyteen

Poliisi keskittyy valvontajaksonsa aikana varsinkin koulujen läheisyydessä oleviin valo-ohjaamattomiin suojateihin, koska vakavimmat suojatieonnettomuudet ovat tapahtuneet paikoissa, jossa ei ole valo-ohjausta.

Kallion mukaan onnettomuuksien ajankohdat ovat painottuneet aamu- tai iltapäiväruuhkiin.

– Valvonnassa tarkkaillaan suojatiesääntöjen ja liikennevalojen noudattamisen lisäksi kaikenlaista toimintaa, joka vaikuttaa ajoneuvon kuljettajan havainnointiin esimerkiksi kännyköiden käyttöä, hän sanoo.

9.9.2018 18.10

Tänään aamulla puoli kuuden aikaan nainen oli yrittänyt estää Raahen Kaupunginmetsässä miestä lähtemästä ajamaan autolla humalassa.

Mies ei ollut välittänyt estelyistä, vaan oli lähtenyt ajamaan autoa.

Nainen oli auton avoimen kuskin oven seurauksena lentänyt sivulle ja kaatunut lopulta maahan.

Siinä rytäkässä nainen oli loukannut toista kättään ja toista jalkaansa.

Ambulanssi vei naisen Raahen sairaalan saamaan hoitoa vammoihinsa.

Kuljettaja lähti ajamaan karkuun

Poliisipartio tavoitti hetken päästä epäillyn auton liikenteestä Raahen Kaupunginmetsästä.

Auton kuljettaja ei totellut poliisipartion pysäytysmerkkiä, vaan säntäsi karkuun.

Takaa-ajettu auto ajoi kovaa ylinopeutta ja aiheutti lukuisia vaaratilanteita ympäri Raahea. Takaa-ajo kulki Kaupunginmetsässä, Ollinsaaressa, Pattijoella, Jokelassa päätyen lopulta kantatielle 88, todetaan poliisin tiedotteessa.

Auto lähti ajamaan kantatie 88:aa kohden Raahea. Honganpalon kohdalla toinen poliisipartio laittoi takaa-ajettavan auton eteen piikkimatto.

Hetken päästä takaa-ajettavasta autosta puhkesi renkaat. Kuljettaja ei suostunut pysähtymään tämänkään jälkeen, vaan jatkoi vaarallista ajoaan.

Takana tullut poliisipartio puski takaa-ajetun auton ulos tieltä Satamakankaantiellä.

Kiinnioton yhteydessä poliisipartio joutui käyttämään auton kuljettajaan etälamautinta.

Auton kuljettaja puhalsi törkeän rattijuopumuksen lukemat. Auton kyydissä oli yksi matkustaja.

Takaa-ajossa ei kukaan loukkaantunut. Takaa-ajettu auto vaurioitui kauttaaltaan.
Kahteen poliisiautoon tuli pieniä peltivaurioita takaa-ajossa.

Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena sekä törkeänä rattijuopumuksena.

9.9.2018 17.55

Lauantaiaamuna valtatiellä kolme Hämeenlinnan Paroisissa noin 20-vuotias mies kuljetti moottoripyörää huomattavalla ylinopeudella.

Poliisi mittasi tutkalla moottoripyörän nopeudeksi 222 km/h rajoituksen ollessa 120 km/h.

Poliisi määräsi miehen väliaikaiseen ajokieltoon ja hänen ajokorttinsa otettiin poliisin haltuun.

Poliisi tutkii tapausta törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

9.9.2018 12.32

18-vuotias joensuulainen mies ajoi viime yönä henkilöautolla 202 km/h Ilomantsintiellä Kontiolahdella. Tiellä 100 km/h nopeusrajoitus.

Poliisipartio mittasi ajoneuvon keskinopeudeksi 202 km/h vajaan 4 neljän kilometrin matkalla.

Tapahtuma-aikaan oli pimeä ja vastaan tuli yksittäisiä ajoneuvoja.

Kuljettaja oli liikenteessä yksin ja hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.

9.9.2018 10.32

Tänään sunnuntaina puoli viiden aikaan aamulla Raahen Ratakadulla nuori mies menetti henkilöautonsa hallinnan ja suistui autollaan ulos tieltä.

Poliisin tiedotteen mukaan auto ajautui ulosajon seurauksena Ratakadun alitse menevälle kevyenliikenteen väylälle päätyen lopulta sinne. Ratakadulta tullessaan kevyenliikenteen väylälle auto putosi alas useamman metrin matkan.

Auton kuljettaja loukkaantui vakavasti ulosajossa. Hänet kuljetettiin sairaalaan saamaan hoitoa vammoihinsa.

Henkilöauto vaurioitui ulosajossa kauttaaltaan.

Auton kyydissä ei ollut matkustajia.

Poliisi tutkii onnettomuutta rattijuopumuksena, sekä liikenneturvallisuuden vaarantamisena.